EU:n perustuslain sudenkuopat

Tapio Kuosma kirjoitti:

29.10.2004 ALLEKIRJOITETUN EUROOPAN PERUSTUSLAKISOPIMUKSEN ONGELMALLISUUDESTA JA RISTIRIITAISUUDESTA SUOMEN PERUSTUSLAIN VALTIOLLISTA TÄYSIVALTAISUUTTA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN KANSSA

Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaan ”[v]altiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Valtiovalta ei siis kuulu eduskunnalle vaan kansalle.

Perustuslain 1 §:n 1 momentin mukaan ”Suomi on täysivaltainen tasavalta”. Perustuslain 3 §:ssä säädetään valtiovallan eli valtiollisten tehtävien jaosta lainsäädäntövaltaan, hallitusvaltaan ja tuomiovaltaan. Valtiollinen täysivaltaisuus tarkoittaa, ettei valtiovalta ole miltään osin alistettu vieraan vallan, vieraan valtiovallan, alaiseksi.

29.10.2004 allekirjoitetun Euroopan perustuslakisopimuksen I-6 artiklan mukaan ”[t]ämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden”. Perustuslakisopimuksen mainittu määräys (I-6 artikla) Euroopan unionin oikeuden etusijasta on muodollisesti uusi. On selvää, että kyseinen artikla rajoittaa Suomen valtiollista täysivaltaisuutta.

Mainitun Euroopan perustuslakisopimuksen I-12 artiklan 4 kohdan mukaan ”[u]nionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mihin kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely”. Saman sopimuksen I-16 artiklan 1 kohdan mukaan ”[u]nionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen”. I-16 artiklan 2 kohdassa määrätään: ”Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksetta unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lojaaliuden ja keskinäisen yhteisvastuun hengessä sekä kunnioittavat unionin toimintaa tällä alalla. Ne pidättäytyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai voivat heikentää sen tehokkuutta.”

On selvää, että Euroopan perustuslakisopimuksella perustettavan uuden Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee käytännössä Suomen oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan syrjäytymistä ja siten valtiollisen täysivaltaisuuden rajoitusta.

Etusijaperiaatteen soveltamisalan laajeneminen Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä rikosoikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön aloille merkitseekin valtion täysivaltaisuuden uutta voimakasta rajoitusta.

Niin kutsutun pilarijaon purkamisen seurauksena Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta laajenee (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan nähden) III-377 artiklassa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kattamaan myös rikosoikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön. Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksestä voi johtua jäsenvaltiolle velvollisuus muuttaa lainsäädäntöään (III-362 artikla). Tuomioistuimen toimivallan mainitunlainen ulottaminen jäsenvaltion täysivaltaisuuden kannalta varsin keskeiselle politiikka-alalle merkitseekin valtiollisen täysivaltaisuuden huomattavaa rajoitusta.

Perustuslakisopimuksen III-274 artikla mahdollistaa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen. Virastolla on artiklan 2 kohdan perusteella toimivalta tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa syytteeseen rikosten tekijät ja niihin osalliset. Virasto toimii syyttäjän tehtävissä tällaisia tekoja koskevissa rikosasioissa jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa. Syyttäjän tehtävässä on kysymys sellaisesta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä, jonka osoittaminen muulle kuin kansalliselle viranomaiselle on ristiriidassa perustuslain valtion täysivaltaisuutta ja syyttäjälaitosta koskevien 1 ja 104 §:n säännösten kanssa.

Perustuslakisopimus sisältää määräyksen (IV-444 artiklan 3 kohta), jonka nojalla yhdenkin jäsenvaltion kansallinen parlamentti voi kuuden kuukauden kuluessa aloitteesta tiedon saatuaan ilmoittaa vastustavansa aloitetta Eurooppa-neuvoston päätökseksi sopimuksen tarkistamisesta. Tällöin sopimusta ei voida muuttaa yksinkertaisessa tarkistusmenettelyssä. Mainittu seikka on merkityksellinen valtion täysivaltaisuuden kannalta. Yleisissä ja kattavissa määräyksissä on kuitenkin kysymys toimivallasta muuttaa perustuslakisopimusta muussa kuin perustuslain 93-95 §:ssä säädetyssä menettelyssä, minkä vuoksi sopimus on näiltä osin vastoin perustuslain säännöksiä kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta ja muodostuu siten viime kädessä ongelmalliseksi myös valtion täysivaltaisuuden näkökulmasta.

Euroopan perustuslakisopimuksen III-422 artiklan mukaan yksimielinen ministerineuvosto voi tiiviimmän yhteistyön aloilla päättää siirtyä tekemään päätöksiä määräenemmistöllä sekä käyttämään tavanomaista lainsäätämisjärjestystä erityisen säätämisjärjestyksen sijasta. Neuvoston päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluvat tällöin vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltiota edustavat neuvoston jäsenet. Soveltamisalaltaan varsin yleinen valtuus on ristiriidassa Suomen perustuslain säännösten kanssa valtion täysivaltaisuudesta sekä kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.

Eurooppapuitelailla voidaan perustuslakisopimuksen III-270 artiklan 2 kohdan perusteella säätää vähimmäissäännöistä tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi rajat ylittävissä rikosasioissa. Vähimmäissäännöt voivat koskea mainitussa sopimuskohdassa lueteltujen asioiden lisäksi "muita rikosasioiden käsittelyn erityisiä osatekijöitä", jotka neuvosto määrittelee yksimielisellä eurooppapäätöksellä saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän. Samankaltainen valtuutus sisältyy perustuslakisopimuksen III-271 artiklan 1 kohtaan. Eurooppapuitelailla voidaan sen mukaan säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyn vähimmäissäännöistä sopimuskohdassa erikseen luetelluilla erityisen vakavan rajat ylittävän rikollisuuden aloilla. Rikollisuuden muutosten perusteella neuvosto voi eurooppapäätöksellä määritellä myös muita rikollisuuden aloja luettaviksi artiklan soveltamisalaan.

Perustuslakisopimuksen III-270 ja III-271 artiklojen määräykset neuvoston oikeudesta päättää unionin toimivallan laajuudesta verraten keskeisillä oikeudenaloilla muodostuvat artiklojen yleispiirteisyyden takia varsin väljiksi ja ovat siten ongelmallisia myös kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevien Suomen perustuslain säännösten näkökulmasta.

Eurooppa-neuvosto voi III-274 artiklan 4 kohdan perusteella laajentaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltuuksia yksimielisellä eurooppapäätöksellä ensinnäkin niin, että virasto voi toimia myös rajat ylittävän vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Viraston tutkinta- ja syytteeseenpanovaltuudet voidaan lisäksi ulottaa myös useita jäsenvaltioita koskevien vakavien rikosten tekijöihin ja osallisiin. Määräyksessä on kysymys Eurooppa-neuvoston mahdollisuudesta laajentaa unionin toimivaltaa merkittävän julkisen vallan käyttämiseksi jäsenvaltiossa. Tällainen valtuutus on ristiriidassa valtion täysivaltaisuutta samoin kuin kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamista koskevien perustuslain säännösten kanssa.

Edellä selostettu ei ole tyhjentävä katsaus 29.10.2004 allekirjoitetun Euroopan perustuslakisopimuksen ongelmallisuudesta ja ristiriitaisuudesta Suomen perustuslain valtiollista täysivaltaisuutta koskevien säännösten kanssa. Katsaus joka tapauksessa osoittanee kiistattomasti, että voimaan saatettuna mainittu sopimus rajoittaa Suomen valtiollista täysivaltaisuutta varsin merkittävällä tavalla. Mielestäni sopimuksen ratifioiminen kansalaisia kuulematta on vastoin Suomen perustuslain kirjainta ja henkeä. On valitettavaa, ettei maamme hallituksella ja muulla poliittisella eliitillä ole rohkeutta kuulla ja kuunnella kansaa, valtiovallan haltijaa, näin tärkeästä kysymyksestä.

Mutta internetissä jokainen voi sanoa sanottavansa, samoin kansalaisadressin allekirjoittamisella (http://www.adressit.com/itsenaisyydenpuolesta).

Tapio Kuosma

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä