"Talvisodan henki
Ylivertaisesti vahvin itsenäisen Suomen myyteistä on talvisota. “Talvisodan henki eli yksimielisyys-myytti yhdistää suomalaisia enemmän kuin mikään muu asia”, sanoo Seppo Hentilä, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori. Hentilän mukaan juuri talvisota jää suomalaisten kädenjälkenä maailmanhistoriaan.
Heikki Ylikangas on tutkimuksissaan pyrkinyt romuttamaan monia vallinneita käsityksiä Suomen historian perusmyyteistä. Ylikangas väittää, että jopa talvisota-myytti eli käsitys sodasta kansan yhdistäjänä on kestämätön ainakin kahdesta syystä:
Ensinnäkin talvisotaan ei viety koko reserviä, vaan enimmillään vähän yli puolet 600 000 miehestä. Maassa, jossa oli käyty sisällissota, ei uskallettu kouluttaa koko reserviä ja viedä sitä rintamalle. Yksimielisyys-käsitys on Ylikankaan mukaan siinäkin mielessä kyseenalainen, että Suomen hallituksessa ja sotilasjohdossakin taisteltiin katkerasti viime metreille saakka siitä, pitäisikö Suomen pyytää länsivaltojen apua vai ei.
“Vielä tänä päivänä suurella osalla Suomen kansaa on sellainen käsitys, että meidät jätettiin yksin, vaikka totuus on, että Suomi jättäytyi yksin. Suomi uskoi Saksan voittavan, eikä halunnut liittoutua länsivaltojen kanssa”, Ylikangas toteaa".
Ylivertaisesti vahvin itsenäisen Suomen myyteistä on talvisota. “Talvisodan henki eli yksimielisyys-myytti yhdistää suomalaisia enemmän kuin mikään muu asia”, sanoo Seppo Hentilä, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori. Hentilän mukaan juuri talvisota jää suomalaisten kädenjälkenä maailmanhistoriaan.
Heikki Ylikangas on tutkimuksissaan pyrkinyt romuttamaan monia vallinneita käsityksiä Suomen historian perusmyyteistä. Ylikangas väittää, että jopa talvisota-myytti eli käsitys sodasta kansan yhdistäjänä on kestämätön ainakin kahdesta syystä:
Ensinnäkin talvisotaan ei viety koko reserviä, vaan enimmillään vähän yli puolet 600 000 miehestä. Maassa, jossa oli käyty sisällissota, ei uskallettu kouluttaa koko reserviä ja viedä sitä rintamalle. Yksimielisyys-käsitys on Ylikankaan mukaan siinäkin mielessä kyseenalainen, että Suomen hallituksessa ja sotilasjohdossakin taisteltiin katkerasti viime metreille saakka siitä, pitäisikö Suomen pyytää länsivaltojen apua vai ei.
“Vielä tänä päivänä suurella osalla Suomen kansaa on sellainen käsitys, että meidät jätettiin yksin, vaikka totuus on, että Suomi jättäytyi yksin. Suomi uskoi Saksan voittavan, eikä halunnut liittoutua länsivaltojen kanssa”, Ylikangas toteaa".
Vastaukset 5
Vanhimmat
luikero; aina se kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin luikertelee esiin! Asiassa kuin asiassa!
Tietenkin 'talvisodan henki' on myytti. Myyttejä tarvitaan mitä moninaisimmissa asioissa ja jotkut niistä elävät vahvoina, vaikka kulttuuri niiden ympärillä on muuttunut ratkaisevasti. Tälläinen on mm. äitiysmyytti, joka näkyy mm. siinä että ylivoimainen osa lapsista jää erotilanteessa naiselle.
Voi myös sanoa, että kansallisuusaatteet ovat myyttejä. Me olemme suomalaisia...ja suomalaisuuteen liittyy meidän mielestämme sellaisia asioita, kuten vaikkapa rehellisyys. Sekin on myytti, jos mikä, sillä itse rehellisyydestä; mitä se kullekin tarkoittaa, siitä voi olla montaa mieltä. Myös heimoihin liitetään paljon myyttisiä aineksia. Hämäläisten oletettu hitaus on näistä myyteistä neutraaleimpia.
Se, miten myytit elävät vuosikymmenestä, ehkä vuosisadastakin toiseen saattaa liittyä siihen, että me mielellämme koemme itsemme vaikkapa keskitasoa urhoollisimmiksi, eli myytitämme tällä olettamuksella itseämme, vaikka totuus kai lienee, että kaikissa kansoissa on tietty määrä viisaita ja varovaisia, tai toisaalta rohkeita ja hulluja.
Juttuusi on ihan pakko yhtyä. Myytit siitä, että suomalaiset olivat sodissa erityisen urhoollisia voi unohtaa. Hullut ja vähämieliset eivät pelkää , sillä heiltä puuttuu luontainen itsesuojeluvaisto. Sven Tuuva on siitä kansallinen esimerkki.
On suoranainen ihme että alle 4 miljoonainen kansa voitti mahtavan suurvalta Neuvostoliiton.
Voitolla tarkoitan, että armeijaa ei lyöty, eikä maata miehitetty - eikä se antautunut.
Talvosota oli heräte niille sosialisteille joilla oli kykyä nähdä NL:n todelliset pyrkimykset, ja nämä osallistuivat Talvisotaan täysin samalla urheudella kuin muutkin.
Totta on että maassa oli silloinkin niitä maanpettureita jotka halusivat Halosen tavoin liittää maa suureen kommunisti diktatuuri Neuvostoliittoon. Tosin alle 10%.
Ylikankaan pätevyys olla historian tutkijana nähtiin viimeksi Huhtiniemen jutussa.
Täysin vailla todellisuuspohjaa on Ylikankaan väite että, Suomi ei olisi halunnut tukea lännestä. Suomi pyysi apua useaan otteeseen, mutta Ruotsi esti mm. vapaaehtoisten englantilaisten ja ranskalaisten sotilaiden ja sotamareriaalin kauttakulun Suomeen.
Puhut taas täysin omiasi, sillä Suomi ei ole koskaan voittanut sotiaan, vaan aina hävinnyt. Nl olisi halutessaan murskannut Suomen molemmissa sodissa, muttei halunnut. Mitään talvisodan ihmettä ei edes ollut, sillä Göring sai Suomen suostumaan NL:n raskaisiin rauhaehtoihin, lupaamalla tulevassa uudessa sodassa menetyt maat korkojen kera takaisin. Oletko kuullut lahtaripelle "välirauha" lipsahduksesta ja kuka sen vahingossa suustaan päästi? Hehe!
Suomen päättäjät tiesivät siis jo, että uusi sota on tulossa ja, että kumppani tulee olemaan Saksa.
Suomi halusi liittyä Saksaan, jonka kuvitteli voittavan sodan ja siksi se torjui tarjotun avun muualta. Älä vääristele asioita, sillä kaikki on jo yleisessä tiedossa, mutta lahtareilta se faktatieto puuttuu, taikka sitä ei kehdata kertoa:-))