... vastakohtia?
Sekä uskovien puolella kuin myös uskomattomien puolella suoritetaan tieteellistä tutkimusta runsain määrin. Edellä oleva on faktaa.
- Uskomattomat ovat korvanneet sen mihin uskovat vain sanalla "tiede"!
- Uskovaiset tietävät, että uskominen ja tietäminen voivat olla täydessä sopusoinnussa toistensa kanssa. Jopa täydentävät toisiaan saumattomasti.
Kysymys on ennakkoivasta asenteellisuudesta! Näin asian ymmärrän!
Kommentteja???
Sekä uskovien puolella kuin myös uskomattomien puolella suoritetaan tieteellistä tutkimusta runsain määrin. Edellä oleva on faktaa.
- Uskomattomat ovat korvanneet sen mihin uskovat vain sanalla "tiede"!
- Uskovaiset tietävät, että uskominen ja tietäminen voivat olla täydessä sopusoinnussa toistensa kanssa. Jopa täydentävät toisiaan saumattomasti.
Kysymys on ennakkoivasta asenteellisuudesta! Näin asian ymmärrän!
Kommentteja???
Vastaukset 31
Vanhimmat
... maailmankuvan omaavien kiistoista. Toiset haluavat eroittaa uskonnon ja tieteen toisistaan. Toisille se on henkilökysymys ja ollaan haukkumassa jopa "hulluksi" eri tavalla ajattelevia.
Pyydän kiihkotonta suhtautumista. Niin hyvää tulee!
Kaikkihan olemme matkalla "kotiin"!
Alla linkki, joka selventää kaiken:
http://www.tiede.net/keskustelut/keskustelu.asp?mainpage=2&mainskip=0&id=1171984&alue=1
oli esimerkki "tieteestä" joka ei ole tiedettä.
Näitä näennäistieteitä löytyy joka lähtöön,astrologia,ennustaminen,ajatuksensiirto,selvännäkeminen,telekinetiikka ja kreationismi ym.
Näitä huuhaa pellejä ja niihin uskovia löytyy "pilvin pimein",valitettavasti.
Mutta tieteeseen niitä ei pidä sekoittaa.
Elämme aikaa,jolloin suurinosalla ihmisistä on tieto käden ulottuvilla ja silti taikausko rehottaa,olisiko aika,ainakin suomessa uudistaa opetusta kunnolla,eikä keskustella onko uskonnon opetus tunnustuksellista tai ei.
Enemmän tietoa,vähemmän valheita,poistaisi taikauskoa.
... ennakkoasenteellinen?
Ensin yleensä asiaa tutkitaan - ennen kuin käydään hutkimaan?
Oletko esimerkiksi vilkaissut edes Etymologisen sanakirjan (WSOY 1987) sanaluetteloa?
Jokainen tuntuu olevan "omaan" jo valmiiksi ajateltuun maailmankuvaan niin tyytyväinen, että kaikki muu unohtuu?
Ennakkoluulottumuutta pyydän!
Esim. astrologian huuhaaksi leimaamisessa ei ole mitään asenteellisuutta. Tai no eihän sitä tiedä, vaikka maan tapahtumilla ois joku yhteys tähtien asennon kanssa...joka tapauksessa nykyinen astrologia 0700-numeroineen ja horoskooppeineen (jotka on aina kirjoitettu niin, että niihin uskova voi lukea ne parhainpäin) on pelkkää huuhaata.
... että niissä taulukoissa joita Keijo Kinnunen pyytää valmistanmaan - on muitakin totuuksia kuin yksi, jonka hän agiteeraa esiin?
Olen tutkinut ko. taulukoita lähes 12 vuotta ja vasta nyt alkaa oppia huomaamaan - niiden yleispätevyyden - olemassa olevana (nykyisenä) ajankohtana.
Älkää lannistuko - jos kaikki ei aukea aivan heti - ymmärryksen aika tulee kyllä!
Siunauksin...
... että niissä taulukoissa joita Keijo Kinnunen pyytää valmistanmaan - on muitakin totuuksia kuin yksi, jonka hän agiteeraa esiin?
Olen tutkinut ko. taulukoita lähes 12 vuotta ja vasta nyt alkaa oppia huomaamaan - niiden yleispätevyyden - olemassa olevana (nykyisenä) ajankohtana.
Älkää lannistuko - jos kaikki ei aukea aivan heti - ymmärryksen aika tulee kyllä!
Siunauksin...
... että niissä taulukoissa joita Keijo Kinnunen pyytää valmistanmaan - on muitakin totuuksia kuin yksi, jonka hän agiteeraa esiin?
Olen tutkinut ko. taulukoita lähes 12 vuotta ja vasta nyt alkaa oppia huomaamaan - niiden yleispätevyyden - olemassa olevana (nykyisenä) ajankohtana.
Älkää lannistuko - jos kaikki ei aukea aivan heti - ymmärryksen aika tulee kyllä!
Siunauksin...
siinä muuta kun todistat väitteesi tuosta huuhaasta.
Pelkkä sekoilu ei viellä todista mitään,olisitkin sitten ensinmäinen.
Eli ei tarvitse olla ennakkoasenteellinen,pitääkseen noita juttujasi huuhaana.
... käsityskykysi rajallisuuden?
voit laajentaa käsityskykyäni todistamalla teoriasi,vai mitä?
... on nähtävä!
Siksi juuri agiteeraan lukijoitani työn touhuun.
Kun omin silmin näkee silmiensä edessä asian oikean laidan - ei enää epäile - vaan huomaa kaikessa mielekkyyttä!
Siksi kehoitan tutkimaan alla olevaa linkkiä ja ottamaa työn alle ko. projektin?
Linkki:
http://www.tiede.net/keskustelut/keskustelu.asp?mainpage=2&mainskip=0&id=1171984&alue=1
...tai poikkeavaksi tai epänormaaliksi tai idiotismin aineellistumaksi tms. ?!?
Jos et ole vielä löytänyt kotiin,niin suosittelen
joko kartan tai taxin etsimistä...!?!
Selventää? - not 4 me,thanx - otanpas toisenkin olusen !?!
lol ;^D
On muistettava että on uskontoja ja uskoa, kuten tiedettä ja 'tiedettä'.
Uskontoa voidaan käyttää myös vääriin tarkoituksiin.
Tieteen nimellä tuotetaan myös epätieteellistä 'totuutta'.
Kun usko ja tiede pyrkivät molemmat totuuden tuntemiseen, ei ristiriitaa ole vaan ne ovat vain erilaisia lähestymistapoja.
Jos kummalla tahansa pyritään perustelemaan omia mielipiteitä ja luomaan oman mielen mukainen 'totuus' on ristiriita valmis.
Uskovalla tiedemiehellä ei tätä ristiriitaa ole, hän ei etsi tukea omille mielipiteilleen, vaan tutkii Jumalan luomaa maailmaa tieteen menetelmin.
Siinä mielessä noiden voisi ajatella olevan toistensa vastakohtia, että tieteellisen tiedon lisääntyessä uskonto on käymässä yhä tarpeettomammaksi (vaikkakin monissa sivistysmaissa kirkolla onkin käsittämättömän vahva asema).
Kyllähän tieteessä on tavallisen ihmisen kannalta tavallaan kyse uskonnosta, koska esim. maailmankaikkeudesta tehdyt havainnot eivät ole mitenkään tarkistettavissa. Tiedemaailman sisäinen kritiikki on kuitenkin aivan eri luokkaa kirkkoihin verrattuna ja ainakin pidemmällä aikavälillä virheelliset teoriat tulee oikaistua. Ns. perimmäisiin kysymyksiin tiede ei ehkä voi antaa vastausta, mutta siihen voi riittää joku filosofia/maailmankatsomus, johon ei liity mitään yliluonnollista.
Toivot kiihkotonta keskustelua ja kuitenkin asetat keskustelunaloituksesi tavalla, joka on jo sinänsä provokaatio. Asetat uskonnollisen uskon jollain tavoin ensisijaiseen asemaan väittämällä, että ”uskomattomat ovat korvanneet sen mihin uskovat vain sanalla "tiede"!”. Annat siis ymmärtää, että ensin pitää valita asenne uskontoon ja vasta näin valitusta lähtökohdasta aletaan tutkimaan todellisuutta. Väittäisin että tilanne on päinvastainen. Ihminen hankkii tietoa ja mallittaa todellisuutta, luo itselleen maailmankuvaa, ja tämän prosessin yhteydessä päättää asenteestaan tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan välillä.
Oikeastaan puhuisin mieluummin maallisesta ja uskonnollisesta maailmankuvasta. Tiede ei ole sinänsä mikään maailmankuva, vaikka jotkut ihmiset kieltäytyvät sisällyttämästä maailmankuvaansa sellaisia elementtejä, joita ei voida tieteellisesti tai ainakin muutoin maallisin tiedonhankinnan välinein perustella.
Maallinen ja uskonnollinen maailmankuva taas ovat ristiriidassa keskenään. Uskonnollinen maailmankuva väittää saavansa tietoa ”oikotietä”, ohi sen mikä maallisen käsityksen mukaan ihmiselle on omilla aisteillaan ja omalla järjellään mahdollista.
Vakavasti ottaen tieteellisen maailmankuvan omaavat tieteellisen maailmankuvan omaavia. Näitä tuntuu löytyvän niin uskovaisista kuin ateisteista, mutta tiede, johon he uskovat on luonteeltaan erilaista. Siten niin uskolla ja uskolla on eroa, kuin on myös tieteellä ja tieteellä. On tiedettä, joka on lähellä uskoa tai, jonka pyrkimys on tukea uskoa ja on tiedettä, joka perustaa tutkimustapansa johonkin, millä ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Siten uskon ja tieteen vastakohtaisuus riippuu paljolti siitä, onko tieteestä tehty väline vai onko se vain tapa tutkia maailman ilmiöitä, ilman sen välineellistämistä.
Mitä tulee siihen, että kaikki ateistit olisivat tiedeuskovaisia, käsitys on todennäköisesti länsimaista perua ja pitkälti sidoksissa Darwinin evoluutioteoriaan. Mutta, mitä oli ennen Darwinia? Mitä on idässä, jossa on paljon ateisteja, mutta vähän tiedettä? Voidaanko heitä yhtälailla kutsua tiedeuskovaisiksi tai ihmisiksi, jotka olisivat korvanneet uskonsa sanalla tiede? En usko, että kukaan on korvannut mitään, edes länsimaissa. Kyse on vain tiedeuskovaisuudesta, ei ateismista. Itämaiselle ateismille voidaan helposti löytää käsite: naturalismi. Se tarkoittaa luonnollista tapaa suhtautua ihmisiin ja maailmaan, se tarkoittaa sitä, että kaikelle on aikansa ja kaikki selviää aikanaan. Siihen kuuluu tiede, siinä missä myös uskonnot, mutta vain sillä tavalla, että nuo kaikki kuuluvat yhden käsitteen sisään, joka on 'elämä'. Vaikka naturalistien ensisijainen usko kohdistuu luontoon, johon myös ihminen itse kuuluu, niin ehkä elämä on se, jolla saadaan sidottua tämä eläinkunnan fiksuin eläin (elintilansa tuhoaja, toistensa tölvijä ja maailmanhistorian suurin töpeksijä) eli ihminen sidottua uskontoineen ja käsityksineen ja luonnonvastaisuuksineen luontoon.
"Uskovaiset tietävät, että uskominen ja tietäminen voivat olla täydessä sopusoinnussa toistensa kanssa. Jopa täydentävät toisiaan saumattomasti."
Huomaathan, että tietäminen ja tiede ovat kaksi aivan eri asiaa. Mikä pahinta molemmissa ihminen on erehtyväinen, koska on vain ihminen. Uskossa sen sijaan tuntuu löytyvän kovin vähän näitä erehtyväisiä, koska se saattaa pahimmillaan romahduttaa koko maailmankäsityksen ja siinä voi mennä sivussa elämäntarkoitus. Se on paljon suurempi takaisku kuin jonkin virheellisen tiedon saaminen. No, jos virheellistä tietoa kaipaa, niin ei tarvitse katsastaa kuin 60-luvun koulukirjoja, niin avot. Niillä eväillä on 40 vuotta sitten lapsia opetettu. Jos kuitenkin tarkoitit, että tiede ja usko voivat täydentää toisiaan saumattomasti, niin palataan tuohon ensimmäiseen kommenttiini, jossa kaikki riippuu siitä, tehdäänkö tieteestä väline vai onko sen tarkoituksena vain tutkia ilmiöitä, korrelaatiota ja relaatioita. Kiinassahan ei tieteen nimiin ole suureen ääneen koskaan huudettu, eikä varmasti vähiten siksi, ettei kiinalaiset itsekään ole tehneet tiettäväksi, mitä ovat keksineet. Länsimaissa sen sijaan tiedetään tasan tarkkaan kuka on keksinyt ja mitä. Siinä kaksi esimerkkiä asenteesta, jolla tiedettä harjoitetaan.
...mutta eivät myöskään liity mitenkään toisiinsa.
Tiede kun ei koskaan perustu uskoon taikka minkäänlaiseen arveluun, vaan tieteellä on aina TIEDON tuottamiseen omat kriteerinsä: julkisuus, kriittisyys, itsensäkorjaavuus, edistyvyys, objektiivisuus, testattavuus ym.
Esim. kreationismi eli luomisoppi ei ole tiedettä, vaan näennäistiedettä eli pseudotiedettä. Tällaistako uskovien "tieteen" harjoittamista tarkoitit?
...etenkin tuo "objektiivisuus", haiskahtavat jo pois muodista menneeltä positivismilta.
Harvempi tieteenfilosofi uskoo noihin mainitsemiisi "kriteereihin" enää pluralistisena nykyaikana - joku fakkiutunut luonnontieteellinen kuppikunta ehkäpä sitten ennemminkin voipi noin vielä kuvitella (varsinkin USAssa)
Muuten, kerrothan, miten olet "testannut" (tai miten joku tieteilijä on "testannut") evoluutioteoriaa/-paradigmaa? (ts. havaittu fakta/faktajoukko osoittaisi aukottomasti tietyn kausaliteetin olemassa olon, joka tukisi evoluutiohypoteesia kokonaisuutena?) Evoluutioteoriassahan ei mitään tunnetustiakaan jätetä mitään "arvelun" varaan :-)
Toki objektiivisuuden mittaaminen on aina jossain määrin subjektiivista. Täysin objektiivista tutkimusta kun ei ole olemassa niin kauan kuin ihminen tiedettä harjoittaa.
On kyllä harhaväite uskotella, etteikö objektiivisuutta pidettäisi enää nykyään tieteen kriteerinä. Kohutun ihmiskloonin tapauksessakin sadun uskottavuus mureni juuri siihen, ettei tutkimustuloksia annettu objektiivisen tarkkailijan käsiin.
En ole itse tietoisesti koskaan testannut evoluutioteoriaa/-paradigmaa.
Toki objektiivisuuden mittaaminen on aina jossain määrin subjektiivista. Täysin objektiivista tutkimusta kun ei ole olemassa niin kauan kuin ihminen tiedettä harjoittaa.
On kyllä harhaväite uskotella, etteikö objektiivisuutta pidettäisi enää nykyään tieteen kriteerinä. Kohutun ihmiskloonin tapauksessakin sadun uskottavuus mureni juuri siihen, ettei tutkimustuloksia annettu objektiivisen tarkkailijan käsiin.
En ole itse tietoisesti koskaan testannut evoluutioteoriaa/-paradigmaa.
...tosin usein kun tiedettä "popularisoidaan", niin tiedemiesten johtopäätöksiä ja tulkintoja sotketaan "faktahavaintoihin".
Esim. kun koulun biologia kun sanoo "jossain vaiheessa elämä nousi merestä maalle" faktana, niin voisi sanoa: "evoluutioteorian valossa on tulkittu, että.."
Kyllähän minäkin uskon, että jotkut tulkinnat ovat lähempänä "objektiivista faktaa" kuin toiset, kunhan ollaan tarkempana siinä, mitä voidaan sanoa objektiiviseksi faktaksi, ja minkä suhteen kannattaa esittää asia tulkintana esim. "evoluutioteorian viitekehyksen valossa".
(
...tosin usein kun tiedettä "popularisoidaan", niin tiedemiesten johtopäätöksiä ja tulkintoja sotketaan "faktahavaintoihin".
Esim. kun koulun biologia kun sanoo "jossain vaiheessa elämä nousi merestä maalle" faktana, niin voisi sanoa: "evoluutioteorian valossa on tulkittu, että.."
Kyllähän minäkin uskon, että jotkut tulkinnat ovat lähempänä "objektiivista faktaa" kuin toiset, kunhan ollaan tarkempana siinä, mitä voidaan sanoa objektiiviseksi faktaksi, ja minkä suhteen kannattaa esittää asia tulkintana esim. "evoluutioteorian viitekehyksen valossa".
(
Totta turiset, että liian usein sana tiede mielletään synonyymiksi totuudelle. On kuitenkin muistettava, että ihmisten maailmassa ei loppujen lopuksi ole välttämättä yhtään täydellisesti perusteltua faktaa. Kun suuri osa tiedosta onkin "pelkkää" perusteltua arvelua, on aikaa ja tilaa säästäksemme kätevintä kirjoittaa perustellut asiat totuuksina. Muutoinhan joutuisimme joka tiedonantoon änkeämään sanaparren "on mahdollista että" valo tulee Maahan Auringosta ja me kaikki kuolemme joskus.
Sitten subjekti-objekti-ongelmaan. Tässä eräät määritelmät näille kahdelle termille:
Subjektiivinen: Omakohtainen, oman arvion tai kokemuksen mukainen; subjektille ominainen. Useimmiten vastakohtana objektiiviselle ja usein moittivassa sävyssä: puolueellinen, rajoittunut, tosiasioista piittaamaton.
Objektiivinen: tosiasioiden mukainen, todellinen, subjektista riippumaton, puolueeton; ulkokohtainen
Eli mikäli tutkimus on siinä mielessä subjektiivista, että se ei piittaa tosiasioista, vaan sen sijaan änkien yrittää tuottaa halutun tutkimustuloksen, ei tällaista toimintaa voida mielestäni tieteeksi kutsua. Toki kaikenlaiset tieteelliset tulkinnat ja johtopäätökset - ollessaan tieteellisiä :) - ovat tiedettä itseään.
Sinä taidat käsittää subjektiivisella ja objektiivisella jotain toista, vai?
...vähän tähän kysymykseen.
1) uskovat tai ei-uskovat eivät suorita tutkimuksiaan millään "puolella", useimmiten kylläkin instituuteissa ja yliopistoissa, jotka rahoittavat ko. hommaa (jotkut sitten ihan harrastuksenakin). Yliopistoissa ei tarvitse uskoa tai olla uskomatta mihinkään - tämä on ns. "akateemisen vapauden" perusajatus (lähtöisin USA:sta, jossa lainsäädännöllä on todettu, että esim. ns. kristillisispohjaisissa ja kristittyjen rahoittamissa yliopistoissa ei tarvitse uskoa mihinkään dogmiin, vaan voi julkaista esim. kristinuskolle näennäisesti vastakkaisia tuloksia) Galilei jne.
...
ateismi -> (tosin ateisti voinee toimia teologinakin... riippuu miten ateisti haluaa uskontoaan soveltaa poliittisessa toiminnassa?)
"1) uskovat tai ei-uskovat eivät suorita tutkimuksiaan millään "puolella", useimmiten kylläkin instituuteissa ja yliopistoissa, jotka rahoittavat ko. hommaa (jotkut sitten ihan harrastuksenakin). Yliopistoissa ei tarvitse uskoa tai olla uskomatta mihinkään - tämä on ns. "akateemisen vapauden" perusajatus (lähtöisin USA:sta, jossa lainsäädännöllä on todettu, että esim. ns. kristillisispohjaisissa ja kristittyjen rahoittamissa yliopistoissa ei tarvitse uskoa mihinkään dogmiin, vaan voi julkaista esim. kristinuskolle näennäisesti vastakkaisia tuloksia)
werw
... ei, kun juuri USAssa useimmat yliopistot ovat yksityisiä ja vallan fundamentalististenkin kristittyjen ihmisten ja organisaatioiden perustamia. Akateemisen vapauden historia tuli juuri sitten siitä, että ko. "omistajaorganisaatiot" pyrkivät rajoittamaan tieteellisiä tutkimustuloksia -> ja tuli voimaan laki, että eivät pysty (tähän liittyy ns. "tenure"-käsite professorilla USAssa, ts. instituution omistajapoppoo ei voi sanoa tenure-professoria irti hänen tutkimuksensa esittämien tulosten/johtopäätösten pohjalta)
Jos katsot, niin useiden USAn yliopistojen nimissäkin on jonkun kirkkokunnan nimi, esim "Souther Methodist University", jossa on vaikkapa oikein tasokas business-school... tai vaikkapa Loyola university... tai Brigham Young-university (nimestä voinee päätellä sen olevan mormonien perustama). Kuitenkin tuo tenure-järjestelmä puree kaikissa yliopistoissa. TEnure-professorin rahoitus on taattu eläkkeelle asti...
Minulla on jo oman uskoni sisällä, kun tietoni on vajavaista, ristiriitaisia asenteita ja näkökulmia, jotka välillä tulevat sitten mietinnän alle. Kaikki ihmiset joutuvat elämään ja kohtaamaan ristiriitoja - kenelläkään ei ole täällä "täydellistä oppia" - ei uskovalla eikä tiedemiehellä... Uskoni sisältö ja sen merkitys elämässäni elää koko ajan, vaikka pääsanoma Jeesuksesta ja syntieni sovituksesta omalle kohdalleni on pysynytkin muuttumattomana.
Toki on selvää ettei pitäisi yksinkertaistaa vaikeita asioita, vaikkapa väittämällä, että voi tarkastella asioita selkeästi järjellisillä perusteilla. Ristiriitainen ja vajavainen se on ihmisen järkikin ja kun siihen sekoittaa vielä ripauksen uskonnollisuutta, ollaan melko vaikeassa tilanteessa. Kristillinen usko voi myös helpottaa asioiden hahmottamista, vaikka sitä ei suljekaan kokonaan eri kategoriaan.
Väittäisin kuitenkin, että uskonnollinen näkökulma on tietyllä tavalla tai ainakin tietyissä tilanteissa peruuttamattomasti ristiriidassa tieteelliseen lähestymistapaan nähden. Esimerkiksi tällä palstalla tämän ketjun tapaisen keskustelun taustalla on yleensä evoluutioteorian ja kreationismin suhde, enkä näe mitään tapaa yhdistää luomiskertomuksen kirjaimellinen hyväksyminen ja siihen perustuva evoluutioteorian kritiikki evoluutioteoriaan.
"luomiskertomuksen kirjaimellinen hyväksyminen"
keskusteluun tällä keskustelupalstalla, en omiin ajatuksiini. Kokeilepa viedä tähän kirjoittamasi ajatuksesi tarjolle vaikkapa Jaskalle.
Käsittääkseni itse olen tältä osin samaa mieltä kanssasi, jopa siitä ettei evoluutioteoria mitenkään vähennä Genesiksen arvoa.
sdfsdf