Noin 200 000 suomalaista kuulee ääniä, joita muut eivät kuule.
Äänien kuuleminen yhdistetään usein skitsofreniaan, mutta ääniharhoja esiintyy myös muiden psyykkisten häiriöiden yhteydessä.
Joissain tilanteissa ääniä voi kuulla jopa ilman mitään sairautta, sanoo Auroran sairaalan kuntoutustoiminnan ylilääkäri Jorma Oksanen.
Ongelma on vielä huonosti tunnettu, eikä terveyskeskuksissa löydy juurikaan tämän alueen asiantuntemusta. Aktiivinen järjestötoiminta on kuitenkin nostanut asian yhä enemmän myös tutkimuksen kohteeksi.
Nyt ymmärretään, että sisäsyntyiset äänet voivat liittyä myös syvään masennukseen, ahdistuneisuuteen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, huumepsykoosiin ja joskus jopa aivoinfarktin jälkitilaan. Joskus pelkästään poikkeuksellisen kova stressi voi saada ihmisen kuulemaan satunnaisesti ääniä.
Suuri osa ihmisistä on kokenut unen ja valvetilan rajamailla jonkinlaisia hallusinaatioita. Unetkin ovat tosia ihmisille sillä hetkellä, kun niitä näkee. Samalla tavalla kuuloharhat ovat totta ihmiselle, joka niitä kuulee.
Tutkimuksissa on todettu, että harha-aistimus syntyy samassa paikassa kuin oikea aistimus, sanoo Oksanen.
Stressitilanteessa portit voivat höltyä
Skitsofreniaan liittyvistä ääniharhoista tiedetään enemmän kuin muista, koska niitä on tutkittu eniten. Joitain askelia tietoon päin on Oksasen mukaan jo otettu, vaikka perimmäiset syyt eivät olekaan vielä selvillä.
Alttius on periytyvä, ja lapsuuden traumat ja myöhemmät voimakkaat stressitilanteet voivat toimia laukaisijana.
Skitsofreniassa kyse on informaation käsittelyn häiriöstä. Kun uusia ärsykkeitä ja havaintoja tulee, aivojen pitäisi antaa niille osoitelappu ja suodattaa tarpeeton informaatio pois.
Aina aivot eivät osaa näin tehdä, ja ärsykkeiden tulvan hallinta on vaikeaa.
Elämästä tulee pirstaleista ja kaaosmaista, sanoo Oksanen.
Aivojen keskiosassa sijaitseva talamus on kuin puhelinkeskus, joka yhdistää eri aistimuksia ja tunteita. Se on yhteydessä mantelitumakkeeseen, joka antaa asioille tunnemerkityksen, eli onko joku havainto pelottava vai ihana asia.
Aivot myös säätelevät, mitkä asiat pääsevät tietoisuuteen. Joitakin itse tuotettuja asioita aivot eivät yleensä päästä tietoisuuteen, mutta stressitilanteessa portti voi höltyä, ja tietoisuuteen pulpahtaa asioita, jotka normaalisti pysyvät tiedostamattomina.
Kursseilla äänille pistetään rajoja
Dopamiinitoimintaa jarruttava lääkehoito voi poistaa äänet, mutta aina näin ei tapahdu. Jos äänistä ei pääse eroon, niiden kanssa on opittava elämään.
Ääntenhallintakursseilla ei luvata, että äänet häviäisivät kokonaan, mutta niistä voi tulla siedettäviä, sanoo sairaanhoitaja Mervi Hursti Malmin sairaalasta. Aina eivät äänet sinänsä ole suurin ongelma, vaan tunteet, joita äänet synnyttävät. Kurssilla lievitetään kokemukseen liittyviä pelkoja ja opitaan pistämään äänille rajoja. Jokaiselle annetaan aikaa ja mahdollisuus kertoa oma tarinansa ja se, miten koettu äänimaailma nivoutuu omaan elämään.
Oikea suhtautuminen ääniä kuulevaan on tärkeää. Ääniä kuulevan neuvo tähän on, että suhtautukaa, kuin kehen tahansa ihmiseen, mutta älkää vaatiko liikaa. Lähes kaikilla on jokin ongelma tai heikkous, tämä on yksi niiden joukossa.
Lähde: Verkkouutiset, STT-SINIKKA SUOSALMI-HJ, 16.9.2006
Äänien kuuleminen yhdistetään usein skitsofreniaan, mutta ääniharhoja esiintyy myös muiden psyykkisten häiriöiden yhteydessä.
Joissain tilanteissa ääniä voi kuulla jopa ilman mitään sairautta, sanoo Auroran sairaalan kuntoutustoiminnan ylilääkäri Jorma Oksanen.
Ongelma on vielä huonosti tunnettu, eikä terveyskeskuksissa löydy juurikaan tämän alueen asiantuntemusta. Aktiivinen järjestötoiminta on kuitenkin nostanut asian yhä enemmän myös tutkimuksen kohteeksi.
Nyt ymmärretään, että sisäsyntyiset äänet voivat liittyä myös syvään masennukseen, ahdistuneisuuteen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, huumepsykoosiin ja joskus jopa aivoinfarktin jälkitilaan. Joskus pelkästään poikkeuksellisen kova stressi voi saada ihmisen kuulemaan satunnaisesti ääniä.
Suuri osa ihmisistä on kokenut unen ja valvetilan rajamailla jonkinlaisia hallusinaatioita. Unetkin ovat tosia ihmisille sillä hetkellä, kun niitä näkee. Samalla tavalla kuuloharhat ovat totta ihmiselle, joka niitä kuulee.
Tutkimuksissa on todettu, että harha-aistimus syntyy samassa paikassa kuin oikea aistimus, sanoo Oksanen.
Stressitilanteessa portit voivat höltyä
Skitsofreniaan liittyvistä ääniharhoista tiedetään enemmän kuin muista, koska niitä on tutkittu eniten. Joitain askelia tietoon päin on Oksasen mukaan jo otettu, vaikka perimmäiset syyt eivät olekaan vielä selvillä.
Alttius on periytyvä, ja lapsuuden traumat ja myöhemmät voimakkaat stressitilanteet voivat toimia laukaisijana.
Skitsofreniassa kyse on informaation käsittelyn häiriöstä. Kun uusia ärsykkeitä ja havaintoja tulee, aivojen pitäisi antaa niille osoitelappu ja suodattaa tarpeeton informaatio pois.
Aina aivot eivät osaa näin tehdä, ja ärsykkeiden tulvan hallinta on vaikeaa.
Elämästä tulee pirstaleista ja kaaosmaista, sanoo Oksanen.
Aivojen keskiosassa sijaitseva talamus on kuin puhelinkeskus, joka yhdistää eri aistimuksia ja tunteita. Se on yhteydessä mantelitumakkeeseen, joka antaa asioille tunnemerkityksen, eli onko joku havainto pelottava vai ihana asia.
Aivot myös säätelevät, mitkä asiat pääsevät tietoisuuteen. Joitakin itse tuotettuja asioita aivot eivät yleensä päästä tietoisuuteen, mutta stressitilanteessa portti voi höltyä, ja tietoisuuteen pulpahtaa asioita, jotka normaalisti pysyvät tiedostamattomina.
Kursseilla äänille pistetään rajoja
Dopamiinitoimintaa jarruttava lääkehoito voi poistaa äänet, mutta aina näin ei tapahdu. Jos äänistä ei pääse eroon, niiden kanssa on opittava elämään.
Ääntenhallintakursseilla ei luvata, että äänet häviäisivät kokonaan, mutta niistä voi tulla siedettäviä, sanoo sairaanhoitaja Mervi Hursti Malmin sairaalasta. Aina eivät äänet sinänsä ole suurin ongelma, vaan tunteet, joita äänet synnyttävät. Kurssilla lievitetään kokemukseen liittyviä pelkoja ja opitaan pistämään äänille rajoja. Jokaiselle annetaan aikaa ja mahdollisuus kertoa oma tarinansa ja se, miten koettu äänimaailma nivoutuu omaan elämään.
Oikea suhtautuminen ääniä kuulevaan on tärkeää. Ääniä kuulevan neuvo tähän on, että suhtautukaa, kuin kehen tahansa ihmiseen, mutta älkää vaatiko liikaa. Lähes kaikilla on jokin ongelma tai heikkous, tämä on yksi niiden joukossa.
Lähde: Verkkouutiset, STT-SINIKKA SUOSALMI-HJ, 16.9.2006
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on ihan normaalia jotta ihmiset kuulevat ääniä ja puhuvat vieraita kieliä! Ja jos olen oikein ymmärtänyt niin kyllä kuulevia ihmisiä on enemmän kuin 200 000. ;)
>>Se on ihan normaalia jotta ihmiset kuulevat ääniä ja puhuvat vieraita kieliä! Ja jos olen oikein ymmärtänyt niin kyllä kuulevia ihmisiä on enemmän kuin 200 000. ;)
Niin, monasti kun minä kuulen puhelimestani soittajan äänen, niin muut suomalaiset eivät sitä
kuule, eikö olekkin hämmästyttävää! Mutta en minä heitä ala ivaamaan ja panettelemaan, niin kuin sinä alinomaan teet.
>>Niin, monasti kun minä kuulen puhelimestani soittajan äänen, niin muut suomalaiset eivät sitä
kuule, eikö olekkin hämmästyttävää!
Ei se mitään jos ne sivuäänet eivät sinua tai sitä kuulijaa liikoja häiritse.
mielisairaudet voisikin jättää "Jumalan hoidettavaksi" olisihan se hyvä, mutta kun ei voi, "häiritsee" ne pikkuisen muitakin, kuten sinun pierusikin varmaan täydessä pussissa, mutta minkäs sinä "narahteluillesi" voisit.
Älä silti pasko housuihisi.