veljen itsemurha

Tää kuulostaa varmasti susta tosi tyhmältä mutta aika auttaa. Joo mä ajattelin kans samaa että ei todella auta, mutta kun vuosi oli mennyt niin huomas että se kauhea suru helpotti hieman. Usein myös näin pimeellä tulee kauhea ikävä.

Ensimmäiset vuosipäivät ja joulut yms teki todella pahaa. Ensin en pystynyt edes menemään haudalle, se oli kuin olisi kohdannut sen todellisuuden että se on todelle kuollut, eikä tule takaisin.

Itse huomasin myös että puhuminen autto ihan mielettömästi. Toivottavasti sulla on joku jolle puhua.

Iso halaus sulle.

Hei kaikkea jaksamista sinulle ja läheisillesi. Itse murha on asia missä yleisesti haetaan aina syyllistä itsestä ja mitä oltais voitu tehdä. Mutta totuus on että vainaja itse on päätöksen tehnyt. Googleta sana suru sieltä löysin itselleni aika hyviä asioita. Voimia tulevaan ja anna surun olla läsnä niin kauan kuin sinusta tuntuu.

minulla on kolmas vuosipäivä läheisen itsemurahsta tulossa juuri täyteen. Oloa ei helopta yhtään tämä vuodenaika kun on pimeää ja vettä tulee taivaalta. Olen huomannut että tämä kuukausi on ollut näinä vuosina aina vaikea ja kun vuosi päviä sitten koittaa, se ei kuitenkaan tunnu niin kauhealla kun sitä etukäteen pelkäsin.
Enimmäin vuosi on pahin, mutta kyllä aika helpottaa. parasta on vain hyväksyä, että tuska tulee taas vuosipäivinä, syntmäpäivinä yms esiin ja toivottavasti vuosi vuodelta laimeampana. Kokonaan suru ei taida hävitä, eikä kait ole tarkoituskaan. Tsemppiä sinulle, et taistele tämän asian kanssa yksin!

Sähän jo kirjoitit paljon. Kun on muitakin kysymyksiä kuin se loputon "miksi", on myös mahdollista päästä eteenpäin. Suru ei häviä, se muuttaa muotoaan. Tulee päiviä jolloin on vaan kaipaus, ikävä, haikea ymmärrys. Harmaita sumuisia iltoja tai veljen virnistys aurinkoisena iltapäivänä, sydäntä repiviä otsikoita iltapäivälehdissä... Kun sen saa kertoa riittävän monta kertaa, raivota ja itkeä, muistella hyviä hetkiä, se helpottaa. Hiukan. Ikävä on se joka ei häviä. Sä tarvitset itsehillintää, ystäviä ja ymmärrystä jotta tulevat vuodet olis siedettäviä. Mä tarvitsen pienen valkoisen tabletin syntymäpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä, Jouluna, molempien syntymäpäivinä... Meni vuosia ettei niistä mitään juhlittu mitenkään, mutta päivä kerrallaan kaikki on helpompaa kun ei aseta itselleen mitään vaatimuksia tai tavotteita. Ainoa asia mikä mut sai täällä jatkamaan oli se, että vanhemmilleni tää on jo nyt riittävän kamalaa. En ikinä haluais kenenkään läheiseni kokevan tällaista syyllisyyttä takiani. Kaikella on kyllä tarkoituksensa, veljet odottaa meitä siellä vaikka viivyttäis täällä vähän pidempäänkin. Koskaan ei kuitenkaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan ja sen verran mä olen utelias että haluan sen nähdä.

Lähimmäisen menettämisen tuskaan ei juuri auta mikään muu kuin aika. Keskity elämässäsi positiivisiin asioihin. Lopuksi suru helpottaa ja veljesi muistaminen ei ole enää niin tuskallista. Itse menetin ystävän vuosia sitten, ajattelen häntä vieläkin usein mutten sure. Yritä jaksaa

Hyväksyt veljesi kuoleman ajan kanssa, mutta joudut tekemään sen eteen surutyötä. Meillä jokaisella on oma kohtalomme, jonka kulkua emme voi tietää etukäteen.

Itse surin sisareni äkillistä poismenoa kolme vuotta. Ensimmäinen vuosi oli hyvin vaikea ja ihan aluksi tuntui vaikealta puhua tapahtuneesta muille. Isäni oli kuollut vähän aiemmin, mutta hänen kuolemansa oli silloin jo odotettavissa.

Kiitos paljon teille kaikille!
Kai se tästä sitten helpottaa, päivä kerrallaan.

Vaikka mielessä on käynyt itsetuhoisia ajatuksia, niin en kuitenkaan voi tehdä itselleni mitään. Vanhemmilleni se olisi liian kova pala. Nyt vaan ei jaksaisi enää itse elää.

Hei!
Suomen mielenterveysseura järjestää nuorten aikuisten kursseja itsemurhassa sisaruksensa menettäneille. Poikamme on käynyt näillä kurseilla ja on pitänyt niitä hyvänä apuna tässä suuressa surussa
Voimia sinulle!

Itseä on auttanut, kun en ole yrittänytkään välttää kipua. Välillä sattuu tosi kovaa....mutta pikku hiljaa on auttanut. Kipu muuttuu yhä enemmän kaipaukseksi ja rakkauden tunteeksi. Käy Surunauha ry keskustelusivuilla, sinne ainakin voit purkaa ajatuksiasi tai vain lukea muiden ajatuksia.