Tiede- ja taloususkovaisten on vaikea ymmärtää että uskonnot eivät käsittele tieteellisiä asioita. Uskonnot käsittelevät elämäntarkoitusta ja sitä ei voida tieteellisesti tutkia, koska sellainen kysymys olisi jo itsessään kovin huvittava. Elämällä ei siis ole mitään tarkoitusta ja siten sitä ei tarvitse tutkia, mutta kuitenkin jokaisen on pakko jotain tehdä, ainakin hengittää, niin sen takia tarvitaan ”uskoa”.
Tiedeuskovaiset uskovat että tiede voi selvittää kaiken. Esim. sosiobiologit yrittävät selittää elämätarkoitusta mm. altruismilla jne. Esim. natsismia perusteltiin sosiobiologialla.
Taloususkovaiset väittävät että taloutta pitää kasvattaa, jotta talous kasvaisi? Todellisuudessa talous ei voi kasvaa kumulatiivisesti, vaan reaalimaailmalla on rajansa. Taloususkonto myös korostaa jokaisen yksilön omaehtoisuutta; ajattele ensin itseäsi ja sitten muita, jos siitä on itsellesi hyötyä.
Tavallinen kristitty uskoo että lähimmäisiä pitää rakastaa ja valtion lakeja pitää noudattaa. Kristitty ei siis kannata kumpaakaan näistä ääripäistä, vaan on enemmän reaalimaailmassa mukana kuin tiede- ja taloususkovaiset. Kristitty siis kannattaa yleistä asevelvollisuutta, kun taloususkovainen taas pitää sitä rajoittavana ja turhana, koska se loukkaa yksilön oikeuksia.
Summaten, tiede- ja taloususkovaiset näyttäisivät aiheuttavan enemmän ongelmia ja ristiriitoja, kuin esim. kristityt. Nykyajan uskovaiset siis ovat varsin rauhallisia ja maanpinnalla olevia ihmisiä, joten on kohtuutonta solvata kristittyjä, kun heidän uskontonsa ei ole niin haitallinen kuin nämä kaksi muuta uskontokuntaa. Jos uskonto on huumetta massoille, niin kristinusko on niistä vähiten vaarallisin aine, nykyään.
Tiedeuskovaiset uskovat että tiede voi selvittää kaiken. Esim. sosiobiologit yrittävät selittää elämätarkoitusta mm. altruismilla jne. Esim. natsismia perusteltiin sosiobiologialla.
Taloususkovaiset väittävät että taloutta pitää kasvattaa, jotta talous kasvaisi? Todellisuudessa talous ei voi kasvaa kumulatiivisesti, vaan reaalimaailmalla on rajansa. Taloususkonto myös korostaa jokaisen yksilön omaehtoisuutta; ajattele ensin itseäsi ja sitten muita, jos siitä on itsellesi hyötyä.
Tavallinen kristitty uskoo että lähimmäisiä pitää rakastaa ja valtion lakeja pitää noudattaa. Kristitty ei siis kannata kumpaakaan näistä ääripäistä, vaan on enemmän reaalimaailmassa mukana kuin tiede- ja taloususkovaiset. Kristitty siis kannattaa yleistä asevelvollisuutta, kun taloususkovainen taas pitää sitä rajoittavana ja turhana, koska se loukkaa yksilön oikeuksia.
Summaten, tiede- ja taloususkovaiset näyttäisivät aiheuttavan enemmän ongelmia ja ristiriitoja, kuin esim. kristityt. Nykyajan uskovaiset siis ovat varsin rauhallisia ja maanpinnalla olevia ihmisiä, joten on kohtuutonta solvata kristittyjä, kun heidän uskontonsa ei ole niin haitallinen kuin nämä kaksi muuta uskontokuntaa. Jos uskonto on huumetta massoille, niin kristinusko on niistä vähiten vaarallisin aine, nykyään.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Uskonnot ovat todellakin eri asia kuin tiede, se kaikkien (myös uskovaisten) olisi hyvä tajuta.
"Tiedeuskovaiset uskovat että tiede voi selvittää kaiken."
Mistä sinä tuon väitteen repäisit? Kuka tiedemies on näin sanonut? Tutustu edes siihen tieteeseen ennen kuin menet siitä mitään puhumaan.
Natseihin vertaaminen tässä yhteydessä on vain halpamaista loan heittoa.
On muutenkin omituista, että halventaaksesi tiedettä käytät sanaa tiedeuskovainen. Se on hassua siksi, että olet itse uskovainen - eikö uskovaisuuden siis pitäisi mielestäsi olla positiivinen asia?
"Tavallinen kristitty uskoo että lähimmäisiä pitää rakastaa ja valtion lakeja noudattaa."
Miksi ateisti ei uskoisi niin?
Uskovaisilla tuntuu olevan tiukassa se käsitys, että ateistit eivät millään olisi voineet omaksua kristillistä etiikkaa. Btw. on paljolti kristillisen etiikan (tai ehkä paremmin sanottuna kristillisen työmoraalin) ansiota, että nykyiseen saatanalliseen jatkuvaan talouskasvuun on päästy Suomessa.
Kaikkien valtion lakien sokea noudattaminen taas kertoo oman harkinnan&järjen puuttumisesta. Miksi siellä eduskunnassa ois 200 ihmistä tekemässä uusia lakeja, jos ne ois jotain muuttumattomia totuuksia?
Uskonto ja tiede todellakin ovat eri asioita. Se ei tosin näytä olevan sinulle kovin selvää.
"Tiedeuskovaiset uskovat että tiede voi selvittää kaiken."
Mistä sinä tuon väitteen repäisit? Kuka tiedemies on noin sanonut? Etpä näytä ymmärtävän tieteestä mitään.
Natseihin vertaaminen tässä yhteydessä on vain halpamaista loanheittoa.
On myös hassua, miten käytät (halventaaksesi? provosoidaksesi?) sanaa "tiedeuskovainen". Se on hassua siksi, että olet itse(kin) uskovainen - uskovaisuuden ei sinun mielestäsi pitäisi olla mitenkään negatiivinen asia. Tämä on vain yksi esimerkki tavasta, jolla uskovaiset projisoivat omaa ahdistustaan ja epävarmuuttaan ei-uskovaisiin.
"Tavallinen kristitty uskoo että lähimmäisiä pitää rakastaa ja valtion lakeja noudattaa."
Miksi ateisti ei uskoisi niin?
Sanoit:
"kuitenkin jokaisen on pakko jotain tehdä, ainakin
hengittää, niin sen takia tarvitaan ”uskoa”."
Kyllä hengittäminen toimii ilman yritystä tai uskoa. Se on refleksi.
Noh, kyllä se elämän tarkoitus taitaa olla aika henkilökohtainen asia. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Mutta kuitenkin minusta tuntuu, ettei ns. oikeasti onnellisten ihmisten elämäntyylit eivät lopulta poikkea kovin paljon toisistaan. Ehkä elämän tarkoitus, onnellinen elämä, ei olekaan niin vaikea kysymys - vaan se, kuinka se saavutetaan.
Iloa, rauhaa, avoimuutta, tervettä itsekkyyttä ja itsekuria niiden saavuttamiseksi ja kaikesta tästä kumpuavaa epäitsekkyyden luovaa energiaa. Siis rakkautta. Mitä muuta voisi pitää onnellisuuden perustana?
Oo niinku oot! siinä on idea. Kovin moni ei vain tunnu tietävän tai suostu tietämään, kuka todella on.
> Kristitty siis kannattaa yleistä
> asevelvollisuutta, kun taloususkovainen
> taas pitää sitä rajoittavana ja turhana,
> koska se loukkaa yksilön oikeuksia.
Miten tämä nyt liittyy asiaan? Ja miten määritellään kristitty? Jeesus ei ainakaan puheittensa perusteella tunnu kannattavan aseisiin tarttumista, eivätkä monet muutkaan uuden testamentin mietelauseet puhu esim. isänmaallisuuden puolesta.
Voitaisiin ajatella, että nykypäivän dogmaattinen kristinusko uhkaa eniten itseään omilla ristiriitaisuuksillaan. Olenkohan väärässä, jos väitän, että kristillistä kirkonoppia pitävät nykyään jalustalla
1) Henkevä ja mahtipontinen ilmapiiri,
1) Yhteisöllisyys
1) Perinne, kulttuuri ja estetiikka
1) Lupaus valmiista totuudesta
1) Saatana, helvetti, synti -> pelko
1) Lause "Tutkimattomat ovat Jumalan tiet"
1) Seurakunnan tarjoamat palvelut.
Olisko muita....
On uskontoja, joita vastaan on huono käydä tieteen keinoin, mutta kristinusko ei niin uskontoihin kuulu. Kristin uskon Raamattu on helppo todistaa huuhaaksi, tieteen keinoin. Silloin on todistettu kyseinen uskonto huuhaaksi.
"Raamattu on helppo todistaa huuhaaksi, tieteen keinoin"
Ei näytä siltä kun vuosisatojen todistamisyritykset eivät tuota tulosta.
Maa on pallo, yllätys yllätys! Ihminen pystyy sittenkin rakentamaan korkeita torneja ja lentämään. Korkealta paikalta ei näe maan ääriin. Vedenpaisumuskertomus on vastoin tieteen totuuksia. Samoin se, että koko maailma ja kaikki elämä olisi ilmestynyt tyhjyydestä noin 6000 v. sitten.
Maa on pallo, yllätys yllätys! Ihminen pystyy sittenkin rakentamaan korkeita torneja ja lentämään. Korkealta paikalta ei näe maan ääriin. Vedenpaisumuskertomus on vastoin tieteen totuuksia. Samoin se, että koko maailma ja kaikki elämä olisi ilmestynyt tyhjyydestä noin 6000 v. sitten.
No tokihan Raamatusta löytyy historiallista faktaakin. Kuitenkin ko. kirja on enimmäkseen satua (VT) ja barbaarien historiaa satua (UT).
...itse asiassa tuo kirjoitus oli varsin samansuuntainen kuin G.H. von Wrightin essee näennäisestä rationalismista länsimaisessa sosialidemokratiassa jne. (julkaistu kirjassa Tiede ja ihmisjärki, WSOY, muistaakseni siinä ensimmäinen tai toinen essee)...
GH perusteli tosin paljon laajemmalti asiaa, mutta aika mielenkiintoisesti.
mutta kyllähän "huonollakin järjellä" voi päästä Cambridgen yliopiston filosofian professuurin haltijaksi, ainakin Pakana(M):n kriteereillä (GH oli sitä Wittgensteinin seuraajana reilut kolme vuotta 40-50-lukujen taitteessa... Wittgensteinin suosittelemana, kunnes päätti palata suomeen omasta aloitteestaan...)
GH:n esseet ko. teoksessa esim. Dostojevskista ja Tolstoista, joista käy ilmi hänen varovaisen kunnioittava suhtautumisensa mm. kristinuskoon (ja moneen muuhunkin uskontoon) ovat lukemisen arvoisia - sekä kristitylle että pakanoille (tosin Pakana (M) taitaapi lukea parempaa järkeä edustavia juttuja ... mitkähän julkaisut niihin kuuluvat? )
Tai ehkäpä GH on tajunnut kristinuskon "huonosti" ja "väärin", kun taas Pakana(M) on tajunnut sen "oikein"... naminami.
Sinulla on loistava mielikuvitus.
Kertoisitko, miksi vedenpaisumus on mielestäsi vastoin tieteen totuuksia?
Entäs luominen? Mikä siinä on epäloogista?
Tarkoitin että tiede- ja taloususkonnot tarjoavat elämäntarkoitusta, vaikka ne voivat tarjota vain välineitä elämäntarkoitukselle, koska tieteellä ei voida selvittää "elämäntarkoitusta".
Joten voisi sanoa että kun keski-ajalla kirkko etsi absoluuttisia totuuksia, niin nykyään niitä etsii talous- ja tiedeuskovaiset. Kirkkohan myöntää että niiden jutut on yli-luonnollisia, eli ei tieteellisesti todistettavia. Joten Raamattua ei voi kumota tieteellisesti, ensiksi koska se käsittelee elämtarkoitusta ja toiseksi sen takia että se on yli-luonnollinen juttu.
Pointti oli siis se että uskovaiset ovatkin ihan maanpinnalla olevia ihmisiä, koska niiden yli-luonnolliset jutut eivät käytännössä aiheuta yhtä suuria ehkä ikäviä muutoksia, kuten vaikka taloususkonnon harhakuvitelmat Ikuisesta Talouden Kasvusta.
http://www.geocities.com/earthhistory/
Jos tuolta et asiaa saa selvitettyä, niin sinua ei voi auttaa.
en oikein ymmärrä tuota väitettäsi elämäntarkoituksestasi?
"Koska tieteellä ei voida selvittää elämäntarkoitusta".
Eikö tiede ole selvittänyt elämän syntyä,miten luonto on järjestänyt keinot lajien jatkumiseen jne?
Uskonto se kait alkoi selittää "elämän tarkoitusta muilla argumenteilla ja väitteillä kuin tiede.
Yksinkertaistettuna elämän tarkoitus on suvun jatkaminen,se voidaan todeta monista lajeista joissa sukua jatkettuaan kuollaan pois.
Mielestäni uskonnot ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan melkoisia muutoksia,pää asiassa ikäviä sellaisia,kuten talebaanit afganistanissa saivat aikaan esimerkiksi.
eiks Alan Greenspan olekaan nykyinen paavi?
Tiede saattaisi sinänsä olla vain ilmentymä ihmisen uteliaisuudesta ja luovuudesta tms., mutta nykyään senkin pyörittämiseen tarvitaan rahaa. Raha taas tukee mielellään sellaista tutkimusta, josta pääoman tuotto saataisiin edelleen kohoamaan.
Taloushan nykyään perustuu lähes yksinomaan pääoman tuoton maksimointipyrkimyksiin. Tähän saadaan mukaan lähes kaikki ihmiset, hieman kuin sahaamaan lastensa oksaa, ellei omaansa.
Eli yhteiseksi nimittäjäksi veikkaisin näille "uskonnoille" mammonan tai rahan palvonnan. Miten paljon oikeasti ihmisiä hyödyttää tuo niin pakollinen "tuottavuuden kasvu"? Jos vaihtoehtona olisi elintason kasvun hillitseminen vaikkapa 60-luvun suomalaiselle keskitasolle globaalisti?
Kristinusko voisi edustaa vastavoimaa mammonalle, vaan miten on oikeasti asian laita?
Naurettavaa yleistämistä. Akateemiset humanistit jos mitkä ovat ihmisyyttä kehittäviä, arvosidonnaisia, eettisiä, rakentavia yms. Ja niitähän tiedepiireissäkin eniten löytyy.
Vastaavasti suomen kristillisdemokraatit ovat taantumuksellisia, mikä näkyy heidän 'nerokkaissa' lakiesityksissä ja lakien vastustuksissa.
Mikään ei ole maailmassa aiheuttanut niin paljoa sotia kuin uskonnot!
Uskovaisuus on naiviutta. Siinä luotetaan asioihin, joista ei todellakaan ole minkäänlaista varmuutta - ympäri maailman vieläpä, vain hieman eri muodoissa, mutta samalla taustaidella. Uskonnot kun ovat muodostuneet ihmisten epätietoisuudesta. Kun asioita ei ole osattu selittää järjellä, niin on luultu ja uskottu yliluonnolliseen. (ks. materialistinen filosofia)
Tiede ei missään nimessä ole aukoton järjestelmä, mutta se pyrkii mahdollisimman objektiivisesti selittämään ihmistä, elämää, ympäristöä ja maailmaa. Eli etsimään tietoa, toisin kuin uskonto, joka yhä tyytyy luulemaan samoihin periaatteisiin.