Tästä on ilmestynyt äskettäin artikkeli:
http://www.uskonnontutkija.fi/arkisto/2006_2/ostman/view
Tuohon artikkeliin tutustuminen saattaisi parantaa keskustelun tasoa.
http://www.uskonnontutkija.fi/arkisto/2006_2/ostman/view
Tuohon artikkeliin tutustuminen saattaisi parantaa keskustelun tasoa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
varmaan tosi objektiivinen
kaikki uskontojen tutkimus olisi epäluotettavaa, jos sitä tekisi jotakin uskontoa tunnustava.
jätetään nämä.
linkki. Ilahduttavaa, että joku kokoaa yhteen mormonismista eri tieteenaloilla tehtyä tutkimusta. Kiinnostus mormonismia kohtaan on nousussa. Sitä on oiva esimerkki kalifornialaisen yliopiston uusi mormonismin tutkimus -laitos. Toivottavasti se on enne moniarvoisuuteen pyrkivästä maailmasta.
Suomessa on vuosien varrella tehty jonkin verran mormonismia koskevia tai sivuavia tutkimuksia. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka monen tieteenalan kannalta uskontoamme on lähestytty. Itse jäin kaipaamaan suomen kielen tutkimuksen näkökulmaa. Muodostavathan mormonilähetyssaarnaajat tuhatpäisen suomen oppijoiden joukon, jotka oppivat kielemme jo kauan ennen kuin sitä alettiin maassamme vieraana kielenä opettaa ja ennen kuin siitä tuli erillinen oppiaine.
Kuten saamastasi palautteesta huomaa, tämä linkki jää lähinnä tiedeyhteisön ja kiinnostuneiden maallikkojen käyttöön. Tavallinen kadunmies ei siitä, kuten ei tieteellisen tutkimuksen esittelystä yleensäkään, paljoa kostu.
siis opetetaanko maassamme mormonien keltä? Suomenkieltä maassamme kyllä on tutkittu. Turun piispa Mikael Agricola käänsi aikoinaan Raamatunkin suomeksi. Tästä Suomen kirjakieli sai alkunsa. Suomen kielen tärkeänä parustana oli tuolloin turun murre.
Suomenkielellä on jo pitkään ollut kirjakielen asema, joka on myös kansainvälisesti tunnustettu. suomenkieli kuuluu myös EU:n virallisiin kieliin. Minäkin olen jonkin verran tutkinut mormonien ns. kaksoiskieltä ja voin sanoa, ettei siihen ei ole aivan helppo päästä sisälle.
Turust
edellisen viestini viimeiseen lauseeseen.
Yhdestäkään artikkelista ei löytynyt vähäisintäkään viitettä mormonien käyttämästä kaksoiskielestä jossa mormonismista puhutaan harhaanjohtavasti kristinuskon termein.
Turust
löytää akateemisista tähtitieteen julkaisuista?
ja vastaus monen täällä esittämiin kysymyksiin! Kiitos.
Mielenkiintoinen oli. Pientä lähdekriittisyyttä harrastin tosin...
Liekö rankattu kirjallisuus katsaukseksi tuo?
Johdannossa totesi Kimi jotta puolesta tai vastaan... Tutkimusta ei kannata tehdä kirkon profeetan kohdalla, koska koko kirkko osaltaan lepää tämän hahmon päällä.
meillä on runsaasti aineitoa jota ei voida kumota tai edes epäillä. Tällaista tietoa sanotaan faktaksi. Mormonin kirjasta, sen historiasta eikä käsikirjoituksista meillä ei ole ainoatakaan todellista lähdettä, josta tutkimus voitaisiin edes alottaa.
Johtuisiko juuri tästä, ettei Mormonin kirja ole vakavasti tutkittavissa. Meillä on käsissämme ainoastaan se kirjoitus jonka kenraali Joseph Smith on aikoinaan 1800 luvun alkupuolella kirjoittanut.
Turust
Totta kai Mormonin kirja on vakavasti tutkittavissa ja sitä on tutkittu, myös Helsingin yliopistossa. Turust en tiedä.
Linkki, johon viitattiin, sisältää myös paljon sellaista tutkimusta, joka koskee mormonismia mutta ei Mormonin kirjaa.
Mistä muuten tempaisit nuo pässinkivekset? Oletko ajatellut niitä viime aikoina enemmänkin?
Mm. Kalevalaa on kyllä tutkittu. Joitakin teorioitahan voidaan tietenkin heittää mm. paikannimien suhteen ja päivän (auringon) katoamisen suhteen (tulivuorenpurkaus tms.), mutta pääosin fiktiivisessä teoksessa tutkimus on luonnollisesti laadultaan aivan erilaista kuin faktojen (pässinkivekset) tutkiminen.
on olemassa erilaisia tutkimusmetodeja ja -otteita. Tutkija pyrkii valitsemaan aiheeseensa parhaiten soveltuvan.
Entä sitten?
Mormonin kirjan tutkiminen on tietenkin lähinnä fiktion tutkimista siinä missä Kalevalankin tutkimus.
Tutkija voi valita oman näkökulmansa.
Mormonin kirjaa voi tarkastella useiden tieteenalojen kautta. Kirjallisuudentutkijat tutkivat lähinnä kaunokirjallisuutta - sitäkö "fiktiolla" tarkoitat?
Kuten sanoin, voihan Kalevalaakin tutkia fakta-näkökulmasta. Esim. onko jollakin paikannimellä todellista vastinetta, onko löydettävissä kertomuksia vastaavia luonnonilmiöitä (esim. tulivuorenpurkaus).
Mormonin kirjan faktatiedot jäävät tutkittaessa kovin laihoiksi (esim. oliko Amerikassa härkiä, siis ihan oikeita jne...).
metodeista ei taida kovinkaan monella olla hajuakaan.
Tietenkään Raamattua ei ensisijaisesti tutkita etsien faktoja eli yhteyksiä todelliseen historiaan, luonnontieteisiin ym. Teologinen tutkimus on USKONTOJEN tutkimusta eikä uskontoja voi luokitella faktoiksi. Faktaa tietysti on, että uskontoja on olemassa, mutta niiden sisältöjä ei voi käsitellä faktoina.
Sama pätee tietysti niin Raamatun kuin Mormonin kirjan tutkimiseen. Raamatusta voidaan löytää historiallisia faktoja (jotka sinänsä eivät todista uskonnollisten faktojen olemassaoloa), Mormonin kirjasta historiallisia faktoja ei ole löydetty.
voi pitää faktoina. On faktaa että tietty uskonto opettaa sillä ja sillä tavoin. On myös faktaa että tietty uskomus vaikuttaa elämänfilosofiaan tietyllä tavoin. On myös faktaa että toisen uskomuksen ymmärtäminen on muuttunut tiettynä aikana, tai syventynyt tai vaikka unohtunut. Voidaan myös faktoina esittää tiettyjen oppien filosofisia seurauksia tietyissä puitteissa.
Tälläiset asiat voivat olla yhtä hyvin faktoja kuin luonnontieteellisiksi määriteltäväkin väitteet.
teologia ei tavallisesti ole uskontojen tutkimusta vaan se tavallisesti keskittyy yhteen uskontoon.
Wikipedia:
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumaluuden ja siihen liittyvien aiheiden tutkimusta (kreikka θεος, theos, "jumala", λογος, logos, "sana" tai "järki"). Muun muassa Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta määrittelee teologian olevan "uskontoa, erityisesti kristinuskoa tutkiva tiede". Löyhemmässä merkityksessä teologia voi myös tarkoittaa jonkun tietyn uskonnon opillista järjestelmää tai filosofiaa.
Jos lukee ortodoksista kirjallisuutta, teologialla on vielä hieman eri sisältö.
Ei uskonnon sisältöä voida pitää faktana, mutta sitä voidaan pitää faktana, että monet pitävät tai ovat pitäneet sisältöä faktana.
Faktaa voi olla uskontojen tutkimuksessa moni muu asia paitsi sisältö. Tosin on suuri määrä tutkijoita, jotka pitävät sisältöäkin henkilökohtaisesti faktana. Sen ei pitäisi antaa vaikuttaa tutkimukseen.
Kaikkea uskonnon ympärillä voidaan tietenkin tutkia faktana, koska onhan siinä paljon tosiasioita. Mormonismissa on tosiasiaa esim. se, että monet ovat vuosien saatossa siihen vilpittömästi uskoneet.
Eli otetaan vaikka uskomus siitä että Jumala on kaikkivoipa. Tätä ei voi tieteellisesti esittää faktana, mutta monia tämän teesin näkökulmia voi (kuten että miten siihen uskominen vaikuttaa käytännölliseen maailmankatsomukseen, kuinka tuon opin tulkinnat ovat vaihdelleet vuosien saatossa, minkälaisia filosofisia seurauksia sillä on...) tutkia faktoina. En itse ole uskontotieteilijä enkä teologi enkä mitään sinne päin, mutta minulla on kuitenkin jonkinlainen käsitys siitä, miten laaja tutkimusala uskonto on kokonaisuudessaan.