Saksalaiset oli todella surkeita Suomessa. Pohjoisessa ne ei yksinään päässeet kuin 30 kilometriä rajalta eteenpäin, Litsajoelle saakka, ja siihen se eteneminen loppuikin!
Sallassa ne ei saaneet aikaan muuta kuin valtavat tappiot, omilleen. Suomalaiset joutuivat koukkaamalla avaamaan tien Sallaan.
Kiestingissä sakemanneista ei ollut yhtään mihinkään ja Suomen III AK oli alistettuna saksalaisille ja avasi tien Kiestinkiin ja jopa Louheen asti!
Syvärillä saksalainen 163. D ei päässyt kunnolla edes Syvärille saakka, Tihvinästä puhumattakaan!
Mitä vielä haluat tietää saksalaisista urhoista Suomessa? Heitähän oli täällä noin 200 000 parhaimmillaan, mutta kun yhtä (1)rintamalla olevaa taistelijaa kohden oli kolme (3)ukkoa töpinässä, niin eihän niitä sinne kuraportaaseen paljonkaan riittänyt, pari kolme divisioonaa parhaimmillaankin!
Sallassa ne ei saaneet aikaan muuta kuin valtavat tappiot, omilleen. Suomalaiset joutuivat koukkaamalla avaamaan tien Sallaan.
Kiestingissä sakemanneista ei ollut yhtään mihinkään ja Suomen III AK oli alistettuna saksalaisille ja avasi tien Kiestinkiin ja jopa Louheen asti!
Syvärillä saksalainen 163. D ei päässyt kunnolla edes Syvärille saakka, Tihvinästä puhumattakaan!
Mitä vielä haluat tietää saksalaisista urhoista Suomessa? Heitähän oli täällä noin 200 000 parhaimmillaan, mutta kun yhtä (1)rintamalla olevaa taistelijaa kohden oli kolme (3)ukkoa töpinässä, niin eihän niitä sinne kuraportaaseen paljonkaan riittänyt, pari kolme divisioonaa parhaimmillaankin!
Vastaukset 9
Vanhimmat
..täytyy myös tosissaan ihmetellä että miten siinä niin kävi kuin kävi tuolle saksan armeijalle joka oli komennettu suomen lappiin ja jakamaan rintamavastuuta suomalaisten kanssa ...meni kyllä aikamoiseksi tuusaukseksi koko sota heillä..tosiaan kun katselee kokonaiskuvaa niin eipä siellä saatu kerrassaan mitään aikaiseksi...oliko syynä erityisen vahvat vihollisvoimat vastassa vai maasto-olosuhteet jotka ei oikein sitten viimekädessä sopineet saksalaisten joukkojen toimimiseen siellä pohjoisessa??
Saksalaisilla oli kova komento.
Pienistäkin rikkeistä seurasi ankara rangaistus.
Kuolemantuomiotkaan eivät olleet harvinaisia.
Kuula kalloon esimerkiksi muonan varastamisesta. Urheata porukkaa.
Pistetäämpä vähän faktaa siteeksi ...
Suomen Lappiin tulleet joukot ei olleet Saksalaisia varsinaisesti, vaan ne oli pääosiltaan Itä-valtalaisia nuoria asevelvollisia jotka itseasiasssa koulutettiin vasta Suomessa ja osittain jopa Suomalaisten toimesta.
Joukkoja oli nimellisesti noin 200 000, mutta todellisuudessa yhtymät oli varsin vajaita ja jotkut on arvelleet että luku on ollut oikeasti lähempänä 70 000.
Näillä Saksalaisilla joukoilla oli silti Suomelle varsin suuri merkitys, sillä joukot vapauttivat Suomalaisia joukkoja etelään.
Lappilaiset sotilaat ovatkin taistelleet pääasiassa muilla rintamilla kuin pohjoisessa.
Rovaniemelle missä oli Saksalaisten esikunta nämä joukot toivat varsin vauraat vuodet, Saksalaisilla oli paljon rahaa ja Rovaniemellä rakennettiin koko ajan paljon.
Saksalaiset maksoivat ostoksensa rahalla, samoin menetteli Saksan armeija.
Kaikki vapaat rakennukset oli vuokrattuna Saksalaisille, Saksalaiset ostivat myös kaiken liikenevän elintarviketuotannon ja muun tarpeiston. Voidaan perustellusti väittää, että aika moni Rovaniemeläinen kauppiassuku on luonut peruspääomansa näinä vuosina kun Saksalaiset pitivät majaa täällä ...
”Operaatio hopeakettu oli Saksan operaatio Barbarossan alaoperaatio,
jonka tavoitteina oli Petsamon Saksalle hyvin tärkeiden nikkelikaivosten
turvaaminen ja Neuvostoliiton ainoan jäätymättömän sataman, Murmanskin,
valtaaminen, joka tarjosi esteettömän pääsyn Atlantille. Operaation
täytäntöönpano oli Norjaan Lappiin sijoitetun Eduard Dietlin johtaman
vuoristoarmeijakunta Norjan vastuulla.
Suomen sodanjohdon kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen päädyttiin
kolmikärkiseen hyökkäykseen, joista ensimmäinen Dietlin vuoristoarmeijakunnan
suorittama hyökkäys tapahtuisi Petsamosta Murmanskin kaupunkiin
(koodinimi Platinakettu), XXXVI armeijakunnan kaksi divisioonaa hyökkäisi
350 km etelämpää Sallasta Kantalahteen ja katkaista sieltä Murmanskin
rata (koodinimi Napakettu) ja vielä 150 kilometriä etelämpää suomalainen
III armeijakunta hyökkäisi Kiestingin kautta Louheen ja ottaisi radan
haltuunsa.”
Kopioitu Wikipediasta, kartta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Hopeakettu-suunnitelma.png#file
>>Joukkoja oli nimellisesti noin 200 000, mutta todellisuudessa yhtymät oli varsin vajaita ja jotkut on arvelleet että luku on ollut oikeasti lähempänä 70 000.
Tuossa 70 000 miehessä on mukana myös "töpinän" miehet ...
>>siinä on mukana
Vaka Vanha 26.11.2006 klo 12.29
Tuossa 70 000 miehessä on mukana myös "töpinän" miehet ...
Ne karkuun pötkineet SS-joukot oli koulutettu lähinnä paraatimarsseihin kaupunkiolosuhteissa, muita joukkoja vaivasi kaluston sopimattomuus olosuhteisiin (arktista ei ole: kaikki jäätyi, kesäkarva ja -renkaat yms)
eikös joukot olleet koko ajan marssilla ja vaihdossa, kaikki koulut oli täynnä läpikulkevia joukkoja ?