http://www.turunsanomat.fi/erikoissivut/?ts=1,3:2031:0:0,4:102:0:0:0;4:103:0:0:0;4:104:0:0:0;4:106:0:0:0;4:109:0:0:0;4:110:0:0:0;4:111:0:0:0;4:108:156:1:0,104:108:421955,1:0:0:0:0:0:
tällainen ajo-rajoitus katalysaattorittomille autillekin pitäisi tulla Suomessa käytäntöön:
autoverotus-asioista päättä...
6954
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuin yksi suurempi kaupunki..käytännössä toimisi vain helsingissä..
Tässä on hyvä esimerkki siitä kuinka ilmanlaatuongelmien syyt yritetään väkisin sysätä sivuraiteelle. Katalysaattorittomat autot, puhumattakaan museoajoneuvoista, aiheuttavat niin vähäisen lisän hiukkaspäästöihin että sillä on todella vähäinen merkitys kokonaisuuden kannalta. Ne jotka väittävät muuta esittelevät mielellään tilastoja joista selviää rekisterissä olevien ajoneuvojen keski-ikä, mutta ajosuoritteen jakautuminen eri ikäisten autojen kesken sivuutetaan tyystin.
Huomio pitäisi kiinnittää sinne mistä suurimmat kokonaispäästöt tulevat, eli työmatkaliikenne, raskas liikenne ja lentoliikenne. Yksityisautoilun tarvetta pitää saada vähennettyä; ihmiset pitää saada asumaan sinne missä työpaikatkin ovat. Muuten hiukkas- ja etenkään hiilidioksidipäästöjä ei saada ikinä alennettua. Tällaiseen linjanvetoon ei kuitenkaan autonvalmistusmaa Saksassa ole poliittista munaa. Olisiko Suomesta tässä esimerkinnäyttäjäksi?
näitä vanhoja saastuttavia raatoja on hieman enemmän kuin Saksassa.
Kaupunkien keskustat olisivat tuon mukaan kiellettyä aluetta n. 25 - 30 % bensiinikäyttöisistä henkilöautoista, n. 55 - 60 % diesel henkilöautoista ja noin 80 % raskaalle liikenteelle.
Siinäpä on ihmettelemistä ympäristötietoiselle viherpipertäjälle.
Helsingin osalta paras veto olisi kyllä häätää koneitaan jatkuvasti käyttävät laivat keskustasta. Laivoille voisi myös säätää satamasähkön käyttöpakon.
"näitä vanhoja saastuttavia raatoja on hieman enemmän kuin Saksassa."
Riippuu tietysti määritelmästä, mutta mikäli vanhalla saastuttavalla raadolla tarkoitetaan ei-vähäpäästöisiksi-rekisteröityjä autoja, en usko tähän väitteeseen.
Saksa on 357 000 km2 ja Suomi on 338 000 km2, eli n. 5% pienempi. Saksassa on 82,4 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,3 miljoonaa. Suomen ajoneuvorekisterissä on n. 2 miljoonaa ajoneuvoa. Saksan luvuista en tiedä, mutta väkilukuun suhteutettuna se tekisi 31 miljoonaa. Suomen ajoneuvorekisterissä olevista autoista muistaakseni n. 35%:a ei ole rekisteröity vähäpäästöiseksi (joku kertokoon jos tietää tarkan luvun). Tämä tarkoittaa n. 700 000 ajoneuvoa. Jotta saataisiin realistisempi kuva ympäristökuormituksesta, pitäisi tietää ajosuorite. Ei-vähäpäästöisten ajoneuvojen määrä voidaan kuitenkin suhteuttaa pinta-alaan; tällä tarkkuudella laskettuna se olisi suunnilleen samaa luokkaa, koska Suomi ja Saksa ovat pinta-aloiltaan suunnilleen saman kokoisia maita.
Väittäisin että Saksassa on enemmän ei-vähäpäästöisiä autoja kuin Suomessa, ja niiden yhteenlaskettu ajosuorite on pinta-alaan nähden suurempi kuin Suomessa.
Kaupunkien keskustojen autoliikennettä on kyllä syytä vähentää, mutta siihen on olemassa muita keinoja.
Laivojen savutukseen auttaisivat tietysti samanlaiset määräykset kuin Tukholman satamassa. En kuitenkaan usko että kevyellä polttoöljyllä tasaisesti jyskyttävät apukoneet aiheuttavat yhtä merkittävästi hiukkaspäästöjä kuin satamasta lähtevät laivat, kun kippari kääntää Kustaanmiekan jälkeen potkurien lapakulmat täysille ja raskaalla polttoöljyllä käyvät pääkoneet menevät hetkeksi polvilleen ennen kuin turbot ehtivät mukaan.
Vulkan:
"Huomio pitäisi kiinnittää sinne mistä suurimmat kokonaispäästöt tulevat, eli työmatkaliikenne, raskas liikenne ja lentoliikenne. Yksityisautoilun tarvetta pitää saada vähennettyä; ihmiset pitää saada asumaan sinne missä työpaikatkin ovat. Muuten hiukkas- ja etenkään hiilidioksidipäästöjä ei saada ikinä alennettua. Tällaiseen linjanvetoon ei kuitenkaan autonvalmistusmaa Saksassa ole poliittista munaa. Olisiko Suomesta tässä esimerkinnäyttäjäksi?"
wifferi:
Olisiko Suomella linjanvedon paikka muuttaa hieman asuntopolitiikaansa? Kenen intressissä on esimerkiksi suosia autokatoksia autotallin kustannuksella? Autokatos ei vie rakennusalaa, mutta jos erehdyt laittamaa ovet katoksen eteen, niin jo viedään rakennusalasta pois.
Tämä johtaa siihen, että grynderit ja rakennuttajat eivät rakenna autotalleja, vaan rakentavat tontin täyteen asuinpinta-alaa, mistä saa paremman tuoton. Ihmiset sitten aamuisin hyppäävät kylmään autoon, käyttävät tyhjäkäynnillä ikkunat puhtaiksi pakkasella, ja samalla moottori tuottaa enemmän kylmäpäästöjä.
Ei Suomesta pinta-ala heti ole loppumassa. Aivan kuten Vulkan ansioituneesti meille todisti vertaamalla Saksan pinta-alaa ja Suomen pinta-alaa sekä molempien maiden asukasmääriä toisiinsa...
Voisin kuvitella muuttavani lähemmäs työpaikkaa, mikäli sieltä saisi heiman edullisemmin haluamani asunnon. Mielummin kuitenkin asun 50 kilometrin päässä työpaikasta rivitalossa kuin 10 kilometrin päässä kerrostalossa. Työmatkaan kun kuluu lähes sama aika, julkisilla lähempää/omalla autolla kauempaa.
Niinpä niin - ihan Kehä III:n varrella on satoja hehtaareja peltoa joka olisi järkevää kaavoittaa asuinkäyttöön. Miksei näin tehdä? Pien- ja rivitaloasuminen voi olla suhteellisen tiivistä olematta silti ahdasta. Isot, neitseelliset alueet voitaisin kaavoittaa optimaalisesti liikenteen ja yhdyskuntatekniikan kannalta. Kuntien kaavoitus tökkii tällä hetkellä pahasti. On valtion aika ottaa ohjat käsiinsä että saadaan jotain aikaiseksi.
Päivittäisen käytön kannalta hyvin rakennettu autokatos on itse asiassa energiatehokkaampi ja myös autolle parempi. Kori menee ruosteeseen kun siitä jatkuvasti sulatetaan jäät pois. Autokatoksessa auton saa lämmitettyä kaikkien tuntemilla lisävarusteilla.
Ei silti, lämmin talli on ihan jees huoltojen ja kaiken maailman polkupyöränfiksailujen ym. kannalta. Päivittäiseen käyttöön se ei kuitenkaan ole paras mahdollinen ratkaisu.
Siinä olen ehdottomasti samaa mieltä että rakennussäädöksiä ja standardeja on syytä tarkentaa edelleen.