Vaikka tapanani on joskus esittää ”tyhmiä” kysymyksiä, niin käsitykseni on että esimerkiksi väärä rautakanki on kuitenkin oikea rautakanki ja esimerkiksi vasen kenkä oikeassa jalassa on väärin, kysymys on vain siitä miksi se on väärässä jalassa, vahingossa vai tarkoituksella. Kyseleväisenä olen oppinut että Jumalan sana tekee selvän ja ratkaisevan eron oikean ja väärän välillä, siellä ei kompromissia ole. Oikea ei koskaan ole syntiä mutta väärä on aina sitä.
Rakkaudessaan Jumala loi ihmisen. Hän teki ihmisestä täydellisen, täydelliseen luomakuntaan, missä ei ollut mitään väärää. Se oli täydellistä ihanaa ja onnellista, ja kaikki olisi voinut olla sitä ikuisesti, ihmisen ei koskaan olisi tarvinnut kokea mitään väärää. Siinä täydellisessä ympäristössä oli kuitenkin yksi puu joka kertoi siitä että taivaassa oli kuitenkin joskus tapahtunut jotakin väärää, ja se puu muistutti sen väärän valinnan seurauksista. Mutta siihen ei kenenkään ihmisen olisi tarvinnut edes koskea eikä sen kauniita hedelmiä suosittu syötäväksi koska se avaisi tien vääryydelle. Jumala oli rakkaudessaan antanut iankaikkista elämää varten ohjeet joita noudattamalla ei koskaan mitään väärää tapahtuisi. Ja rakkaudessaan hän ei luonut ihmisestä automaattisesti ohjelmoitua robottia, vaan hän antoi heille vapaan tahdon koska se on rakkauden vaatimus.
Ihminen valitsi kuitenkin toisen tien, tuskien ja kärsimysten tien josta rakastava Jumala haluaa lapsensa pelastaa. Miltä hänestä tuntuukaan tänään kun hän joutuu katselemaan meitä, kun riidellessämme, väitellessämme, kieroillessamme oppikysymyksillä. Emme osaa sovussa etsiä totuutta, vaan kuuntelemme väärää herraa ja tuotamme siten vahinkoa luojallemme siinä tehtävässä jonka Jeesus jätti meille kristityille lähetystyössä. Jeesus opetti meitä rakastamaan vihollisiammekin. Mutta miten me kohtelemme uskonveljiä ja sisaria tälläkin keskustelupalstalla? Vieläkö me kuvittelemme olevamme niiden siunattujen joukossa tällä menolla? Mitä kuvittelette että jumalattomat meihin suhtautuu? Luonnollisesti he eivät koskaan haluaisi tulla ainakaan kaltaiseksemme. Ei siis ihme kun Jeesus sanoi: löytäneekö hän uskoa maan päältä.
Iloitsen kuitenkin siitä, että olen vielä saanut kohdata myös todellisia rakastavia uskon veljiä ja sisaria, eri yhteisöissäkin, jotka jaksavat uskoa siihen Jeesus yhdistää lapsensa ja saamme aina ja ikuisesti olla yhdessä pelastettuina.
Rakkaudessaan Jumala loi ihmisen. Hän teki ihmisestä täydellisen, täydelliseen luomakuntaan, missä ei ollut mitään väärää. Se oli täydellistä ihanaa ja onnellista, ja kaikki olisi voinut olla sitä ikuisesti, ihmisen ei koskaan olisi tarvinnut kokea mitään väärää. Siinä täydellisessä ympäristössä oli kuitenkin yksi puu joka kertoi siitä että taivaassa oli kuitenkin joskus tapahtunut jotakin väärää, ja se puu muistutti sen väärän valinnan seurauksista. Mutta siihen ei kenenkään ihmisen olisi tarvinnut edes koskea eikä sen kauniita hedelmiä suosittu syötäväksi koska se avaisi tien vääryydelle. Jumala oli rakkaudessaan antanut iankaikkista elämää varten ohjeet joita noudattamalla ei koskaan mitään väärää tapahtuisi. Ja rakkaudessaan hän ei luonut ihmisestä automaattisesti ohjelmoitua robottia, vaan hän antoi heille vapaan tahdon koska se on rakkauden vaatimus.
Ihminen valitsi kuitenkin toisen tien, tuskien ja kärsimysten tien josta rakastava Jumala haluaa lapsensa pelastaa. Miltä hänestä tuntuukaan tänään kun hän joutuu katselemaan meitä, kun riidellessämme, väitellessämme, kieroillessamme oppikysymyksillä. Emme osaa sovussa etsiä totuutta, vaan kuuntelemme väärää herraa ja tuotamme siten vahinkoa luojallemme siinä tehtävässä jonka Jeesus jätti meille kristityille lähetystyössä. Jeesus opetti meitä rakastamaan vihollisiammekin. Mutta miten me kohtelemme uskonveljiä ja sisaria tälläkin keskustelupalstalla? Vieläkö me kuvittelemme olevamme niiden siunattujen joukossa tällä menolla? Mitä kuvittelette että jumalattomat meihin suhtautuu? Luonnollisesti he eivät koskaan haluaisi tulla ainakaan kaltaiseksemme. Ei siis ihme kun Jeesus sanoi: löytäneekö hän uskoa maan päältä.
Iloitsen kuitenkin siitä, että olen vielä saanut kohdata myös todellisia rakastavia uskon veljiä ja sisaria, eri yhteisöissäkin, jotka jaksavat uskoa siihen Jeesus yhdistää lapsensa ja saamme aina ja ikuisesti olla yhdessä pelastettuina.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mahdoitko sekoittaa alkuperäisen asian muunnettuun?Galatalaiskirje:
1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.Jotkut kertakaikkiaan uppiniasiskaisuudessaan pitäytyvät omissa oppirakenteissaan vaikka ne osoitettaisiin vääriksi.He eivät edes ota huomioon, että asioisaa on muitakin mahdollisia tapoja ajatella, koska he ovat valinneet väärän tien.
jos et ole kyseleväinen ennen joutunut hänen käsiin, hän kutsuu itseään Uskova1 mutta on uskovasta kaukana puheissaan,ei ole muuta oikea oppista kuin hän, muut kaikki on harhaa,olipa kuinka hyvä Raamatun kirjoitus niin se on vain Ellen, sama levy pyörii aina, ei siitä muutu muuksi.
Kristukseen uskovia ja hänen lunastuksensa varaan jättäytyneitä kanssa sisarijasi ja veljijäsi.Olet syyttäjän asialla.
Niin, meille on tosiaan mahdollista olla uppiniskaisia jopa niinkin että osoitetaan oikea vääräksi ja sitten vielä otetaan Raamattu ja lyödään sillä ”päähän”.
sinulta kirjoitettu, niin meidän tulisikin toisiamme kohdella,rakastavalla mielellä, vaikka emme kuuluisikaan, samaan kirkkoon, mutta joskus tuntuu ettei sellaista kuin rakkaus tunnetakaan näillä palstoilla, lyödään kuin vierasta sikaa jos et ole kanssani samaa mieltä, se on ikävää mutta niin täällä on useimmilla kirjoittajilla ollut.
miksi kaikki riitely?
Ja toisaalta olen varma että Jumala on nämä riidat jo kauan sitten tiennyt tulevaksi (mikä ei tarkoita, että ne olisisvat millään lailla oikeutettuja).
Olet (mielestäni) ymmärtänyt asian hyvin, rakkaus ei voi elää pakkopaidassa vaan ainoastaan Jumalan vapaudessa.
Jumala kanssasi
kasi