Yhteisöön kuuluvalle yksilöille säännöistä on aina hyötyä. Säännöt kertovat, mitä yhteisö jäseniltään edellyttää ja mitä tämä puolestaan voi odottaa muilta yhteisöön kuuluvilta. Kokiessaan kärsineensä vääryyttä tai jouduttuaan riitaan toisen yhteisöön kuuluvan kanssa yksilö voi vedota sääntöihin ja niiden nojalla hakea itselleen oikeutta. Asioiden sujuminen sääntöjen mukaan antaa yksilölle tunnun siitä, että kaikki on järjestyksessä ja elämä sujuu niin kuin sen pitääkin.
Säännöt kuitenkin rajoittavat yksilön vapautta ja oikeutta olla se, mikä hän on. Jo pelkästä sääntöjen olemassaolosta seuraa, että ihmistä ei hyväksytä sellaisenaan. Hänen täytyy käyttäytyä, toimia, puhua ja ajatella yhteisössä vallalla olevien sääntöjen mukaisesti tullakseen hyväksytyksi. Niissäkin yhteisöissä, joissa erillaisuutta kyetään pitkälle sietämään, toisinajattelijoihin ja poikkeavalla tavalla käyttäytyviin suhtaudutaan varauksellisesti. Olipa heidän ajattelunsa miten perusteltua ja heidän esittämänsä kritiikki miten aiheellista hyvänsä, heidät jokatapauksessa koetaan yhteisen veneen keikuttajiksi ja rauhan häiritsijöiksi. Erilaisuuden hintana he joutuvat usein kestämään leimatuksi tulemisen ja yhteisön sisälläkin yksin jäämisen.
Sääntöjen lisäksi yhteisön elämässä on toinenkin elementti, joka asettaa yksilölle vaatimuksia ja estää häntä olemasta avoimesti oma itsensä. Siitä huolimatta, että yhteisö on tämän maailman valtarakenteissa aina yksilön yläpuolella, yhteisö saattaa olla vain keskivertoyksilön tasolla, jos silläkään. Yhteisöt koostuvat verta ja lihaa olevista, monin tavoin vajavaisista ihmisistä. Siksi yhteisöllä on yleensä ne kaikki ominaisuudet, jotka siihen kuuluvilla yksilöillä on, ja vain ne. Ahneiden, kateellisten ja pahansuopien ihmisten muodostavat yhteisöt ovat ahneita, kateellisia ja pahansuopia. Ihmisten liittymisestä yhteen ei seuraa, että he yhdessä olisivat jotenkin korkeammalla moraalisella tasolla kuin jokainen erikseen, sen sijaan päinvastainen on sekä mahdollista että jopa suhteellisen tavallista. Tyhmyydellä on taipumus tiivistyä joukossa, kuten sananlaskukin tietää. Kun ihmisiä on paljon, äänensä saavat kuuluviin kovaäänisimmät, eivät välttämättä aina viisaimmat.
Yhteisön henkinen taso on toki paljolti kiinni siitä, millaiset johtajat yhteisöllä on. Perheessä vanhempien arvot välittyvät automaattisesti lapsille ja määräävät sen, miten perhe yhteisönä mihinkin asiaan suhtautuu. Luokassa opettaja on mielipidejohtaja, joka määrää koko luokan henkisen suunnan, puolueessa puheenjohtaja käyttää valtaa niin julkisuudessa, kuin kulissien takanakin ja vaikuttaa sitten ratkaisevasti yhteisön tekemiin päätöksiin. Mutta johtajankin valta on rajallista. Vahvakaan johtaja ei voi loputtomiin olla ottamatta huomioon yhteisönsä näkemyksiä. Mitä demokraattisempi järjestelmä, sitä selkeämmin yhteisön ratkaisut heijastelevat yhteisön jäsenten arvomaailmaa.
Keskustelua ...
Säännöt kuitenkin rajoittavat yksilön vapautta ja oikeutta olla se, mikä hän on. Jo pelkästä sääntöjen olemassaolosta seuraa, että ihmistä ei hyväksytä sellaisenaan. Hänen täytyy käyttäytyä, toimia, puhua ja ajatella yhteisössä vallalla olevien sääntöjen mukaisesti tullakseen hyväksytyksi. Niissäkin yhteisöissä, joissa erillaisuutta kyetään pitkälle sietämään, toisinajattelijoihin ja poikkeavalla tavalla käyttäytyviin suhtaudutaan varauksellisesti. Olipa heidän ajattelunsa miten perusteltua ja heidän esittämänsä kritiikki miten aiheellista hyvänsä, heidät jokatapauksessa koetaan yhteisen veneen keikuttajiksi ja rauhan häiritsijöiksi. Erilaisuuden hintana he joutuvat usein kestämään leimatuksi tulemisen ja yhteisön sisälläkin yksin jäämisen.
Sääntöjen lisäksi yhteisön elämässä on toinenkin elementti, joka asettaa yksilölle vaatimuksia ja estää häntä olemasta avoimesti oma itsensä. Siitä huolimatta, että yhteisö on tämän maailman valtarakenteissa aina yksilön yläpuolella, yhteisö saattaa olla vain keskivertoyksilön tasolla, jos silläkään. Yhteisöt koostuvat verta ja lihaa olevista, monin tavoin vajavaisista ihmisistä. Siksi yhteisöllä on yleensä ne kaikki ominaisuudet, jotka siihen kuuluvilla yksilöillä on, ja vain ne. Ahneiden, kateellisten ja pahansuopien ihmisten muodostavat yhteisöt ovat ahneita, kateellisia ja pahansuopia. Ihmisten liittymisestä yhteen ei seuraa, että he yhdessä olisivat jotenkin korkeammalla moraalisella tasolla kuin jokainen erikseen, sen sijaan päinvastainen on sekä mahdollista että jopa suhteellisen tavallista. Tyhmyydellä on taipumus tiivistyä joukossa, kuten sananlaskukin tietää. Kun ihmisiä on paljon, äänensä saavat kuuluviin kovaäänisimmät, eivät välttämättä aina viisaimmat.
Yhteisön henkinen taso on toki paljolti kiinni siitä, millaiset johtajat yhteisöllä on. Perheessä vanhempien arvot välittyvät automaattisesti lapsille ja määräävät sen, miten perhe yhteisönä mihinkin asiaan suhtautuu. Luokassa opettaja on mielipidejohtaja, joka määrää koko luokan henkisen suunnan, puolueessa puheenjohtaja käyttää valtaa niin julkisuudessa, kuin kulissien takanakin ja vaikuttaa sitten ratkaisevasti yhteisön tekemiin päätöksiin. Mutta johtajankin valta on rajallista. Vahvakaan johtaja ei voi loputtomiin olla ottamatta huomioon yhteisönsä näkemyksiä. Mitä demokraattisempi järjestelmä, sitä selkeämmin yhteisön ratkaisut heijastelevat yhteisön jäsenten arvomaailmaa.
Keskustelua ...
Vastaukset 38
Vanhimmat
Olen äskettäin lukenut johdantotekstisi jostain. En vain muista mistä. Voisitko laittaa lähteen esille, niin kenties keskustellaan.
Antti Kylliäisen: Niin maan päällä, kuin taivaassa ... Jumalan ja ihmisen armo.
Tuo teksti sopi minusta hyvin tällä palstalla juuri nyt vallitsevaan henkeen johdantona avoimelle keskustelulle.
eikä mikään älykkö. Älä hyvä ihminen lue hänen kirjojaan. Ne vain hämmentävät sinua. Kylliäisen poika ei edes tajua, ettei ole kristitty...
väärää ja harhaanjohtavaa minusta. Eikö tuo sanoma sinusta pidä paikkaansa?
ps. Ja kiva, kun olet taas paikanpäällä ... luulin, että suutuit joillekin niin paljon, että poistuit kesken kaiken näyttämöltä :)
Kylliäisellä on ihan omat opit...
Aloituksessa olevassa tekstissä ei ollut mitään väärää ja asiat varmasti ovat niin kaikissa yhteisöissä, joissa ei tunneta Jumalaa ja joissa Jumalan rakkaus ei yhdistä yliluonnollisin sitein ihmisiä.
väittämääsi tekstiä?
kytkeä myös uskonnollisiin yhteisöihin. Samat lait ja säännöt sielläkin pätevät, jokaisessa yhteisöissä toki hieman omanlaisensa.
Hienoja ajatuksia ja totuuksia luterilaisten jutuista...
vaikutteita sieltä oikein saat? Kaikki ei ole poika hyvästä!
sellaisenaan. Uudestisyntyminen muuttaa ihmistä niin, että torjunnan tilalla on rakkaus ja halu opastaa ja ohjata...
tulee ottaa huomioon omassa toiminnassaan? ... järjen, tunteet?
kirjallisuutta, joka sementoi näkemykseni antiluterilaisiksi. Esi-isissäni on vuosisatojen takaa luterilaisia pappeja ja teologeja. Mutta kun helluntaituulet puhalsivat, niin periluterilaiset isovanhempani ymmärsivät heti, että tämä on jotain, mitä on odotettu...
Että oikein koko suku koki kääntymyksen?
yhteisössä. Tämä oli vitsi, jota kyllä sinäkin noudatat... uskovein yhteisöissä kunnioitetaan Jumalaa ja pannaan oma liha taka-alalle...
missään nähnyt. Kuvitelma ja todellisuus ovat aivan eri asioita.
joustavampi, pitkämielisempi tai suurpiirteisempi, kuin siihen kuuluvat ihmisetkään!
katsomaan sitä touhua, mitä Raamatustakin luet?
isäni puolelta ja jostain syystä myös äitini puolelta...
Liukas, ja ovela pikku luikku kuitenkin.
188 cm ja valtavat lihakset. Pieni siis...
katsomassa, sitten maailma ja muut kiireet veivät mennessään, aikaa ei riittänyt enää sellaisiin juttuihin.
Äsken luettelemistani syistä (ed.viesti) voi myös ihminen joutua kokonaisten yhteisöjen tai vain yhden ihmisenkin hampaisiin. Joskushan on niinkin, että tullakseen hyväksytyksi on opittava ajattelemaan mitä sanoo ja olemaan välillä myös sanomatta mitä ajattelee.
suurta, ymmärrätkö?
olet kyllä tutustunut helluntailaisuuteen... Ehkäpä se on tehnyt sinuun niin suuren vaikutuksen, että sinun on pakko ottaa rajut keinot käyttöön puolustautuaksesi meitä vastaan...
Miksi yrität koko ajan painaa minua maahan? Olenko mielestäsi niin vaarallinen?
Enkä vähätellyt ketään ... miten voisin sellaista tehdäkään.
katselee meitä muita ylhäältä alaspäin ja joka on omasta mielestään oikeutettu tuomitsemaan sormella osoittaen, kuka lähtee taivaaseen, kuka helvettiin.
ja erittäin loukkaava välillä. Sinulla todella ei ole myötätuntoa kettän kohtaan. Säälimättä ja röyhkeästi lyöt maahan ihmisiä, joita et suvaitse.
Olen uskovainen ja tuon uskoamme esille. Sinä olet kuitenkin suvaitsematon Juutas. haluaisit muuttaa minut joksikin pelleksi, joka matelee edessäsi. Valitettavasti testosteronin muovaamat aivoni eivät voi hyväksyä sellaista.
virkisti vähäsen :). Olen pahoillani, jos olen loukannut sisimpääsi. Joskus vain pientä kritiikkiä pitää ihmisen sietää ... siltä emme voi koskaan kokonaan välttyä, ja joskus se on jopa oikeutettua, enhän minäkään suutu sinun "ojennuksistasi" (jotka ovat myös joskus oikeutettuja), tai ehkä vähäsen, mutta lepyn nopeasti.
Huomasitko muuten, taas oli aloitteesi häipynyt jonnekin ... joku on todella pikkusieluinen, jos ei aloituksesi sovi palstalle muiden joukkoon. Se on väärin ja epäoikeudenmukaista. Kaikkia, kun ei voi aina miellyttää ja se pitäisi jokaisen hyväksyä.
ps. Tämä aloitteeni oli muuten puolustuspuheeni myös sinua ja hävinneitä tekstejäsi kohtaan, ellet sattunut sitä itse huomaamaan.
röyhkeä. Etkö itse huomaa sitä? Etkä sinä mikään pelle ole. Onhan sinussa potentiaalia vielä vaikka millä mitalla, mutta kanavoi se oikein ja järkevällä tavalla. Elämänkokemus kasvattaa sinua ja oppi kantapään kautta, onhan se sillä tavoin kaikille muillekin ihmisolennoille käynyt.
Joku pikkusielu haluaa hävittää alustuksesi bittiavaruuteen ja saa sinut hermostumaan (tarkoituksellisesti), etkä kykene silloin kunnon dialogiin, mikä tosin on ymmärrettävää.
Tämä ei ole vitsi... Enirolla joku luterilainen poistaa kaikki oman vakaumuksensa vastaiset viestit...
Aavistelin, että aloituksesi liittyy siihen, mitä olen kokenut viime päivinä tällä palstalla :)
ollut.
erittäin epäoikeudenmukaista tuo saamasi kohtelu, enkä pidä siitä. Erillaisuus ja erillaiset mielipiteet pitää kuitenkin hyväksyä, vaikka vähänjoutuisikin välillä nikottelemaan. Sorry, olen aina ollut sellaisten ihmisten puolustaja, jotka joutuvat muiden hampaisiin epäoikeudenmukaisella tavalla.
ja minua höykyttäneet tietävät, että heidän kätöksensä on typerää... Mutta niinkuin tiedät. välillä ihminen ei voi mitään luonnolleen...
Totahan minä hyväksyn erilaiset mieipiteet, mutta en arvosta niitä niinkuin arvostan totuutta...
voi saada läpiajettua sellaiset kirjoitukset poistattaa? Eihän niissä ollut mitään kehenkään henk.kohtaisesti kohdistuvaa loukkaavaa käytöstä. Vai oliko?
Olen puulla päähän lyöty joka kerta kun huomaan, että aloitus on hävinnyt ilman mitään järkevää syytä.
Tällä palstalla on niin villiä porukkaa, että ne poistattavat vaika mitä ja kun tarpeeksi tulee poistopyyntöjä, niin ehkä ylläpito kyllästyy niihin ja poistaa aloituksen...