Onko rajoituksia joululaulujen

suhteen?

Mitenkä käy vanhoillisessa kodissa se joululaulujen kuuntelu? Miten te olette selvitelleet, voiko kuunnella sellaisia joululauluja joissa on rytmiä ja rummutkin? Kun kaupasta ostaa joululau-cd:n niin ei aina tiedä millaisia joululauluja se sisältää. Vaikea varmaan ostaa vl-lapsillekin lahjaksi joululaulu cd:tä, kun ei sitten tiedä, millaisia kappaleita ne oikein ovat. Moni vanhempi versio on uudistettu rokkaavampaan muotoon, rytmiä on ja sehän varmaan innostaa lapsiakin tonttulakin päässä hyppelehtimään ja tanssahtelemaan sitten?

16

1452

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jepsjeps

      Samalla tavalla kai se raja menee joululauluissa kuin muussakin musiikissa.

      Sehän tässä ottaakin päähän, että jos ostaa kaupasta joululaululevyn, niin hyvin todennäköisesti on muuten hyvät laulut pilattu liialla taustarömpötyksellä. Meillekin on tällaisia levyjä joskus ostettu.
      Vaikeaa on todellakin löytää sellaista joulu-cd:tä, jossa olisi lasten joululauluja "asiallisesti" esitettynä.. tarkoitan tonttulauluja jne, esim. joulupukki. Jos on hyviä vinkkejä, niin kertokaa! Hyviä vanhoja kasetteja meillä kyllä on, mutta kaivattaisiin jotain uutta.
      srk julkaisee kyllä joululevyjä, mutta ne on yleensä hartaampia.

      • Rebekka

        Minulla on laaja joululevyvalikoima eikä niiden ostamisessa ole ollut mitään ongelmia. Suosikkini on Karoly Garamin joululevy jossa on esimerkiksi Konsta Jylhän joululaulu. Rauhallinen miellyttävä ääni ja säestys. Muita hyviä Matti Salmisen Suomalaisia joululauluja, Länsi-Helsingin kamari-ja jousiorkesterin Juhlayö sekä Resonus-kuoron Unteni joululaulu. Meillä ei ole juuri tarvetta enää lasten joululauluille joten niiden tämänhetkisestä tilanteesta en osaa sanoa mitään. Anni Tannin joululauluja meillä kuunneltiin paljon lasten ollessa pienempiä. Nyrkkisääntönä varmaankin kuitenkin toimii se että mikäli laulajat ovat kevyen viihteen ympärillä tunnetuksi tulleita, levy on samaa tyyliä. On siis turha itkeä jos ostaa Antti Tuiskun tai Jari Sillanpään joululevyn ja se ei sisälläkään hartaita, rauhallisesti säestettyjä joululauluja:)


      • säestystä

        ollenkaan. Onko teidän tulkintanne lievempi vai tiukempi? Saako levyllä olla säestyskin vai pelkästään hartaita lauluja?


      • pakkula
        säestystä kirjoitti:

        ollenkaan. Onko teidän tulkintanne lievempi vai tiukempi? Saako levyllä olla säestyskin vai pelkästään hartaita lauluja?

        vieläpä usein melko monipuolinen, huomaan ettei kysyjä ole kuunnellut SRKn tuottamia levyjä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Jyskyttäviä rytmimusiikkeja emme kuitenkaan harrasta, mutta sopivasti taustalla rummutkin voivat olla hyvä. Niitä en tosin ole juurikaan havainut SRKn tuotteissa, mutta esimerkiksi radiosta kuuntelen mielelläni vaikkapa marsseja ja sellaista.


    • Lissu

      Olen aina ihmetellyt joidenkin lestadiolaisten nuivaa suhtautumista musiikkiin. Missä ensinnäkin heidän mukaansa menee raja, mitä voi kuunnella ja mitä ei? Mikä on "väärää" ja mikä "oikeaa" musiikkia?

      Itse olen musiikkia opiskeleva ihminen ja joudun työni puolesta soittamaan sellaistakin musiikkia, mistä en välttämättä pidä. Jokaisessa työssä on hyvät ja huonot puolensa, orkesterimuusikko ei saa soittaa vain omaa lempimusiikkiaan. (Jos saisin valita, soittaisin loppuelämäni elokuvamusiikkia.) Kuitenkin mitä enemmän olen opiskellut musiikkia, sitä enemmän olen oppinut siitä tunnistamaan eri sävyjä. Aivan sama, mitä ihminen harrastaa tai opiskelee, lähdetään aina suuremmista linjoista pienempiin yksityiskohtiin -aluksi opetellaan tietyt perusasiat ennen erikoistumista. Olen huomannut saman musiikissa: alussa opetetaan soittamaan paljon Mozartin musiikkia, siitä seuraava askel on Beethoven, Tsaikovski, Sibelius aina Kaipaiseen ja muihin eläviin nykysäveltäjiin asti.

      "Nykymusiikissa" on rummut ja komppi? Tekeekö se musiikista mitenkään huonompaa? Luultavasti yhdenkään lestadiolaisen kotona ei ole pelkästään vapaapulsationaalista musiikkia (musiikkia, jossa ei ole musiikkia tietyssä rytmissä), että vältyttäisiin kaikilta rytmivaikutuksilta. Kun kuulen epärytmistä soittoa (musiikin tiettyjen loogisten rytmisuhteiden ulkopuolelta) se saa niskakarvat nousemaan samalla tavalla pystyyn kuin epävireessä oleva soitin.

      Lyömäsoittimet ovat paljon laajempi käsite kuin "rummut". Itseasiassa sana "rumpu" on yleisnimitys membranofonien soitinryhmästä, jossa soittimen ääni syntyy kehykseen pingotettua kalvoa lyömällä. Lyömäsoittimia on paljon muitakin: marinmba, ksylofoni, kellopeli, patarumpu, triangeli, hihat, guiro, woodblock, symbaalit, tamburiini, chimes, putkikellot, kastanjetit, ukkospelti, djempe, kajon..... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

      Moni soitin noista saa äänensä liki samalla tavalla kuin piano ja celesta. Piano on itseasiassa lyömäsoitin, koska kieleen osuva vasara aloittaa äänen. Kuinka moni vanhempi ajattelee laittavansa lasta opettelemaan soittamaan lyömäsoitinta, kun ohjaa enstrumentiksi pianon? On paljon lyömäsoitinten ryhmään kuuluvia soittimia, joilla on kaikilla soiva taajuus eli niillä voi soittaa samantyylisiä asioita kuin pianolla (esim. vibrafoni).

      En itse halua kuunnella huonosti tuotettua musiikkia, jossa "rumpusetin" soittaja soittaa samaa komppia joka biisissä. Se on tylsää, oli musiikki sitten hengellistä tai ei. En osta myöskään huonosi tuotettua ja soitettua hengellistä cd:tä.

      Onko lasten tanssiminen joululaulujen tahtiin väärin? Itse olen kotona hyppinyt ja tanssinut kuunnellessani monenlaista musiikkia. (No, itse en ole koskaan pitänyt tanssimista syntinä ja olen hieman opetellutkin harrastusmielessä sitä.) Työni puolesta joudun kuuntelemaan orkesterimusiikkia eri aikakausilta, vapaalla kuutelen joko hengellistä musiikkia tai sitten rock/pop-osastoa, pidän myös soulmusiikista.

      Joissain kaupoissa voi kuunnella cd:itä. Ainakin Stockalla ja isommissa Sokoksissa se on mahdollista. Voi kuunnella, ettei osta sikaa säkissä. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin oma musiikkimakunsa, mikä usein poikkeaa paljonkin vanhempien musiikkimausta. Ei vanhempien ostama cd välttämättä miellytä - se on liki sama, jos olisi tv tai radio päällä.

      Ainoa musiikki, mitä en itse suostu kuuntelemaan on sellainen musiikki, missä suoranaisesti pilkataan Jeesusta, uskontoa tai se on jollain tavalla rasistista, erottelevaa (sanoiltaan epäraamatullista). Itse en jaksa kuunnella teknoa tai heviä, vaikka se olisikin kristillisen bändin tekemää. Pidän raskaasta rockista. Kannattaa antaa lasten kuunnella Holstia, Mozartia, Sibeliusta, Mahleria - mistä he ikinä innostuvatkaan. Helppoa on lainata kirjastosta cd aina silloi tällöin. Minun kotona on aina kuunneltu monenlaista musiikkia, osan suodatin ohi korvien "tylsänä aikuisten musana" ja osaa kuuntelin.

      Itse suodattaisin lapsiltani pois sellaisen musiikin, jonka sanat ovat suoraan epäkristilliset. Olen kuullut paljon iskelmiä radiossa, joita en ikinä laulaisi karaokessa. Sellainen on mm. Perutaan häät. En pidä laulujen sanoista, koska ne sotivat sitä vastaan, mitä itse ajattelen asioista.

      Joululaulujen suhteen on markkinoilla jos jonkinlaista cd:tä. Myös on paljon hengellistä huonosti soitettua ja laulettua musiikkia. Jokainen ostaa tietysti sellaisen cd:n, jonka sisältöä haluaa itse kuunnella.

      Synninpäästö joulumusiikille ja kaikelle lyömäsoitinmusiikille! Kannattaa joskus vaihtelun vuoksi kuunnella sellaista musiikkia, mikä on tuotettu pelkästään lyömäsoittimilla. Se voi olla todella vaikuttavaa...

      • "jalan alle"!

        Kaikki musiikki, jossa on sellainen rytmi, että se panee jalan rummuttamaan lattiaa, on saatanasta. Koska rummuilla tai kitaralla ei voi soittaa hidastempoista musiikkia, ne ovat syntiä. Näin on SRK parhaaksi nähnyt ja asiasta Päivämiehessään meitä informoinut.


      • esim. Anni Tannin

        lastenlauluissa on kolme cd-levyä joululauluja. Sitten on Alakärpän levyjä kaksi joululauluja. Itselläni on Katri-Helenan ja Petri Laaksosen joululauluja. Instrumentaali musiikkia on jouluisia myös.


      • Lissu
        "jalan alle"! kirjoitti:

        Kaikki musiikki, jossa on sellainen rytmi, että se panee jalan rummuttamaan lattiaa, on saatanasta. Koska rummuilla tai kitaralla ei voi soittaa hidastempoista musiikkia, ne ovat syntiä. Näin on SRK parhaaksi nähnyt ja asiasta Päivämiehessään meitä informoinut.

        Kuten jo sanoin, en usko kenenkään lestadiolaisen (suuntaukseen katsomatta) kannattavan vapaapulsationaalista musiikkia. Koska jos aivan oikeasti otettaisiin musiikista kaikki rytmielementit pois, niin olisihan se aivan kamalaa laulettavaa ja soitettavaa ja ennen kaikkea KAMALAA KUUNNELTAVAA!

        Jos rummuttaa jalalla lattiaan tai käsillä pöydän pintaan musiikin tahtiin, niin kai siinä Perkele pääsee irti, koska ihminen voisi vapaasta sydämestään nauttia musiikista. Ihminen voisi vapaasti ylistää Jumalaa tuollaisella musiikilla, mutta laitetaan kaikki samaan muottiin, jottei olisi musiikkityylejä sisällöstä riippumatta. (Hengellistä musiikkia voivat olla mm. virret, heavy, rock... aivan mikä vaan - sisältö ratkaisee)

        Olisi kiva laittaa tämä kirjoittajapoppoo kuuntelemaan erilaisia musiikkiesimerkkejä ja katsoa sen jälkeen, olisiko suhtautuminen sama. Mutta kaikkia ei voi pakottaa laajentamaan katsantokantaansa.

        Kitaralla ei voi soittaa hidastempoista musiikkia? Täysi valhe. Tempo ja rytmi ovat aivan kaksi täysin eri käsitettä? Rytmi tarkoittaa rytmikuviota - millaisia nuottien aika-arvot ovat suhteessa toisiinsa. Tempo taas on sitä, kuinka nopea tai hidas joku kappale on. (Yleensä nuottiin merkitään neljäsosanuotti = 40 tai kahdeksasosanuotti = 87. Luku voi olla mikä tahansa yleensä 40 ja 220 väliltä. Luku ilmoittaa, montako iskua minuutissa eli tempo neljäsosa = 60 on sama kuin neljäsosanuotti kerran sekunnissa, sama toisinmerkittynä on kahdeksasosa = 120)


      • pakkula
        Lissu kirjoitti:

        Kuten jo sanoin, en usko kenenkään lestadiolaisen (suuntaukseen katsomatta) kannattavan vapaapulsationaalista musiikkia. Koska jos aivan oikeasti otettaisiin musiikista kaikki rytmielementit pois, niin olisihan se aivan kamalaa laulettavaa ja soitettavaa ja ennen kaikkea KAMALAA KUUNNELTAVAA!

        Jos rummuttaa jalalla lattiaan tai käsillä pöydän pintaan musiikin tahtiin, niin kai siinä Perkele pääsee irti, koska ihminen voisi vapaasta sydämestään nauttia musiikista. Ihminen voisi vapaasti ylistää Jumalaa tuollaisella musiikilla, mutta laitetaan kaikki samaan muottiin, jottei olisi musiikkityylejä sisällöstä riippumatta. (Hengellistä musiikkia voivat olla mm. virret, heavy, rock... aivan mikä vaan - sisältö ratkaisee)

        Olisi kiva laittaa tämä kirjoittajapoppoo kuuntelemaan erilaisia musiikkiesimerkkejä ja katsoa sen jälkeen, olisiko suhtautuminen sama. Mutta kaikkia ei voi pakottaa laajentamaan katsantokantaansa.

        Kitaralla ei voi soittaa hidastempoista musiikkia? Täysi valhe. Tempo ja rytmi ovat aivan kaksi täysin eri käsitettä? Rytmi tarkoittaa rytmikuviota - millaisia nuottien aika-arvot ovat suhteessa toisiinsa. Tempo taas on sitä, kuinka nopea tai hidas joku kappale on. (Yleensä nuottiin merkitään neljäsosanuotti = 40 tai kahdeksasosanuotti = 87. Luku voi olla mikä tahansa yleensä 40 ja 220 väliltä. Luku ilmoittaa, montako iskua minuutissa eli tempo neljäsosa = 60 on sama kuin neljäsosanuotti kerran sekunnissa, sama toisinmerkittynä on kahdeksasosa = 120)

        On vain jokinlainen ohjeistus se tanssimaan vetävä, siis jalan alle pyrkivä. Jos tarkkoja oltaisiin, se laittaisi marssitkin pannaan, mutta niitä kuuntelen mielelläni, samoin monta muuta musiikkia, jossa on rytmi. Varsinaisesti rytmimusiikiksi sanottusta en ole oppinut välittämään, enkä pidä sitä suotavana toisillekaan.

        Oli kiintoisaa lukea tekstiä rytmittömästä musikista, en tiedä, ymmärsinkö kirjoituksen oikein pikaisella lukemisella.


      • pakkula
        Lissu kirjoitti:

        Kuten jo sanoin, en usko kenenkään lestadiolaisen (suuntaukseen katsomatta) kannattavan vapaapulsationaalista musiikkia. Koska jos aivan oikeasti otettaisiin musiikista kaikki rytmielementit pois, niin olisihan se aivan kamalaa laulettavaa ja soitettavaa ja ennen kaikkea KAMALAA KUUNNELTAVAA!

        Jos rummuttaa jalalla lattiaan tai käsillä pöydän pintaan musiikin tahtiin, niin kai siinä Perkele pääsee irti, koska ihminen voisi vapaasta sydämestään nauttia musiikista. Ihminen voisi vapaasti ylistää Jumalaa tuollaisella musiikilla, mutta laitetaan kaikki samaan muottiin, jottei olisi musiikkityylejä sisällöstä riippumatta. (Hengellistä musiikkia voivat olla mm. virret, heavy, rock... aivan mikä vaan - sisältö ratkaisee)

        Olisi kiva laittaa tämä kirjoittajapoppoo kuuntelemaan erilaisia musiikkiesimerkkejä ja katsoa sen jälkeen, olisiko suhtautuminen sama. Mutta kaikkia ei voi pakottaa laajentamaan katsantokantaansa.

        Kitaralla ei voi soittaa hidastempoista musiikkia? Täysi valhe. Tempo ja rytmi ovat aivan kaksi täysin eri käsitettä? Rytmi tarkoittaa rytmikuviota - millaisia nuottien aika-arvot ovat suhteessa toisiinsa. Tempo taas on sitä, kuinka nopea tai hidas joku kappale on. (Yleensä nuottiin merkitään neljäsosanuotti = 40 tai kahdeksasosanuotti = 87. Luku voi olla mikä tahansa yleensä 40 ja 220 väliltä. Luku ilmoittaa, montako iskua minuutissa eli tempo neljäsosa = 60 on sama kuin neljäsosanuotti kerran sekunnissa, sama toisinmerkittynä on kahdeksasosa = 120)

        Lukiessani viestejä intouduin miettimään, mitä soittimia olen kuullut tilaisuuksissamme. Urut, piano ja harmooni ovat toki yleisimmät säestys soittimet seuroissa. Viimeksi lauluillassa intoutui säesäjä kokeilemaan talon viulua, ja pyysi toista säestämän pianolla. Yksi laulu meni jotenkin, koska viulua ei saanut täysin vireeseen, jouduimme tyytymään vain yhteen lauluun. Viulusta oli joku pieni osa irti, siksi se ei kestänyt täyttä viritystä. Monissa muissa tilaisuuksissa on kuitenkin ollut viulu pianon ohella säestämässä, joskus useitakin. Perhejuhlissa ja kansanopistojen tilaisuuksissa monet soittavat henkilökohtaisilla soittimilla, esimerkiksi huiluja, kanteleita, kitaroita, mandoliinin ja balalaikankin soittoa olen joskus kuullut. Ei se niinkään ole soittimesta, kuin soittotavasta kiinni.


      • Lissu
        pakkula kirjoitti:

        Lukiessani viestejä intouduin miettimään, mitä soittimia olen kuullut tilaisuuksissamme. Urut, piano ja harmooni ovat toki yleisimmät säestys soittimet seuroissa. Viimeksi lauluillassa intoutui säesäjä kokeilemaan talon viulua, ja pyysi toista säestämän pianolla. Yksi laulu meni jotenkin, koska viulua ei saanut täysin vireeseen, jouduimme tyytymään vain yhteen lauluun. Viulusta oli joku pieni osa irti, siksi se ei kestänyt täyttä viritystä. Monissa muissa tilaisuuksissa on kuitenkin ollut viulu pianon ohella säestämässä, joskus useitakin. Perhejuhlissa ja kansanopistojen tilaisuuksissa monet soittavat henkilökohtaisilla soittimilla, esimerkiksi huiluja, kanteleita, kitaroita, mandoliinin ja balalaikankin soittoa olen joskus kuullut. Ei se niinkään ole soittimesta, kuin soittotavasta kiinni.

        Kirjoitin musiikista ammattimuusikon näkökulmasta. Itse en voi ymmärtää vapaapulsatiivista musiikkia, koska se ei hahmotu mielessäni minkäänlaiseksi loogiseksi kokonaisuudeksi. Tietysti, mitä enemmän opiskelee ja mitä enemmän tulee soitettua työn ja opintojen puolesta musiikkia tyylistä toiseen, sitä enemmän oppii ymmärtämään muun muassa muiden kulttuurien musiikkia ja tätä länsimista uudemmista teoksissa ilmenevää vapaata rytminkäsittelyä. (Uudempi tarkoittaa tässä n. viimeisen sadan vuoden aikana tullutta suuntausta, missä kokeillaan uusia keinnoja musiikin tuottamiseksi.) Vapaa rytmin käsittely on kuitenkin musiikissa yleisesti tunnettu termi.

        En ole ikinä itse ymmärtänyt tuota tanssimattomuutta. Tai sitä, kuinka rytmi innostaisi tanssimaan. Olen elänyt kristillisessä perheessä. Olen saanut kasvatuksen, jossa tanssia ja alkoholia ei liitetä yhteen. Olen esimerkiksi lapsena kuunnellut puhallinorkesterin harjoituksia jokunen sata kertaa- kun sitten tuli joku mielestäni kiva kappale, tanssin. Jotenkin tuntuu, että tuo rytmi liitetään aina tanssimiseen ja mielellään pakanalliseen sellaiseen. Olen nähnyt aivan mahtavaa ylistystanssia vieraillessani mm. helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa. Olen ymmärtänyt monen muun asian olevan syntiä - epäkypsien ajatusten, väärän kohtelun, ryyppäämisen - näin muutaman mainitakseni. Kuitenkin rytmi sinänsä eikä sen aikaansaama liike ole paheellista. Liikutaan me joka tapauksesas rytmissä -kävelyssä tai juoksussa on rytmi. Kannattaa joskus kuunnella esim. liikennevaloja jalankulkijoille? Vihreä tai punainen ukkeli antaa eritaajuisen ja rytmisen äänimerkin. Tai kun pikajuna menee junaradalla? Uusissa pendoliinojunissa ei ole sitä samaa ratapölkkyjen jyskettä...

        Tulee mieleeni, että mitenkä vl-piireissä otetaan musiikkikasvatus tai yleisesti musiikin tuottaminen? Tuntuu siltä, että kaikki mainostavat oman srk:n joulucd:tä "ainoana, oikeana ja puhtaana". Eli jaottaudutaan kuppikuntiin. Suosittelen lainaamaan esimerkiksi kirjastosta levyjä ja ostamaan, jos se korvaa ja sydäntä miellyttää. (Esim. en osta hyviäkään hengellisiä levyjä, jos soiton tai laulun tai miksauksen taso raastaa korvia, vaikka sanoma sinänsä olisi hyvä.)


      • pakkula
        Lissu kirjoitti:

        Kirjoitin musiikista ammattimuusikon näkökulmasta. Itse en voi ymmärtää vapaapulsatiivista musiikkia, koska se ei hahmotu mielessäni minkäänlaiseksi loogiseksi kokonaisuudeksi. Tietysti, mitä enemmän opiskelee ja mitä enemmän tulee soitettua työn ja opintojen puolesta musiikkia tyylistä toiseen, sitä enemmän oppii ymmärtämään muun muassa muiden kulttuurien musiikkia ja tätä länsimista uudemmista teoksissa ilmenevää vapaata rytminkäsittelyä. (Uudempi tarkoittaa tässä n. viimeisen sadan vuoden aikana tullutta suuntausta, missä kokeillaan uusia keinnoja musiikin tuottamiseksi.) Vapaa rytmin käsittely on kuitenkin musiikissa yleisesti tunnettu termi.

        En ole ikinä itse ymmärtänyt tuota tanssimattomuutta. Tai sitä, kuinka rytmi innostaisi tanssimaan. Olen elänyt kristillisessä perheessä. Olen saanut kasvatuksen, jossa tanssia ja alkoholia ei liitetä yhteen. Olen esimerkiksi lapsena kuunnellut puhallinorkesterin harjoituksia jokunen sata kertaa- kun sitten tuli joku mielestäni kiva kappale, tanssin. Jotenkin tuntuu, että tuo rytmi liitetään aina tanssimiseen ja mielellään pakanalliseen sellaiseen. Olen nähnyt aivan mahtavaa ylistystanssia vieraillessani mm. helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa. Olen ymmärtänyt monen muun asian olevan syntiä - epäkypsien ajatusten, väärän kohtelun, ryyppäämisen - näin muutaman mainitakseni. Kuitenkin rytmi sinänsä eikä sen aikaansaama liike ole paheellista. Liikutaan me joka tapauksesas rytmissä -kävelyssä tai juoksussa on rytmi. Kannattaa joskus kuunnella esim. liikennevaloja jalankulkijoille? Vihreä tai punainen ukkeli antaa eritaajuisen ja rytmisen äänimerkin. Tai kun pikajuna menee junaradalla? Uusissa pendoliinojunissa ei ole sitä samaa ratapölkkyjen jyskettä...

        Tulee mieleeni, että mitenkä vl-piireissä otetaan musiikkikasvatus tai yleisesti musiikin tuottaminen? Tuntuu siltä, että kaikki mainostavat oman srk:n joulucd:tä "ainoana, oikeana ja puhtaana". Eli jaottaudutaan kuppikuntiin. Suosittelen lainaamaan esimerkiksi kirjastosta levyjä ja ostamaan, jos se korvaa ja sydäntä miellyttää. (Esim. en osta hyviäkään hengellisiä levyjä, jos soiton tai laulun tai miksauksen taso raastaa korvia, vaikka sanoma sinänsä olisi hyvä.)

        Itse en ole lainannut kirjastosta paljoakaan, mutta mielihyvin kuuntelen puolisoni lainaamia kaseteja ja CD levyjä. Itse olen joskus ostanut muitakin, kuin SRKn tuottamia äänitteitä ja nauhottanut radiolähetyksistä. Niitäkin kuuntelemme mielihyvin. SRK on tuottanut muutakin musiikkia, kuin hengellisiä lauluja, esimerkiksi äänitteitä vanhoista maallisista ns koululauluista. Tavan takaa niitä soittavat ainakin Radio Ylen 1 lasten ohjelmissa.

        Huomaan tässä keskustelussa monia tietämättömyyksiä VL musiikin käytännöistä ja tasosta. Kannattaisi tutustua vaikka kolmen kansanopistomme tuotantoon, ainakin Jämsän kr opiston levyt ovat saaneet kiitosta myös ulkopuolisilta.

        Rajamme sopivan ja sopimattoman välillä ei kulje rintamaa rytmi/ ns rytmitön, vaan se kulkee näiden käsiteiden halki hienovaraisemmin. Mitään tarkkaa määräystä ei ole edes olemassa, on vain ohjeistuksia valinnan perusteiksi. Tanssin synnillisyyden perusteista pitäisi kirjoittaa kenties artikkeli, eikä se sitenkään selviäisi. Pitäisi alottaa perusteista, vaikkapa pohdinnalla: mitä tanssi on, mitä sillä ymmärretään? Siihen ei aikani riitä, tuskin taitonikaan. Lyhyesti kerron vain sen olevan vanhaa ja hyväksi todettua käytäntöä. Olihan se ennen käsitys muissakin piireissä, muistan sodan aikana tanssimisen olleen yleisesti kiellettyä, eli oli yleinen huvikielto.


    • päälle

      Parasta on vain pysytellä SRK:n omissa joululauluäänitteissä. Silloin ei tule kuunnelleeksi liian rytmikkäitä joululauluja
      ja välttyy omalta harkinnalta joululaulujenkin suhteen.

      Kaikki, mitä SRK tarjoaa, on erinomaista A-luokkaa vl-uskovaiselle.

      • Tuomiohenkeä vihaava

        Kovastio huvittava vitsi... :-(


      • huumorintaju
        Tuomiohenkeä vihaava kirjoitti:

        Kovastio huvittava vitsi... :-(

        sulla. :( Ei ole leikin asia toimia vastoin SRK:n neuvoja. SRK määrää/ohjaa alamaisten musiikkimakua ja rytmitkin pysyvät oikeille uskovaisille SRK:n määritelmien mukaisina. You know. Joulun aikaan passaa kuunnella SRK:n äänitteitä. Hinnasta menee kai osa ainoan oikean uskon työhön, vaikkapa saarnamiesten lähetysmatkoihin Unkariin.


      • huumorintaju
        huumorintaju kirjoitti:

        sulla. :( Ei ole leikin asia toimia vastoin SRK:n neuvoja. SRK määrää/ohjaa alamaisten musiikkimakua ja rytmitkin pysyvät oikeille uskovaisille SRK:n määritelmien mukaisina. You know. Joulun aikaan passaa kuunnella SRK:n äänitteitä. Hinnasta menee kai osa ainoan oikean uskon työhön, vaikkapa saarnamiesten lähetysmatkoihin Unkariin.

        Omien vl-laulu- ja soitinryhmien äänitteitä kuunnellessa ei ole vaaraa joutua palvojaksi tai palvotuksi. Eikö vaan olekin iso ero, jos erehtyy ostamaan ja kuuntelemaan vaikkapa maailman 'palvoman' oopperatähden joululaululevyn?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      3181
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1610
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      95
      1472
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      92
      1379
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1334
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      156
      1246
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1178
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      1009
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      922
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      803
    Aihe