vai ovatko tässäkin jehovantodistajien kaltaisia.
Suorittavatko Adventistit varusmiespalveluksen
Sotamiäs
7247
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Adventisteissa on armeijan palveluksessa oleva kapiainen eli sotilaspukuinen palkka-armeijalainen.
Sotilasadventisti on pedonmerkin ilmentymä.
adventisti kirjoitetaan pienellä kirjaimella mutta suurella virkkeen alussa.
osa menee armeijaan, osa siviilipalvelukseen ja osa vankilaan...?!
Suurin osa nuorista miehistä on hukassa asian kanssa, heille ei opeteta nykyään kunnon perusteluja. Ja papit sooloilevat itsekin, koska suomalainen armeija saa perusteensa 4.-5.Mooseksen kirjan armeijalle opetetuista säädöksistä...oikeudesta puolustaa omaa maata jne...?!
Itse menin siviilipalvelukseen, mutta lopetin sen kesken, koska paikka vaihtui ja kohtelu oli ala-arvoista; enemmän löuettuani Raamatttua ja mietittyäni...menin loppuajaksi armeijaan...myöhemmin suoritin lääkintäaukin Lahdessa. (Olin viikon sivarissa) . Moni tekee toisin päin...itse en ole omaa valintaani katunut! Nyt olen lähes aseettomana auttamassa haavoittuneita...
Vaikea kysymys: omantunnon valintaa on syytä kunnioittaa?
Jehovan Todistajilla arnmeijassa oloa vastaa ovilla käynti ja vanhinten marssikäskyt srk:ssa?!
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli/5i.html
Siunausta
jari laurila
kävi aikoinaan armeijan.Hän on syntynyt 1946,eli nyt jo 60v.
Myöskin hänen kaksi poikaansa ovat olleet armeijan palveluksessa.Nuorimmasta en tiedä,onkohan edes vielä siinä iässäkään?
Tein virheen, kun en jo kutsunnan yhteydessä maininnut mitään asettomuudestani. Kun menin suorittamaan asepalvelustani Parolan pansssarijoukoissa, niin vasta silloin kerroin asiasta. Minut vietiin komentajan, eversti Karttunen haastateltavaksi. Haastattelun jälkeen minut palautettiin muutamaksi kuukaudeksi siviliin. Kun sitten palasin takaisin Parolaan, niin otin samat varusteet kuten muutkin asevelvolliset paitsi aseen jätin ottamatta. Osallistuin sulkeisiin ja kaikkeen mahdolliseen muuhun koulutukseen lukuunottamatta ampumaharjoituksia. Osallistuin rykmentin suunnistuksen mestaruuskilpailuihin ja saavutin yhdeksännen sijan. Tämä tuotti kultaisen ansiomerkin ja kolme vuorokautta kuntoisuuslomaa. Sain kutsun CISM:n MM-kisoihin Hennalaan, jossa toimin kilpailutoimiston tulkkina. Siitäkin tuli kolme vuorokautta kuntoisuuslomaa. Sain siirron TurRtR:n esikuntaan, jossa toimin esikuntakirjurina. Kotiutuspäivänä komentaja, eversti Veikko Hassinen kutsui esikuntaan ja antoi minulle muistoksi kirjan ja omistuskirjoituksen, jossa hän toivotti mm. sitä, että "täällä vietetyt kuukaudet jäisivät kauniina muistoina taakse jäänyttä elämää." Sotilaspassissani näkyy olevan kiitettävä arvosana sekä käytöksestä että yleisarvostelusta.
En missään vaiheessa huomannut esimiehiltäni minkäänlaista arvostelua siitä, että adventistina ja omantunnon syistä kieltäydyin aseesta, mutta halusin muuten tehdä sen, mihinkä katsoin voivani osallistua. Yhteistyö oli kaikin puolin hyvää ja toinen toisiamme kunnioittavaa.
erikoisjoukoissa. En pitänyt silloin enkä pidä edelleenkään vakaumukseni vastaisena. Oikeassa sodassa en haluaisi palvella aseellisena.