Tämä nyt on paremmin tuonne biologia-osastoon kuuluvaa, mutta siellä on niin hiljaista jne...
Kun katseleen dinosaurusten kuvia, niin osa näistä oli nelijalkaisia ja osa kaksijalkaisia (siis niiden eturaajat olivat pienet, eivät riittäneet kannattamaan ruumiinpainoa). Sitten on löydetty jälkiä tuhka- yms. sedimenttikerrostumista, mistä on päätelty kävelytapaa jne.
Nykyisin maapallolla esiintyy tietääkseni jokunen liskolaji, jotka saattavat edetä takajaloillaan juosten. Muistaakseni millään niistä eturaajat eivät ole "surkastuneet". Mutta sitten on nisäkkäissä melkoinen joukko lajeja, jotka etenevät takajaloillaan, mm. hyppyrotat ja kengurut.
Itse aiheeseen: eikö "kaksijalkaisten" nisäkkäiden yleinen liikkumistapa, eli tasa-jalkahyppely, olisi ollut edes joillekin "kaksijalkaisille" dinosauruksille edullisin tapa? Vieläpä jotkut linnutkin hyppivät tasajalkaa (kait lähinnä puissa viihtyvät?).
En ole missään huomannut, että tätä tasajalkahyppyä olisi esitetty dinosauruksille, vaikka nykyeläimistä ulkoiselta sivuprofiililtaan juuri kenguru muistuttaa eniten kaksijalkaista dinoa. Jos joku on perehtynyt luustojen eroihin yms. niin nyt pääsee loistamaan (eli saan olla laiska ;-)
Kun katseleen dinosaurusten kuvia, niin osa näistä oli nelijalkaisia ja osa kaksijalkaisia (siis niiden eturaajat olivat pienet, eivät riittäneet kannattamaan ruumiinpainoa). Sitten on löydetty jälkiä tuhka- yms. sedimenttikerrostumista, mistä on päätelty kävelytapaa jne.
Nykyisin maapallolla esiintyy tietääkseni jokunen liskolaji, jotka saattavat edetä takajaloillaan juosten. Muistaakseni millään niistä eturaajat eivät ole "surkastuneet". Mutta sitten on nisäkkäissä melkoinen joukko lajeja, jotka etenevät takajaloillaan, mm. hyppyrotat ja kengurut.
Itse aiheeseen: eikö "kaksijalkaisten" nisäkkäiden yleinen liikkumistapa, eli tasa-jalkahyppely, olisi ollut edes joillekin "kaksijalkaisille" dinosauruksille edullisin tapa? Vieläpä jotkut linnutkin hyppivät tasajalkaa (kait lähinnä puissa viihtyvät?).
En ole missään huomannut, että tätä tasajalkahyppyä olisi esitetty dinosauruksille, vaikka nykyeläimistä ulkoiselta sivuprofiililtaan juuri kenguru muistuttaa eniten kaksijalkaista dinoa. Jos joku on perehtynyt luustojen eroihin yms. niin nyt pääsee loistamaan (eli saan olla laiska ;-)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä linnut ovat paras vertaus kaksijalkaisten dinosaurusten liikkumistavalle.
Linnut kun ovat dinosauruksia. ;)
Dinosauruksia oli monenmuotoisia, nyt olin kiinnostunut niistä "pienieturaajaisista" "kengurunmallisista" dinoista ja niiden liikkumistavasta.
Linnuista esim. kiwilla on kait olemattomat eturaajat. Se kävelee askelin, ei pompien (kait?). Pingviineillä on kans pienet eturaajat. Nekin kävelee askelin. Mutta kummallakaan ei ole "dinosarusmaista" häntää. Milläs linnulla olisi mahdollisimman pitkä ja paksu häntä?
Moi !
Linnullakin on hyvin monenlaisia kävelytyylejä.
Vertaa vaikkapa lehtokyvyttömien vaihtelevuutta, taapertavasta kiwistä uskomattoman lujaa juoksevaan emuun.
eiköhän kahdella jalalla liikkumistyyliin vaikuta ennenkaikkea se miten ruumiin paino on jakautunut.
--
Alex-req:[eiköhän kahdella jalalla liikkumistyyliin vaikuta ennenkaikkea se miten ruumiin paino on jakautunut. ]
Tosin ne dinot on kuvattu yleensä eri asentoon kuin kengurut kuvissa, mutta melkoisen massiivinen häntä, suuri lantioalue ja kevyetä eturaajat ainakin antaisivat painopisteelle samantapaisen sijainnin kaksijalkaisilla dinoilla ja kenguruilla. Tämä yhdenmuotoisuus johtikin tähän pohdiskeluun.
Televisiossa olen nänyt kuvaa liskoista, jotka menevät kovaa kuin Schumacher kahdella jalalla ikään kuin pyörittämällä takajalkojaan kuin pyörän puolia - vinkeän näköistä menoa. Pienet etujalat, erämaassa asuva lisko.
Linnuissa on sekä tasa-askeltajia että vuorotellen jalkojaan siirtäviä - jotkut tekevät sen kummallakin tavalla (varis).
Luultavasti näin saman filmin. Juoksi takajaloillaan kohtalaisessa etunojassa. Takajalat eivät olleet mitenkään erityisemmän pitemmät kuin eturaajat. Häntä oli pitkä siima, muistaakseni.
http://microlnx.com/dinosaurs/Bipedality.html
http://microlnx.com/dinosaurs/OriginOfDinosaursAndMammals.html
"The analogy between bipedal dinosaurs and hopping kangaroos is not new. Joseph Leidy first suggested it in the mid-nineteenth century.32 But over the years, the idea of hopping dinosaurs has fallen into disfavor; practically no one believes it today."
Eli ei tässä tapauksessa ainakaan mitään uutta auringon alla.
Muutoin tuossa artikkelissa perustetaan isojen kaksijalkaisten dinojen kenguruhyppelyä gravitaatiomuutoksella maan pinnassa, mikä herättää syviä epäilyksiäni.
Kävi myös ilmi, ettei koskaan ole löydetty "kengurunloikkauksia" dinojen jäljistä, vaan aina ne ovat olleet askeljälkiä.
Muutoin tämä idea lähti samanmuotoisuuden ja funktionaalisuuden yhteydestä, mikä pätee luonnossa sentään kohtalaisesti. Esim. Kengurun ja laaman päät ovat melkoisesti toistensa näköisiä:
http://southernson.com/photos/animals_of_australia/grey_kangaroo_close_up.jpg
http://www.freeimage4u.com/images/lama.jpg
Ehkä merkittävin toiminnallinen yhteinen tekijä on kasvissyönti ja toisena märehtiminen, mikä vaikuttaa myös pään rakenteeseen. (Saaliiksi joutuminen, onko se ominaisuus?)
Noin hätäisesti vilkaisten kaksijalkaiset dinot olivat lihan/raadon syöjiä ja nelijalkaiset kasvissyöjiä, pääsääntöisesti. Tässä on selvä toiminnallinen ero dinojen ja kenguruiden välillä. Raadonsyöjälle ei ole etua hyppykyvystä, mutta ei ehkä saalistajallekaan. Jos nimittäin saalis ei hypi vaikeiden esteiden yli tms., vaan pakenee mutkitellen, pitkät tasajalkahypyt eivät vie kiinni saaliiseen, ehkä?.
No, tulipahan ihmeteltyä. Toivottavasti ei aiheuttanut kenellekään ylimääräistä harmia tms.
katsoa jurassic park leffoja ? Ei tarvi kysellä.
että loikkiminen/hyppiminen oli aika tuhoisaa niin suurimassaisen eläimen nivelille ja muillekin rakenteille. Saattaisi ryppynarukin pettää ja äkkiä alkaa pukamat vaivaamaan... Voisihan se olla ollu hyväkin, että omenat putoaa puusta ohi hyppiessä...
Käsittääkseni suurehko osa dinosauruksista oli samaa kokoluokkaa kuin nykyiset kengurut. Eli mainitsemasi maanjäristysilmiö ei olisi ollut esteenä, niinkuin ei ole kenguruillakaan.
Varmaan suurimmille dinosauruslajeille olisi ollut ongelmia loikkimisestä, kuten esität. Mutta se ei ole riittävä syy dinosaurusten täydelliseen "tasajalattomuuteen", kuten edellä kerron.