SUVISEUROJEN HISTORIAA
Lestadiolaisen alkuherätyksen aikana syntyi 1880-luvulla tarvetta kokoontua keskustelemaan opista ja lähetystyön toteuttamisesta. Kokoukset pidettiin Länsi-Pohjan Lannavaaran talviseurojen yhteydessä. Kesällä seurat pidettiin ensi kerran 1912 Rovaniemellä.
Helsingissä pidettiin 1888-89 vuodenvaihteessa seurojen yhteydessä kokous, johon saapui kymmeniä puhujia herätysliikkeen koko levinneisyysalueelta.
Vuonna 1906 syys-lokakuun vaihteessa oululaiset kutsuivat vanhoillislestadiolaisia saarnaajia keskustelemaan opillisista kysymyksistä ja lähetystyöstä. Tässä kokouksessa perustettiin Oulun Lähetystoimen Päätoimisto ja pidettiin ensimmäiset "vuosikokousseurat".
Suviseuranimitys vakiintui käyttöön 1950-luvun alkupuolella. Liikenneyhteyksien vuoksi vuosikokous- ja suviseuroja pidettiin vuoteen 1960 asti paikkakunnilla, joihin oli rautatie. 1950-luvulla tultiin suviseuroihin vielä pääasiassa junalla.
Aluksi kokoontumispaikkoina olivat kirkot ja muut yleiset kokoontumistilat. Seuravieraiden majoittuminen telttoihin vaikutti suviseura-alueen sijoittumiseen kaupunkien ulkopuolelle. Suviseurat pidettiin paikkakunnilla, joissa oli paljon lestadiolaisia. Näin varmistettiin talkootyövoiman saaminen. Myöhemmin vastuun seurajärjestelyistä ovat ottaneet useat paikkakunnat yhdessä.
Seurateltta oli ensimmäistä kertaa käytössä Kajaanissa 1938. "Kovaäänisiä" lienee ensimmäistä kertaa käytetty Rovaniemellä 1931.
Suviseurojen yhteydessä pidetään perinteisesti puhujien ja seurakuntavanhinten kokous. Tilaisuudessa keskustellaan ajankohtaisista oppia ja elämää koskevista asioista.
Kokonaisuudessaan suviseurojen historia löytyy kuvien kera osoitteesta: http://www.srk-oulu.net/sivu11.htm
Lestadiolaisen alkuherätyksen aikana syntyi 1880-luvulla tarvetta kokoontua keskustelemaan opista ja lähetystyön toteuttamisesta. Kokoukset pidettiin Länsi-Pohjan Lannavaaran talviseurojen yhteydessä. Kesällä seurat pidettiin ensi kerran 1912 Rovaniemellä.
Helsingissä pidettiin 1888-89 vuodenvaihteessa seurojen yhteydessä kokous, johon saapui kymmeniä puhujia herätysliikkeen koko levinneisyysalueelta.
Vuonna 1906 syys-lokakuun vaihteessa oululaiset kutsuivat vanhoillislestadiolaisia saarnaajia keskustelemaan opillisista kysymyksistä ja lähetystyöstä. Tässä kokouksessa perustettiin Oulun Lähetystoimen Päätoimisto ja pidettiin ensimmäiset "vuosikokousseurat".
Suviseuranimitys vakiintui käyttöön 1950-luvun alkupuolella. Liikenneyhteyksien vuoksi vuosikokous- ja suviseuroja pidettiin vuoteen 1960 asti paikkakunnilla, joihin oli rautatie. 1950-luvulla tultiin suviseuroihin vielä pääasiassa junalla.
Aluksi kokoontumispaikkoina olivat kirkot ja muut yleiset kokoontumistilat. Seuravieraiden majoittuminen telttoihin vaikutti suviseura-alueen sijoittumiseen kaupunkien ulkopuolelle. Suviseurat pidettiin paikkakunnilla, joissa oli paljon lestadiolaisia. Näin varmistettiin talkootyövoiman saaminen. Myöhemmin vastuun seurajärjestelyistä ovat ottaneet useat paikkakunnat yhdessä.
Seurateltta oli ensimmäistä kertaa käytössä Kajaanissa 1938. "Kovaäänisiä" lienee ensimmäistä kertaa käytetty Rovaniemellä 1931.
Suviseurojen yhteydessä pidetään perinteisesti puhujien ja seurakuntavanhinten kokous. Tilaisuudessa keskustellaan ajankohtaisista oppia ja elämää koskevista asioista.
Kokonaisuudessaan suviseurojen historia löytyy kuvien kera osoitteesta: http://www.srk-oulu.net/sivu11.htm
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taitaa olla jollain jo kesä ja telttaretket mielessä vai..?
Ihan aateperustaan katsomatta on tervettä elämää, että muistellaan mennyttä, ja suunnitellaan tulevaa, mieluusti jopa myönteiseen suuntaan! Hyvä oli huomiosi, rohkaiseva.
-