Kuuntelimpa taannoin taas oman isäni muisteluja 60-luvun Helsingistä. Hän asui aikanaan lapsuutensa Käpylässä, mutta sukua oli paljon myös Kalliossa. Jotenkin tuntuu, että kaupunginosat elivät aivan erilaista elämää tuolloin. Nuorilla pojilla oli näitä "kaupunginosajengejä", Vallilassa oli kuulemma erityisen pahamaineinen :).. pitkä silta oli suurin jakaja jne. Kauheita nostalgian kokemuksia, vaikka ei itse olekaan tuolloin elänyt. On vaan niin outoa nähdä vanhoja kuvia esimerkiksi Kalliosta ja kuulla tarinoita niiden ympärille.
Tällaisena pohjoishelsingin lähiössä kasvaneena 80-luvulla syntyneenä kersana en ainakaan toistaiseksi koe mitään erityistä kotiseuturakkautta betonilähiötäni kohtaan. Eihän siellä ollut kuin sokosmarket.
En tiedä, mistä sitten johtuisi. Yhteishengen puutteesta, lähiöiden rakenne ei ole tarpeeksi tiivis ja kaupunkimainen, vilkasta elämää ei ole vai mistä?
Tällaisena pohjoishelsingin lähiössä kasvaneena 80-luvulla syntyneenä kersana en ainakaan toistaiseksi koe mitään erityistä kotiseuturakkautta betonilähiötäni kohtaan. Eihän siellä ollut kuin sokosmarket.
En tiedä, mistä sitten johtuisi. Yhteishengen puutteesta, lähiöiden rakenne ei ole tarpeeksi tiivis ja kaupunkimainen, vilkasta elämää ei ole vai mistä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihan hyvä vain, ettei ainakaan sellaista kotiseututrakkautta ole, mitä täytyisi jollain jengeillä ilmentää :D
Eikä nykyään ole oikein sellaisia luokkaeroja, että nuorten välille syntyisi eripuraa kaupunginosan vuoksi. Esim. ennenhän tuo edellä mainitsemasi pitkäsilta käytännössä jakoi kaupungin, etelässä porvarit ja pohjoisessa köyhät/duunarit. Toisin on nykyään. Toki jossain Kalliossa on vieläkin halvemmat kämpät kuin jossain Kaivarissa, mutta ei mitenkään erityisen paljon.
Täytyy kyllä myöntää, että olen kyllä joskus tullut itse ajatelleeksi samaa. Ehkä nykyajan nuoret tuntevat nin paljon toisia nuoria eri kaupunginosista, että toista ei mennä vetämään ihan tuosta vain turpaan sen vuoksi, että se on naapurikaupunginosasta ja siellähän asuu ihan paskamaista jengiä :D
80-luvulla tulivat videot ja videopelit. Pojat jäivät koteihinsa näpyttelemään, sen sijaan että olisivat lähtenet ulos sotaa leikkimään. Sosiaaliset ympyrät jäivät aiempaa pienemmiksi, joten jengikulttuurikin alkoi sitten kuihtua. Elintason nousun myötä myös lasten harrastustoiminta alkoi muuttua entistä organisoidummaksi. Jälkikasvua alettiin kuljettaa autoilla lätkäharkkoihin ja hevostalleille.
näitä pakolaisia eikä muita maahanmuuttajia! Heidän takiaan ei enää lähiöissä tunneta mitään yhteenkuuluvuutta. Aivan erilaiset kulttuurit!
muksut käyvät muissakin kouluissa kuin siinä alueella olevassa.
Näin tutustuvat muihinkin.
Ennen ei ollut autoja ihmisillä !
Oli pajon hankalampaa muuttaa kokoajan !