Pari kuukautta sitten loukkasin ohimennen vasemman etusormeni viimeisen nivelen, ei edes pahemmin sattunut, tuli vain kunnon mustelmalle.
Vaan nyt ei vieläkään ole sormi kunnossa, on alkanut aikaa päälle kipuilla ja turpoaa käytössä päivän mittaan.
Ei millään viittis näin pikkujutun takia lähteä ylikuormitetulle terv.kesk.lääkärille, mutta pitäiskö sittenkin? Onko kyseessä murtuma vai jokin muu pikku parsimista vaativa vamma?? Osaako kukaan arvailla?
Nyt vasta sen huomaa, kuinka strateginen työkalu vasenkin etusormi on ja kuinka yllättävän tihessä käytössä tuo sinänsä huomaamaton sormi on arkiaskareissa. Näppäryys käsistä katosi :(
Vaan nyt ei vieläkään ole sormi kunnossa, on alkanut aikaa päälle kipuilla ja turpoaa käytössä päivän mittaan.
Ei millään viittis näin pikkujutun takia lähteä ylikuormitetulle terv.kesk.lääkärille, mutta pitäiskö sittenkin? Onko kyseessä murtuma vai jokin muu pikku parsimista vaativa vamma?? Osaako kukaan arvailla?
Nyt vasta sen huomaa, kuinka strateginen työkalu vasenkin etusormi on ja kuinka yllättävän tihessä käytössä tuo sinänsä huomaamaton sormi on arkiaskareissa. Näppäryys käsistä katosi :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luulisi kyllä että olisit murtuman huomannut tapahtuneen hetkellä, vaikea sanoa kun ei tiedä tarkemmin. Ainakin oman peukalon murtamiseen tarvittiin pirunmoinen voima, jonka kyllä huomasi. Se meni tosin samalla sijoiltaan (ja oli hassussa asennossa). Itsellenikin on ollut vähän vastaavanlaisia, mutta ohi ovat menneet alta kuukaudessa. Jos pahasti kipuilee, niin lääkäriin vain.
Ja todellakin tuttua tuo vasemman etusormen tärkeyden huomaaminen. Päivämäärällä 21.08.2006 klo. 10.10 maanantaina, 3 tunnin yöunien jälkeen leikkasin töissä sirkkelillä sentin pätkän pois samaisesta sormesta. kynsi jäi paikoilleen, mutta käytännössä kaikki kynnen alta hävisi luuta myöten. Vieläkin aristaa jonkin verran, vaikka tuo jo melko parantuneelta näyttää noin muuten. Ei sitä kuitenkaan missään oikein voi käyttää ja koko sormi on aina muita paljon kylmempi. On täytynyt vähän opetella kaikenlaisia pikkujuttuja uusiksi, kuten juuri tietokoneella kirjoittamisen. Ne oli kuitenkin pikkujuttuja omalla kohdalla, jouluna kun olisi tullut täyteen 10 vuotta kitaran, ja 6 vuotta pianon soittoa. Niiden kanssa on jo vähän tekemistä.. Mutta eihän toki suomalainen jääräpäinen mies sellaisesta lannistu. Molemmat alkaa jo olla riittävästi hanskassa ilman etusormen käyttöäkin. :)
kämmenen pikkuluu. Vaiva aikansa, joten mies meni lopulta lääkäriin. Lääkäri sano, että pitää murtaa uudelleen, kun oli kerennyt luutua. No meis ei halunnut lähteä tuohon ja pikkuhiljaa ajan kanssa kämmen parani.