... olemassa ja jos on - niin miten sen tunnistaa?
Aihetta käsitellään "Tiede" lehden keskustelupalstalla par'aikaa. Katsoin kysymyksen olevan niin ajankohtainen, että siirsin omin lupineni sen tänne!
Komentteja!
Aihetta käsitellään "Tiede" lehden keskustelupalstalla par'aikaa. Katsoin kysymyksen olevan niin ajankohtainen, että siirsin omin lupineni sen tänne!
Komentteja!
Vastaukset 15
Vanhimmat
niin kannattaisi aluksi määritellä käsite absoluuttinen totuus. Jos ei tunne käsitteen määrittelyä, niin silloin ei myöskän voi antaa vastausta sellaiseen kysymykseen, johon tuo tuntematon käsite sisältyy.
Jeesus sanoi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän tykö muuten kuin minun kauttani.
..että Jeesus sanoi paljon muutakin!
"Minä olen tie, totuus ja elämä."
Selitys:
Ylimpänä oleva lause ei tarkoita sitä, että Isän luokse tullaan jonkin Jeesus -nimisen persoonan kautta, vaan kulkemalla samanlainen tie kaikkien elämien kautta, totuutta etsien. Jeesus on siis TIE... niinhän hän sanookin. Ei persoona.
Kolkuttakaa niin teille avataan.
Minä ainakin olen ymmärtänyt sen niin että pitää itse tutkia ja käyttää niitä aivoja, jotka on syntymässä saanut. Miksi muuten meillä sellaiset olisi? Huolehtimassa syömisen, juomisen ja naimisen toiminnoista VAI?
että mitäs jos "olen" voisi yhtä hyvin olla "on".
"Minä on tie, totuus ja elämä". - Jolloin minä luonnollisesti tarkoittaisi kuolematonta Itseä, ellei sitten ajatella että ihan tavallinenkin minä johtaa ennenpitkää "perille".
Enivei Jeesus esimerkkinä on kyllä parempi ajatus kuin Jeesus porttina...
Niin... mitenkähän se alkuperäisellä kielellä menisi ja oikein käännettynä?
Hetkinen... eikös taivasten valtakuntaan (tai Isäni kotiin) päästä minun kauttani. Siis "minän" eli kuolemattoman Itsen kautta. Minä siis on se passi millä sinne pääsee, ei siis mitenkään suorempaa tietä keplottelemalla. Tuohon minään siis kerätään pisteitä. Minä on ikään kuin plussakortti.
Pitäisiköhän vääntää koko Raamattu selkokielelle. Nimi voisi olla Räävitty ja englanniksi Paipeli.
Noista vaihtoehdoista aivoja tarvitaan vain naimiseen (no jopas oli nokkelaa). Ei... päin vastoin... aivot tulee kytkeä pois.
Asiaan...
Olen havainnut, että mitä enemmän kolkuttaa, eli etsii ja haluaa löytää, sitä enemmän tietoa avautuu. Käsitän sen juuri niin, että yhteys maailmankaikkeuden tietopankkiin, johon meillä kaikilla on piuhat vedetty, avautuu vähitellen. Joillakin vielä modeemi tökkii ja toisilla on laajakaista auki.
Mielestäni aivojaan tulee harjoittaa ja pyrkiä jalostamaan mieltään välineeksi, joka kitkatta pystyy ottamaan vastaan informaatiota ja käsittelemään sitä. Kyllähän tietysti nekin jotka eivät koskaan syntyjä syviä pohdi voivat nähdä monet ihmeet ja kummat, mutta jos toisaalta on jo elämänsä alussa tullut paiskatuksi pohtivaisella päällä, niin täytyyhän sitä käyttää.
En usko että esim. Suomessa kovasti arvostettu yliopisto välttämättä tekee ihmisistä kauhean avoimia - vaikka harjoittaakin mieltä - mutta jonkinlaista itsekasvatusta ja -oppimista tulee tapahtua jotta se (yliaistillinen) mikä tulee vastaan ei ole kauheaa kaaosta ja syökse ihmistä hulluuden partaalle. Tarvittaessa mieli pitää kyetä saamaan kuriin ja ojennukseen, niin ettei se valikoimatta ota mitä tahansa vastaan...
Niin että mikäs se paradoksi olikaan. No se että pitää osata niin hallita kuin vapauttaakin. Aktiivinen rutistus ja passiivinen vastaanotto ovat yhtä tärkeitä. Tietyssä vaiheessa sanat loppuvat kesken, mutta matkan varrella ne voivat olla välineitä hahmottaa sitä suunnatonta mikä edessä avautuu...
että Raamatussa on satoja valheita.
Kerro mitä raamatussa on sellaista, mikä ei mielestäsi pidä paikkansa.
mitä sillä nyt tarkoittaa, mutta itse olen tullut siihen lopputulokseen, että on. Kaikista asioista, joita pystyn mielessäni pohtimaan, on olemassa yksi todellinen asianlaita, näin sanoo järkeni, mutta eri asia, kuka tietää, miten tietää ja voiko tietää sitä totuutta. Myöskin on luontevaa ajatella, että kaikella näkyvällä on alkuperänsä ja lähtökohtansa (syy-seuraus) ja tätä kautta elämän moninaistumisen lakia takaisin seuraamalla on erittäin luonnollista, että on olemassa myös yksi Absoluutti metafyysisessä (tai uskonnollisessa) mielessä.
Lyhyesti sanottuna mielipiteeni.
On varmastikin. Itse yhdistän absoluuttisen totuuden jumaluuteen, eli Jumala=totuus. Jumala on siis maailmankaikkeuden todellinen olemus, sen olemassaolon syy, energia voima jne.
Tässä ulottuvuudessa ihminen ei pysty näkemään koko totuutta. Ehkä jostain tietystä asiasta, mutta on erittäin vaikeaa erottaa subjektiivinen totuus ja objektiivinen totuus.
Minusta on kummallista että jotkut vaatimalla vaativat että nyt täytyy saada heti tietää absoluuttinen totuus, onko kuoleman jälkeen elämää vai ei. Ehkä on aivan tarkoituksenmukaista, että emme varmuudella tiedä, vaan elämän yhtenä aspektina täytyy olla usko.
Se olemme me itse sulauduttuamme saumattomasti olevaisuuteen riisuuduttuamme ideologioista.
Sen tunnistaa siitä, kun täyttyy rakkaudella kaikkea olevaisuutta kohtaan.
Johanneksen evankeliumin (lyh. Joh.) 17. luvussa kerrotaan rukouksesta jonka Jeesus esitti isälleen vähän ennen pidätystään ja kuolemaansa. Joh. 17. luvun jakeessa 17 Jeesus sanoi: “Sinun sanasi on totuus“. Totuus on sellainen asia että se voidaan tunnistaa monista eri piirteistä, kuten valhekin. Valhe on niin heikko, ettei se pysty seisomaan omilla jaloillaan, vaan vaatii toisia valheita tuekseen, kunnes syntyy valheiden verkko, joka joskus voi peittää jopa totuudenkin näkyvistä. Mutta Raamatusta puhutaan myös “Hengen miekkana“, (Kirje efesolaisille < lyh. Ef.> 6:17 ) jolla voidaan leikata auki valheiden verkko, jotta totuuden valo taas näkyy kirkkaana. Joh. 8:12:ssa Jeesus sanoi: “Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo“. Ja Joh.8:31,32. hän sanoi: “Jos pysytte uskollisina minun sanalleni, te ... opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.“ Valo, elämä, vapaus, todella arvokkaita siunauksia. Miksi sitten tutkia Raamattua tarkemmin. Siitä on meille hyötyä. Jesajan (lyh. Jes.) 48:17,18 sanotaan: “Minä olen Herra sinun Jumalasi, minä opetan sinulle, mikä on sinulle hyväksi, minä opastan sinua tielläsi. Kunpa kuulisit minun käskyjäni! Silloin sinun onnesi olisi runsas kuin virta, sinulle tuleva siunaus loputon kuin meren aallot.“ Raamatun totuuden tunteminen vapauttaa meidät vääristä uskonnollisista käsityksistä, jotka voivat jopa orjuuttaa ihmistä ja aiheuttaa pelkoa. Mitä tulee Raamatussa väitettyihin ristiriitaisuuksiin nekin ovat vain näennäisiä ristiriitaisuuksia, jotka kaikki selviävät kun asioita tarkastellaan oikeasta näkökulmasta ja on tarpeelliset tausta tiedot ajan tavoista, maantieteestä ym. Tässä vähän jotain, kerron mielelläni lisää, jos jotakuta kiinnostaa.