Olen pohtinut sellaistakin teoriaa, että ...
Kun jossakin on suunnattoman suuria kaukoputkia joilla nähdään galakseja (linnunratoja) toisensa jälkeen, miljoonien miljoonien valovuosien päähän ...????
Voisiko olla niinkin että näkymä on jonkinlainen optinen harha ??
Siten että näkymä onkin kaareva ja se palaa aina samaan lähtöpisteeseen ja nähdään aina samat ja samat galaksit kerta toisensa jälkeen ????
Mutta mitä on sen jälkeen kun avaruus loppuu ????????????????????? tai jos ei lopu, niin ..........????????
Kun jossakin on suunnattoman suuria kaukoputkia joilla nähdään galakseja (linnunratoja) toisensa jälkeen, miljoonien miljoonien valovuosien päähän ...????
Voisiko olla niinkin että näkymä on jonkinlainen optinen harha ??
Siten että näkymä onkin kaareva ja se palaa aina samaan lähtöpisteeseen ja nähdään aina samat ja samat galaksit kerta toisensa jälkeen ????
Mutta mitä on sen jälkeen kun avaruus loppuu ????????????????????? tai jos ei lopu, niin ..........????????
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jaa meinaat että me asutaankin jossain peilisalissa vai ? (Heh, kaikki olisi heijastumaa yhdestä pisteestä, joo tietysti tavallaan, jos ajatellaan sitä pistettä alkusingulariteetiksi).
Asiaan.
Mistä sen taas luinkaan, että avaruus on kuin onkin geometrialtaan laakea, joten jos kuinkakin tarkkaan katsot, et näe omaa takaraivoasi, tai ms.
Viitannet alla olevan linkin kuvaan, josta voi toki tulla tuollaisiakin peilijuttuja mieleen. Mutta siinä nyt vain on kysymys painovoiman kaareuttamasta avaruuden geometriasta, joka saa siis valon säteet kulkemaan eri reittiä mitä ne olisivat ilman tuota "tiellä olevaa" massaa kulkeneet, ja näin ollen mainittu kuva syntyy osittain tästä painovoimalinssistä, siis paljon suurenpaakin suuremmasta kaukoputkesta.
Kuva: http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/image/0301/abell1689_hstacs_full.jpg
Onhan myös ehdotettu käytettäväksi aurinkoa tälläisenä linssinä, siinä on ongelmana vain sen hirmuisen pitkä polttoväli, tais olla jotain 100-150 AU:ta. (1 AU= maan etäisyys auringosta)
Elä huoli hyvä ihminen, avaruus ei lopu mihinkään, eli ei siellä missään avaruuden "takana" ole tiiliseinää eikä mitään mitä pystyisimme kuvittelemaan, koska maailmankaikkeus käsite sisältää kaiken, takana, edessä, sisällä ja ulkona.
Muutenhan käyttäisimme sanaa, osamaailmankaikkeus tai maailmankaikkeuden paikalismaailmankaikkeus. Voihan teoreettisissa muissa ulottuvuuksissa olla toki mitä vain, mutta ne ei tiettävästi koske meitä eikä niitä voi mitenkään edes tutkia. Nyt ainakaan.
Nii,i, kyllä se aika syvältä huimaa pientä ihmisotusta, kun tajuaa että me olemme kaikki ja koko universumi, olemme kuten joku täällä joskus sanoi: "Lost In Space", really. Ei missään, eikä koskaan, silti oltava olevinaan vain on, kiitävät nanosekunttinsa, tässä oudossa läskipaketissa.
Suhteellisuusteorian mukaan alkuräjähdyksessä syntyi sekä aika että tila. tästä oletuksesta tulee niin että jokainen piste on avaruuden "keskuspiste". Siitä johtuen avaruus ei ikinä lopu. Se on kuin kulkisi pallon pinnalla joka on kuitenkin kolmiulotteinen. Kuljet mihin suuntaan tahansa et ikinä törmään "lopulliseen" esteeseen. Tämä on tosin vain tulkinta siitä minkälainen maailmankaikkeus on sillä tuohon ei tämän hetken mittalaitteilla vastausta saa.
Maailmankaikkeus on silti niin suuri, että et ikinä voisi nähdä samaa pistettä katsomalla yhteen suuntaan. Ja tämä tiedetään siitä että jos ne olisivat samat galaksit, ne tunnistettaisiin sillä jokaisessa galaksissa on toki omat tuntomerkkinsä esim. joku supernovan aiheuttama kaasupilvi tai jotain.
Eikö kaasupilvet muutu ?
Laajene?
Kasaudu uusiksi planeetoiksi,
tähdiksi ???????
Kaasupilvet jotka ovat syntyneet supernovista kasautuvat planeetoiksi riippuen siitä minkälaisia aineita siinä on. Se taas johtuu siitä kuinka suurin on massaltaan ollut tämä kyseinen aurinko, joka on räjähtänyt supernovana. Tämä prosessi kestää arviolta kymmeniä, jopa satoja miljoonia vuosia.
Menee suunnilleen näin: Aluksi on kaasupilvi, joka on tasapainossa gravitaation kanssa, tämä on oletus. Sitten tulee jostain syystä jonkun sortin ulkopuolinen interferenssi eli esim. paineaalto joka aiheuttaa kaasupilvessä pyörimisliiketä, joka vahvistaa gravitaation vaikutusta. Siitä alkaa muodostua vähitellen tiiviimpi ja myöhemmin aurinko, jolla voi olla kiertolaisia. Tämä prosessi on kuitenkin ihmisten silmissä niin pitkä, että sitä on jopa vaikea käsittää. Se kestää miljoonia, tai jopa satoja miljoonuia vuosia. Voit vaikka lukea jostain tähtitieteen artikkeleita esim. www.hubblesite.org sivulta. Siellä se saatetaan selittää ehkä tieteellisemmin ja selvemmin.
paljon galakseja mutta on olemassa vain yksi linnunrata, tämä, muut ovat galakseja kuten andromedan etc. telluksiakin on vain yksi.
On linnunrata
"on olemassa vain yksi linnunrata"
Olisiko heittää pari todistetta? Nii-iin... muista tämä seuraavissa keskusteluissa.
(hi-hii.... tsoukki)
höh, etten pahemmin sanoisi.