30.01.2003
Kirkon Ulkomaanavun edustajat: "Lähi-idässä rauha edellyttää oikeudenmukaisuutta"
"Koko palestiinalaisalueen yhteiskuntarakenne on kriisissä. Ihmisten suurin tarve on rauha ja miehityksen lopettaminen. Sen jälkeen tulevat terveydenhoidon, koulujen ja muiden peruspalvelujen organisoiminen", sanoi Lähi-idästä eilen palannut Kirkon Ulkomaanavun suunnittelija Riitta Soveri. Lähi-idän kriisi kietoutuu syvälle sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin syihin. "Rauha ilman oikeudenmukaisuutta on mahdottomuus", jatkoi samalla matkalla ollut ulkomaantyön päällikkö Leo Siliämaa.
Soveri ja Siliämaa tutustuivat matkallaan Kirkon Ulkomaanavun tukemaan työhön. Kohteina olivat Luterilaisen maailmanliiton ylläpitämä Augusta Victoria -sairaala Itä-Jerusalemissa ja sen yhteydessä toimivat liikkuvat klinikat, Jordanian luterilaisen kirkon ylläpitämät koulut Länsirannalla sekä Lähi-idän kirkkojen neuvoston palestiinalaisten pakolaisten parissa tekemä työ.
Tänä vuonna Kirkon Ulkomaanapu on budjetoinut Lähi-idän hankkeiden tukemiseen noin 210 000 euroa. Tämän lisäksi alueelle on annettu viime vuosina myös katastrofiapua.
Liikkumisrajoitukset haittaavat potilaita ja koululaisia
Palestiinalaisviranomaiset mahdollisuudet ylläpitää peruspalveluja ovat rajalliset. Esimerkiksi Augusta Victoria -sairaala on ainoa paikka, missä on mahdollisuutta saada dialyysi- ja sädehoitoa.
Elämää palestiinalaisalueilla vaikeuttavat liikkumisrajoitukset. Augusta Victorian työntekijöistä suurin osa asuu Länsirannan kylissä. He eivät voi päivittäin olla varmoja pääsevätkö aamulla töihin tai illalla töistä kotiin. Sairaalan yhteyteen onkin rakennettu yöpymissijoja. Rajoitukset haittaavat myös liikkuvien klinikoiden toimintaa. Matkalla potilaiden luo joudutaan usein käyttämään pidempiä kiertoteitä.
Jordanian luterilainen kirkko ylläpitää neljää koulua alaluokista lukiotasoon saakka. Sen lisäksi Kirkon Ulkomaanapu tukee myös ammatillista koulutusta palestiinalaisalueilla. Koulut on tarkoitettu kaikille palestiinalaisille uskontokunnasta riippumatta. Kouluissa pyritään opettamaan rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitystä.
Palestiinalaisissa on sekä muslimeja että kristittyjä; kristittyjen osuus on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa. "Yhteinen uhka on vahvistanut palestiinalaisten identiteettiä yhtenäisenä kansana", Soveri arvioi. "Kristityt ovat itse huolissaan siitä, että heitä on muuttanut pois Lähi-idästä. Esimerkiksi monet niistä, joilla on kaksoiskansalaisuus ovat lähteneet."
Soverin ja Siliämaan mukaan palestiinalaisalueilla köyhyys on silmiinpistävää. Palestiinalaisista 60 % on työttöminä. Gazan alueen asukkaista jopa 70-80 % arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella ja Länsirannan asukkaista 60 %. "Ennen oli mahdollista käydä Israelin puolella töissä, mutta nyt tiukennetut liikkumisrajoitukset lähes estävät sen", Siliämaa kertoi.
Ihmisten mielialat ovat pelokkaita ja lähes toivottomia. "Ihmisillä on mielissä uhkakuvia uudesta Irakin sodasta. He kyselevät käyttääkö Israel mahdollisen sodan syttyessä tilaisuutta hyväkseen ja ajaa palestiinalaiset kokonaan maasta", Siliämaa kertoi. Israelin vaalit eivät myöskään nostaneet mielialoja. "Kukaan ei odota tilanteen paranevan niin kauan kuin Ariel Sharon on vallassa", Soveri sanoi.
"Koska Lähi-itä on ollut lähes jatkuva katastrofialue, siellä on myös lähes jatkuva katastrofivalmius. Lähi-idän kirkkojen neuvosto on hiljaisessa suunnittelutyössä koko ajan sodan syttymisen varalta", kertoi Siliämaa. (KT 30.1.2003 kh)
Kirkon Ulkomaanavun edustajat: "Lähi-idässä rauha edellyttää oikeudenmukaisuutta"
"Koko palestiinalaisalueen yhteiskuntarakenne on kriisissä. Ihmisten suurin tarve on rauha ja miehityksen lopettaminen. Sen jälkeen tulevat terveydenhoidon, koulujen ja muiden peruspalvelujen organisoiminen", sanoi Lähi-idästä eilen palannut Kirkon Ulkomaanavun suunnittelija Riitta Soveri. Lähi-idän kriisi kietoutuu syvälle sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin syihin. "Rauha ilman oikeudenmukaisuutta on mahdottomuus", jatkoi samalla matkalla ollut ulkomaantyön päällikkö Leo Siliämaa.
Soveri ja Siliämaa tutustuivat matkallaan Kirkon Ulkomaanavun tukemaan työhön. Kohteina olivat Luterilaisen maailmanliiton ylläpitämä Augusta Victoria -sairaala Itä-Jerusalemissa ja sen yhteydessä toimivat liikkuvat klinikat, Jordanian luterilaisen kirkon ylläpitämät koulut Länsirannalla sekä Lähi-idän kirkkojen neuvoston palestiinalaisten pakolaisten parissa tekemä työ.
Tänä vuonna Kirkon Ulkomaanapu on budjetoinut Lähi-idän hankkeiden tukemiseen noin 210 000 euroa. Tämän lisäksi alueelle on annettu viime vuosina myös katastrofiapua.
Liikkumisrajoitukset haittaavat potilaita ja koululaisia
Palestiinalaisviranomaiset mahdollisuudet ylläpitää peruspalveluja ovat rajalliset. Esimerkiksi Augusta Victoria -sairaala on ainoa paikka, missä on mahdollisuutta saada dialyysi- ja sädehoitoa.
Elämää palestiinalaisalueilla vaikeuttavat liikkumisrajoitukset. Augusta Victorian työntekijöistä suurin osa asuu Länsirannan kylissä. He eivät voi päivittäin olla varmoja pääsevätkö aamulla töihin tai illalla töistä kotiin. Sairaalan yhteyteen onkin rakennettu yöpymissijoja. Rajoitukset haittaavat myös liikkuvien klinikoiden toimintaa. Matkalla potilaiden luo joudutaan usein käyttämään pidempiä kiertoteitä.
Jordanian luterilainen kirkko ylläpitää neljää koulua alaluokista lukiotasoon saakka. Sen lisäksi Kirkon Ulkomaanapu tukee myös ammatillista koulutusta palestiinalaisalueilla. Koulut on tarkoitettu kaikille palestiinalaisille uskontokunnasta riippumatta. Kouluissa pyritään opettamaan rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitystä.
Palestiinalaisissa on sekä muslimeja että kristittyjä; kristittyjen osuus on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa. "Yhteinen uhka on vahvistanut palestiinalaisten identiteettiä yhtenäisenä kansana", Soveri arvioi. "Kristityt ovat itse huolissaan siitä, että heitä on muuttanut pois Lähi-idästä. Esimerkiksi monet niistä, joilla on kaksoiskansalaisuus ovat lähteneet."
Soverin ja Siliämaan mukaan palestiinalaisalueilla köyhyys on silmiinpistävää. Palestiinalaisista 60 % on työttöminä. Gazan alueen asukkaista jopa 70-80 % arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella ja Länsirannan asukkaista 60 %. "Ennen oli mahdollista käydä Israelin puolella töissä, mutta nyt tiukennetut liikkumisrajoitukset lähes estävät sen", Siliämaa kertoi.
Ihmisten mielialat ovat pelokkaita ja lähes toivottomia. "Ihmisillä on mielissä uhkakuvia uudesta Irakin sodasta. He kyselevät käyttääkö Israel mahdollisen sodan syttyessä tilaisuutta hyväkseen ja ajaa palestiinalaiset kokonaan maasta", Siliämaa kertoi. Israelin vaalit eivät myöskään nostaneet mielialoja. "Kukaan ei odota tilanteen paranevan niin kauan kuin Ariel Sharon on vallassa", Soveri sanoi.
"Koska Lähi-itä on ollut lähes jatkuva katastrofialue, siellä on myös lähes jatkuva katastrofivalmius. Lähi-idän kirkkojen neuvosto on hiljaisessa suunnittelutyössä koko ajan sodan syttymisen varalta", kertoi Siliämaa. (KT 30.1.2003 kh)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta tuo luopio kirkko ei kanna huolta terroristien uhreista. Mikä se sellainen kirkko oikein. Kannetaan huolta terroristeista mutta ei heidän uhreista.
Evankelisluterilainen kirkko ei ole mikään luopiokirkko vakka siinä puutteita onkin.
Yksi puute on toki mm. se, että se on sanoutunut irti Lutherin kirjasta "Juutalaisista ja heidän valheistaan", jota puolestaan pieni ns. tunnustuksellinen luterilainen kirkko on ilmoittanut kannattavansa ja saa minulta siitä pisteet.