Palkka vastuun mukaan.

"Jos työmies mokaa, ei hän kuitenkaan yleensä tunnu joutuvan maksamaan koko miljoonien laskua omasta pussistaan. "

- Hyvä huomio. Nimittäin tämä onkin tärkeä asia.

Moniko meistä EI ole mokannut työpaikalla?

Kun asiaa pohtii tarkemmin, niin kyllä hyvinkin moni on mokannut. (Itsekin olen mokannut jollakin asteella, myönnän.)



Kaikki susierät esimerkiksi. Susierä saattaa olla vaikka kymmeniä tuhansia markkoja. Mistä se johtuu, niin työntekijän huolimattomuudesta (tai huonosta koulutuksesta, tällöin kuitenkin nykykäytännössä saisi johtoporras katsoa itseään). Se on kuitenkin moka. Vahinko.

- Tuota jos rupeaa miettimään työmies, että mitä jos minä joutuisinkin korvaamaan tuon susierän, koska se oli minun moka, niin monenko kuukauden palkka tuohon menisi, miten paljon aiheutin vahinkoa? Miten voin ylipäätä tulla toimeen?

(Näitä ei ole pahitteeksi miettiä muuten. Yrittää kantaa itse vastuuta, kohtuullisissa määrin yritysmaailmassa.)

-- Kone suoltaa tavaraa minuutissa 60 kpl yhden sekunnin jaksoajalla. Siinä työvuorolainen hetkeksi torkahtaa, tai vaikka ajattelee, että "Ei tässä mitään tapahdu, antaa koneen raksuttaa, luen tässä Taru Sormusten Herrasta ...". Hups, onkin 10 minuuttia mennyt, viisi siitä on kone ajanut sutta. "Ai parhana!" "Hmm. Paljonkos ton tuotteen arvo nyt olikaan."

"Mitä mä selitän pomolle?"

--- Tapahtuuko mokia?


Entä vahingot jotka sattuvat työpaikalla muuten, esimerkiksi tehtaan käytävällä joku kantaa jotakin laatikkoa joka on täynnä tuotettua tavaraa, ja horjahtaa, menee lattialle monen vuoron työt
”susi-hukkaan”.


Työtapaturmat. Niistä puhumattakaan.




Vahinkoja sattuu. Mutta miten nyky-yritykset pelaavat vahinkojen varalle?

- Vakuutuksilla.

Se on sellainen käytäntö. Vakuutuskäytäntö.

Jos nyky-yhtiöillä ei olisi vakuutuskäytäntöä, niin pienikin suuri virhe, esimerkiksi pieni kolari trukilla tehtaan seinään, tulisi kalliiksi.


-- Onko tämä sitten selitys? – Vakuutuksetko pelastavat miehen??? - Onko elämämme niin huteralla pohjalla ...

"Ei tosin yleensä esimieskään, mutta ainakin jenkeissä johto joutuu linnaan."

- Johto voi joutua linnaan, jos koko toiminta on epäeettistä. Rikollista.

-- Monesti vaan alaisina teemme asioita rahasta, sen kummemmin miettimättä.


----------------------------------------
Mutta kun ajattelemme vielä tätä vastuu asiaa. Niin eikö kumminkin ole niin, että itse itse olemme vastuussa virheistämme.

On hyvä pohtia, että kuka tässä tekee, kenelle minä teen, mitä minä teen. Kuka tästä hyötyy.

- Ja jos teen virheen, kuka siitä kärsii? Tämän hyvin usein jätämme miettimättä. Usein emme edes ymmärrä sitä, että itse me siitä kärsimme.



Rahalla saa, sanotaan.
Esimerkiksi tehdas, joka tekee ja suoltaa vaikkapa niitä turhanpäiväisiä kelloja, mitkä tikittävät puolivuotta ja sitten hajoavat. Niin tuollainen tehdas on olemassa. Tuollaisia tehtaita on olemassa. Ja niitä on olemassa pilvin pimein.

Kukaan ei kysy, että mitä hemmettiä minä teen kaikella tällä krääsällä joka hajoaa käsiin.


----------------------------------
100 % miesyritys. Siinä porukka kerääntyy miettimään, ja kyselemään, että mitä järkevää alamme tekemään.

Me emme ala suoltamaan mitä tahansa paskaa.

Mutta sitten kun alamme tekemään, niin se on kanssa kunnollista ...

"On hyvä pohtia, että kuka tässä tekee, kenelle minä teen, mitä minä teen. Kuka tästä hyötyy."

- Porukalla kannetaan vastuu, ja kaverista pidetään huolta. Virheet minimoituu.
----------------------------------

Työturvallisuus. Työturvallisuudessa on alettu puhumaan, että "Jokainen vaaratilanne ja vahinko on mahdollista välttää". Niin se onkin. Tuosta on hyvä pitää kiinni.

(Yksi hyvä keino välttää onnettomuuksia on, että työntekijöitä on aina 2. Aina. Jos yksin päästetään työntekijä jotakin työvaihetta tekemään, joka on vähänkään fyysinen. Niin aina 2 täytyy olla. Näin vain ei ole noissa pikkupaskoissa yrityksissä. Pitäisi olla.)

"Jos työmies mokaa, ei hän kuitenkaan yleensä tunnu joutuvan maksamaan koko miljoonien laskua omasta pussistaan. "

- Hyvä huomio. Nimittäin tämä onkin tärkeä asia.

Moniko meistä EI ole mokannut työpaikalla?

Kun asiaa pohtii tarkemmin, niin kyllä hyvinkin moni on mokannut. (Itsekin olen mokannut jollakin asteella, myönnän.)



Kaikki susierät esimerkiksi. Susierä saattaa olla vaikka kymmeniä tuhansia markkoja. Mistä se johtuu, niin työntekijän huolimattomuudesta (tai huonosta koulutuksesta, tällöin kuitenkin nykykäytännössä saisi johtoporras katsoa itseään). Se on kuitenkin moka. Vahinko.

- Tuota jos rupeaa miettimään työmies, että mitä jos minä joutuisinkin korvaamaan tuon susierän, koska se oli minun moka, niin monenko kuukauden palkka tuohon menisi, miten paljon aiheutin vahinkoa? Miten voin ylipäätä tulla toimeen?

(Näitä ei ole pahitteeksi miettiä muuten. Yrittää kantaa itse vastuuta, kohtuullisissa määrin yritysmaailmassa.)

-- Kone suoltaa tavaraa minuutissa 60 kpl yhden sekunnin jaksoajalla. Siinä työvuorolainen hetkeksi torkahtaa, tai vaikka ajattelee, että "Ei tässä mitään tapahdu, antaa koneen raksuttaa, luen tässä Taru Sormusten Herrasta ...". Hups, onkin 10 minuuttia mennyt, viisi siitä on kone ajanut sutta. "Ai parhana!" "Hmm. Paljonkos ton tuotteen arvo nyt olikaan."

"Mitä mä selitän pomolle?"

--- Tapahtuuko mokia?


Entä vahingot jotka sattuvat työpaikalla muuten, esimerkiksi tehtaan käytävällä joku kantaa jotakin laatikkoa joka on täynnä tuotettua tavaraa, ja horjahtaa, menee lattialle monen vuoron työt
”susi-hukkaan”.


Työtapaturmat. Niistä puhumattakaan.




Vahinkoja sattuu. Mutta miten nyky-yritykset pelaavat vahinkojen varalle?

- Vakuutuksilla.

Se on sellainen käytäntö. Vakuutuskäytäntö.

Jos nyky-yhtiöillä ei olisi vakuutuskäytäntöä, niin pienikin suuri virhe, esimerkiksi pieni kolari trukilla tehtaan seinään, tulisi kalliiksi.


-- Onko tämä sitten selitys? – Vakuutuksetko pelastavat miehen??? - Onko elämämme niin huteralla pohjalla ...





"Ei tosin yleensä esimieskään, mutta ainakin jenkeissä johto joutuu linnaan."

- Johto voi joutua linnaan, jos koko toiminta on epäeettistä. Rikollista.

-- Monesti vaan alaisina teemme asioita rahasta, sen kummemmin miettimättä.


----------------------------------------
Mutta kun ajattelemme vielä tätä vastuu asiaa. Niin eikö kumminkin ole niin, että itse itse olemme vastuussa virheistämme.

On hyvä pohtia, että kuka tässä tekee, kenelle minä teen, mitä minä teen. Kuka tästä hyötyy.

- Ja jos teen virheen, kuka siitä kärsii? Tämän hyvin usein jätämme miettimättä. Usein emme edes ymmärrä sitä, että itse me siitä kärsimme.



Rahalla saa, sanotaan.
Esimerkiksi tehdas, joka tekee ja suoltaa vaikkapa niitä turhanpäiväisiä kelloja, mitkä tikittävät puolivuotta ja sitten hajoavat. Niin tuollainen tehdas on olemassa. Tuollaisia tehtaita on olemassa. Ja niitä on olemassa pilvin pimein.

Kukaan ei kysy, että mitä hemmettiä minä teen kaikella tällä krääsällä joka hajoaa käsiin.


----------------------------------
100 % miesyritys. Siinä porukka kerääntyy miettimään, ja kyselemään, että mitä järkevää alamme tekemään.

Me emme ala suoltamaan mitä tahansa paskaa.

Mutta sitten kun alamme tekemään, niin se on kanssa kunnollista ...

"On hyvä pohtia, että kuka tässä tekee, kenelle minä teen, mitä minä teen. Kuka tästä hyötyy."

- Porukalla kannetaan vastuu, ja kaverista pidetään huolta. Virheet minimoituu.
----------------------------------

Työturvallisuus. Työturvallisuudessa on alettu puhumaan, että "Jokainen vaaratilanne ja vahinko on mahdollista välttää". Niin se onkin. Tuosta on hyvä pitää kiinni.

(Yksi hyvä keino välttää onnettomuuksia on, että työntekijöitä on aina 2. Aina. Jos yksin päästetään työntekijä jotakin työvaihetta tekemään, joka on vähänkään fyysinen. Niin aina 2 täytyy olla. Näin vain ei ole noissa pikkupaskoissa yrityksissä. Pitäisi olla.)