Osa vanhojen tavaroiden viehätystä perustuu niiden sisältämiin tarinoihin. Kuten laulussa;isoisän olkihattu.
Vanha esine kätkee tarinaansa myöskin sen omistajien
tunteiden energian.
Katselepas hetken elämän polkuja tallanneiden kuluneiden nahkasappaiden olemusta. Sormeile käsin
virkattua pitsiliinaa, kirjottua tyynyä, tai hivele
maalista hiutuneen pöydän pintaa. Silittele kaunista
käsinsolmittua villamattoa, tai anna katseesi hivellä ikivanhaa lasimaljakkoa.
Useimmilla löytynee lahjaksi saatuja esineitä. Ehkä kaikkia ei pidetä näkösällä, mutta silti niistä luopuminen tuntuisi syyllistävälle.
Millaisiin esineisiin sinä olet kiintynyt? Mitä et mistään hinnasta muuttaisi rahaksi?
Mitä tavaroita olet kuljettanut jo vuosia mukanasi?
Inhoatko jotain saamaasi esinettä?
Haluasitko hävittä kumppanisi/puolisosi, tai rakastajasi jonkun hänelle rakkaan esineen?
Kerro rakkaan tavarasi tarina!
Tavaran Tarina
17
971
Vastaukset
haluaisin hävittää sohvan...
- SikurLiina ejk
..ukkoasi aatellu sohvan mukana hävittää?
*vähäs huolestuneena* SikurLiina ejk kirjoitti:
..ukkoasi aatellu sohvan mukana hävittää?
*vähäs huolestuneena*sentäs...:D Mut sit sais nojata vaikka seinään...
- yopollo
tunnen ainakin kirjoihin. Niistä on hyvin vaikea luopua, lisää tuntuu vain tulevan, vaikka tilaa ei ole entisillekään.
Parin viime muuton yhteydessä olen kyllä luopunut muutamasta kuormalavallisesta muuta roinaa.- SikurLiina
..että tiukasta karsinnasta huolimatta vieläkin on yksi kaapillinen kirjoja liikaa.
Joitain esineitä en vaan kykene hävittämään ja varsinkaan niitä, joissa tarina elää. Isoäitini hopeinen käsipeili on kulkenut mukanani muutosta toiseen. Onhan sillä matkakertomusta Amerikoista saakka. Jotkut lahjaksi saamaani esineet ovat enemmäkin riesa säilyttää, mutta mihinkäs sitä lahjojaan kykenisi heittämään.
- kahjovaakutin
heitän tavaraa surutta roskiin, enkä niitä enää kaipaile. Mutta on joitakin tavaroita lapsuudesta, jotka kulkee mukana vuodesta toiseen ja harmittaisi vietävästi jos ne häviäisivät. Kirjat olivat aikaisemmin melkein pakkomielle, mutta nyt olen laittanut suurimman osan kiertoon kavereille, muutama laatikko on vielä varastossa kun en millään halua antaa niitä pois. Mutta kun ne eivät mahdu enää minnekään. Niin ja syntymäkutrit tietysti, jollen liimaa niitä joskus päähäni niin laittakoot kirstuun. :)))
- SikurLiina
..ei tieteskään saattaisi pois heittää. Kunhan muistat ettet sitten dementiassa ala niitä päähäsi uudelleen istuttaa---siis mikäli dementialta sattuisi muistamaan:)))
- kahjovaakutin
SikurLiina kirjoitti:
..ei tieteskään saattaisi pois heittää. Kunhan muistat ettet sitten dementiassa ala niitä päähäsi uudelleen istuttaa---siis mikäli dementialta sattuisi muistamaan:)))
ajattelin istuttaa ne tuohon littanaan kohtaan missä on pyörre. Siitä ne varmaan on leikattukin, alan olla sitä mieltä. Eka kommentissa tuli sanottua että revitty, mutta ei sentään. :)
- SikurLiina ejk
kahjovaakutin kirjoitti:
ajattelin istuttaa ne tuohon littanaan kohtaan missä on pyörre. Siitä ne varmaan on leikattukin, alan olla sitä mieltä. Eka kommentissa tuli sanottua että revitty, mutta ei sentään. :)
..vaakun päässä vauvahiuksista tupeeta *tirskuu kämmeneeseen*
Ois se varmasti söpö:) vähäsen niikus femininen Tintti. Uopollo olis varmana hurmattu.
- ex-koltis
On ehdoton. Se on kapisen näköinen nuhruinen orava joka on seurannut reissuilla kohta kolmekymmentä vuotta. Ikinä en lähde pitemmälle matkalle ilman sitä ja avokkaan työmatkoille jemmaan sen aina mukaan. Se nostetaan hotelleissa aina näkyvälle paikalle ja sille kerrotaan päivän tapahtumista. Autossa se on ajellut paraatipaikalla pitkin eurooppaa. Suuri murhe mut murtaisi, mikäli se katoaisi.
- SikurLiina
..tuohan kuulostaa ihka samalle, kuin sen nolojentilanteiden kaverin nallukka. Olet varmaankin
henkistänyt" ressukurresi eläväksi:)))
Vai kerrot sinä sille päivän tapahtumatkin *tirsk*
Oletkos ottanut sen mukaan palaveeraamaankin? - ex-koltis
SikurLiina kirjoitti:
..tuohan kuulostaa ihka samalle, kuin sen nolojentilanteiden kaverin nallukka. Olet varmaankin
henkistänyt" ressukurresi eläväksi:)))
Vai kerrot sinä sille päivän tapahtumatkin *tirsk*
Oletkos ottanut sen mukaan palaveeraamaankin?Se pääsi vahingossa mukaan alan messuilla Kölnissä erittäin epäviralliseen palaveriin/lotraamiseen jossa meillä kaikilla oli niin mukavaa ...
Muuten se saa venttaa yöpöydällä. - SikurLiina
ex-koltis kirjoitti:
Se pääsi vahingossa mukaan alan messuilla Kölnissä erittäin epäviralliseen palaveriin/lotraamiseen jossa meillä kaikilla oli niin mukavaa ...
Muuten se saa venttaa yöpöydällä...päästä salakuuntelemaan, millaisia keskinäisiä palaveereja tuon kapisen orkkisi" kanssa käyt:)
- ex-koltis
SikurLiina kirjoitti:
..päästä salakuuntelemaan, millaisia keskinäisiä palaveereja tuon kapisen orkkisi" kanssa käyt:)
Mutta jotenkin fiksu. Ehdottelen sille päivän, illan ja yön suunnitelmiani ja tulkitsen vaikenemisen myöntymisen merkiksi.
Minulla on yksi ikivanha hylsysarja. En ole halunnut luopua siitä ja todellista syytä miksi olen sen säästänyt, en pysty sanomaan. Ehkä vain pidän siitä, kun sen olen ammoisina aikoina saanut lahjaksi.
Vuosien mittaan liki kaikki hylsyt on jo vaihdettu uusiin, kuten on räikkäväänninkin ja muut pikkuosat. Peltinen laatikko on alkupeäinen.
Ehkä tässä kiteytyy se miehinen romujen ja työkalujen vimmattu keäily tarve. Mitään ei haluta heittää pois.- SikurLiina
..minunkin kellarista löytyy vielä poikieni säilömiä pahvilaatikoita, jotka sisältävät erinäisiä kokoelmia ruuveista, käämeistä ja ties mitä lamppuja ja johtoja. Yritin kerran hävittää sen ensimmäisen tietokonenkin
huonolla menestyksellä. Minua katseltiin, kuin suurtakin rikollista. Tietsikka sai osakseen helliä silmäilyjä ja autuaallista muisteloa yhteisestä alkutaipaleesta tietotekniikan salaisuuksiin.
Toista kertaa en ole enää moiseen arteeseen tohtinut kajota.
- Kutvonen M
Osallistuin 12:ta vuotiaana piirustuskilpailuun.
Satuin vielä voittamaan sieltä aikas hienon taulun.(opettajan oma maalaama,oli muuten etevä maalari)
Olen koettanut säilyttää sitä kuin parastakin aarretta.
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olit niin lähellä
Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa401913Elokapinan mielenosoitussarja alkaa
Varma kesän merkki on, kun planeetastamme huolestuneet ihmiset alkavat pitää tilaisuuksia muistuttaakseen ihmisiä siitä,4041623Vaskikello osaa asiakaspalvelun
Uskaltaako vaskikellolla asioida enää vai tuleeko turpaan, jos sinne menee? Täytyypä jatkossa hoitaa kaikki asiointi abc491583Eipäs sitten ryypätä kesälomalla
Työnantaja voi antaa potkut, vaikka olisi ryypännyt 2-4 viikkoa sitten. Vaikka olenkin raivoraitis, niin en kannata tuo1101291Kun me näemme taas
Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen61191Pysyä yhdessä vai ei
En tiedä, ollaan asuttu samassa asunnossa kohta joku 5 vuotta. Olisi sanomista vähän kaikesta mutta eniten itseä ottaa p56891Marinin hallitus onnistui työllisyystoimissa
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/marinin-hallitus-saavutti-tavoitteensa-merkittava-onnistuminen-tyollisyydessa-tuore-m224875- 60832
Tänään oli
Noiiiiin 🤏 vähällä ettei tapahtunut jotain mieletöntä. Valitettavasti olosuhteet esti. Odota hetki vielä 😘32797En halua sua enää
joten ihan turhaan tulet "esiintymään" mun näkö- ja kuulopiiriin. Ärsyttää vain kun omat tekemiset häiriintyy, kun en ha37648