Pimeydessä on valo

Ei minullakaan koskaan ollut isää, mutta sitten kaikkein vaikeimmalla hetkellä näin, että on poissaolevaa isää paljon suurempi Isä, joka rakastaa ja kantaa pimeimmälläkin hetkellä. Hän oli siinä, kun vain ymmärsin kääntyä ja katsoa. Sen jälkeen elämään astui merkitys, tarkoitus ja päämäärä.

"Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.
Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut."

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Ps.139.html