Matt.26:26-29 on sanottu kristityn kirkon sakramentiksi. kohta joka kuuluu:Jumalan kirkon oppeihin, kuten Luther aikoinaan sanoi. MIten käden nosto, anteeksiannossa liittyy raamattuun!?Löytyykö jostain kohta jossa sanotaan että käden nostolla saa anteeksi syntinsä? Kristinusko ei tätä ainakaan hyväksy sakramentiksi jota tekin kuitenkiin edustatte!?
Käden nosto? vl ym!?
Ihmettelijä!
381692
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
vl-seuroissa, kun ihmiset nostelivat käsiään eri suuntiin ja antelivat toisilleen syntejä anteeksi.
Raamattu ei puhu mitään tällaisesta viikkorituaalista.
Sielläkin siunataan toisia. Mene ja tiedä. Ei anteeksianto, siis siunaus ole sakramentti. Sakramentti on tapahtuma, jossa aine yhtyy henkeen, kasteessa vesi ja ehtoollisessa leipä ja viini. Siunaus on siunaus.
EL-seuroissa ei nosteta käsiä
Jos kyseisissä seuroissa nosteltiin käsiä, niin ne eivät olleet esikoislestadiolaisseurat. Eihän esikoislestadiolaisseuroissakaan tietysti ole kiellettyä nostaa kättään, saahan sitä seisoa vaikka päällään, jos siltä tuntuu, mutta aikamoinen ihmetys siitä varmaan syntyisi... Syntien anteeksiantamuksen todistusta esikoislestadiolaisuudessa pyydetään menemällä sen henkilön luokse, jolta sitä pyytää. Ei käden nostamisella sitä pyytäminenkään varmasti sinänsä väärin ole, mutta meillä nyt ei vain ole sellaista tapaa, eikä käden nostaminen esikoislestadiolaisseuroissa johda mihinkään muuhun kuin kummastuneisiin katseisiin.
Huomenta!
Vapaa käännös kädennostosta:
"Tunnen itseni syntiseksi, riittääkö armo vielä minullekin!?"
Ei kai siitä puheesta tulisi mitään, jos jokainen alkaisi siellä tilittää omia tuntojaan. Sielunhoidolliset keskustelut ja ripittäytymiset käydään yleensä kahden kesken rippisalaisuuden vallitessa. Tuosta yleisestä synninpäästöstä voi kuitenkin saada itselleen voimaa ja rohkaisua pyytää ihan nimeltä mainiten anteeksi tekemänsä synnit ja saada ne upotettua armon pohjattomaan mereen. Jos ei sitä jaksa tehdä, synti helposti paisuu ja sielunvihollinen alkaa ängetä tuosta tekemästään raosta sisälle.
Huomenta!
Eli menetelmään liittyy tunnusteot!? Kristin uskon perusteita ei käytetä, miksi!? Pääsakramentti kun ristityillä on ehtoollinen!? Ripittäytyminen on mahdollista papin kanssa jonka voi suorittaa vaikka puhelimitse..Miksi raamattu ei mainitse tällaisesta kohdasta mitään ja teillä käytössä? Sanotte uskonne kuitenkin pohjautuvan raamattuun!?
Minulle tuo on selvää. Se on tietenkin tapa, jolla halutaan kaikille havaittavalla tavalla ilmaista oma syntisyys, pukea se elekielelle. Se on tunnustustoimi. Apostoleilla se oli kättenpäällepaneminen, he tosin tunnustivat syntejä anteeksi eivätkä anoneet anteeksiantoa itselleen. Joosefin veljillä kaularippi, anteeksi pyytäminen syleilemällä.
Niinpä niin.... Onkohan luterilaisuudessakaan kaikki niin Raamatullista. Missä Raamatussa on käsketty tehdä alttarista puoliympyrä ja onko yleensäkään mitään perusteluita sille että sen tarvitsisi olla juuri sellainen kuin meidän kirkossamme on, sehän voisi hyvin olla vaikka pöytä?
Onko Jeesus käskenyt tekemään ristinmerkin? Entä käsien levittely vuorotervehdyksessä? Onko käsketty soittaa juuri urkuja? Entäpä saarnastuoli, miksi se on korkealla, puhuuko Raamattu siitä jotakin? Entä kastekynttilä, mitä Raamattu sellaisesta puhuu tai hiekan ripottelemisesta arkulle vainajaa siunattaessa?
Pääsakramenttina luterilaisuus muuten pitää kastetta eikä ehtoollista, mutta näitäkin korkeammalla on itse Lutherin mukaan Jumalan sana ja Kristuksen oppi. Jos niitä ei ole, turhaan ovat sakramentitkin, ne jäävät salaisuuksiksi, mitä ne kreikaksi ovatkin ja tuntemattomiksi vaikka niitä käytettäisiinkin.
Toiseksi täytyy sakramenteissa elää, sanan on tultava lihaksi, veden on hukutettava synti kuolemaan, pestävä puhtaaksi, sammutettava sielun tuskan jano ja annettava hengellistä elämää. On oltava usko sanaan ja Henki, joka sen sanan lukitsee sydämillemme, muuten se jää sananhelinäksi kaikki. Jumalan valtakunta ei ole paljoissa puheissa, vaan Jumalan voimassa, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
Niin eli kohtaa ei löytnyt!? Juu, toinen pääsakramentti kasteen lisäksi:) Miksi ette noudata ensimmäistä!? Kuulostaa hirveeltä että se on TAPA! Ehtoolliseeen valmistautumisestahan on Kor.. jotain jossa sanotaan etei tapahtuma saa olla luonteeltaan sellainen joka ei kunnioita Kristuksen tahtoa, kuinka ehtoollinene nautitaan!?
Kädennostosta ja pullakahvista kaukana kuitenkin?
Aamutähti ei ole vl. Hän puhuu vain oman liikkeensä osalta. Kuulosti vahvasti esikoislestadiolaiselta.
Eli katsot että konferenssi tulkki oltava tukitsemassa jolla ulkomainen vieras:)Vaikuttaa että kovasti tarpeen olisi sekavaa jos kaikki syntisnsä joka seuroissa anteeksi alkaisi pyydellä. Seurojen määrää kait olisi lisättävä ja se ei kovin järkevää..ette tällä sitten tarkoita ettei Jumalan lait velvoita uskovaa!? Jonka tuonne naispappeus kohtaan olit laittanut..
Jokaisessa valtiossa on omat lakinsa järjestyksen säilyttämiseksi ja vaalimiseksi. Jumalakin on säätänyt lakinsa, jotta ihmisten välillä ei olisi turhanpäiväisiä selkkauksia ja jotta ihmisten välinen rakkaus voisi säilyä. Lakimiehet voisivat sitten alkaa hankkiutua kovaa vauhtia uudelleenkoulutukseen...
Jotkut "uskovaiset", tämän ajan fariseukset (vaikka eivät itse sitä myönnä tai miellä olevansa), kokevat tulevansa autuaiksi täyttämällä lain. He elävät moraalisesti erittäin arvostettavalla tavalla, kaihtavat rikkeitä ja saattavat jopa aktiivisesti tehdä hyviä töitä ja toimia rakastettavasti ja laupeasti. Mutta kun Jumala ei katso töihin. Ne ovat synti, jos niiden kautta haetaan pääsyä Jumalan yhteyteen tai luullaan niiden avulla yhteydessä pysyttävän.
Uskovainen haluaa vapain mielin, ei töiden ja tekemättäjättämisien orjuuttamana, täyttää omalta osaltaan lakia - tuntien kuitenkin murheellisena sen, ettei hänestä siihen ole, eikä koskaan tule olemaan. Turva on vain ja ainoastaan Jeesuksen sovitustyössä, sekä siinä, että Jumala on kutsunut armoliittoonsa ja varjelee tässä liitossa pahaan taipuvaisen ihmisen. Kun on synnit anteeksi, joka ikinen pienikin tahra pesty ja puhdistettu, tulee kiitollisuus ja halu kilvoitella uusia likatahroja vastaan. Eli noudattaa lakia, joka on muuttunut alistavasta/ syyttävästä rakkaaksi ohjenuoraksi.
Huomenta Milli ym!
Milli arveli tuolla naispappi keskusteluissa ettei Jumalan lait sido uskovia tms..Simultaanitulkkauskin on useasti ulkomaankieltä kääntävä tulkki:) Mutta miten helppoa on jos lukee suomenkielisestä raamatusta ja on jo olemassa oleia asioita. Ei tarvi keksiä pyörää kun on keksitty jo ajat sitten, periaatteella..
Ikäväkseni on tuotettava sellainen pettymys, että tiedän itse sinulla ja minulla olevan sellaisen eron, ettei paraskaan tulkki pysty ymmärrettävästi kaikkia kysymyksiäsi sinulle "kääntämään".
Järjen vastauksilla ei uskoa (sen hedelmiä ja toimintaa eikä edes syntyä) voi selittää, siihen tarvitaan Jumalan oikealle taajuudelle virittämät korvat.
Raamattuakin voi lukea kuin romaania. Sitä voi lukea lakina, joka herättää tunnon tai sitä voi lukea lohtuna ja opastajana. Riippuu ihmisen omasta tunnontilasta, joka on sekä Jumalan aikataulusta ja aikaansaannoksesta että ihmisen omasta vastaanottohalusta riippuvaista.
Tuollainen termi kun on olemassa ja käännettynä noin, käyttäisit sitä siellä kohtaa minne kuuluu..
Tällaisilla tulkinnoilla joita esitit ei tosiaankaan saa muuta kuin epäselvyyttä, hienot termit siitä huonoja jos niitä väärinkäyttää..
Raamatusta löytyy tosiaan hyvääkin luettavaa kuten juuri tämäkin sakramentin kohta joka on tärkeä kristin uskossa ja sen tunnustamisessa. Joten suuria poikkeavuuksia löytyy romaanin lukuun!
En tiedä mitä suuntaa aamutähti edustaa, mutta aika jännä yhteensattuma, kun lukee aamutähden kirjoituksen otsikon "kädet ylös" alla ja minun kirjoitukseni otsiko "sana ja sakramentit" alla, niin sisältö on suurinpiirtein sama, vähän eri sanoilla tosin, ja kirjoitettukin suurinpiirtein samaan aikaan.
Hengellisessä mielessä emme ole saman valtakunnan asukkaita, siksi mielestäni sana tulkkaus on ihan oikea. Jokaisessa valtakunnassa on oma kielensä, kulttuurinsa, toimintatavat. Toisen maan asukas katselee niitä ikään kuin ulkopuolisena, ymmärtää jotain mutta ei kuitenkaan niitä perimmäisiä syitä asoihin.
Tunsitko tuolla seuroissa olevasi yksi kiinteä osa tuota joukkoa ja täysin kuuluvasi tuohon seurakansaan?
Taas käytät eriskummallisia termejä :) Pyydetty on tuohon toimintaan, mutta olen kokenut juuri "näitä" asioita vääristettävän ja haluan olla avoin ja rehellinen mitä tulee elämän perusasioihin..Käytetään niitä asioita ja termejä mikä eivät liitty kristin uskoon..Joista Luther jo aikoinaan huolestui kristinopin väärin tulkinnana vuoksi..sanotaanko että mm tunnusteot ovat niitä!? Mitä mieltä olet meille yhteisen raamatun kohdan tulkinnasta joka koskee sakramenttia ja kristin uskoa!?
Kukaan ei taatusti kysy ketään mukaan Rauhanyhdistyksen toimintaan ihan vaan tosta noin ikään kuin värvättäisiin johonkin hyväntekeväisyyteen ihmisiä. Kyllä siellä kehoitetaan parannukseen.
Tässä tulee taas vaan todeta se, mitä olen itse kokenut ja mihin itse uskon. Järjen valossa ajateltuna tuo lause kuulostaa ristiriitaiselta. Joku toinen osannee sen selittää sinulle ihan oikeastikin (tai sitten ei - näkemiseen kun tarvitaan uskon silmät).
Tiedän vain itse, että oma soimaava tuntoni ei rauhoittunut ehtoollisella. Se ei rauhoittunut rukoilemalla eikä Raamatun lukemisella. Se rauhoittui täysin ja totaalisesti, kun sain kuulla omin korvin omalle kohdalleni sen evankeliumin, että juuri minun syntini ovat anteeksiannetut.
Usko ei ole järjen asia ja vaikka muuten pidänkin itseäni suht normaalijärkisenä ja fiksuna ihmisenä, olen onnellinen, että Jumala on varjellut sieluani liialta järkeilemiseltä. Tuskin muuten asiani olisivat nyt niin hyvin kuin ovat.
Toisaalta järkeily justiinsa kuuluu niille jotka lähtevät hakemaan "muuta" keinoa syntinsä pois saamiseen! Parannushan saadaan jo kasteessa..sinun ei tarvitse kuin uskoa sen jälkeen. Taas niitä ääri suuntia jotka lähtevät erilleen kristin uskosta!
Minut on kyllä vajaan parin kuukauden ikäisenä aikanaan kastettu. Mutta ei se paljoa ilahduttanut, kun synti tarttui eikä ollut enää lapsenuskoa eikä tuntoa synnistä. Ei se rauhoittanut mieltä, eikä se tuonut varmuutta sydämeen. Pikemminkin kuului taivaan Isän soimaus siitä, etten ole osannut elää kuten hän on tarkoittanut. Se soimaus oli nuhteleva ja se sai sisään varmuuden siitä, että tässä jamassa asiat eivät ole hyvin. Eivät, vaikka noin niinkun elämänvanhurskaudellisesti en varmasti ollutkaan pahimmasta päästä. Uskoin Jumalaan, yritin toimia oikeudenmukaisesti, pyrin elämään kymmenen käskyn viitoittamalla tiellä.
Jos ihmiskunnan pelastuminen todella olisi kiinni kasteesta, olisimme me suomalaiset ja muut kristityt todella viheliäistä kansaa. Kuinka me vaan voisimme istua täällä omassa lintukodossamme. Käydä koulussa ja töissä ja elää omaa pikku elämäämme, kun maailmassa on niin kovin monta kastamatonta ihmistä!? Kyllähän heistä varmasti monen moni ottaisi kasteen vastaan, kun vaan tuhansia ja taas tuhansia saarnaajia lähetettäisiin liikkeelle joka kylään ja taloon!
Jumala on kyllä onneksi säätänyt asiat viisaammin. Jokaisella on MAHDOLLISUUS pelastua. Ihan jokaisella. Riippumatta siitä, missä uutterat lähteyssaarnaajat palloilevat.
Pienestä saakka olet miettinyt tekemisiä, just sitä järkeilyä..Tunnustekoja tekemällä ja niihi vastausta odottamalla hairahdumme uskomaan niitä tekoja jotka ihmiset ovat keksineet. Saamme parannuksen ja synnit anteeksi jollain mitä tavalla mitä Jumalakaan ei ole tahtonut! Siitä syntyy kilvoittelua, tiiätkös pahinta mitä ihmiset toistensa kesken tehdä..Kasteessa Jumala ottaa meidät liittoonsa..Hätä toisia ajaa ottamaan parannuksen kun ei luoteta uskoon. Luotto Jumalaan siten menetetty.. Muutenhan olisi teidänkin alettava ottaa aikuiskaste jos parantaa aiotte ja tällöinhän teidän toiminta kuuluisi lahkouskon pariin..Kumpikaan sakramentti kun ei kelpaa!?
Pienestä asti olen miettinyt tekemisiäni joo. Mutta siihen, mikä osuus on ollut uskonnolla ja mikä moraalilla, on vaikea vastata.
Lapsikaste on täysin oikein, koska jokainen pienokainen syntyy Jumalan omana. Ihminen itse usein pyristelee tästä liitosta irti tai kadottaa lapsenuskonsa ravinnon puutteessa.
Sinä siis olisit valmis jakamaan maailman hyväosaisiin kastettuihin ja niihin onnettomiin pakanalapsiin, jotka kuolevat tuolla pitkin aavikoita ja sademetsiä tauteihin ja nälkään? Onko Jumala mielestäsi niin epäoikeudenmukainen, että sallii pelastuksen mahdollisuuden vain jollekin, muttei jokaiselle? Mikä saa sinut luottamaan siihen, ettei tällainen Jumala ole vain niiden "hyväosaisten" oma keksintö?
Miksi sitten suomalaisista niin moni olisi menossa taivaan "kunniaan", kaikki täydessä ja avoimessa synnissä elävät? Kaikki ne jumalanpilkkaajat, huorintekijät, avionrikkojat, juopot, pahoinpitelijät, valehtelijat, omaneduntavoittelijat, maailmantientallaajat? Siksi, että ne on lapsena kastettu, mutta eivät ole sen koomin synnistä kuulleet tai tienneet!? Myös näille kaikille on armopöytä katettu ja heillä on etuna omassa kulttuurissa tietoisuus tuosta armosta, mutta ei se silti kelpaa kuin harvalle. Ei tuon pöydän ääreen haluta käydä. Se on mielenkiinnoton ja halpa. Se ei ole muodikas eikä seksikäs. Se ei pursua viihdettä eikä maailman huvituksia ja siihen kohdistuu vielä maailman pilkka.
Kasteenhan saa ne jotka haluaa! Tuollainen kait juuri pelottaa että kaikkiko taivaaseen pääseekin! Pitäiskö sitten olla tunnustekoja vain niitä varten jotka sinne pääsee!? Yhtätavalla saamme anteeksi syntimme anteeksi kun uskomme ne siinä liitossa jossa Jumala lupaa olla meidän kanssamme loppuun saakka. Liikkeen toiminta vaan ottaa oikeuden maanpäällä tunnusteoin jakaa ihmisiä niin että saat anteeksi syntisi..ja teet niin ja niin..Eihän löytynyt niitä kohtia raamatustakaan vaikka pyysin että missä nämä tavat sanotaan hyväksytyiksi!?
En todellakaan ole katkera siitä, että jos kaikki kastetut ihmiset pääsisivät taivaaseen. Päin vastoin, olisin siitä suuresti iloinen. (Jotta iloni olisi täydellinen tahtoisin kuitenkin lisätä joukkoon ne uskovaiset, joita ei ole vielä ehditty kastaa). Mutta tuo on vain ihmisen spekulointia ja kaukana Raamatun sanasta.
En tunne sanaa tunnusteot (kaipaisin taas sitä simultaanitulkkausta meidän kahden kielimuuria lieventämään!), joten en voi ottaa kantaa.
Raamatussa sanotaan mm., ettei sen syntejä tule enempi muistettaman, joka on parannuksen saanut. Mutta yhtäältä ei tule sen vanhurskautta enempi muistettaman, joka on antanut sen ylön. Jeesus on kaiken täyttänyt ja Jumala on kaiken valmistanut, mutta ihmiselle on annettu vastuu ottaa ja pitää kiinni.
Sakramentti (muistanko lukioajoilta oikein että se selitettiin pyhäksi toimitukseksi!?) sinällään ei todellakaan ole kristillisyydestämme (vanhoillislestadiolaisuus) poissuljettu, nimenomaan nämä luterilaisuuden kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen.
Mutta ne eivät synnytä uskoa, ne eivät uudelleensynnytä kuollutta sielua. Ne ovat uskon ja liiton vahvistukseksi. Niihin suhtaudutaan kunnoituksella ja arvostavasti ja jokainen meistä on kastettu ja käy ehtoollisella. Tuntuu loukkaavalta väite, että olisimme kääntäneet selkämme sakramenteille. Mutta kuten täällä on jo kirjoitettu aikaisemminkin (muutkin kuin vanhoillislestadiolaiset), että nämä sakramentit eivät ole mitään ilman jo valmiiksi olevaa elävää uskoa.
Kun ihminen lankeaa pois kasteen armoliitosta epäuskoon, ihmisen täytyy palata kasteen armoliittoon parannuksen kautta.
Ja niidenkin, jotka eivät epäuskoon asti joudu, täytyy tulla tuntemaan murhetta synneistään, koska kaikki kuitenkin ovat syntisiä. Jos ei murhetta synnistä koskaan synny, ihminen joutuu kuolleeseen uskoon ja elää synnin palvelijana enstiseen armoon, eli kasteeseensa valheellisesti luottaen.
Olen ollut "lomalla" välillä.. Juu, tiiän että osallistutta jotain kerran vuoteen ehtoolliselle jotka "uskaltaa" kuten tuolla uudessa aiheessa kävi asia ilmi..
Ilmeisesti mun pitää pitää nyt sitten mielestäsi kahden vuoden tauko, etten riko normeja. Olen käynyt tämän vuoden puolella kaksi kertaa ehtoollisella.
On totta, että aika harvoin tulee mentyä kirkkoon (about joulu, pääsiäinen, sukulaisten häät, konfirmaatiot jne.), jos siellä on pappi, joka puhuu "mitä sattuu" eli ei omaa Pyhää Henkeä sisällään. Silti hänenkin jakamansa ehtoollinen on yhtä oikea ja yhtä arvokas kuin vanhoillislestadiolaisen papin jakama.
Mene ja tiedä, jos joku mielisairas mummo nostaa kättä v.lest. papin saarnatessa n. viiden minuutin välein.
Armonvälineet eli ne välineet joilla Jumalan armo ja anteeksiantamus välitetään ihmisille ovat sana ja sakramentit.
Tämä vanhoillislestadiolaisten käyttämä tapa pyytää syntien anteeksi todistamista käden nostamisella kuuluu minun mielestäni kyllä sinne sanan alueelle eikä sakramentteihin. Se on kyllä aika erikoinen tapa, eikä sellaista tapaa mainita Raamatussa, mutta onhan paljon muitakin asioita, joita ei mainita Raamatussa, mutta jotka kuitenkin ovat oikein, koska eivät ole ristiriidassa Raamatun kanssa. Eihän Raamatussa mainita alttaritauluja, kastemekkoja, saarnastuoleja, kynttilöitä, kukkia, kastemaljoja, pieniä litteitä ehtoollisleipiä ja paljon paljon muuta, jotka kuitenkin ovat oikein. Enkä näe tässä kädennostotavassakaan mitään sellaista, mikä olisi ristiriidassa Raamatun kanssa. Joten miksi ei... Jos kerran sanaa syntien anteeksiantamuksesta voi saarnata yleisesti koko seurakunnalle, miksi sitä ei voisi saarnata samalla tavalla myös jollekin ihmiselle henkilökohtaisesti tämän näytettyä kädellä merkin sitä haluavansa?
Meillä esikoislestadiolaisuudessa ei ole sellaista tapaa. Sanaa syntien anteeksiantamuksesta pyydetään kyllä todistettavaksi myös henkilökohtaisesti, mutta se tapahtuu siten, että mennään ihan fyysisesti sen henkilön luokse, jolta sitä todistusta pyydetään. Tämä voi tapahtua joko saarnan lopussa tai sitten ihan muuna aikana.
Alapuolella joku Pate on tuonut samaa asiaa aika hyvin näemmä esille..ja kauniisti!
_
Mihnkä sitten uskonne perustuu jos kristityt sakramentit eivät teidän liikkeenne toimintaan kuulu!? Liike joka kuuluu kirkon yhteyteen luulisi olevan samat asiat kyseessä? Miksi ette hyväksy mikä sanotaan raamatussa, lisäksi Kristuksen omaan pyyntö? Kuvat kirkoissa kait osakseen siltä ajalta kun kansa ei osannut yleisesti lukea. Saarnatuoli sitä varten että kuulijoihin näkyvyys..sekä tilanne jossa opetetaan kuulijoita sanalla. Alttarilla tietty ilman suunta jos ei tiedossa aiemmin..ym
onhan meillä niitä, jotka eivät pidä ennenmuuta lapsikastetta uudestisynnyttävänä, en kuulu heihin.
Voin kuitenkin ymmärtää monien herätysliikkeiden näkemystä. Eihän auta jättää Jumalaa taivaaseen, Jeesuksen kuolemaa 2000 vuoden päähän, eikä kastetta ja sen voimaa syntymähetkeen.
Kasteen on pysyttävä voimassa parannuksessa ja uskossa eikä se säily ellei ole lainsaarnaa ja opetusta. Kaste oli Lutherin mukaankin yhtäkuin katumus ja usko. "Usko täyttää ja vanhurskauttaa sen, mitä kaste merkitsee". Usko on synteihin kuolemista, mutta kuitenkin jokapäiväistä nousemista ylös uuteen elämään Kristuksessa eikä se ole teoriaa ja hienoja oppirakennelmia vaan suurta Jumalan voimaa.
Sama vesi, joka hukutti faaraon ja hänen joukkonsa pelasti israelilaiset, samoin kastekin hukuttaa, ajaa ulos perisyntiä, kuten Luther sanoi, mutta puhdistaa omantunnon ja pelastaa uuden ihmisen.
Ei auta jos oppi on pääkallossa ikäänkuin järki pitäisi sivistää, ei vaan sydäntä tulee sivistää. Ei auta vaikka onkin puhdasoppinen, jos laki on kaiverrettu vain kivisydämiin ja vesi on kylmissä kiviastioissa muuttumatta viiniksi, ilman synnin murhetta, sen tuntemista sekä iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä, lue Matt 11:13-19.
Uusi liitto kirjoitetaan sydämeen elävillä kirjaimilla, jossa syntyy uusia ajatuksia, tunteita, luottamusta ja rakkautta Jumalaa kohtaan. Myös silmät näkevät jokapäiväisiä Jumalan suuria ja ihmeellisiä tekoja, joita ennen ei nähnyt, korvat avautuvat kuulemaan ja ymmärtämään Jumalan puhetta, kädet ja jalat kulkevat ja tekevät uusia hyviä tekoja. Kuollut nimittäin ei tunne eikä näe, eikä yleensäkään liiku mihinkään. Herätysliikket eivät ehkä pysty kyhäämään vedenpitäviä oppirakennelmiä, sen sijaan he elävät niissä ja niistä. He ovat uusi luomus Kristuksessa.
Sitäpaitsi kasteenkin päämäärä on tehdä Jumalan tahto, pelastaa syntinen ja toimia siinä välineenä, joka antaa kaiken sen, mitä se tarjoaa ja saa aikaan se, mitä se sanoo. Ei jää mitään kasteeseen, jota ei myös usko omista, onhan se armoväline nimensä mukaan. Eikä välinettä pelasteta, vaan ihminen eikä välinettä koristella vaan Kristuksen morsian koristellaan ja valmistetaan yljälle. Siksi myös Luther piti´kristittyä Jumalalle arvokkaampana kuin kastetta. Eihän kirvestä tai sahaakaan jäädä katsomaan ja panna olohuoneen seinälle, kun talo on valmis. Me olemme Jumalan temppeli, Jonka Hän on valmistanut itselleen asuinsijaksi iankaikkisesti. Lukekaa tästä hieman Raamattua Ef. 5:25-27.
Luterilaisuudessa ollaan enemmän huolissaan herätysliikkeitten ns. sakramenttien vähättelystä, kuin paljon suuremmasta sakramenttien halveksijoiden joukosta, nim. epäuskoisista. Tämä haiskahtaa sakramenttien pelastamisyritykseltä. Voiko kukaan kuitenkaan kastetta pelastaa? On kuin joku luulisi kykenevänsä pelastaa Jumala?
.
.
.
.
Ei syntien anteeksi saamiseen tarvita käden nostoa..riittää että uskoo omalle sydämelleen syntinsä anteeksi.....