SUURMIES ON POISSA

komujen kirkumisen määrään...

Pinochet nyt oli varsin kevyen sarjan diktaattori, taitaapa Fidelkin mennä edelle ja Jasser.

Jos lasketaan vain kuolleita, niin Suomen Pankin "diktaattori" J.V. Snellmann tappoi paljon enemmän suomalaisia kuin mitä Pinochet chileläisiä.

Mökä valtiomiesten rikoksista ei ole aina suhteessa tuotettuihin raatoihin. Kuinka moni tietää, mikä Muhammad on Sudanin johtajana syypää satoihin tuhansiin kansalaistensa murhiin? Minä en ole kuullutkaan nimeä, en ainakaan muista.

Kenraali Pinochet (Augusto José Ramón Pinochet Ugarte 25.11.1915 - 10.12.2006) nousi Chilen johtoon sotilasvallankaappauksessa 11. syyskuuta 1973. Kapinalliset pommittivat presidentinpalatsiin linnoittautunutta Allendea ja hänen liittolaisiaan. Allende kuoli kaappauksessa, luultavasti itsemurhaan. Kaappauksen onnistuttua perustettiin juntta, jossa Pinochet edusti armeijaa, amiraali José Toribio Merino laivastoa, kenraali Gustavo Leigh ilmavoimia ja kenraali César Mendoza Carabinerosia (poliisivoimia). Pian juntan ollessa vallassa Pinochet hankkiutui johtoon aluksi juntan puheenjohtajana ja presidentiksi 27. heinäkuuta 1974 julistettuna. Kenraali Leigh vastusti Pinochetia, jolloin hänet pantiin eläkkeelle ja ilmavoimia tuli edustamaan kenraali Fernando Matthei.

Muistelmissaan Pinochet myöntää olleensa vallankaappauksen kärkihahmo ja käyttäneensä asemaansa armeijan komentajana suunnitelmansa edistämiseen. Viime vuosina muut ajan korkeat sotilasvirkamiehet ovat väittäneet, että Pinochet oli alun perin varsin varovainen ja vastentahtoisesti liittyi siihen muutamaa päivää ennen suunnitelman toteuttamista.
Kaikkia vangittuja ei saatu mahtumaan vankiloihin, joten 40 000:tta pidettiin Estadio Nacionalilla
Suurenna

Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa oli murskata maan kansanrintaman Unidad Popularin oppositio ja ammattiliikkeet. Lokakuussa 1973 ainakin 75 tapettiin ns. kuoleman karavaanilla (Caravana de la Muerte), jossa armeijan ryhmä kenraali Sergio Arellano Starkin johdolla lensi Puma-helikopterilla vankilasta toiseen etelästä pohjoiseen teloittamassa pidätettyjä.

Pinochetin kauden aikana ainakin 3.197 poliittista vastustajaa surmattiin valtion turvallisuuskoneiston käsissä ja 28 000 kidutettiin. Kaikkiaan noin 130.000 vangittiin ja 200.000 lähti Chilestä maanpakoon.

Välittömästi kaappauksen jälkeen USA:n tiedustelupalvelu työskenteli lieventääkseen kaappauksen kansainvälistä kritiikkiä. Esimerkiksi kaivosyhtiö Anacondaa ja General Motorsia rohkaistiin jatkamaan toimintaansa maassa. Chilen tilanne tuli maailman tietoisuuteen syyskuussa 1976, kun entinen maan USA:n suurlähettiläs ja Allenden aikainen ministeri Orlando Letelier tapettiin autopommilla Washington DC:ssä. Myös Pinochetin edeltäjä, kenraali Carlos Prats, joka ei ollut halunnut toimia demokraattista järjestelmää vastaan, kuoli Buenos Airesissa vastaavassa tapauksessa.

Uusi juntta tuli valtaan julistamallaan tavoitteella taistella kommunismia vastaan. Suhteet Kuubaan katkaistiin pian. Pinochetin hallinto löysi myös yhteisen sävelen Bolivian, Brasilian, Paraguay ja Uruguayn kanssa. Kenraali Pinochetin 60-vuotissyntymäpäivänä käynnistettiin maiden tiedustelupalvelujen tapaamisessa Chilessa ns. Operaatio Cóndor, jossa maiden viranomaiset jahtasivat yhteisesti marxilaisia, sisseja ja heidän epäiltyjä tukijoitaan. Operaation päämaja oli Chilen salaisen poliisin, DINA:n (Dirección de Inteligencia Nacional) päämaja Santiagossa.

Vuosina 1977–1978 Chile oli lähellä sotaa myös Jorge Videlan sotilasjuntan hallitseman Argentiinan kanssa eräistä asumattomista, mutta strategisesti tärkeistä saarista Etelä-Amerikan eteläkärjessä. Paavi Johannes Paavali II:n välityksellä sota vältettiin. Pinochetin Chile oli Kolumbian kanssa ainoa Latinalaisen Amerikan maa, joka ei tukenut Argentiinan vaatimusta Falklandsaarista sen 1982 sodassa Britanniaa vastaan. Britannian Margaret Thatcher oli Pinochetin avusta syvästi kiitollinen ja ihaili myös maan talouspolitiikkaa. Chilen ja Argentiinan välinen kiista päättyi vasta 1984 rauha- ja ystävyyssopimukseen (Tratado de Paz y Amistad) ja Argentiina osallistui myös Cóndoriin.

Julma murhaaja- ja kiduttajadiktaattori tapasi matkansa pään kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä - kohtalon ironiaa ja kohtalon tuomio.

Sotarikollinen Kissinger tosin on toistaiseksi hengissä.

Kuumaa matkaa ! kirjoitti:

Kenraali Pinochet (Augusto José Ramón Pinochet Ugarte 25.11.1915 - 10.12.2006) nousi Chilen johtoon sotilasvallankaappauksessa 11. syyskuuta 1973. Kapinalliset pommittivat presidentinpalatsiin linnoittautunutta Allendea ja hänen liittolaisiaan. Allende kuoli kaappauksessa, luultavasti itsemurhaan. Kaappauksen onnistuttua perustettiin juntta, jossa Pinochet edusti armeijaa, amiraali José Toribio Merino laivastoa, kenraali Gustavo Leigh ilmavoimia ja kenraali César Mendoza Carabinerosia (poliisivoimia). Pian juntan ollessa vallassa Pinochet hankkiutui johtoon aluksi juntan puheenjohtajana ja presidentiksi 27. heinäkuuta 1974 julistettuna. Kenraali Leigh vastusti Pinochetia, jolloin hänet pantiin eläkkeelle ja ilmavoimia tuli edustamaan kenraali Fernando Matthei.

Muistelmissaan Pinochet myöntää olleensa vallankaappauksen kärkihahmo ja käyttäneensä asemaansa armeijan komentajana suunnitelmansa edistämiseen. Viime vuosina muut ajan korkeat sotilasvirkamiehet ovat väittäneet, että Pinochet oli alun perin varsin varovainen ja vastentahtoisesti liittyi siihen muutamaa päivää ennen suunnitelman toteuttamista.
Kaikkia vangittuja ei saatu mahtumaan vankiloihin, joten 40 000:tta pidettiin Estadio Nacionalilla
Suurenna

Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa oli murskata maan kansanrintaman Unidad Popularin oppositio ja ammattiliikkeet. Lokakuussa 1973 ainakin 75 tapettiin ns. kuoleman karavaanilla (Caravana de la Muerte), jossa armeijan ryhmä kenraali Sergio Arellano Starkin johdolla lensi Puma-helikopterilla vankilasta toiseen etelästä pohjoiseen teloittamassa pidätettyjä.

Pinochetin kauden aikana ainakin 3.197 poliittista vastustajaa surmattiin valtion turvallisuuskoneiston käsissä ja 28 000 kidutettiin. Kaikkiaan noin 130.000 vangittiin ja 200.000 lähti Chilestä maanpakoon.

Välittömästi kaappauksen jälkeen USA:n tiedustelupalvelu työskenteli lieventääkseen kaappauksen kansainvälistä kritiikkiä. Esimerkiksi kaivosyhtiö Anacondaa ja General Motorsia rohkaistiin jatkamaan toimintaansa maassa. Chilen tilanne tuli maailman tietoisuuteen syyskuussa 1976, kun entinen maan USA:n suurlähettiläs ja Allenden aikainen ministeri Orlando Letelier tapettiin autopommilla Washington DC:ssä. Myös Pinochetin edeltäjä, kenraali Carlos Prats, joka ei ollut halunnut toimia demokraattista järjestelmää vastaan, kuoli Buenos Airesissa vastaavassa tapauksessa.

Uusi juntta tuli valtaan julistamallaan tavoitteella taistella kommunismia vastaan. Suhteet Kuubaan katkaistiin pian. Pinochetin hallinto löysi myös yhteisen sävelen Bolivian, Brasilian, Paraguay ja Uruguayn kanssa. Kenraali Pinochetin 60-vuotissyntymäpäivänä käynnistettiin maiden tiedustelupalvelujen tapaamisessa Chilessa ns. Operaatio Cóndor, jossa maiden viranomaiset jahtasivat yhteisesti marxilaisia, sisseja ja heidän epäiltyjä tukijoitaan. Operaation päämaja oli Chilen salaisen poliisin, DINA:n (Dirección de Inteligencia Nacional) päämaja Santiagossa.

Vuosina 1977–1978 Chile oli lähellä sotaa myös Jorge Videlan sotilasjuntan hallitseman Argentiinan kanssa eräistä asumattomista, mutta strategisesti tärkeistä saarista Etelä-Amerikan eteläkärjessä. Paavi Johannes Paavali II:n välityksellä sota vältettiin. Pinochetin Chile oli Kolumbian kanssa ainoa Latinalaisen Amerikan maa, joka ei tukenut Argentiinan vaatimusta Falklandsaarista sen 1982 sodassa Britanniaa vastaan. Britannian Margaret Thatcher oli Pinochetin avusta syvästi kiitollinen ja ihaili myös maan talouspolitiikkaa. Chilen ja Argentiinan välinen kiista päättyi vasta 1984 rauha- ja ystävyyssopimukseen (Tratado de Paz y Amistad) ja Argentiina osallistui myös Cóndoriin.

Julma murhaaja- ja kiduttajadiktaattori tapasi matkansa pään kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä - kohtalon ironiaa ja kohtalon tuomio.

Sotarikollinen Kissinger tosin on toistaiseksi hengissä.

Lue lisää

kiva lista tapahtumia, kuitenkin sulta taisi unohtua muutama fakta-esim se, että Allende valittiin noin 36%ääniosuudella valtaan,kansanrintaman puolueiden miliiseihin kuului tuhansia kuuban aseistamia jäseniä,ja vallankaappaus tapahtui pari viikkoa sen jälkeen kuin maan korkein oikes ja 70%senaatista,mm kristillisdemokraattien kaikki edustajat-totesivat hallinnon toimivan perustuslain vastaisesti valtion marksilaistamiseksi.ja vetosivat asevoimiin tilanteen korjaamiseksi.
eräs Allenden hallituksen aseista oli marksilaisten hallitusten Leninistä alkaen käyttämä poliittinen elintarvikepula

jjjjjjj kirjoitti:

kiva lista tapahtumia, kuitenkin sulta taisi unohtua muutama fakta-esim se, että Allende valittiin noin 36%ääniosuudella valtaan,kansanrintaman puolueiden miliiseihin kuului tuhansia kuuban aseistamia jäseniä,ja vallankaappaus tapahtui pari viikkoa sen jälkeen kuin maan korkein oikes ja 70%senaatista,mm kristillisdemokraattien kaikki edustajat-totesivat hallinnon toimivan perustuslain vastaisesti valtion marksilaistamiseksi.ja vetosivat asevoimiin tilanteen korjaamiseksi.
eräs Allenden hallituksen aseista oli marksilaisten hallitusten Leninistä alkaen käyttämä poliittinen elintarvikepula

Lue lisää

Chile saa kiittää onneaan että Pinochet tuli, näki ja voitti. Esimerkiksi
Rhodesia oli vielä 70-luvulla Afrikan vauraimpia maita, vei viljaa ja tupakkia. Sitten valtaan tuli kommari ROBERT MUGABE. Suomalaiskommaritkin olivat innoissaan: vihdoinkin riistäjäkapitalisteista oli päästy eroon. Maasta tuli Zimbabve, ja syöksykierre alkoi. Nyt maa tunnetaan Afrikan persläpenä. Vuosittainen BKT on 300 euroa per henki ja elinajanodote säälittävät 37 vuotta!