Annu 42 edustaa adventistikritiikin

EGW:n kirjoitukset eivät adventismissa ole mitä tahansa "teologista pohdintaa" tai yksittäisen ihmisen tulkintaa, johon voisi suhtautua miten hyväksi näkee, vaan:
"Siinä mitä olen kirjoittanut on yksi luotettava totuuden ketju, ilman yhtäkään harhaoppista lausetta.” ― Ellen G. White, Letter 329A, 1905.

Yllä oleva EGW:n lausunto on jopa enemmän, kuin Rooman paavin erehtymättömyys katolisen kirkon dogman mukaan! Ellen G White kuvasi saamiaan (jumalallisia) valtuuksia kuin jonain adventismin korkeimpana "paavimaisena" opetusvirkana kehittää adventismin oppeja ja määrittää totuus sanomalla näin:

"Jumalan voima tuli ylleni, ja kykenin selvästi määrittelemään, mikä on totuutta ja mikä on erhettä. Minut vietiin näkyyn, ja minulle annettiin selityksiä ... korjaamaan päällisin puolin uskottavilta vaikuttavia erheitä ja täsmentämään totuutta." - 3SM, s. 31-32).

On tärkeää huomata apostolisen kokouksen päätös Apt.15 luvussa. Eräät juutalaiskristityt olivat alkaneet vaatia pakanakristittyjä noudattamaan Mooseksen lakia pelastumisen ehtona, mitä vaatimusta apostoli Paavali jyrkästi vastusti evankeliumin vastaisena. Tämän kokouksen päätöksessä muista kansoista kääntyneitä kristittyjä EI VELVOITETTU NOUDATTAMAAN SAPATTIA. Juutalais- ja pakanakristittyjen yhteiselämä ratkaistiin siten, että pakanakristittyjen tuli välttää verta, epäjumalille uhrattua lihaa ja haureutta eli VT:ssa kiellettyjä sukulaisavioliittoja. Näitä asioita kokous piti kohtuullisina vaatimuksina, sillä Mooseksen laki oli tullut tunnetuksi viikottaisissa synagogien jumalanpalveluksissa, joita "jumalaapelkäävät" pakanat olivat kuunnelleet. (Apt.15:19-21). Mooseksen lakia Pietari sanoi "sietämättömäksi ikeeksi", jota he eivät olleet jaksaneet kantaa itsekään - se sisältää sapatinkin, joten Pietarille laki ei ollut mikään "etuoikeus" kuten adventistit ovat väittäneet.

Pian uskontieni alkutaipaleella pienessä maaseutuseurakunnassamme vieraili pastori pääkonferenssista. Saimme yhden sapatin keskustella avoimesti pääkonferenssin toiminnasta, josta hän oli ensin pitänyt alustuksen. Saimme kysellä, mitä emme tienneet, kertoa toiveitamme, ja hän kertoi ihan avoimesti meille, pienelle laumalle, työpaikastansa ja maailman toiminnasta ja tarpeista.

Silloin ymmärsin, miten toimitaan tässä kirkossa, enkä ole sitä mitenkään pitänyt sensuurina, päinvastoin siitä on ollut hyötyä. Viimeksi olleessa yleiskokouksessa käsiteltiin aihetta, joka on akuutti monissa seurakunnissa; ihmisiä tulee sisään seurakuntaan, mutta myös poistuu liian monia. Siksi yleiskokous lisäsi yhden alueen, jolla tätä liikettä voitaisiin hieman vähentää. Tämä aihe on "Kasvaminen Kristuksessa". Näiden ohjeiden avulla koetetaan tuleva Jumalan lapsi juurruttaa seurakunnan yhteyteen niinkuin oksa vartetaan puuhun, ja se alkaa kasvaa. Me ihmiset olemme erilaisia, joten meillä on myös erilaiset mahdollisuudet juurtua yhteisöön, johon aikuisena tullaan aika usein. Tässä nuo pääkonferenssin edustajien ohjeet saattavat olla hyvänä apuna seurakuntien huoltajille, virkailijoille ja jäsenille.

Silloin koin erikoisesti sen, että minulla, rivijäsenelläkin, on mahdollisuus tehdä edes esitys jostakin asiasta, mikä on minulle tärkeä,(edellyttää tietenkin, että toiveeni on Raamatun mukainen) eikä sitä mikään sensuuri voi estää etenemästä eri portaissa aina käytäntöön saakka, jos aihe on hyvä, ja se voidaan ottaa käyttöön koko maailmassa.

Toiveen esittäjän ei edes tarvitse olla seurakunnan jäsen, vaan ihan kuka tahansa voi pääkonferenssiin kirjoittaa ja varmasti saa vastauksen. Olemme ympäristömmekin alueelta joitakin toiveita esittäneet omalle piirikunnallemme, ja ne käsitellään ensin hallituksessa, työvaliokunnissa jne. ja jos on aihetta toimenpiteisiin, niitä tulee. Olen edelleen sitä mieltä, ettei yhden-kahden ihmisen tai pienen ryhmän valtaa ole Adventtikirkossa.

Omasta seurakunnastani eräs rouva kirjoitti sinne ja kyseli ristin historiasta. Hän sai vastauksen. Ei mikään estä sinuakaan kyselemästä, jos sinulla on mielessäsi jokin seikka tässä adventismissa, jota et ymmärrä. He kyllä vastaavat sinulle tavalla tai toisella. Ehkä ihan suomenkiellellä ei vastaus tule, mutta kuitenkin se tulee. Tämä riittäköön nyt pääkonferenssin asioista, koska nämä samat voi lukea myös seurakuntien sivuilta netissä

Sensuuri ei pelaa tässä seurakunnassa muuten kuin henkilökohtaisella tasolla. Minulla on oma sensuurini, joka estää minua tännekin kirjoittamasta "puutaheinää" etten häpäisisi Herrrani asiaa. Hän jos kuka oli ihmissuhteiden mestari, ja Hänen opetuksiaan voimme kohdallamme käyttää lähimmäisemme hyväksi.

PS. Mikähän se motiivi sinun mielestäsi oli? Motiivi=syy johonkin, mutta mihin?