Silikoneista

Hyvä, että silikoni rinnoista keskustellaan, moni saa varmasta tarvitsemaansa tietoa täältä.
Olen itse sitä mieltä, että jokainen voi tehdä itselleen ihan mitä haluaa. Kuka meistä on tuomitsemaan ketään tai arvostelemaan ketään.
Itse olen kirjaimellisesti kärsinyt olemattomista rinnoistani jo siitä lähtien kun tulin murrosikään. Kun sitten ylä-asteellakaan ne eivät lähteneet kasvamaan, sain haukkumanimen lauta. Olipa tosi kivaa.

Kävin 16 vuotiaana lääkärillä hakemassa e-pillerit ja lääkäri lohdutteli minua, että kyllä ne kasvaa ensimmäisen raskauden myötä...no, minulla on kaksi lasta ja yhä edelleen yhtä olemattomat kuin ennenkin. Ja olemattomilla tarkoitan todellakin sitä, että hyvä jos a-kuppeja voi käyttää (voi jos on toppaukset).

En voi mennä uimahalliin tai tyttökavereiden kanssa illan istujaisissa saunaan. Jonkun voi olla vaikeaa ymmärtää, mutta tunnen itseni ihan epänormaaliksi ja friikiksi. Häpeilen olla ilman liivejä ja t-paitaa jopa mieheni edessä. En usko, että hän on ikinä edes nähnyt minua ilman ylä-osaa kuin vilaukselta, vaikka mieheni rakastaakin minua eikä vartaloani.

Olen nyt reilu 30 vuotias ja harkinnut silikonirintoja jo kauan ja ottanut paljon asiasta selvää. En halua mitään lolloja, ihan sievät oikean näköiset rinnat riittää! Esim. Suomen tämän hetken tunnetuimman plastiikkakirurgin sivuilla on osiossa rintojen suurennus, kuva todella pieni rintaisesta naisesta, jolle on laitettu silikonit. Kuva on ihan kuin minusta ja juuri tuollaiset minulle riittäisi. (todella söpöt ja aidon näköiset)

Haluaisin kyllä kuulla lisää kommentteja naisilta joille rintojen suurennus on tehty tässä kuluneen parin vuoden aikana. Lähinnä kiinnostaisi tietää toipumisesta ja kuka plastiikkakirurgi on leikannut ja paljonko maksoi ja miltä elämä tuntuu nyt.
Olisin kiitollinen vastauksista, minua lähinnä jännittää vähän, että tuntuuko leikkauksen jälkeen siltä kuin tuossa edessä olisi jotain hirveän painavaa ja ylimääräistä, vai tottuuko silikooneihin miten helposti.