Päivän sanaksi ja pohdittavaksi Oswald Chambersin saarnasta osia.
"Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä" (Jeesus Mt 16:24).
Yksilöllisyys on henkilökohtaisen elämän ulkokuori. Se on kyynärpäitten esilletyöntämistä, se erottaa ja eristää. Yksilöllisyys on luonteenomaista lapsille, ja aivan oikein; mutta jos erehdymme pitämään yksilöllisyyttä persoonallisena elämänä, niin silloin tulemme pysymään eristyneinä.
Yksilöllisyyden kuori on Jumalan luoma luonnollinen peite persoonallisen elämän suojelemiseksi, mutta sen täytyy poistua, jotta persoonallinen elämä voisi päästä esiin ja tulla toveruuteen Jumalan kanssa. Yksilöllisyys jäljittelee valheellisesti persoonallisuutta niin kuin himo jäljittelee rakkautta.
Jumala suunnitteli ihmisluonnon itseään varten. Yksilöllisyys alentaa ihmisluonnon ihmistä itseään varten.
Yksilöllisyydelle ominaisia piirteitä ovat riippimattomuus ja itsetehostus. Juuri tuo alituinen yksilöllisyyden tehostaminen kahlehtii hengellistä elämäämme enemmän kuin mikään muu. Jos sanot:"En voi uskoa", tapahtuu se siitä syystä, että yksilöllisyys on tiellä. Yksilöllisyys ei voi koskaan uskoa. Persoonallisuus ei voi olla uskomatta. Tarkkaa itseäsi, kun Jumalan Henki on toiminnassa. Hän työntää sinut yksilöllisyytesi rajamaille ja sinun on joko sanottava "minä en tahdo", tai antauduttava, murrettava yksilöllisyytesi kuori ja päästettävä persoonallinen elämä esiin. Pyhä Henki supistaa asian aina yhteen ainoaan kohtaan (Mt. 5:23-24). Se puoli sinussa, joka ei tahdo käydä sovintoon veljesi kanssa on juuri yksiköllisyytesi.
Jumala tahtoo viedä sinut yhteyteen itsensä kanssa, mutta ellet sinä tahdo luopua oikeuksistasi itseesi, ei Hän voi sitä tehdä. "Hän kieltäköön itsensä" - kieltäköön riippumattoman oikeuden itseensä; silloin todellinen elämä saa kasvaa.
"Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä" (Jeesus Mt 16:24).
Yksilöllisyys on henkilökohtaisen elämän ulkokuori. Se on kyynärpäitten esilletyöntämistä, se erottaa ja eristää. Yksilöllisyys on luonteenomaista lapsille, ja aivan oikein; mutta jos erehdymme pitämään yksilöllisyyttä persoonallisena elämänä, niin silloin tulemme pysymään eristyneinä.
Yksilöllisyyden kuori on Jumalan luoma luonnollinen peite persoonallisen elämän suojelemiseksi, mutta sen täytyy poistua, jotta persoonallinen elämä voisi päästä esiin ja tulla toveruuteen Jumalan kanssa. Yksilöllisyys jäljittelee valheellisesti persoonallisuutta niin kuin himo jäljittelee rakkautta.
Jumala suunnitteli ihmisluonnon itseään varten. Yksilöllisyys alentaa ihmisluonnon ihmistä itseään varten.
Yksilöllisyydelle ominaisia piirteitä ovat riippimattomuus ja itsetehostus. Juuri tuo alituinen yksilöllisyyden tehostaminen kahlehtii hengellistä elämäämme enemmän kuin mikään muu. Jos sanot:"En voi uskoa", tapahtuu se siitä syystä, että yksilöllisyys on tiellä. Yksilöllisyys ei voi koskaan uskoa. Persoonallisuus ei voi olla uskomatta. Tarkkaa itseäsi, kun Jumalan Henki on toiminnassa. Hän työntää sinut yksilöllisyytesi rajamaille ja sinun on joko sanottava "minä en tahdo", tai antauduttava, murrettava yksilöllisyytesi kuori ja päästettävä persoonallinen elämä esiin. Pyhä Henki supistaa asian aina yhteen ainoaan kohtaan (Mt. 5:23-24). Se puoli sinussa, joka ei tahdo käydä sovintoon veljesi kanssa on juuri yksiköllisyytesi.
Jumala tahtoo viedä sinut yhteyteen itsensä kanssa, mutta ellet sinä tahdo luopua oikeuksistasi itseesi, ei Hän voi sitä tehdä. "Hän kieltäköön itsensä" - kieltäköön riippumattoman oikeuden itseensä; silloin todellinen elämä saa kasvaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eli siis hra. Oswald Chambers on kokenut Pyhän Hengen johdattavan häntä henkilökohtaisesti tämäntapaiseen yksilöllisyytensä (imagonsa?) kieltämiseen, joten hra O.C tekee johtopäätöksen että hän voi saarnassaan vaatia tätä samaa muilta, sensijaan että julistaisi Jumalan armoa ja rakkautta, joka sai hänessä aikaan tämän oivalluksen.
Täydellisyyden tavoittelu johtaa täydellisyyden vaatimiseen muiltakin, armosta eläminen johtaa Jumalan työhön meissä ilman omaa yritystä ja lisäksi se mahdollistaa armollisuuden muita kohtaan.
lakihenkiseen uskonnolliseen ihmiseen, Pyhällä Hengellä täyttynyt pitää tekstejä kuivahkoina ihmisvaatimuksina, koska hän elää vapaudessa. Suosittelen Raamatun lukemista ja hengellä täyttymistä ihmisviisauden sijaan.
OS:n tekstit antaa vauhtia uskonnollisuudelle ja omavanhurskaudelle. J.F on lainannut tekstin kirjasta Parhaani Hänelle ja sen esittelyssä sanotaan näin: "Kirja ei voine saada kovin laajaa levikkiä meillä, koska kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan on niin vähän". Jos se oli noin jo sotien raskaina aikoina niin paljon enemmän nyt kun hengellisyys on monesti vaan pintaliitoa.
ollaan heikoilla jäillä, itse luin joskus noita ja ne tuntui jubileeraavan sielua hienoudessaan, mutta siihen se jääkin, jos hengellinen elämä puuttuu, sielullisuudeksi... ihminen mieilestään ymmärtää mitä jumala haluaa ja yrittää kaikki saada samaan uskonnolliseen muottiin.
Voi johtaa älylliseen mietiskelyyn, ja tuhoaa Jumalan armon , ja armon työn itsessämme, Kristuksen risti mitätöityy sen myötä.
Paaavali kirjoittaa: "Jeesuksen Kristuksen tuntemisen rinnalla ,pidän kainen muun roskana"!
"Kaiken muun", tarkoittaa juuri ihmisviisautta ,lakiuskonnollisuuta.
"Vaarallista ihmisviisautta!Voi johtaa älylliseen mietiskelyyn..."
Siis viisaus on vaarallista, koska se johtaa älylliseen mietiskelyyn. Ts. älyllinen mietiskely johtaa epäilyyn, epäily taas uskon menettämiseen.
Yksilöllisyyden kieltäminen on todellakin kova vaatimus nykypäivän 'pintaliito-kristityille'. Huomattavasti enemmän ovat muodissa yksilölliset kokemukset, joita leimaavat voimakkaat tunteet, kaatumisefektit ja muut sielulliset elämykset.
Uudessa Testamentissa puhutaan hyvin selvästi vanhasta ihmisestä (=vanhasta minästä). Sanan mukaan vanhan ihmisen on kuoltava, se on pantava pois, sen on oltava ristiinnaulittuna. Room. 6:6, Ef. 4:22.
Vanha ihminen, se itsekäs ja omaa kunniaansa etsivä 'yksilömme' on himojensa orja. Sen sijaan uusi ihminen on Jumalan tahdon mukaan luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
Jeesuksen todellinen opetuslapseus merkitsee vanhan ihmisen viemistä ristille. Siinä määrin kuin se on saanut tapahtua, syntyy tilalle uutta luomusta. "Jokainen, joka on Kristuksessa on siis uusi luomus" 2. Kor. 5:17. Muutos ei tapahdu hetkessä eikä 'yhdellä iskulla'. Muuttumisen tielle kannattaa kuitenkin lähteä Fil. 3:12-16.
meidät yksilöiksi, ne jotka haluaa kahlita ihmisen omaan nuttura tms ulkoiseen tai sisäiseen muottiin, rikkovat Jumalan tarkoitusta. Ihminen on luotu yksilöksi vastuulliseksi olennoksi. Monet seurakunta johtajat sortuvat tähän painostukseen omien lihallisten näkyjensä vuoksi, monesti taustalta löytyy normaalia maallista kunnianhimoa ja pätemistä sekä paljon huonoa itsetuntoa yms. Pyhällä Hengellä täyttyneet johtajat antavat hengellisen vapauden ja vastuun seurakuntalaisille.
Sydäntäni siunaa, kun huomaan kirjoituksestasi, että Jumala on avannut ymmärrystäsi käsittämään ristin salaisuuksia. Tottelemattomuuden lapsille ne eivät avaudu.
Aloituksessa mainitulla yksilöllisyydellä tarkoitetaan juuri "vanhaa ihmistä lihan tekoineen". Se on aina tiellä ja esillä, sillä se ei taivu Jumalan tahtoon vaan paistattaa päivää itsetehostuksen valokiilassa. Vanhaa ihmistä ei voi pitää kurissa rukouksin eikä ponnistuksin. Vanhan ihmisen on kuoltava, jotta Jumalan elämä persoonamme kautta virtaisi avuksi ja siunaukseksi ympärillämme oleville ("Joka uskoo Minuun", sanoi Jeesus, "hänen sisimmästään on vuotava elävän veden virtoja").
Lyönnit, joita saamme Isämme kädestä, annetaan juuri siinä tarkoituksessa, että yksilöllisyytemme murtuisi ja persoonallinen elämämme pääsisi esiin. Päivinämme ei juuri puhuta tästä Pyhän Hengen kurista ja kasvatuksesta, kas se kun ei ole mieluista puhetta eikä koettavaa, mutta juuri tämä kuri tuottaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sitä ovat Jumalan armosta saaneet osakseen. Isämme kasvattaa jokaista yksilöllisesti, mutta pitäkäämme huoli siitä, ettemme yritä asettua Jumalan tielle, kun hän veljiämme tai sisariamme kasvattaa. Jokaisen Jumalan lapsen osaksi tulee kasvatus; paitsi sitä jäävät vain ne, jotka eivät ole koskaan syntyneetkään.
Hyvin sanoit: pintaliidolla ei tapahdu todellista muutosta. Jumalan valtakunnan lait ovat järkkymättömiä. 1) Uudestisyntymätön ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa ts. Hänen hallintoaan tässä maailmanajassa. 2) Ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Jumalan valtakunnan Herraa, Jeesusta, joka on Kuningas.
Lopuksi toteaisin vielä, että monet meistä uskovaisista ovat maneereittensa ja kliseittensä vankeja. Kun heille ilmaisee hengellisiä totuuksia omin sanoin ja ilman itsetehostusta, niin he pitävät tällaista uskonnollisuutena ja "Hengen puutteena". Jeesuksen opetukset vertauksin pakottivat ihmiset pohtimaan hengellisiä asioita pintaa syvemmältä. Älkäämme olko laiskoja tutkimaan Sanaa ja rukoilemaan sen avautumista avuksemme itsellemme ja lähimmäisillemme. Ja ennen kaikkea; älkäämme olko fariseusten kaltaisia, jotka ymmärsivät monasti, mitä Jeesus opetti, mutta eivät totelleet kuulemaansa sanaa.
Hyvää päivän jatkoa ja alkavaa viikonloppua jokaiselle lukijalle. Palaan päätteelle mahdollisesti maanantai-iltana, mutta sitä ennen tapahtuu monenlaista ja pyydänkin, että uskovaiset muistaisivat minua rukouksin.
Tyypillistä pyhityskristillisyyttä: Nähdään lamppu joka syttyi, muttei voimalaitosta josta virta siihen tuli. Uskotaan että lamppuun syttyy valo sitä lamppua kääntelemällä sensijaan että kytketään piuhat kiinni voimavirtaan ja uskossa luotetaan.
meidän pitäisi oll apersoonattomia?
Yritän huomenissa, siis 19.12 kirjoittaa asiasta (persoonallisuus) jotain vastakohtana yksilöllisyydelle. Lainaan O.C:n tekstiä jatkoksi edelliseen.