Uraanin louhinta

Käy tarkistamassa KTM:n sivuilta, onko sinun maillasi taikka naapurissasi jo tapahtumassa valtaus:

http://www.ktm.fi/files/16771/paatos_8073.pdf

Et tule saamaan juurikaan korvausta maistasi, todennäköisesti muutaman vuoden sisällä alkaa koeporaus yms. toiminta, jolloin viimeistään suositellaan muuttoa pois lähialueelta.
Turvaetäisyys uraanikaivosalueelta on satoja kilometrejä.

Säteilevä louhinta-aines kulkeutuu ilmassa näkymättöminä pienhiukkasina jopa tuhat kilometriä, mutta sateiden mukana ja tyynillä säillä tämä vaarallinen hiukkaspöly laskeutuu ja putoaa pinnoille alle kahden sadan kilometrin säteellä porauspaikalta.

Mikäli saat pölyä vaatteisiin, on vaatteet hävitettävä heti laittamalla ne muovikassiin ja kassi vietävä roskiin. Kaikenlainen pölyn hengitys on ehdottomasti vältettävä. Pitkäaikainen altistus iholla ei ole suotavaa.

Mikäli porakaivovetesi tai kaivovetesi tulee koeporausalueen lähettyviltä tai pohjavesivirtaukset tulevat tältä suunnalta on suositeltavaa tarkistaa veden laatu säännöllisin ajoin koeporaus/louhintatoiminnan jälkeen.
Valtausalueella tapahtunut toiminta voi kymmenien vuosienkin jälkeen aiheuttaa pohjaveden nopean pilantumisen, jolloin tätä näytteenottoa on syytä tehdä myös jatkossa.



Jos haluat välttää ikävät ongelmat, kannattaa harkita muuttoa jo nyt.

Todella vakuuttava lähde. Väkivaltainen ympäristöliiga kritisoimassa kaupallista yritystä. Kuinka yllättävää. Heheheee.

Parissa vuodessa kolminkertaiseksi noussut uraanin hinta on tuonut kansainväliset kaivosyhtiöt Suomen lailla Ruotsiin uraanin etsintään. Huonekaluketju IKEA:n perustaja ja omistaja, keväällä 80 vuotta täyttävä, Ingvar Kamprad on sijoittanut suuresti Ikanoryhmänsä kautta australialais-kanadalais Mawson Resources-kaivosyhtiöön. Ruotsin maaperässä arvioidaan olevan yli 15 % maailman tunnetuista uraaniesiintymisistä. Uumajan korkeudella sijaitseva Åselen kunta suhtautuu myönteisesti mahdolliseen uraanikaivokseen kunnan alueella. Lähellä Haaparantaa oleva Boden on myös valmis, jos Ruotsin ydinvoimaloiden käytössä pitäminen sitä edellyttää. Åselen kunnallisneuvos Bert-Rune Dahlberg sanoo kyllä uraanilouhinnalle Åselen kunnan Lögda kylässä. Koeporaukset on tarkoitus aloittaa tänä talvena heti kun suot jäätyvät sen verran että ne kestävät painavan etsintäkaluston. Åselen lisäksi Vilhelmiinan kunnallisneuvos Gunnar Hörnlund on ilmoittanut, että hänen kuntansa on valmis uraanietsintöihin. Aikakausilehti Ny Teknik mukaan (29.11.06) uusimmat valtaushakemukset koskevat juuri Vilhelmiinan kuntaa.

Vaikka Ruotsia kutsutaankin nimellä ”uraanin Saudiarabia”, niin on Mawson Resources, missä IKEA:n omistajalla Ingvar Kampradalla on omistusosuuksia, aloittanut myös uraanin etsinnän Suomen puolella. Yhtiö on saanut kauppa- ja teollisuusministeriöltä varausoikeudet viidelle alueelle, joista yksi on Lapissa, Posiolla Simonkorvessa. Etsintäoikeudet koskevat Joensuunkylän aluetta Juuassa, Simonkorpea Posiolla ja Saramäkeä Nilsiässä. Yhtiö hakee lupaa myös Kuusamon alueelle.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on jo päättänyt uraanin varaushakemuksia yli 40 alueelle, Mawson Resources kaivosyhtiön lisäksi myös monille muille kaivosyhtiöille. Ministeriössä on kaiken kaikkiaan valtaushakemuksia yli 350 alueelle.

Ruotsin uusi hallitus kaavailee uraanimalmin louhinnan aloittamista maassa yli 30 vuoden hiljaiselon jälkeen. Ruotsin elinkeinoministeri Maud Olofsson on luvannut käsitellä mahdollisen kaivoshakemuksen kuten minkä tahansa muun kaivoshakemuksen. Suomessa on kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sanonut: kaivosasioista vastaavana ministerinä katson, että uraanin etsinnän ja mahdollisen kaivostoiminnan ympäristöriskit pystytään ennaltaehkäisemään kattavalla eri sektoreiden lainsäädännön säätelemin vaatimuksin, sekä hyvällä, tehokkaalla ja asiantuntevalla eri hallinnonalojen viranomaisten yhteistyöllä.

Suhtautuminen uraanietsintään on muuttunut Ruotsissa Ingvar Kampradin mukaantulon jälkeen. Lainatakseni yleisöosastokirjoitusta Dagens Industri lehdestä 21.7.2006, ” Ensiksi Kamprad pelasti meidät raskaista ja epämukavista sekä kalliista huonekaluista. Toiseksi hän on järjestänyt meille edulliset lainat, saadaan nykyään syödä edullisesti hänen tavarataloissaan ja parhaillaan hän on mukana järjestämässä kansalaisille edullisia asuntoja. Nyt hän aikoo järjestää meille kaikille edullista energiaa.”

Magnus Rögård Nurmijärvi

Suuri päätös

Neljäkymmentä vuotta sitten, tarkemmin 29. päivänä kesäkuuta 1966, päätti Loviisan kaupungin valtuusto myydä atomivoimalaitoksen rakentamista varten osan Hästholmenin saaresta ja noin 65 hehtaaria maata mantereen puolelta sekä lisäksi noin 250 hehtaaria vesialuetta Hästholmenin edustalta. Imatran Voima maksoi alueista käteisellä 1,1 miljoonaa markkaa kaupanteon yhteydessä. Kaupunginjohtaja Gunnar Wahlström huokasi helpotuksesta: ruotsia osaavan loviisalaisnuorison muutto Ruotsiin tyrehtyisi, niin hän luuli. Vuoden 1965 lopussa oli Loviisassa 65 työtöntä nuorta. Seuraavan vuoden lopussa oli luku jo kolminkertaistunut. Rauma Repola Loviisan tehtaiden tilauskanta läheni nollaa ja Nordströmin varustamo oli konkurssin partaalla. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat (s.1944–1949) pakenivat Itä-Uusimaalta Ruotsiin työn perään. Kaikki, jotka osasivat muutaman sanan ruotsia, kelpasivat riikinruotsalaisille värväreille.

Kesti kolme vuotta, ennen kuin Imatran Voima ja venäläinen Tekhnopromeksport 9. päivänä syyskuuta 1969 allekirjoittivat alustavan sopimuksen atomivoimalaitoksen rakentamisesta Loviisaan. Lopullinen sopimus saatiin allekirjoitetuksi vasta seuraavana vuonna, 6. päivänä kesäkuuta. Suomen ensimmäistä atomivoimalaa ryhdyttiin rakentamaan. Loviisaan alkoi virrata väkeä sisämaasta, mutta Ruotsiin lähtijät olivat juurtuneet uuteen isänmaahansa eivätkä palaneet Loviisan seuduille. Loviisan kielisuhteet muuttuivat rakentamisen aikana, ruotsista tuli vähemmistökieli ja suomen kielestä tuli Loviisan enemmistökieli. Virallisesti Loviisa I vihkivät käyttöön Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei N. Kosygin maaliskuun 23. päivänä 1977. Loviisa II otettiin käyttöön toukokuussa 1980.

Yhdistys Loviisan puolesta – För Lovisa ry ajoi kovasti viidettä ydinvoimalaa Loviisaan. Pettymys oli suuri, kun TVO 16.10.2003 ilmoitti uuden ydinvoimalan sijoituspaikaksi Olkiluodon. Suomessa puhutaan yhä äänekkäimmin kuudesta ydinvoimalasta. Myös maailmalla halutaan lisää ydinvoimaa.

Kiinalla on aikomus rakentaa 27 uutta ydinvoimalaa vuoteen 2020 mennessä. Peräti 50 uutta ydinvoimalaa yhteensä aiotaan rakentaa samanaikaisesti Intiassa ja Venäjällä. Ydinsähkö nelinkertaistuu ja samaten uraanin menekki. Nykyään on uraanin louhinta EU:n alueella olematonta. EU on maailman suurin uraanin tuoja. Koko Venäjän uraanin ulkomaankauppa kulkee Suomenlahden kautta. Vuodessa Pietarin satamaan tulee ja lähtee 50 tuhatta tonnia uraania kahden miljardin euron edestä. Kasvua silmällä pitäen Venäjä kaavailee omaa uraaniterminaalia Pietarin lähettyville rakennettavaan Ust-Lugan suursatamaan. Miten riippuvaiseksi Venäjän energiasta aikoo EU ja siinä mukana Suomi tulla?

Ranskalainen Cogema käyttää Suomessa 1,7 miljoona euroa uraanikaivostoiminnan kannattavuuden tutkimiseen. Mikäli kaivostoimintaan ryhdytään, niin uraanimalmi kuljetetaan mitä todennäköisimmin Valkon sataman kautta maailmalle. Kaivostoiminta tuottaa rahaa ja työtä itäuusmaalaisille. Kaikki kaivostoiminta vaikuttaa ympäristöön. Uraanikaivostoiminta ei sinänsä eroa tavallisesta kaivostoiminnasta. Ongelmallista uraanilouhinnassa on lieju, joka syntyy, kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. Lieju voi pilata pohjavesiä ja liejun pohjalla on raskasta kiintojätettä, josta osa on radioaktiivista. Uusilla tekniikoilla on voitu vähentää louhinnan ympäristövaikutuksia. Jos tulevan kaivosyhtiön päätäntävalta vielä on suomalaisten käsissä, uskoisin, että Itä-Uusimaalla voidaan toteuttaa toimivaa uraanikaivostoimintaa. Loviisa ympäristökuntineen on taas suurien päätöksien edessä.

Magnus Rögård Nurmijärvi

Mitä meistä suomalaisista tulee? Ongelmajätettäkö?

Suuri osa väestä kuolee parinkymmenen vuoden sisällä vanhuuteen. Loput aiotaan tappaa (hitaasti?) säteilysairauksilla.

Jossakin kirjoitettiin, ettei Litvinenkon ruumista voida edes polttaa poloniumin vuoksi. Minne laitetaan vastaisuudessa meidän uraanin kyllästämät ruumiimme?