Voi ei, taas tätä! Jos reaktio oli tuo niin älä lue eteenpäin, ei ole mikään pakko osallistua ;)
Moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta tapahtumista on erimielisyyttä ja sitä jo jauhettu täällä melko lailla kyllästymiseen saakka, tai sitten ei.Lähestytäänpä aihetta vaihteeksi puhtaasti sotilaalliselta kannalta.
Mielestäni Suomen osallistuminen Barbarossan alkuun oli sotilaallisen toimintansa puolesta esimerkillisesti suoritettu. Niin kuin Saksa yllätti hyökkäyksellään Neuvostoliiton etelässä ns. housut kintuissa, onnistui myös hyökkäyksen valmistelut ja aloitus Suomen kohdalla todella hyvin. Juuri paremmin sitä ei olisi voinut suorittaa.
Salzburgissa 25.5., Helsingissä 2.-6.6 ja Kielissä 6.6.-41 käydyissä neuvotteluissa Suomi ja Saksa sopivat konkreettisesta sotilaallisesta yhteistyöstä. Varsinaista kirjallista sopimusta ei tehty. Saksalaiset neuvottelijat paljastivat suomalaisille Barbarossa-suunnitelmasta ainoastaan Leningradin suunnan hyökkäyksen pääpiirteet. Näissä neuvotteluissa sovittiin suomalaisten liikekannallepanon ajankohdasta, saksalaisjoukkojen tulosta Pohjois-Suomeen ja Suomen armeijan päävoimien hyökkäyksen liittymisestä Saksan hyökkäykseen Neuvostoliiton Leningradin suunnalla. Saksalaisten toiminta-alueeksi sovittiin Oulun ja Oulujärven pohjoispuolinen alue, lisäksi suomalaiset suostuivat alistamaan saksalaisarmeijalle Pohjois-Suomen puolustamiseen suunnitellun sodanaikaisen armeijakunnan (III AK). Saksan Norjan armeijan ja Suomen Päämajan johdossa olevien joukkojen väliseksi vastuurajaksi sovittiin Oulu-Oulujärvi-Lentiira-Sorokka.
Sotilasneuvottelujen tulokset hyväksyttiin Suomessa 14.6. tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa. Pohjois-Suomen joukot kutsuttiin ylimääräisiin harjoituksiin 15.6. Seuraavana päivänä Saksan Norjan-armeijan Esikunta antoi kirjallisena suunnitteluohjeen myöhemmin aloitettavasta hyökkäyksestä itselleen edellisenä päivänä alistetulle Suomen Kolmannelle Armeijakunnalle (III AK).
Sovitun mukaisesti Kemijärven ja Helsingin lentokentät luovutettiin Saksan ilmavoimien käyttöön. Saksan laivaston kaksi miinalaivaryhmää (n.40 alusta) saapuivat Suomen aluevesille ja piiloutuivat saaristoon kesäkuun puolivälissä.
" Vastaavasti kuin Helsingin maa- ja ilmavoimaneuvottelujen 3.-6.6.1941 pöytäkirjat (joita vain saksalaiset itseään varten pitivät) käytännössä parisen viikkoa myöhemmin muodostivat näiden alojen tarkat toimintaohjeet, vaikka muodollisia sopimuksia valtioiden välillä ei ollutkaan, samanaikaiset Kielin pöytäkirjat tulivat sangen täsmällisesi meritoiminnan toteutuksen pohjaksi, vaikka nekään eivät saaneet sopimuksen juridista muotoa. Juuri tämän tahallisen epämääräisyyden takia Suomen ja Saksan välillä ei ollut muodollista liittoa, vaan eräänlainen koalitio. Suomalaisten taholta sitä ryhdyttiinkin kutsumaan asevelisuhteeksi." (Jokipii, Jatkosodan synty, s. 330)
17.6.-41 Suomessa julistettiin yleinen liikekannallepano. 21. kesäkuuta hallitus määräsi 45 000 Neuvostoliiton rajoilla asunutta kansalaista evakuoitavaksi.
"Suomen jatkosota alkoi ilma-, miina- ja kaukopartiosotana jo ennen kuin Saksa hyökkäsi 22.6.1941 aamuyöllä Neuvostoliittoon. Saksalaiset suuntasivat 17.6. alkaen lentotiedustelunsa Rovaniemen ja Kemijärven kentiltä rajan taakse. Saksalaiset miinoitteet laskettiin yöllä 21.-22.6. Porkkalan - Tallinnan kapeikon länsipuolelle ja Hiidenmaan ja Öron väliselle merialueelle. Suomalaiset sukellusveneet miinoittivat aamulla Suursaaren, Kundan ja Loksan kolmion. Kun operaatio Barbarossa käynnistyi, saksalaiset koneet kävivät Itä-Preussista pudottamassa miinoja Kronstandtin edustalle ja Nevalle. Suomalainen kaukopartio lähetettiin lisäksi illalla 22.6. saksalaisten aloitteesta Stalinin kanavalle räjäyttämään sen sulkuja. (- Erkki Nordberg, Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnassa, sivu. 200)
Illalla 21.6. alkoi sitten tapahtua:
" Barbarossaa edeltävänä iltana Saksan miinalaivasto lähti liikkeelle Suomen saaristosta ja laski yöllä vahinkoja kärsimättä Suomenlahden poikki kaksi mahtavaa miinasulkua. Porkkalasta käsin »Corbethan» (400 miinaa ja 700 raivausestettä) ja Korppoosta käsin »Apoldan» (590 miinaa ja 700 raivausestettä). Venäläiset tiedustelulentokoneet keksivät jälkimmäisen saattueen sen palatessa, ja noin klo.2.30 aamuyöstä, puoli tuntia ennen Barbarossan yleistä H-hetkeä. Itämerellä ammuttiin sodan ensimmäiset tykinlaukaukset. Kolmannen samanaikaisen miinoituksen suorittivat Korppoosta lähteneet saksalaiset moottoritorpedoveneet Viron suurten saarien välisissä salmissa. Suomalaisten suosiollisella avustuksella saksalaisten miinoitusylläkkö siis onnistui kaikkialla yli odotusten." (Jokipii, Jatkosodan synty, s.648)
Lapissa Saksan vuoristoarmeijakunta aloitti 22.6. Petsamon miehittämisen (Operaatio Renntier) kello 02.30, puolta tuntia ennen Barbarossan H-hetkeä. Tarkoituksena oli taloudellisesti tärkeiden nikkelikaivosten miehittäminen ja niiden varmistaminen Neuvostoliiton hyökkäyksiä vastaan. (Nordberg, s.200)
Suomalaiset sukellusveneet osalistuivat Kielissä sovitun mukaisesti tähän offensiiviin. Vesihiisi, Vetehinen ja Iki-Turso lähtivät Porvoon saariston tukikohdistaan illalla 21.6. ja laskivat yön ja aamun aikana Viron rannikolle Kundanlahdelle miinoitukset. Neuvostoliittolaiset eivät havainneet suomalaisveneitä, niiden laskemiin miinoihin vaurioituivat latvialainen kuljetusalus Rasma (5.7.1941), hävittäjä Steregustsij (11.8.1941) ja kuljetusalus V. M. Molotov. 27.8.1941 niihin törmäsi ja upposi Sukellusvene Sts 301, elokuussa 1941 vaurioitui virolainen kuljetusalus Marija.
Samaan aikaan suomalaisten ja saksalaisten offensiivisen miinoitusoperaation kanssa suomalaiset toteuttivat myös jo viikon valmistelemansa operaatio Kilpapurjehduksen, jossa demilitarisoitu Ahvenanmaa miehittettiin kahdella rykmentillä ja runsaalla tykistöllä. Saattueeseen kuului 23 laivaa, ja sitä suojasi koko rannikkolaivastomme pääosa. Tähän operaatio sai osakseen myös neuvostoliittolaisten ensimmäisen reagoinnin, mutta neuvostoliittolaisten niitä vastaan matkalla klo 6 suorittama lentopommitus jäi täysin tehottomaksi. Myös Neuvostoliiton Hangon tukikohdasta ammuttiin tykeillä kohti suomalaisasemia.
Merioperaatioihin kuului myös Kronstandtin edustan miinoittaminen lentokoneista käsin aamuyöstä 22.6. Tätä ei voinut suorittaa suoraan saksalaisten omilta kentiltä Itä-Preussista käsin, koska koneiden lentosäde ei olisi riittänyt takaisin palaamiseen. Tämän vuoksi Suomi oli luovuttanut etelä-Suomesta Saksalle kenttiä käyttöön. Illalla 21.6. lähtenyt pommitusrykmentti lensikin Itämerta pitkin Suomen alueelle ja Etelä-Suomen ylitse rajan yli Laatokan pohjoispuolelle, mistä ne suuntasivat etelään ja lähestyivät Kronstandtia idästä, mikä yllätti neustoliittolaiset niin että saksalaiset saivat rauhassa suorittaa miinojen pudotuksen. Miinansa pudotettuaan koneet lensivät Suomeen välilaskuun. Toinen saksalainen pommitusrykmentti teki samaan aikaan samanlaisen miinoituslennon, paitsi että se hyökkäsi suoraan Suomenlahdelta. Tällä pommitusrykmentillä oli oppaanaan Suomen ilmavoimien yhteysupseeri, joka ohjasi koneet hyökkäyksen suoritettuaan Suomen alueelle Uttiin välilaskuun.
Seuraavaan kolmen päivän puolueettomuuden aika oli Suomen alueella vilkkaan toiminnan aikaa. Saksalaiset jatkoivat pitkän matkan lentotoimintaansa ja käyttivät suomalaiskenttiä välilaskuihin. Lapissa käytiin täysimittaista ilmasotaa. Suomalaiset suorittivat lentotiedustelua rajojen yli tulevia hyökkäyksiä valmistellen. Ensimmäisen sotasaaliinsa Suomi sai 24.6. eli ennen sodan virallista aloitusta, kun tiedustelulennolla ollut MBR-2 lentovene sai moottorihäiriön ja se otettiin suomalaisten haltuun. Saksalaiset torpedoveneet hyökkäilivät neuvostoalusten kimppuun Suomen tukikohdistaan käsin. Saksalaiset pommittivat Neuvostoliiton Hangon tukikohtaa 22. ja 24.6.
Suomi julistautui puolueettomaksi ja Suomi vakuutti sitä maailmalle seuraavan kolmen päivän aikana, jolloin omien joukkojen keskitys oli vielä kesken. Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäykset siirrettäviä joukkoja ja liikenteen solmukohtia vastaan olisivat voineet olla tuhoisia, joten diplomatia pelasi armeijalle aikaa saada joukot paikoilleen. Näiden kolmen päivän aikana kertynyt tiedustelutieto kertoi neuvostolittolaisille muusta kuin puolueettomasta Suomesta.
Leningradin sotilaspiirin komentaja Novikov kertoo pyytäneensä ja saaneensa hyökkäysluvan Suomen alueelle "ryhtyäkseen voimakkaaseen vastatoimintaan". Maaleina olivat lentokoneet Suomen lentokentillä. Hyökkäykseen johdettiin Neuvvostoliiton kaikkien armeijoiden, laivaston ja rintaman ilmavoimat, kaikkiaan 540 konetta. Ensimmäinen hyökkäys Suomeen tehtiin 25.6. kello 4. Mukana hyökkäyksessä oli 460 konetta, 236 pommikonetta ja 224 hävittäjää. Turkuun ja Turun lentokentille neuvostoliittolaiset hyökkäsivät ensimmäisen kerran 25.6. kello 6.10 arviolta 30-40 koneella. Hyökkäyksiä tuli saman päivän aikana vielä kolme. Siellä vaurioitui lentokentän hallintorakennus ja tuhoutui kaksi Artukaisen kartanon talousrakennusta, kentän lähellä ollut sauna paloi. Kenttä ei vaurioitunut. 26.päivä kiitotiehen tuli osumia, kenttäalueelle noin 50 pommia, yksi kaatunut kaksi haavoittunutta. Kaupungilla oli tulipaloja, taloja tuhoutui ja Turun linnakin sai osansa pommeista. Siviilit kokivat suurimmat tuhot Turussa - 114 kuoli ja noin 500 ihmistä haavoittui näissä sodan alun ilmahyökkäyksissä.
25.6. neuvostoliittolaiset pommittivat myös Raumaa (ikkunavaurioita), Forssaa, Nokiaa ja Toijalaa. Vaurioista en ole löytänyt mainintaa. Myös Tikkurilaa pommitettiin, Puistolassa, Vessön Skavarböle, Porvoon Peippola ja Koskenkylä ja Loviisa. Malmi, jossa niitä neuvostoliittolaisten kohteita eli saksalaisia koneita olisi ollut, ei kärsinyt vaurioita. Muita pommituskohteita olivat Kymin Eskola, Inkeroinen, Lahti, Kotka, Kouvola, Luumäki, Taavetti, Virojoki, Heinola, Rovaniemi, Autti, Kelloselkä. Vuolingissa päin neuvostoliittolaiset pommittivat metsää, ja myöhemmin vielä siitä pommituksesta aiheutunutta metsäpaloa.
Sotilaallisesti Neuvostoliiton pommitukset 25.6. olivat täysi fiasko, mikä johtui huonosta maalien tiedustelusta ja koneiden ohjaajien ammattitaidottomuudesta. Henkilöstö- ja kalustotappioina Neuvostoliitto menetti näissä pommituksissa alas ammutuissa koneissa ja niiden miehistöissä enemmän kuin mitä he onnistuivat pommituksilllaan saamaan tuohoa ja tappiota aikaan suomalaisille ja saksalaisille. Neuvostoliiton koneista ammuttiin alas 26-27, suomalaisten konetappioksi kirjattiin kolme konetta, niistäkin kaksi torjuntataisteluissa, yhden menettämisen syyksi on merkitty lentoharjoitus.
"Pääministeri Rangell 25.6. eduskunnassa ja presidentti Ryti 26.6. yleisradiossa leimasivat ilmahyökkäykset avoimien kaupunkien pommituksiksi ja siviili-ihmisten surmaamiseksi. Se piti Turun, Heinolan ja Kotkan osalta epäilemättä paikkansa, mutta yleensä hyökkäykset kyllä kohdistuivat lentokentille, kuten Suomen ilmavoimien sisäiset tiedotukset sanoivat. Hyökkääjien tappiot olivat pelottavat. He menettivat 23 Suomen alueelle alas ammutussa, yleensä monihenkisessä koneessaan varmaankin enemmän ihmishenkiä kuin pommitetut kaupungit, joiden tappioita ei suhteellisen pienuutensa vuoksi koskaan laskettu julkisesti yhteen. Kokoavasti voi sanoa, että Barbarossan jälkeisessä jännittyneessä tilanteessa Neuvostoliitto menetti lopulta hermonsa ja iski ensiksi. Diplomaattisesti se hävisi tällä paljon enemmän kuin sotilaallisesti voitti. Kun sota Suomen kannalta alkoi muodollisesti samoin kuin talvisota, hallituksen oli helppo julistaa se »jatkosodaksi», jolla talvi-sodan puolustautumista jatkettiin." (Jokipii, s.652)
Sotilaallisesti ja diplomaattisesti Suomen sotaanlähtö oli menestys.
Jatkosodan aloitus
41
2334
Vastaukset
- paha juttu
yksisilmäinen provokaattori repesi ja hukuttaa koko palstan omiin läheteisiinsä ja näkemyksiinsä.
Työtön se on kun ehtii tuollaista suoltaa.
Tai sitten joku maksaa sille paskanajauhamisesta.- Nimierkki
Epätoivoisesta reaktiostasi päätelleen osun sitten melkoisen oikeaan.
Jos asiavirheitä löydät niin ole hyvä ja korjaa, otan korjaukset melihyvin vastaan.
Jos palauteesi taso kuitenkin on vain edellisen kaltaista niin se kertoo vain ja ainoastaan omasta tumpeluudestasi ;) - mestari vastaamaan takasin
Nimierkki kirjoitti:
Epätoivoisesta reaktiostasi päätelleen osun sitten melkoisen oikeaan.
Jos asiavirheitä löydät niin ole hyvä ja korjaa, otan korjaukset melihyvin vastaan.
Jos palauteesi taso kuitenkin on vain edellisen kaltaista niin se kertoo vain ja ainoastaan omasta tumpeluudestasi ;)kysymyksillä.
Asiavirheitä!
Koko lähtökohtasi ja ennakkokäsiteesi on saanut sinut keräämään itsellesi sopivat läheteet ja niitä samoja jauhat kuin posetiivari kadunkulmassa.
Uudestaan uudestaan uudestaan uudestaan
Uudestaan uudestaan uudestaan.
Mistä vetoa, että kohta täytät tämän tai jonkin toisen palstan omilla provoillas!
Niin olet tehnyt ennekin ja niin tule jatkamaan, eikö vain.
Jatkamaa jatkamaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaa...
Epätoivoinen reaktioni, hihihiiiiiiii.... - Nimierkki
mestari vastaamaan takasin kirjoitti:
kysymyksillä.
Asiavirheitä!
Koko lähtökohtasi ja ennakkokäsiteesi on saanut sinut keräämään itsellesi sopivat läheteet ja niitä samoja jauhat kuin posetiivari kadunkulmassa.
Uudestaan uudestaan uudestaan uudestaan
Uudestaan uudestaan uudestaan.
Mistä vetoa, että kohta täytät tämän tai jonkin toisen palstan omilla provoillas!
Niin olet tehnyt ennekin ja niin tule jatkamaan, eikö vain.
Jatkamaa jatkamaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaa...
Epätoivoinen reaktioni, hihihiiiiiiii....Asiavirheitä ei siis löydy ja siitä syystä pitää turvautua suunsoittoon. Kiitos että todistat puolestani.
"Epätoivoinen reaktioni, hihihiiiiiiii.... "
Hysteerinen jopa ;) - realisti#1
Voiko nyt enää tuon neutraalimmin asiaa kirjoittaa?
- ja mitettimään sen tuomaa n...
Nimierkki kirjoitti:
Epätoivoisesta reaktiostasi päätelleen osun sitten melkoisen oikeaan.
Jos asiavirheitä löydät niin ole hyvä ja korjaa, otan korjaukset melihyvin vastaan.
Jos palauteesi taso kuitenkin on vain edellisen kaltaista niin se kertoo vain ja ainoastaan omasta tumpeluudestasi ;)Myös professorit ovat erimieltä asioista. Voisiko
(http://www.cc.jyu.fi/~mirator/pdf/karjalanristiretki.pdf) oheisen linkin perusteella mielestäsi kyseenalaistaa Mauno Jokipiin tutkimuksia myös jatkosodan osalta.
Mielestäni kyllä.
- Suomi
Sotilaallisesti ja diplomaattisesti Suomen sotaanlähtö oli menestys.
- aivopesukone
..siinä oli tyhjentävästi kerrottu avainkohdat niinkuin ne ovat tapahtuneet ja muistiin merkitty...näinhän se on mennyt ja paljon tuli taasen minullekin uutta ja mielenkiintoista tietoa ..kiitokset taas ...eikai kukaan nyt enää jaksa kinata kuka aloitti sodankäynnin?? nyt olisi sitten enää se suurempi kysymys jäljellä jotta kuka aloitti sitten sen sodan ja miksi ...? . siitä olen yritellyt vähän kysellä mielipiteitä jo aikaisemminkin....
- Missä se on tossa jutussa
Sillä ei varmasti ole mitään merkitystä kyseisen avauksen tehneelle.
Missä Talvelan kommentit ja tiedot, oli sentään aikalainen.
Kirjallinen esitys 10
Päämäärät arveluttavat ja yksisilmäiset.- ?+?+?
Miten Sallanrata liittyy tapahtumiin ennen 25.6.1941?
- NL painosti ja
?+?+? kirjoitti:
Miten Sallanrata liittyy tapahtumiin ennen 25.6.1941?
vaati Moskovan rauhassa itä-länsi suuntaisen Sallanradan rakentamisen?
Suomen puolinen osa valmistui joskus toukokuussa 1941
Joten miten se liittyy tapahtumiin 25.6.1941
Miksi NL vaati sen rakentamisen?
Mieti sitä kovasti! - äläkä arvuuttele
NL painosti ja kirjoitti:
vaati Moskovan rauhassa itä-länsi suuntaisen Sallanradan rakentamisen?
Suomen puolinen osa valmistui joskus toukokuussa 1941
Joten miten se liittyy tapahtumiin 25.6.1941
Miksi NL vaati sen rakentamisen?
Mieti sitä kovasti!"Suomen puolinen osa valmistui joskus toukokuussa 1941
Joten miten se liittyy tapahtumiin 25.6.1941
Miksi NL vaati sen rakentamisen? "
Nimim. Nimierkki lateli faktatietoa siitä mitä todella tapahtui, sinä liikuskelet nyt pelkkien spekulaatioden alueella "mitä jos" -maailmassa.
Oliko Neuvostoliitolta tulossa jotain niin konkreettista Sallan suunnalta että Suomen piti hyökätä ensin? Ei sallanrata sotaan johtanut. - aivopesukone
äläkä arvuuttele kirjoitti:
"Suomen puolinen osa valmistui joskus toukokuussa 1941
Joten miten se liittyy tapahtumiin 25.6.1941
Miksi NL vaati sen rakentamisen? "
Nimim. Nimierkki lateli faktatietoa siitä mitä todella tapahtui, sinä liikuskelet nyt pelkkien spekulaatioden alueella "mitä jos" -maailmassa.
Oliko Neuvostoliitolta tulossa jotain niin konkreettista Sallan suunnalta että Suomen piti hyökätä ensin? Ei sallanrata sotaan johtanut...tämä sallanratahan oli sitten lisätty rauhansopimusneuvotteluissa yhdeksi ehdoksi vasta suomalaisten neuvottelijoiden saapuessa moskovaan...neuvottelijat eivät pitäneet rataa vaarallisena koska siihen ei sisältynyt NL:kontrollioikeutta....
- propakandaa!
Tosiasia on, että sodan aloitti Neuvostoliitto pommittamalla Suomalaisia kaupunkeja ja tunkeutumalla väkivalloin Suomen maaperälle. Lue eki historiaa :)
- ihan tosi
sallanrataa se ei viitsi näemmä edes jälkiviisastella, aikalaisille sellaisen ilmestyminen umpikorpeen mahtoi olla aikamoinen juttu.
Jos ette usko, siellä se on vieläkin, ai niin sen katsomiseen tarvitaan nykyään jonkun lupa! - äläkä keuhkoa
"Tosiasia on, että sodan aloitti Neuvostoliitto pommittamalla Suomalaisia kaupunkeja ja tunkeutumalla väkivalloin Suomen maaperälle. Lue eki historiaa :) "
Mainitaanhan tuossa aloituksessa se pommitus, mutta missä ja milloin NL tunkeutui väkivalloin Suomen maaperälle kun sotatoimet alkoi kesällä 1941? - halua lisätä tai arvoida
äläkä keuhkoa kirjoitti:
"Tosiasia on, että sodan aloitti Neuvostoliitto pommittamalla Suomalaisia kaupunkeja ja tunkeutumalla väkivalloin Suomen maaperälle. Lue eki historiaa :) "
Mainitaanhan tuossa aloituksessa se pommitus, mutta missä ja milloin NL tunkeutui väkivalloin Suomen maaperälle kun sotatoimet alkoi kesällä 1941?mitään muuta, koska sen päämäärä tuolta kirjoitukselta hupsahtaisi muualle.
Kaikki nuo kirjoitukset ovat päämäärähakuisia.
Hienosti kirjoitettuja, mutta sisältö on arvotettu jo ennen kuin kirjoitettu, muu materiaali loistaa sekä ajatuksista että lainauksista poissaolollaan. - xxxxxxxxxxx
halua lisätä tai arvoida kirjoitti:
mitään muuta, koska sen päämäärä tuolta kirjoitukselta hupsahtaisi muualle.
Kaikki nuo kirjoitukset ovat päämäärähakuisia.
Hienosti kirjoitettuja, mutta sisältö on arvotettu jo ennen kuin kirjoitettu, muu materiaali loistaa sekä ajatuksista että lainauksista poissaolollaan."Hienosti kirjoitettuja, mutta sisältö on arvotettu jo ennen kuin kirjoitettu, muu materiaali loistaa sekä ajatuksista että lainauksista poissaolollaan. "
Eipä näytä sinultakaan sitä väittämääsi poissa olevaa materiaalia siihen täytteeksi löytyvän. Mitä siitä on jäänyt pois? Et pysty kertomaan, eli mitään ei ole jäänyt pois.
- saa noin esittää.
Pitää vannoa ikuisesti suomalaisten oikeamielisyyteen ja viattomuuteen.
Ei saa kirjoittaa noin, vaikka se totta onkin. Pitää noudattaa jo ikivanhaa liturgiaa. "Kun Neuvostoliitto salaa, varkain, petollisesti, ilman sodanjulistusta jne..."
Ja sitten tavanomaiset: "Senkin kommari, punikki, maanpetturi ja mitä muita sanoja niitä olikaan? Ai niin, stalinisti!"- asiat
vähän lavemmalta pohjalta, eikä enää viitsi jättää vain yhden osa-alueen varaan kaikkea.
Noin hyvä kirjoittaja, mutta vain harvinaisen kapea-alainen. - 6.05
asiat kirjoitti:
vähän lavemmalta pohjalta, eikä enää viitsi jättää vain yhden osa-alueen varaan kaikkea.
Noin hyvä kirjoittaja, mutta vain harvinaisen kapea-alainen.-harvinaisen kapea-alainen.-
Ekillä on 6.05 syndrooma! MOT - kiitos?
asiat kirjoitti:
vähän lavemmalta pohjalta, eikä enää viitsi jättää vain yhden osa-alueen varaan kaikkea.
Noin hyvä kirjoittaja, mutta vain harvinaisen kapea-alainen."Noin hyvä kirjoittaja, mutta vain harvinaisen kapea-alainen. "
Kertokaapa nyt mitä siitä sitten on jäänyt pois jos kerran on niin kapea-alaista? Minusta tuo oli melko kaikenkattava selostus lyhykäisyydessään aiheesta josta sentään kirjoitetaan kokonaisia kirjoja. - puuttuvat
kiitos? kirjoitti:
"Noin hyvä kirjoittaja, mutta vain harvinaisen kapea-alainen. "
Kertokaapa nyt mitä siitä sitten on jäänyt pois jos kerran on niin kapea-alaista? Minusta tuo oli melko kaikenkattava selostus lyhykäisyydessään aiheesta josta sentään kirjoitetaan kokonaisia kirjoja.Näistähän ei tietysti ollut tässä kysekään, mutta ilman motivaatiota on vaikea lähteä sotatoimeen.
Siis.
Miksi Saksa hyökkäsi ja miksi Suomi lähti Barbarossaan mukaan?
Nimierkiltä samanlainen aloitus Saksan ja Suomen hyökkäyssodan motivaatioista ja olen tosi kiitollinen. TSEMPPIÄ EKI! Tähän mennessä ehkä paras aloitus mitä olen nähnyt täällä. - se kokonaisuus
puuttuvat kirjoitti:
Näistähän ei tietysti ollut tässä kysekään, mutta ilman motivaatiota on vaikea lähteä sotatoimeen.
Siis.
Miksi Saksa hyökkäsi ja miksi Suomi lähti Barbarossaan mukaan?
Nimierkiltä samanlainen aloitus Saksan ja Suomen hyökkäyssodan motivaatioista ja olen tosi kiitollinen. TSEMPPIÄ EKI! Tähän mennessä ehkä paras aloitus mitä olen nähnyt täällä.mukaan!
Katso asioita molemmilla silmillä, kirjoitat hyvin, mutta vain niin kauhean yksipuolisesti.
Osaatko laventaa ajatteluasi, jotta ei mene kaikki tietosi ja taitosi koko ajan harakoille!
Tsemppa ja mieti! - puhtaasti sotilaalliselta k...
puuttuvat kirjoitti:
Näistähän ei tietysti ollut tässä kysekään, mutta ilman motivaatiota on vaikea lähteä sotatoimeen.
Siis.
Miksi Saksa hyökkäsi ja miksi Suomi lähti Barbarossaan mukaan?
Nimierkiltä samanlainen aloitus Saksan ja Suomen hyökkäyssodan motivaatioista ja olen tosi kiitollinen. TSEMPPIÄ EKI! Tähän mennessä ehkä paras aloitus mitä olen nähnyt täällä."Hyökkäyssodan päämäärät puuttuvat "
Jos pysytään aloittajan tarkoittamissa sotilaallisissa toimissa niin hyökkässodan päämäärä oli talivisodassa menetetyn Suomen Karjalan takaisin valtaaminen, Itä-Karjalan valtaaminen Neuvostoliitolta ja Saksan tukeminen Kuolan suunnalla sen valtaamisessa, kuin myös etelässä Leningradin kukistaminen. Barbarossa-suunnitelmassa Leningrad piti ensin vallata yhdessä suomalaisten kanssa, mutta hyökkäyksen edetessä saksalaiset luopuivat tästä ja syksyllä -41 tavoite oli Leningradin kukistaminen piirittämällä se.
Poliittisten syiden puolelle mennään siinä jos aletaan pohtia miksi koko sota alkoi. Tässähän oli tarkoitus keskittyä vain sotilaallisiin toimiin. - oi niin paljon
puhtaasti sotilaalliselta k... kirjoitti:
"Hyökkäyssodan päämäärät puuttuvat "
Jos pysytään aloittajan tarkoittamissa sotilaallisissa toimissa niin hyökkässodan päämäärä oli talivisodassa menetetyn Suomen Karjalan takaisin valtaaminen, Itä-Karjalan valtaaminen Neuvostoliitolta ja Saksan tukeminen Kuolan suunnalla sen valtaamisessa, kuin myös etelässä Leningradin kukistaminen. Barbarossa-suunnitelmassa Leningrad piti ensin vallata yhdessä suomalaisten kanssa, mutta hyökkäyksen edetessä saksalaiset luopuivat tästä ja syksyllä -41 tavoite oli Leningradin kukistaminen piirittämällä se.
Poliittisten syiden puolelle mennään siinä jos aletaan pohtia miksi koko sota alkoi. Tässähän oli tarkoitus keskittyä vain sotilaallisiin toimiin.ennemmän suuresta jälkiviisaudesta kuin Päämaja aikanaan.
Tinasotilaat tässä marssii...
Puhtaasti sotilaalliselta kannalta ja sitten suoltaa pelkkää Aatu-aatetta.
Kotikutoinen ajattelija. - tietoa
oi niin paljon kirjoitti:
ennemmän suuresta jälkiviisaudesta kuin Päämaja aikanaan.
Tinasotilaat tässä marssii...
Puhtaasti sotilaalliselta kannalta ja sitten suoltaa pelkkää Aatu-aatetta.
Kotikutoinen ajattelija.Nevaa pitkin, jahka Leningrad olisi ensin tasoitettu maan tasalle, piti etelärajan kulkea.
- on sulla tavoitteet
tietoa kirjoitti:
Nevaa pitkin, jahka Leningrad olisi ensin tasoitettu maan tasalle, piti etelärajan kulkea.
meni jo!
Ei auta.
Ei pommitettu.
Ei tuhottu Murmanskin rataa.
Ei hyökätty.
Harmittaako siis noin kauheasti, että vieläkin oot siellä maata tasoittelemassa.
Kas kumma kun Marski oli sun kanssas erimieltä ja sattui olemaan vielä ihan aikalainen ja johti koko hommaa.
Hyvä sun on nyt yrittää Marskin päätä kannalles kääntää, mutta ei se taida vieläkään suostua! - ei mun eikä sun
on sulla tavoitteet kirjoitti:
meni jo!
Ei auta.
Ei pommitettu.
Ei tuhottu Murmanskin rataa.
Ei hyökätty.
Harmittaako siis noin kauheasti, että vieläkin oot siellä maata tasoittelemassa.
Kas kumma kun Marski oli sun kanssas erimieltä ja sattui olemaan vielä ihan aikalainen ja johti koko hommaa.
Hyvä sun on nyt yrittää Marskin päätä kannalles kääntää, mutta ei se taida vieläkään suostua!"Kas kumma kun Marski oli sun kanssas erimieltä ja sattui olemaan vielä ihan aikalainen ja johti koko hommaa. "
Sori vaan, Marski on menossa Murmanskin radalle ja Leningradiin, muttei päässyt. Jälkeenpäin sitten seliteltiin ettei edes haluttu, mutta totuus on toisenlainen ;) - realisti#1
ei mun eikä sun kirjoitti:
"Kas kumma kun Marski oli sun kanssas erimieltä ja sattui olemaan vielä ihan aikalainen ja johti koko hommaa. "
Sori vaan, Marski on menossa Murmanskin radalle ja Leningradiin, muttei päässyt. Jälkeenpäin sitten seliteltiin ettei edes haluttu, mutta totuus on toisenlainen ;)Ilmeisesti tavoitteena oli Muurmannin radan katkaiseminen, joka jäi tekemättä saksalaisten onnettoman sotimisen takia. Mutta voisitko kertoa lähteen väitteelle, että suomalaiset olisivat halunneet hyökätä Leningradiin? Lähimpänä oltiin Syvärillä, josta oli tarkoitus saksalaisten painostuksen johdosta hyökätä etelään päin, mutta Leningradiin saakka menemisestä ei tuolloinkaan ollut kysymys. Jos olet historian tutkimuksesta löytänyt tuon vallankumouksellisen todisteen suomalaisten hyökkäyssuunnitelmista Leningradiin, niin jaa se muun maailman kanssa. Barbarossa-suunnitelmaan tuota ei nimittäin sisältynyt.
- ............
realisti#1 kirjoitti:
Ilmeisesti tavoitteena oli Muurmannin radan katkaiseminen, joka jäi tekemättä saksalaisten onnettoman sotimisen takia. Mutta voisitko kertoa lähteen väitteelle, että suomalaiset olisivat halunneet hyökätä Leningradiin? Lähimpänä oltiin Syvärillä, josta oli tarkoitus saksalaisten painostuksen johdosta hyökätä etelään päin, mutta Leningradiin saakka menemisestä ei tuolloinkaan ollut kysymys. Jos olet historian tutkimuksesta löytänyt tuon vallankumouksellisen todisteen suomalaisten hyökkäyssuunnitelmista Leningradiin, niin jaa se muun maailman kanssa. Barbarossa-suunnitelmaan tuota ei nimittäin sisältynyt.
" Jos olet historian tutkimuksesta löytänyt tuon vallankumouksellisen todisteen suomalaisten hyökkäyssuunnitelmista Leningradiin, niin jaa se muun maailman kanssa. Barbarossa-suunnitelmaan tuota ei nimittäin sisältynyt."
Barbarossaan sisälyi alunperin niin Leningradin kuin Moskovankin kukistaminen ja valtaus siinä missä koko Neuvostoliiton tuhoaminenkin, sehän on päivänselvää. Ei kai saksalaiset niitä vain piirittämään lähteneet :)
Saksa luopui Leningradin valtaamisesta syyskuussa (Jokipiin mukaan ainakin) ja heidän oli takoitus saartaa se yhdessä suomalaisten kanssa, mutta se ei onnistunut. Karjalan armeijakin sai marraskuussa käskyt tukea saksalaisia, mutta se käsky peruttiin saksalaisten epäonnistuttua etenemisessä Syvärin suuntaan. - realisti#1
............ kirjoitti:
" Jos olet historian tutkimuksesta löytänyt tuon vallankumouksellisen todisteen suomalaisten hyökkäyssuunnitelmista Leningradiin, niin jaa se muun maailman kanssa. Barbarossa-suunnitelmaan tuota ei nimittäin sisältynyt."
Barbarossaan sisälyi alunperin niin Leningradin kuin Moskovankin kukistaminen ja valtaus siinä missä koko Neuvostoliiton tuhoaminenkin, sehän on päivänselvää. Ei kai saksalaiset niitä vain piirittämään lähteneet :)
Saksa luopui Leningradin valtaamisesta syyskuussa (Jokipiin mukaan ainakin) ja heidän oli takoitus saartaa se yhdessä suomalaisten kanssa, mutta se ei onnistunut. Karjalan armeijakin sai marraskuussa käskyt tukea saksalaisia, mutta se käsky peruttiin saksalaisten epäonnistuttua etenemisessä Syvärin suuntaan."Barbarossaan sisälyi alunperin niin Leningradin kuin Moskovankin kukistaminen ja valtaus siinä missä koko Neuvostoliiton tuhoaminenkin, sehän on päivänselvää."
Voitko esittää lähteen sille, että suomalaisten suunnitelmiin tai Barbarossa-suunnitelmaan jossakin vaiheessa on sisältynyt suomalaisten joukkojen hyökkääminen Leningradin kaupunkiin? Tämä nimittäin on historian tutkimuksen kannalta vallankumouksellinen tieto ja on vain oikein, että jaat tämän tiedon muun maailman kanssa. Tuo viestisi ei nimittäin kerro mitään, joka olisi osoituksena suunnitelmasta suomalaisten joukkojen käyttämisestä Leningradin valtaamiseen tai miehitykseen. - usko,
............ kirjoitti:
" Jos olet historian tutkimuksesta löytänyt tuon vallankumouksellisen todisteen suomalaisten hyökkäyssuunnitelmista Leningradiin, niin jaa se muun maailman kanssa. Barbarossa-suunnitelmaan tuota ei nimittäin sisältynyt."
Barbarossaan sisälyi alunperin niin Leningradin kuin Moskovankin kukistaminen ja valtaus siinä missä koko Neuvostoliiton tuhoaminenkin, sehän on päivänselvää. Ei kai saksalaiset niitä vain piirittämään lähteneet :)
Saksa luopui Leningradin valtaamisesta syyskuussa (Jokipiin mukaan ainakin) ja heidän oli takoitus saartaa se yhdessä suomalaisten kanssa, mutta se ei onnistunut. Karjalan armeijakin sai marraskuussa käskyt tukea saksalaisia, mutta se käsky peruttiin saksalaisten epäonnistuttua etenemisessä Syvärin suuntaan.että Mannerheimin tavoitteena olisi ollut hyökkääminen Leningradiin, vaikka se olisi ollut saksalaisten tavoite. Missä olisi ollut ne vankileirit, johon Leningradin asukkaat olisi voitu sijoittaa. Johan tämä nyt on matemaattisestikin ajateltuna mahdottomuus ja Mannerheim taisi tajuta tämän. Taisi ukko paremmin pidättää saksalaisia hyökkäämästä sinne. Alueelle jääneet asukkaat/sotilaat eivät varmasti olisi katselleet sivusta ja alueelle olisi syntynyt vastarintaliikkeitä. Vertaapa tätä nyt vaikka Ranskan vastarinta liikkeeseen. Mannerheim tunsi Stalinin paremmin kuin kukaan muu sen aikainen suomalainen. 30-vuotta Venäjällä/Neuvostoliitossa. Siinä ajassa oppii jo tuntemaan kenet tahansa.
- vastasi siihen jo
usko, kirjoitti:
että Mannerheimin tavoitteena olisi ollut hyökkääminen Leningradiin, vaikka se olisi ollut saksalaisten tavoite. Missä olisi ollut ne vankileirit, johon Leningradin asukkaat olisi voitu sijoittaa. Johan tämä nyt on matemaattisestikin ajateltuna mahdottomuus ja Mannerheim taisi tajuta tämän. Taisi ukko paremmin pidättää saksalaisia hyökkäämästä sinne. Alueelle jääneet asukkaat/sotilaat eivät varmasti olisi katselleet sivusta ja alueelle olisi syntynyt vastarintaliikkeitä. Vertaapa tätä nyt vaikka Ranskan vastarinta liikkeeseen. Mannerheim tunsi Stalinin paremmin kuin kukaan muu sen aikainen suomalainen. 30-vuotta Venäjällä/Neuvostoliitossa. Siinä ajassa oppii jo tuntemaan kenet tahansa.
Nimierkin mukaan Leningrad ois jyrätty maantasalle, on sillä sellaiset näkemykset sillä erkillä.
- valtaamiseen
usko, kirjoitti:
että Mannerheimin tavoitteena olisi ollut hyökkääminen Leningradiin, vaikka se olisi ollut saksalaisten tavoite. Missä olisi ollut ne vankileirit, johon Leningradin asukkaat olisi voitu sijoittaa. Johan tämä nyt on matemaattisestikin ajateltuna mahdottomuus ja Mannerheim taisi tajuta tämän. Taisi ukko paremmin pidättää saksalaisia hyökkäämästä sinne. Alueelle jääneet asukkaat/sotilaat eivät varmasti olisi katselleet sivusta ja alueelle olisi syntynyt vastarintaliikkeitä. Vertaapa tätä nyt vaikka Ranskan vastarinta liikkeeseen. Mannerheim tunsi Stalinin paremmin kuin kukaan muu sen aikainen suomalainen. 30-vuotta Venäjällä/Neuvostoliitossa. Siinä ajassa oppii jo tuntemaan kenet tahansa.
olisi tarvittu vankileirejä?
Ei Pariisin valtauskaan tarvinnut niitä. - isänmaallisuus
valtaamiseen kirjoitti:
olisi tarvittu vankileirejä?
Ei Pariisin valtauskaan tarvinnut niitä.Leningradin ja Moskovan valtaus olisi tarvinnut paljon paremmin varustautuneet armeijat. Myös aloitusajankohta sotaan oli väärä. Huonosti varustautuneet armeijat talvea varten saksalaisilla, samoin venäläisillä talvisodassa. Lisäksi venäläisten kansallinen itsetunto tuli jo ilmi Lemetin motissa, periksi ei anneta, syödään vaikka nahkavyöt viimeisenä, kun tulee oikein nälkä.
- Hakooo!
on sulla tavoitteet kirjoitti:
meni jo!
Ei auta.
Ei pommitettu.
Ei tuhottu Murmanskin rataa.
Ei hyökätty.
Harmittaako siis noin kauheasti, että vieläkin oot siellä maata tasoittelemassa.
Kas kumma kun Marski oli sun kanssas erimieltä ja sattui olemaan vielä ihan aikalainen ja johti koko hommaa.
Hyvä sun on nyt yrittää Marskin päätä kannalles kääntää, mutta ei se taida vieläkään suostua!>Ei tuhottu Murmanskin rataa.<
Sehän olikin oikeasti Kirovin rataa ja sitä olikin 500 km suomalaisten hallussa. Siis Karhumäestä Syvärin taakse saakka! Tavallaanhan se oli Muurmannin rataa sekin...
Ennen 1941 sotaa ei vaan tiedetty Sorokasta Kantalahteen tehdystä haarasta mitään... - sellaista
vastasi siihen jo kirjoitti:
Nimierkin mukaan Leningrad ois jyrätty maantasalle, on sillä sellaiset näkemykset sillä erkillä.
"Nimierkin mukaan Leningrad ois jyrätty maantasalle, on sillä sellaiset näkemykset sillä erkillä. "
Ei ole väittänyt sellaista, olet lukenut väärin.
- ne jaksaa.
Että sinä jaksat. Hanki oikea elämä.
- 6.05
6.05
Missä on Eki -setä? "Operaatiosuunnitelma
Neuvostoliittoon vastaan kohdistuvan sodan valmistelut alkoivat heinäkuun viimeisinä päivinä 1940 salaisessa Saksan korkeimman sotilasjohdon kokouksessa. Suunnittelu alkoi välittömästi operaationimellä Aufbau Ost, joka annettiin elokuussa. Marraskuussa Hitler antoi ohjeen numero 18, jonka mukaan idän hyökkäyksen suuunnitelmia tuli jatkaa oli poliittisten neuvottelujen tulos mikä tahansa. Joulukuussa, 18. päivä, annettiin ohje numero 21, jossa määriteltiin operaatio Barbarossa ja sen strategiset tavoitteet.[1]
Suomi, Unkari ja Romania laskettiin suunnitelmassa todennäköisiksi liittolaisiksi. Hitler rakensi suunnitelmansa salamasodan (saks. blitzkrieg) varaan. Suunnitelman lähtökohtana oli suorittaa hyökkäys leveällä Suomenlahti–Mustameri-linjalla. Hitlerin tavoitteet perustuivat pääosin poliittisiin ja sotataloudellisiin arviointeihin. Hitlerin ensimmäinen tavoite oli Leningradin valloitus. Toiseksi hän tavoitteli Ukrainan raaka-aineita ja Donetsin seudun sotatarviketeollisuuden haltuunottoa. Saksan maavoimien esikunta (OKH) oli tavoitteista eri mieltä Hitlerin kanssa; OKH piti tärkeimpänä tavoitteena Moskovaa"
Lisäksi olen nähnyt kartan jossa oli Barbarossa suunnitelma piiretty linjalle Leningrad- Moskova –Stalingrad. Tuo Stalingrad tuntuu aika kaukaiselta 22.6.1941 lähtöasemia ajatellen. Kuitenkin Stalingradista sen verran, että Volgan mennessä kokonaan poikkii olsi Venäjä ollut käytännössä repeytynyt halki.
Olen myös kuulut ”realistisemman” Leningrad-Moskova-Odessa Barbarossa tavoite linjan.
Joka tapauksessa, jos Moskova olisi vallattu olisi myös Leningrad murtunut. Moskovan valtaaminen ja sen pitäminen olisi ollut Neuvostoliiton loppu. Venäjän tärkein liikenne, maantie- ja rautatieristeys, merkittävä teolisuus alue oli Moskova.
Tilanne kesällä 1941 oli näin jälkikäteenkin arvioitaessa saksalaisille edullinen. Kaikki näytti, että Moskova saataisiin. Kunnes eteläinen armeija ryhmä sai hetkeksi tärkeämmän roolin ja enemmän resursseja elokuussa 1941.
Ukrainassa hukattiin aikaa suur-moteissa ja niden murtamisissa. Huom Stalinilla oli enemmän miehiä kuin tarvis, olisi pitänyt aivan saman tien elokuussa 1941 käynnistää operaatio Taiffuuni ja purra Neuvostoliiton kaulavaltimo poikki, Taiffuunin päämäärä aivan oikein Moskova, mutta aivan liian myöhään.
2 kk liian myöhään - juuri sen verran, kun aikaa hukattiin elokuusta - lokakuuhun 1941.
Venäläiset saivat lisäaikaa pääkaupungin puolustuksen rakentamiseksi, mahdolisuuden järjestää joukot ja reservit ja Siperialaisetkin reservit ehtivät mukaan - joiden iskiessä Saksan oli hätää kärsimässä kovassa pakkasessa.
Tämän vuoksi Saksa hävisi, kun menetti elokuun ja lokakuun välisen ajan Moskovan valtaamiseksi. Emme edes opiskelisi Englantia vaan Saksa olisi aivan luonnollinen ensimmäinen vieraskieli.
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3484614
- 302912
Naisiin ei ole luottamista
Ainakaan useimpiin suurin osa hakee vain hyötyä miehistä tavalla tai toisella.951979- 1341935
Minun täytyisi lopettaa
Kaipaaminen. Siksi kun en pysty mihinkään. Tulee vain harmia kun kaipaan. Olen niin väsynyt, ei kiinnosta mikään, enkä e311835Olet niin lähellä
.... mutta en tiedä haluatko nähdä tai kuulla minusta. Minulla on ikävä sua, minua nuorempi nainen.401742- 311633
Hävetkäämme!
Rydman saa jatkaa. Hymyili leveästi haastattelujen aikana. Mikä meissä on vikana kun tuollainen "mies" ministerinä?1121435Tänään onkin hyvä päivä
Selata koko päivän Tinderin hunajaisia naisia. Jospa löytyy se rakkaus. Vähän kuin pelaisi hedelmäpelejä. 💘🍑🍍611319- 1771302