Gal. 2:1-10: PAAVALI JA JERUSALEMIN SEURAKUNNAN JOHTOMIEHET
Gal. 2:11-14PAAVALI JA PIETARI ANTIOKIASSA
---
Tehtyään 14 vuotta lähetystyötä pakanoitten keskuudessa Paavali menee Jerusalemiin alkuapostoleiden luo saatuan tähän kehoituksen Herralta (Apt. 15:1-29).
Tämä tapahtui ilmestyksen kautta (j. 2).
Mukaansa hän ottaa läheisen työtoverinsa BARNABBAAN, jolla oli hyvät suhteet Jerusalemin alkuseurakuntaan, sekä TIITUKSEN, joka edusti taas pakanamaailmaa (j. 1).
Tässä ensimmäisessä ”kirkolliskokouksessa” päästiin yhteisymmärrykseen,; ympärileikkaamattomat (pakanat) saivat pysyä ympärileikkaamattomina.
Tämän sopimuksen merkiksi lyötiin ”kättä päälle” ja sovittiin työn jako (j. 9).
Tämä oli suuri voitto kirkon yhtenäisyydelle ja kristillisen opin puhtaana säilymiselle.
Näin Paavalin peräänantamattomuus palkitaan (j.5).
---
Kysymyksiä:
1)Paavali joutui taistelemaan valheveljiä (j. 4) ja jopa itse Pietaria (j. 11) vastaan. Miten ”hairahtuneita” tulisi ojentaa ja kenen?
2)Millaisia erimielisyyksiä on tämän päivän kristikunnassa, jotka uhkaavat kirkon yhtenäisyyttä?
Gal. 2:11-14PAAVALI JA PIETARI ANTIOKIASSA
---
Tehtyään 14 vuotta lähetystyötä pakanoitten keskuudessa Paavali menee Jerusalemiin alkuapostoleiden luo saatuan tähän kehoituksen Herralta (Apt. 15:1-29).
Tämä tapahtui ilmestyksen kautta (j. 2).
Mukaansa hän ottaa läheisen työtoverinsa BARNABBAAN, jolla oli hyvät suhteet Jerusalemin alkuseurakuntaan, sekä TIITUKSEN, joka edusti taas pakanamaailmaa (j. 1).
Tässä ensimmäisessä ”kirkolliskokouksessa” päästiin yhteisymmärrykseen,; ympärileikkaamattomat (pakanat) saivat pysyä ympärileikkaamattomina.
Tämän sopimuksen merkiksi lyötiin ”kättä päälle” ja sovittiin työn jako (j. 9).
Tämä oli suuri voitto kirkon yhtenäisyydelle ja kristillisen opin puhtaana säilymiselle.
Näin Paavalin peräänantamattomuus palkitaan (j.5).
---
Kysymyksiä:
1)Paavali joutui taistelemaan valheveljiä (j. 4) ja jopa itse Pietaria (j. 11) vastaan. Miten ”hairahtuneita” tulisi ojentaa ja kenen?
2)Millaisia erimielisyyksiä on tämän päivän kristikunnassa, jotka uhkaavat kirkon yhtenäisyyttä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siis kiitos kotisivusi koira-osiosta. Siellä oli hauska kohta se,kun mitä kehitysvammaiset sanovat koiran juoksuajasta.
Minulla on kehitysvammainen ystävä ja tiedän kuinka aitoja he voivat olla.Kuinka pienestä ilostua!
Tää nyt oli pahasti asian vierestä,sorry,mut en voinut vastustaa kiusausta saada muutkin hyvälle päälle!
Lindan omistaja,kurkkaa sinäkin!
S.R.
Hei Tapio522 !
Kiitos! xD !: "Siis kiitos kotisivusi koira-osiosta.
....Tää nyt oli pahasti asian vierestä,sorry, ..."
---
Et sinä nyt aivan asian vierestä puhu....
Galatalaisetkin ovat kuin tappeleva koiralauma, jossa rähistään ja purraan; Gal. 5:15.
Kiirettä pitää. Katson Tapion sivuja myöhemmin. Huomenna h-hetki. Kiitos Tapiolle, älä pahastu.
Jeesuksen veressä on voima.
Vanhat asenteet ja uskomukset ovat meissä joskus todella tiukassa.
Vaikka Jeesus oli antanut apostoleilleen käskyn tehdä KAIKKI kansat hänen opetuslapsikseen ”kastamalla ja opettamalla” (Matt. 28:19,20), niin heidän oli vaikea käsittää tätä. He olivat niin kiinni perinteissä.
Pietarinkin lankeemus osoittaa sen, että monet kuuluisat , Pyhää Henkeä täynnä olevat miehet saattavat langeta suuriinkin synteihin (esim. Simson, Daavid ja monet muut).
Tällaiset esimerkit Raamatussa ovat meille rohkaisuksi; ei kukaan ole koskaan langennut niin pahasti, ettei voisi nousta.
Jos kerran Pietari on langennut, voin minäkin langeta; kun kerran hän on noussut, voin minäkin nousta.
Luther sanoo lohduttavasti:
”Arka, vapiseva omatunto antakoon suuren arvon tällaisille esimerkeille, jotta niiden avulla oppisimme paremmin ymmärtämään, mitä oikein rukoillaan, kun sanotaan: ”Anna meille anteeksi…”, ja tunnustetaan usko syntien anteeksiantoon, johon apostolit ja kaikki pyhät ovat uskoneet.
Meidän tavallamme ja meidän kanssamme he ovat rukoilleet: Isä meidän…”
Muuten meillä on samat aarteet kuin heilläkin: sama Kristus, kaste, sana ja syntien anteeksianto (Ef. 4:5).
Kaikkea sitä he ovat tarvinneet, aivan samoin heidät on pyhitetty ja pelastettu kuin meidätkin pyhitetään ja pelastetaan” (Luther).
"Tällaiset esimerkit Raamatussa ovat meille rohkaisuksi; ei kukaan ole koskaan langennut niin pahasti, ettei voisi nousta."
Näin on kirjoitettu:
Sananl. 24:16
Vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen, mutta jumalaton sortuu onnettomuuteensa.
Tässä ovatkin kysymyksessä VANHURSKAAT. En siis tekisi Pietarin uskosta esimerkkiä. Kehotus kuuluu lankeamattomuuteen, puhtauteen, nuhteettomuuteen ja vilpittömyyteen, ei lankeamiseen.
Saatana vääntää tämän pietarinuskon KÄÄNTYMÄTTÖMÄN sydämessä kehotukseksi laiminlyömään rakkautta Jumalan Totuuteen, koskapa "ainahan saa anteeksi".
Niin että järjestys on tämä: rakkaus ja kasvu kohti Jumalan koko Totuutta ja sitä kautta Armahdus. Ei vain tekosyntien armahdus vaan Synnin kuolema, puhdas omatunto ja puhdas sydän. Siitä on vakuutena Pyhä Henki, joka johdattaa kaikkeen Totuuteen. Silloin ei tarvitse etukäteen miettiä: entä jos lankean?
Jumalan Totuus maistuu myrkyltä jumalattoman suussa, mutta hurskaalle se on hunajaa. Näin on myös armon laita: jumalaton odottaa lautaselle vain armonpullia ja niistäkin poimii vain rusinat, Jumalaa pelkäävä syö sen, mitä Jumala lautaselle tuo.
Pietarin elämä ja Kristuksen seuraaminen olivat hänen oma vaelluksensa. Voimme ottaa niistä opiksemme, mutta pitää varoa tekemästä niistä sellaista armonjärjestystä, jossa Pietarista tai hänen lankeamisesta tuleekin armon astinlauta. Vain yksi on välimies: Jeesus Kristus.
Pietari kävi ahtaasta portista: hän itki katkerasti, mutta sai armahduksen. Pullien syönti kuuluu vain juhliin, arkielämä ei ole vain pullansyöntiä.
Mutta kun puhuit Pietarin esimerkistä, rohkaisulla tarkoitit kai synnin jättämistä, et siihen jäämistä?