Laskeeko yhteisöjen (valtiot, osavaltiot, kunnat) merkitys globalisaation myötä? Mikä mahtaa olla tämän taloudellinen vaikutus? Itselleni tulee mieleen että yksilön motivaatio tuotannon suhteen voisi jopa laskea. Syystä että haluaako suomalainen tuottaa jotain kiinalaisen hyödyksi? Haluaako turkulainen luovuttaa rahojaan uuteen puistoon Tampereelle? Globalisaation myötä yhteisöjen rajat alkavat häilyä yhä enemmän ja voisi olettaa näin myös yhteisöllisen motivaation vähenemän.
Toisaalta voisi ajatella että ihmisen omat tarpeet ylittävät yhteisöjen tarpeet ja globalisaation kehittyessä näiden omien tarpeiden tyydytyksen mahdollisuudet kasvavat ja motivoisi ihmisiä pyrkimään eteenpäin/tuottamaan enemmän. Näin yhteisöjen merkitys hiipuisi ja globalisaatio edistäisi tasaisempaa hyvinvointia maailmalla.
Ideoita?
Toisaalta voisi ajatella että ihmisen omat tarpeet ylittävät yhteisöjen tarpeet ja globalisaation kehittyessä näiden omien tarpeiden tyydytyksen mahdollisuudet kasvavat ja motivoisi ihmisiä pyrkimään eteenpäin/tuottamaan enemmän. Näin yhteisöjen merkitys hiipuisi ja globalisaatio edistäisi tasaisempaa hyvinvointia maailmalla.
Ideoita?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Historiallinen totuus on, että ihmiset ei oikeasti halua uhrautua tai ponnistella muiden kuin oman perheensä ja itsensä vuoksi.
Glopalisaation myötä perheiden ja sukujen, tai muiden vastaavien yhteisöjen kuten kirkkojen merkitys sosiaalisena yksikkönä vahvistuu.
Ehkä jopa oman "kylän" merkitys korostuu, oli se kylä sitten kaupungin osa tai vaikka urheiluseura.
...tuo on totta. Yhteisöt olemassa sen takia koska halutaan erottua muista tai jopa ehkä pelätään muita. Minusta suomi & pohjoismaat ovat hyviä yhteisöjä koska meillä on paljon yhteistä ja vähän pelättävää ainakin tällä hetkellä toisistamme. EU:sta en ole niin varma. en tiedä onko mitään yhteistä esim. ranskalaisen muslimin kanssa.??
Mitä suomi merkitsee teille? Minulle ainakin turvallisuutta vielä toistaiseksi.