Lainaan lyhyen viestin avaukseksi:
Viides artikla sanoo: NATOn jäsenmaat ovat velvollisia auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista "tarpeeksi katsomillaan toimenpiteillä, sotilaallinen voimankäyttö mukaan lukien". Eli siis tiukan paikan tullen Nato-maa voi silti sanoa sotilaallisen voimankäytön olevan tarpeetonta.
::::::::::::
Noinko on?
Eli Suomi esim. ei saisi jäsenyydellään edes teoriassa mitään varmuutta mistään turvatakuista?
Viides artikla sanoo: NATOn jäsenmaat ovat velvollisia auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista "tarpeeksi katsomillaan toimenpiteillä, sotilaallinen voimankäyttö mukaan lukien". Eli siis tiukan paikan tullen Nato-maa voi silti sanoa sotilaallisen voimankäytön olevan tarpeetonta.
::::::::::::
Noinko on?
Eli Suomi esim. ei saisi jäsenyydellään edes teoriassa mitään varmuutta mistään turvatakuista?
Vastaukset 34
Vanhimmat
turvatakuut
Jos sellainen tilanne, että kaikki 27 jäsenmaata kieltäytyisi minkäänlaisesta avusta, materiaalista, kalustosta, nopean toiminnan joukoista, niin pyytäjän lähtökohdissa jotain ihan pihalla.
Nato ei ole automaatti, joka lähtisi mukaan joka sotkuun.
Siksi viimeinen päätös oikeus aina Natolla itsellään ei ulkopuolisilla.
Tuo toimii samoin kuin terrorismin vastaisen liiton periaatteet.
Olemme mukana nytkin tällä hetkelläkin terrorismin vastaisessa koalitiossa, liityimme siihen ihan ensimmäisten joukossa.
Emme silti lähteet hyökkäämään.
Suomalaiset Nato -joukot rakentavat tällä hetekllä Afganistanissa kouluja.
Pakistanin maanjäristys alueella Nato toimi avustusten kuljettajana vaikeakulkuisessa vuoristossa. vain Natolla oli käytössään sen tason kalustoa jolla avun tarvitsijat tavoitettiin.
En usko, että tulisi sellaista tilannetta, että olisimme joutuneet hyökkäyksen kohteeksi, eikä yksikään 27stä maasta tulisi avuksi.
En myöskään usko, että kaikkien 27 maan joukot olisivat yhtäaikaa läsnä
Selitä sitten, mitä tämä tarkoittaa?
>>>NATO:n päätöksentekoprosessi toimii konsensusperiaatteen kautta eli päätökset syntyvät tilanteessa, jossa kaikki maat ovat yksimielisiä.
Jokaisella jäsenmaalla veto-oikeus natossa, jolla päätöksentekoprosessi voidaan keskeyttää.
Pitääkö paikkansa?
sinn edelliseen avaukseesi!
Kerropa nyt, kun täällä on väitetty, ettei Suomen(kaan) ole pakko lähteä nato-operaatioihin, jos ei halua.
Kerro, mitä tuo viides artikla sitten tarkoittaa ja mihin se velvoittaa, vai velvoittaako se mihinkään?
Jos se velvoittaa, silloin ne väitteet, ettei Suomen ole lähdettävä, jos ei halua, ovat olleet valhetta.
Jos se taas ei velvoita, se tarkoittaa, ettei Suomellakaan sitten voi olla niitä paljon puhuttuja turvatakuita, kun kenenkään ei tarvitse lähteä, jos ei halua.
Ja sitten tuo, että päätös tehdään Natossa niin, että vaaditaan yksimielisyys kaikkien jäsenten kesken, että kukaan voi lähteä mihinkään.
Lisäksi jokaisella on veto-oikeus, jolla koko valmistelu voidaan keskeyttää?
Voiko sekavampaa olla?
Ei ainakaan kirjoitusten määrä ollut lisääntynyt.
Siellä tuo on edelleen vailla vastausta.
käytännössä näin.
Nato maa B joutunut hyökkäysen kohteeksi.
Naton hätäkokous, jossa päätetään:
Nopean toiminnan joukot, jotka vahtivuorossa maista E,R,T lähetetään heti paikalle.
Maa B kertoo: ei lentokoneita.
Maahan B lähetetään lentokoneita Natomaasta K.
Maa S toimittaa kuljetuskalustoa.
Maa G huolehtii pakolaisista yhdessä maan H kanssa ja kuljettaa paikalle tarvikkeet.
Maa J toimittaa ammukkisia jne..
Ymmärrätkö?
Maan B omat joukot tietysti mukana kaikessa.
Entäpä, jos ei haluta lähettää?
Mikä tuo jokaisella maalla oleva veto-oikeus on?
JA onko nyt sitten kuitenkin niin, että jos Suomi olisi jäsen, sen olisi lähetettävä joukkoja?
Täällä on kerrottu, että Suomi saa päättää itse?
Mitä tuolla viidennellä artiklalla sitten on virkaa?
Selitä tarkemmin?
tapahtuu???
Kirjoitan ja kirjoitan ja mun vastaukset häviää?????
Onko näin käynyt aiemminkin????????????????????
VAstauksia olen odottanut.
Ei ole tullut.
Kysymyksiäkin on jo niin paljon eri pakoissa, ettei tämä tästä selviä.
Viides artikla on sekava.
Mihin se jäsenet lopulta velvoittaa.
Mitä ovat veto-oikeudet jokaisella jäsenellä?
Mitä tarkoittaa, että päätökset tehdään kaikkien jäsenmaiden yhteisymmärryksessä?
Mitä, jos yhteisymmärrystä ei tule?
Onko kaikkien pakko selittää asioita, joista suurin osa kirjoittajista ei näytä ymmärtävän?
Minä ainakaan lähtisi näin vähäisillä tiedoilla vaatimaan Suomen liittymistä NAtoon.
KAnsan enemmistö on vastaan.
NAtop ei ota jäseniksieen sellaisia, joilla ei ole kansansa tuki jäsenhakemukselle.
Mitä tämäkin tarkoittaa?
"Jäsenmaiden hallitukset ja parlamentit päättävät osallistumisesta sotilasoperaatioihin. Jäsenmaiden aktiivisuus perustuu jäsenmaiden hallitusten valitsemalle linjalle.
Hallitukset lähettävät sotilasjoukkoja ja NATO vastaanottaa joukot operaatioita varten. Jokaisella NATO-maalla säilyy oikeus päättää lähetettyjen joukkojen osallistumistasosta ja aikataulusta."
Miten tuo liittyy viidenteen artiklaan?
Silloinkinko jäsenmaat saavat päättää, ettei lähde mihinkään?
Tulihan tuokin viestisi:)))
Mitä hyötyä Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle? Vastaus on suoraan Naton peruskirjan viidennestä artiklasta, joka velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan mahdollisia hyökkääjiä vastaan.
Nato on turvallisuuspoliittinen yhteiselin, joka takaa jäsenilleen koskemattomuuden. Toistaiseksi yksikään Nato-maa ei ole joutunut hyökkäyksen eikä edes vakavan uhittelun kohteeksi. Viron ilmatilaa on ehkä loukattu, mutta niin on Suomenkin, vaikka emme ole Naton jäsen.
Suomen ei tarvitsisi hankkia itselleen kaikkein kalleimpia järjestelmiä, vaan esimerkiksi taisteluhelikoptereita saisi tosipaikan tullen lainaksi. Pääsisimme osallisiksi jo olemassa oleviin johtamis- ja valvontajärjestelmiin sekä jakamaan Naton tiedustelutietoja muiden jäsenmaiden kanssa.
Nato ei suinkaan ole mikään monoliittinen sotakone, jolla on vain yksi tahto. Päinvastoin, Nato on entistä eurooppalaisempi ja yhtenäisempi vastapaino Yhdysvalloille, joka joutui hyökkäämään Irakin tähtilipun alla, kun niin monet Nato-maat kieltäytyivät tukemasta äkkipikaista operaatiota.
Jotkut ovat sanoneet, että Suomen hyvin kehittynyt idänkauppa kärsisi, jos nyt liittyisimme Natoon. Sellaiset puheet eivät tietenkään pidä paikkaansa. Venäjän tärkeimmät kauppakumppanit EU:ssa, Saksa ja Ranska, ovat Naton jäseniä.
Jäsenyys ei sulje meiltä mitään ovia. Norja on oiva esimerkki rauhantahtoisesta Nato-maasta, joka noudattaa omaa ulkopolitiikkaansa ja kantaa vastuuta myös maailmanlaajuisista ongelmista.
Nyt on hattujen aika hakea Suomelle todelliset turvatakuut. Liittyä kannattaa ennen kuin sille tulee oikea tarve, joka saattaisi lamauttaa päättäjät. Naton antamassa tuulensuojassa voimme sitten tulevina vuosikymmeninä taas myssytellä turvallisin mielin.
"joka velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan mahdollisia hyökkääjiä vastaan. "
Nytkö taas ollaankin velvollisia auttamaan (siis viidennen artiklan perusteellako?).
No, jos näin on, niin kannattaa natomainostajien sekin muistaa tästälähin mainita, kun tälläkin "aukeamalla" nytkin on mehdollisimman epäselvästi ja monelle mallille selitetty sitä velvollisuutta.
Ja tuossa artiklassa sitäpaitsi näyttää olevan tuota tulkinnanvaraakin.
"tarpeeksi katsomillaan toimenpiteillä, sotilaallinen voimankäyttö mukaan lukien"
Eli tarpeellisiksi katsomillaan.
Ja edelleenkään en saa vastausta noihin veto-oikeuksiin ja siihen, kuinka päätös johonkin osallistumisesta tehdään?
Riittääkö yhden maan vastahanka kaatamaan koko prosessin, jota aletaan mahdollisesti kaavailla, ja miksei noihin osin tässäkin ja toisessa ketjussa oleviin kysymyksiin tule vastausta?
"Nato on turvallisuuspoliittinen yhteiselin, joka takaa jäsenilleen koskemattomuuden. "
Miten se takaa esim. koskemattomuuden terrori-iskuja vastaan?
Viidettä artiklaa ei ole tarvinnut milloinkaan soveltaa käytäntöön. Yhteenkään NATO-maahan ei ole kukaan hyökänny!
Turkki pyysi ennen Irakin sotaa turvallisuustakeita, jos Irak hyökkäisi ennalta ehkäisevästi sen maaperälle. Ranska veto-oikeudellaan kumosi Turkin pyynnön.
Eriasia olisi ollut jos Irak olisi hyökännyt Turkkiin. Tuskin Ranska siinä tapauksessa olisi evännyt avun Turkilta. Ennalta ehkäiseviin operaatioihin ei turvatakuita anneta ainakaan Ranskan mielestä.
Ensin pitää tapahtua hyökkäys ja sitten aletaan toden teolla soveltamaan NATO:n kovinta ydintä, artikla 5, käytäntöön.
Todennäköisyys, että johonkin NATO-valtioon hyökättäisi on pienempi kuin hyökkäys NATO:n ulkopuolella olevaan valtioon. Pelote on pienempi kuin NATO-mailla.
Todennäköisesti et saa ikinä oikeata vastausta artiklapulmaasi. Toivottavasti et, sillä se tietäisi sotaa väistämättä. ;)
Asia on siis niin, että Venäjä hyökkää mielestäsi Suomeen, mutta natomaihin ei hyökätä?
Et katso terroristien hyökkäyksiä hyökkäyksiksi?
Naton olemassaolon aikana ei Suomeenkaan ole hyökätty.
Terroristiryhmät ovat eri asia kuin eri valtioiden lailliset armeijat. NATO voi antaa jäsenvaltiolleen apua, jos jokin valtio hyökkää sen kimppuun.
Jos muutama terroristi päättää iskeä metroon, niin ei sitä välttämättä voi estää kukaan. Esimerkkejä on useita (Japani, Englanti jne.).
On tyhmää luulla, että NATO-jäsenyys poistaisi kaikki mahdolliset uhkat Suomesta. Ei lääkäritkään pysty parantamaan kaikkia potilaitaan, vaikka haluaisivatkin. Jotain asioita ei vain pysty estämään tai takaamaan kukaan!
Entäs, jos käy niin, että natojäsenyys houkuttelee niitä terroristeja, joita se ei kykene ennaltakaan ehkäisemään?
Jos Venäjältä ei tulekaan armeijaa, vaan muutama terroristijoukko?
Se kun tuo maaraja säilyy tuossa, vaikka ennaltaehkäisemään kykenemättömään Natoon liitytäänkin.
Ja naapuri on edelleen yhtä lähellä?
On tyhmää luulla tosiaan, että Natojäsenyys pistaisikaikki mahdolliset uhat, mutta se se vasta v..uttaisi, jos se lisäisi niitä.
Ja maksaisimme vielä siitä ilosta.
Suurempi todennäköisyys joutua hyökkäyksen kohteeksi on valtiolla joka ei kuuluu NATO:on
Kaikki on mahdollista! Hyökkäys johonkin NATO-maahan on epätodennäköistä, mutta mahdollista. Kyllähän se sinunkin pitäisi tietää!
Terroristit ovat soluttautuneet yhteiskuntaan. He eivät käytä asepukuja ja tunnuksia. He suunnittelevat ja iskevät huomaamattomasti. Yleensä onnistuneen iskun jälkeen tuhot selviävät. NATO eikä kukaan muukaan pysty antamaan täyttä 100%:n suojaa terrori-iskuilta. Terroristit ovat iskeneet NATO-maihin. Pitäisihän sinun tämäkin seikka tietää!
Jos Suomeen hyökättäisiin nyt, niin turha kuvitellakkaan, että 5. artiklasta olisi mitään hyötyä. Sitä sovelletaan ainoastaan NATO:n jäsenvaltioihin. Jäsenvaltiona Suomi saisi apua NATO:sta. Ilman jäsenyyttä joutuisimme hoitamaan sodan itse. Onko meillä yhtä paljon vai vähemmän voimaa kuin NATO:lla on? Tähänkään kysymykseen sinun ei tarvitse vastata, jos et jaksa. No, vastaan sun puolesta. NATO:lla on enemmän asevoimaa ja resursseja kuin Suomella. Näin olisit varmasti vastannut itsekkin...
"Jäsenvaltiona Suomi saisi apua NATO:sta."
Lukemalla tämänkin ketjun huomaa, etteipä tuo olekaan yhtään selvä asia, että saisi mitään apua.
Nyt naks, naks, naksahtaa kone kiinni.
Terroristit eivät ole valloittaneet Lontoota, vaikka iskivätkin metroon. Syyskuun 11. päivän iskut eivät olleet vallankumous. jne. jen.
Jos venäjältä tulisi Suomeen kolme terroristia, niin luultavasti niistä selvittäisiin ilman NATO:n apua.
Kukaan ei ole väittänyt NATO:n poistavan kaikkia uhkia maailmasta. Lääkärikään ei voi taata parantavansa kaikki potilaansa, vaikka kuinka haluaisi. Ajatuskin on täysin naurettava.
Suomi hyötyy varmasti NATO:n tiedustelutiedoista koskien terrorismiakin. Tällä hetkellä tiedustelu jakaa tietoa ainoastaan jäsenvaltioilleen. Vaikka Suomi on NATO:n rauhankumppani, niin tiedustelutietoja ei Suomeen anneta.
Maaraja Venäjän kanssa säilyy. Hyökkäyksen todennäköisyyttä voidaan pienentää, mutta ei kuitenkaan poistaa. ;)
Mielipiteitä on puolesta ja vastaan. Ei pidä kuitenkaan suuttua, vaikka toisen mielipide ei miellytä.
Vasta, kun johonkin NATO:n jäsenvaltioon hyökätään, sitten tiedämme varman vastauksen kysymykseen 5. artiklan turvatakuista. Toistaiseksi yhteenkään NATO-maahan ei ole hyökätty, niin ennakkotapausta ei ole. Tarkkaa vastausta ei kukaan tiedä.
Jos ainoa peruste vastustaa NATO:a on epätietoisuus 5. artiklasta, tuntuu vähän heppoiselta perusteelta.
näinhän se menee.Suomi ressukka on maantieteellisesti huonossa paikassa.Iso arvaamaton naapuri vieressä.Mielistelyt ja nöyristelyt pois ja järki käteen.Kymmenen pistettä Kääriäiselle kun huomasi että suomen alasajettu armeija ei kykenekkään puolustamaan maatamme tarpeentullen.Jokaiselle itsenäiselle maalle kuuluu asianmukaiset puolustusvoimmat.Ei maailma muutu yhtäkkiä hyväksi.Emme elä turvallisessa nukkekodissa.Ihmettelen miksi armeijamme on alasajettu ja kuka meitä puolustaa tarpeentullen?Nato nähdään suurena peikkona vaikka tosiasiassa se on meidän ainoa turvamme tosipaikan tullen.Jos haluamme itsenäisyytemma säilyttää.
Esimerkiksi Viro on aivan rähmällään USA:n edessä, sen takia, että automaattisia turvatakuita ei ole, vaikka Natossa ovatkin. Virolaisten Bushin mielistely johtuu tästä syystä.
Viro kumartaa USA:lle ja samalla pyllistää vanhalle mihittäjälleen Venäjälle.
Mieletäni Viro haluaa näyttää Venäjälle kuuluvansa NATO:on ja samalla länsivaltoihin.
"Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista "tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla". Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden. Sen jälkeen, kun Natossa tehtiin syyskuussa 2001 päätös 5 artiklan mukaisen toiminnan käynnistämisestä, on korostettu jokaisen valtion osallistumista kykyjensä ja halunsa mukaan."
"Koska Nato toimii konsensus- eli yhteisymmärryksen periaatteella, voi yksikin jäsenmaa vaikuttaa päätöksen sisältöön. Itselleen tärkeässä asiassa yksittäisellä jäsenmaalla on paljon sananvaltaa. Pyrkimyksenä olisi hakea neuvotteluin sellainen ratkaisu, johon kaikki voisivat yhtyä. Mikäli jokin jäsenmaa ei jostain syystä halua osallistua päätöksentekoon, se voi harkita rakentavaa pidättymistä. Tällöin se ei osallistu päätökseen, mutta ei estä päätöksen syntymistä. Pidättyjä (kuten päätökseen osallistunutkin) voi myös olla osallistumatta itse päätöksen seurauksena käynnistettävään toimintaan, mutta sen tulee pidättyä liittokunnan toiminnan vastaisista toimista. Mm. Kreikka toimi tähän tapaan Kosovon pommitusten aikana."
http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=34909&contentlan=1&culture=fi-FI
"Artikla 5 ei kuitenkaan johtanut Naton yhteiseen operaatioon, vaan operaatio al-Qaida -verkoston tuhoamiseksi Afganistanissa käynnistettiin Yhdysvaltojen johdolla."
5. artiklassa on sen takia jätetty väljäksi, jos esimerkiksi on välitön ydinsodan uhka, niin silloin pidätytään sotilaallisesta avusta ja annetaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle vain poliittista tukea.
Joku viikko sitten tuli uutinen NAton suunnitelmista tulevaisuutta koskien.
Kukaan ei tunnu tietävä edes, mihin suuntaan NAto itse muuttuu ja NAtoon ollaan silti menossa?
Kuinka se uutinenkin unohtui niin pian, ettei siitä kirjoitettu kuin muutama kirjoitus.
NAtojäbäkin sanoi, ettei osaa sanoa mitään, kun oli niin tulkinnanvaraista NAton tulevaisuus.
Onko tuo tieto kohta jo vanhaa uudistuvassa nAtossa?
Eli koko artikla on sitten ihan miten sitä itsekukin tulkitsee, jos joskus pitää alkaa tulkitsemaan?
No, leikitään, että Suomi on liittynyt Natoon.
Venäjä hyökkää.
Me siis voimme joutua tyytymään poliittiseen tukeen?
Vai saako sitäkään välttämättä?
Venäjähän voi uhkailla ydinpommilla?
Mitä tarkoitetaan Naton turvatakuilla?
Turvatakuiden ydin on siinä, että hyökkäys yhtä liittokunnan jäsentä vastaan katsotaan samalla hyökkäykseksi kaikkia vastaan (Naton peruskirjan 5 artikla). Jäsenmaat antavat sitoumuksen auttaa pulaan joutunutta jäsentä käytettävissään olevin keinoin.
Naton omaa aluetta kohtaan ei nykyisin katsota olevan sellaista merkittävää sotilaallista uhkaa, johon Nato ei ainakaan lähimmän kymmenen vuoden aikana kykenisi vastaamaan. Yhteisen puolustuksen katsotaan luovan turvallisuutta pelkällä olemassa olollaankin. Samalla Nato-maat uudistavat puolustusvoimiaan ja parantavat valmiuksiaan yhteistoimintaan. Käytännön työn painopiste on nyt kriisinhallinnassa, koska sillä suunnalla on paljon tehtäviä.
Mitä merkitsee artikla 5?
Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.
Artikla 5 sisältyvän turvatakuun perinteinen merkitys muuttui kylmän sodan jälkeen ja investoinnit yhteiseen puolustukseen vähenivät, joukkoja supistettiin merkittävästi ja Naton toiminnan painopiste siirtyi Balkanin kriisinhallintaoperaatioiden myötä uusiin, artikla 5:n ulkopuolisiin tehtäviin. Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan mukaiset turvatakuut ovat kuitenkin edelleen liittokunnan toiminnan kova ydin. Yhdelläkään muulla järjestöllä ei ole yhdistettyä sotilaallista komentorakennetta, joukkosuunnittelu- ja arviointiprosessia tai yhteisharjoituksia, jotka käytännössä mahdollistaisivat turvatakuun toteuttamisen. Kylmän sodan jälkeisessä laajentumisessa yhteinen puolustus on myös ollut uusille jäsenmaille keskeinen peruste liittokunnan jäsenyyden hakemiselle.
Artikla 5 otettiin ensimmäisen kerran käyttöön hyvin erilaisissa olosuhteissa, kuin mihin se oli alun perin luotu. Turvatakuuartiklaa päätettiin soveltaa New Yorkiin ja Washingtoniin 11.9.2001 tehtyjen terrori-iskujen seurauksena. Liittolaiset asettuivat yksiselitteisesti Yhdysvaltojen tueksi ja vahvistivat artikla 5 käyttöönoton. Nato-maat sitoutuivat tukemaan Yhdysvaltoja mm. lupaamalla satamansa, lentokenttänsä ja ilmatilansa sen käyttöön. Myös Naton yhteisiä AWACS -ilmavalvontakoneita ja valmiusjoukkoihin kuuluvia sota-aluksia annettiin terrorismin vastaiseen toimintaan.
Artikla 5 ei kuitenkaan johtanut Naton yhteiseen operaatioon, vaan operaatio al-Qaida -verkoston tuhoamiseksi Afganistanissa käynnistettiin Yhdysvaltojen johdolla. Naton rajallinen rooli operaatiossa herätti arvostelua apuaan tarjonneissa eurooppalaisissa liittolaisissa. Artikla 5:n käyttöönotto oli merkitykseltään ennen kaikkea poliittinen. Puolustusliitto toimi konsultaatioareenana, ja liittokunnan poliittinen tuki vahvisti Yhdysvaltain johtamien sotilaallisten toimien oikeutusta.
Artikla 5 käyttöönoton voidaan arvioida laskeneen turvatakuupykälän käyttökynnystä, koska sitä voidaan todennäköisesti jatkossakin soveltaa myös ei-valtiollisiin uhkiin. Artikla 5 käyttöönotto osoitti myös, että reagointi uusiin uhkiin saattaa edellyttää suhteellisen pitkää reaktioaikaa. Se, minkälaisiin toimiin Nato voi vastaavassa tilanteessa tulevaisuudessa ryhtyä, määrittyy poliittisen konsultaation tuloksena.
Kylmän sodan aikaisessa joukkosuunnittelussa Natolla oli selkeästi määritellyt ja yksityiskohtaiset puolustussuunnitelmat Länsi-Euroopan varalle. Kullekin jäsenmaalle oli laadittu toimintasuunnitelma mahdollisen kriisitilanteen varalta, ja oma vastuualue ja tehtävät olivat ennalta tiedossa ja harjoiteltuja. Kylmän sodan aikana artikla 5:n uskottavuutta lisäsi ydinpelote, etupainotteinen puolustus ja Yhdysvaltain joukkojen mittava läsnäolo Euroopassa.
Huolimatta laajoista ja yksityiskohtaisista puolustusjärjestelyistä on artikla 5:n toimivuudesta mahdollisessa kriisitilanteessa käyty akateemista väittelyä koko liittokunnan olemassaolon ajan. Kylmän sodan aikana molempien suurvaltojen toisiaan vastaan suunnatut ydinasearsenaalit toivat oman ulottuvuutensa Naton turvatakuukeskusteluun. Kylmän sodan jälkeen yhä pienempi osa Naton joukoista on korvamerkitty jonkun tietyn alueen puolustukseen ja yhä suurempi osa joukoista sidotaan liittokunnan kriisinhallinnan välineiksi. Nato ei ole sijoittanut pysyviä joukkoja, esikuntia eikä ydinaseita uusiin jäsenmaihin Venäjälle vuonna 1997 annetun lupauksen mukaisesti. Yhteinen puolustus toteutetaan joukkojen yhteistoimintakyvyn ja liittolaisvahvennusten avulla.
Varautuminen uudentyyppisiin turvallisuusuhkiin on merkittävästi vaikeampaa kuin vanhaan uhkaan eli laajamittaisen hyökkäykseen. Uudet turvallisuusuhkat ovat luonteeltaan monisyisiä ja vaikeasti ennustettavia. Toiminta edellyttää myös kylmän sodan ajan vaatimuksiin verrattuna erilaisia sotilaallisia kykyjä. Sen jälkeen, kun Natossa tehtiin syyskuussa 2001 päätös 5 artiklan mukaisen toiminnan käynnistämisestä, on korostettu jokaisen valtion osallistumista kykyjensä ja halunsa mukaan.
sanoi, että NATO:n 5. artiklan toteuttamiseksi riittää, että lähettää postikortin, missä lukee:"Me tuemme teitä".