’Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan".
Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen". Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä’. (Apt 19:1-7).
Tekstissä kerrotaan ihmisistä jotka eivät olleet saaneet oikeanlaista opetusta
Sen voi kuvitella olleen tavallista siihen aikaan, kun elettiin kristillisen elämän alkuaikoja, eikä kristillisen kirkon olemassaolosta oikeastaan voinut vielä edes puhua.
Nyt kun meillä on käytössä kirjoitettu Jumalan Sana; Raamattu, emme voi enää vetäytyä vastuusta. ’Meillä kaikilla on tieto’. Tämän tähden tulee heidän jotka toisia opettavat, itse perehtyä ensin siihen mitä Jumalan Sana sanoo kasteista Pyhästä Hengestä ja niin edelleen. Vasta sen jälkeen hän voi ryhtyä muiden opettajaksi. ’Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta. (Hepr 6:1-2).
Opettajalla on suuri vastuu siitä, että hänen opetuksensa on oikeanlaista, perustuen Pyhiin kirjoituksiin eli Jumalan Sanaan. ’Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.’ (Lk 12:47-48).
Tarkka kuvaus siitä kuinka Pyhällä Hengellä täyttyminen oikein tapahtuu, ja mitä ulkonaisia merkkejä siihen voi liittyä on Apostolien tekojen luvussa kaksi. Tällöin myös suuri joukko ihmisiä tuli uskoon, sen jälkeen, kun he olivat kuulleet Pietarin saarnaavan. Pyhällä Hengellä täyttyminen ei ole vain itsetarkoitus vaan sillä on aina myöskin näkyviä seurauksia Jumalan valtakunnan asian edistymiseksi
maan päällä.
Esimerkiksi kielillä puhumisella on oma merkityksensä. Raamattu sanoo että ’kielillä puhuva rakentaa itseään’ (1 Kor 14:4). Mutta kielillä puhuminen on myös merkki, silloin kun se liittyy seurakuntaelämään. ’Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.’ (1 Kor 14:22).
Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen". Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä’. (Apt 19:1-7).
Tekstissä kerrotaan ihmisistä jotka eivät olleet saaneet oikeanlaista opetusta
Sen voi kuvitella olleen tavallista siihen aikaan, kun elettiin kristillisen elämän alkuaikoja, eikä kristillisen kirkon olemassaolosta oikeastaan voinut vielä edes puhua.
Nyt kun meillä on käytössä kirjoitettu Jumalan Sana; Raamattu, emme voi enää vetäytyä vastuusta. ’Meillä kaikilla on tieto’. Tämän tähden tulee heidän jotka toisia opettavat, itse perehtyä ensin siihen mitä Jumalan Sana sanoo kasteista Pyhästä Hengestä ja niin edelleen. Vasta sen jälkeen hän voi ryhtyä muiden opettajaksi. ’Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta. (Hepr 6:1-2).
Opettajalla on suuri vastuu siitä, että hänen opetuksensa on oikeanlaista, perustuen Pyhiin kirjoituksiin eli Jumalan Sanaan. ’Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.’ (Lk 12:47-48).
Tarkka kuvaus siitä kuinka Pyhällä Hengellä täyttyminen oikein tapahtuu, ja mitä ulkonaisia merkkejä siihen voi liittyä on Apostolien tekojen luvussa kaksi. Tällöin myös suuri joukko ihmisiä tuli uskoon, sen jälkeen, kun he olivat kuulleet Pietarin saarnaavan. Pyhällä Hengellä täyttyminen ei ole vain itsetarkoitus vaan sillä on aina myöskin näkyviä seurauksia Jumalan valtakunnan asian edistymiseksi
maan päällä.
Esimerkiksi kielillä puhumisella on oma merkityksensä. Raamattu sanoo että ’kielillä puhuva rakentaa itseään’ (1 Kor 14:4). Mutta kielillä puhuminen on myös merkki, silloin kun se liittyy seurakuntaelämään. ’Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.’ (1 Kor 14:22).
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Pyhä Henki" ei tule eikä mene – ainakaan ihmisten käskyillä – eikä kasteella saa muuta aikaan kuin nuhan – ellei kuivaa itseään heti.
Tuo "Pyhä Henki", iankaikkisuuden henki, on Jumalasta, jolla on eri "tehoja", tapa vaikuttaa. Se on olemassa jokaisessa luodussa. Kaikki eivät edes tiedä sen olemassaoloa itsessään.
Välillä se tulee esiin kun tekee jotain "hyvää", laupiasta vaikka se ei ole oman elämän tapa, tai kun "omatunto" alkaa kolkuttamaan.
Kun se alkaa kuoriutumaan ihminen toimii sitä vastaan ja seuraukset ovat mm masennus, huono vointi, sairastuminen jne.
Ihminen joka kohtaa tuon tilanteen itsessään tarvitsee oikean opettajan – ei Kristinuskon jeesustelijoita.
Viittaat Hepr 6:1-2 osaan. Voin vakuuttaa sinulle sen ettei Jeesus sitä opettanut – eikä toiminut sen mukaisesti.
Suurin osa siitä, ja vastaavat ovat samasta sylttytehtaasta mitä Hindulaisuus ja siitä kehittyneet muut opit, kuten Buddhalaisuus opettaa. (Kuten kolminaisuusoppi).
Sitaatti: "Opettajalla on suuri vastuu siitä, että hänen opetuksensa on oikeanlaista, perustuen Pyhiin kirjoituksiin eli Jumalan Sanaan."
Väärin. Opettajalla ei ole vastuuta kuin itselleen. Hän toimii – mikäli on Jumalan opettaja seuraavan mukaan:
Joh. 14:26
Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
Jumalan sana ei tule kirjoista, eikä oppi, vaikka kaikki uskonnot sitä tarjoavat
Opettajan ensisijainen vastuu on omalle itselleen, vastuu siitä että hänessä on Jumalan henki ja yhteys jumalaan ja, Jumalan valtuutus.
Jumala voi avata ihmisen mielen ymmärtämään, se ei tarkoita että Jumala sallii hänen ryhtyvän opettajaksi.
Lopuksi, edelliseen liittyen muutama rivi josta ehkä on apua:
Kysyin Jumalalta selitystä tälle näylle.
“Tulee ruumiita ja he hukkuvat ja joutuvat virran vietäväksi. Tulen näkemään ja todistamaan. Muut ovat sokeita, eivätkä näe, eivätkä halua nähdä. Mikäli lähden itse ulos pelastamaan ja osoittamaan todisteet, niin Jumala lopettaa matkan tekoni. Minnekään en pääse.
Ihmisiä hukkuu ja kuolee porton virtaan, kukaan ei sitä näe, vaikka näkevät. Se on heidän osansa, heidän arpansa ja se on Jumalan tahto. Minun on annettava sen tapahtua, enkä saa estää sitä. Virta vieköön vainajansa, ihmiset olkoon todisteita vailla”.
PS.
Mitä "kielillä puhumiseen" tulee niin esimerkki todellisesta elämästä.
Olin aikoinaan alttarilla kun kaveri vieressä alkoi puhumaan kielillä. Aloin nauramaan, enkä voinut sille mitään. Se oli "Kali, kali, kali" ja silleen.
Muistin miten esikoiseni saatuaan äidin maitoa juuri nukahtamaisillaan, tuttua mussutelleen sanoi; "Kali, kali, kali..."
Myöhemmin opin että tuo "Kali" on osa mytologista Sikhien rituaalia – Kali ei ole mikään mukava jumala.