Kirje 17, 1881, s.2-4, Willie Whitelle syyskuun 12, 1881
Ellen anelee Jumalaa näyttämään suunnan. Hiukan myöhemmin hän näki unen ja uskoi sen olleen vastaus Jumalalta. Ellen tiesi, että James oli kuollut ja haudattu. James oli kuollut 6.8.1881. Tässä unessa Ellen keskusteli kuolleen miehensä kanssa ja James väitti "Herran" kertovan mikä olisi parasta heille.
Kun Ellen käyttää sana ”isä” hän tarkoittaa miestään Jamesia.
Kuollut James ennustaa tulevaisuutta. Hän kertoo Ellenille, että hän tulee saamaan kutsuja tärkeisiin kokouksiin ja että hän voi saada enemmän aikaan kynällään kuin äänellään.
"Työni oli minulle hyvin rakas. Olemme tehneet erehdyksen. Olemme vastanneet veljiemme lähettämiin kiireellisiin kokouskutsuihin. Meillä ei ollut sydäntä kieltäytyä niistä. Nämä kokoukset ovat uuvuttaneet meitä enemmän kuin arvasimmekaan. Hyvät veljemme olivat kiitollisia, mutta he eivät ymmärtäneet, että nämä kokoukset olivat meidän ikäisille ihmisille paljon raskaampia taakkoja. He ei eivät koskaan tulleet tietämään näiden pitkään jatkuneiden rasituksien seurauksia.
Jumala olisi suonut heidän kantavan taakat, joita me olimme kantaneet vuosia. Meidän hermostolliset energiamme olivat jatkuvasti rasittuneita, jolloin veljemme virheellisesti epäilivät motiivejamme eivätkä ymmärtäneet, että taakkamme heikensivät sydämen toimintaa. Olen tehnyt virheitä, joista suurin oli antaa myötätuntoni sellaisille ja tehdä työtä heidän puolestaan, joiden olisi tullut tehdä se itse. Ellen, kuten enennenkin, sinua tullaan pyytämään olemaan läsnä tärkeissä kokouksissa.
Vie tämä asia Jumalan eteen, mutta älä vastaa hartaimpaankaan pyyntöön. Elämäsi on hiuskarvan varassa. Tarvitset hiljaista lepoa, vapautta kaikesta jännityksestä ja ristiriitaisuuksista. Vuosien aikana me olisimme saattaneet saada paljon aikaan kirjoituksillamme ja osaamisellamme ilmaista asioita, joissa meillä on ollut sellaista tietoa, jota ihmisiltä puuttuu ja jota ihmiset tarvitsevat. Sillä tavalla sinä voit vaikuttaa kun voimasi palaavat, ja sinä voit tehdä paljon enemmän kirjoittamisellasi kuin äänelläsi.”
Kuollut James antaa Ellenille neuvon.
"Hän katsoi minuun vetoavasti ja sanoi: ”Ethän laiminlyö näitä varoituksia, Ellen? Ethän? Seurakuntalaisemme eivät koskaan tule tietämään kuinka kivulloisesti olemme työskennelleet palvellaksemme heitä, koska elämämme oli kietoutunut työn etenemiseen , mutta Jumala tietää sen kaiken. Olen pahoillani siitä, että olen tuntenut niin syvästi ja raatanut kohtuuttomasti vaikeissa tilanteissa, välittämättä elämän ja terveyden laista.
Kuollut James antaa Ellenille lisää neuvoja, että ihmiset tarvitsevat hänen kynäänsä, mutta kaihtavat velvollisuuksia, jotka uuvuttavat heitä.
Herra ei vaatinut meitä kantamaan niin raskaita taakkoja ja monien veljiemme kantamaan niin vähän. Meidän olisi pitänyt mennä Kaliforniaan ja omistaa aikamme ja voimamme kirjoittamiseen. Tekisitkö sen nyt?
Kun voimasi palaavat, voisitko ottaa kynän ja kirjoittaa nämä asiat, joita olemme niin kauan ennakoineet, mutta älä pidä kiirettä? Siellä on tärkeä asia jota ihmiset tarvitsevat. Tee tämä ensimmäiseksi tehtäväksesi. Sinun täytyy puhua jonkin verran ihmisille, mutta karta velvollisuuksia jotka ovat uuvuttaneet meidät.”
Ellen määrää kuolleen aviomiehensä aina olemaan ja työskentelemään kanssaan.
Sanoin:”No niin, James, sinun pitää nyt aina pysyä kanssani ja me tulemme työskentelemään yhdessä.” Hän sanoi: ”Minä asuin Battle Creekissä liian kauan. Minun olisi pitänyt mennä Kaliforniaan ennemmin kuin vuosi sitten. Mutta minä halusin auttaa työskentelyssä ja laitoksissa Battle Creekissä. Tein virheen. Sinun sydämesi on hellä. Sinut taivutellaan tekemään samat virheet kuin mitkä minä olen tehnyt. Elämäsi voi olla hyödyksi Jumalan asialle. Oi, nuo kallisarvoiset asiat, jotka Herralla olisi ollut minulle vietäväksi ihmisille, arvokkaita valon jalokiviä!”
Ellen herää unestaan ja hyväksyy kuolleen Jamesin ohjeet olla menemättä Battle Creekiin. Ellen myöntää, että tämä ei ollut tavallinen uni, sellainen kuin sinulla ja minulla olisi, vaan sanoo: ”Herra kieltää minua.”
Heräsin. Tämä uni vaikutti niin todelliselta. Nyt ymmärrät miksi en tunne velvollisuudekseni mennä Battle Creekiin ja ottaa kantaakseni vastuu yleiskonferenssista. Minulla ei ole velvollisuutta osallistua yleiskonferenssiin. Herra kieltää minua. Tämä riittää". – Kirje 17, 1881, sivut 2-4. (W. C. Whitelle, syyskuu 12, 1881.) White säätiö Washington, D.C. maaliskuu 25, 1980
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Ellen olisi harjoittanut sekä henkien manaamista että unista ennustamista uskoessaan saaneensa viestin kuolleelta aviomieheltään, jumalallisena ilmoituksena Jumalalta. Jumala kieltää tällaisen.
5Moos.18:10-11 10. Keskuudessanne ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa,11. loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa kuolleilta.
Ellen anelee Jumalaa näyttämään suunnan. Hiukan myöhemmin hän näki unen ja uskoi sen olleen vastaus Jumalalta. Ellen tiesi, että James oli kuollut ja haudattu. James oli kuollut 6.8.1881. Tässä unessa Ellen keskusteli kuolleen miehensä kanssa ja James väitti "Herran" kertovan mikä olisi parasta heille.
Kun Ellen käyttää sana ”isä” hän tarkoittaa miestään Jamesia.
Kuollut James ennustaa tulevaisuutta. Hän kertoo Ellenille, että hän tulee saamaan kutsuja tärkeisiin kokouksiin ja että hän voi saada enemmän aikaan kynällään kuin äänellään.
"Työni oli minulle hyvin rakas. Olemme tehneet erehdyksen. Olemme vastanneet veljiemme lähettämiin kiireellisiin kokouskutsuihin. Meillä ei ollut sydäntä kieltäytyä niistä. Nämä kokoukset ovat uuvuttaneet meitä enemmän kuin arvasimmekaan. Hyvät veljemme olivat kiitollisia, mutta he eivät ymmärtäneet, että nämä kokoukset olivat meidän ikäisille ihmisille paljon raskaampia taakkoja. He ei eivät koskaan tulleet tietämään näiden pitkään jatkuneiden rasituksien seurauksia.
Jumala olisi suonut heidän kantavan taakat, joita me olimme kantaneet vuosia. Meidän hermostolliset energiamme olivat jatkuvasti rasittuneita, jolloin veljemme virheellisesti epäilivät motiivejamme eivätkä ymmärtäneet, että taakkamme heikensivät sydämen toimintaa. Olen tehnyt virheitä, joista suurin oli antaa myötätuntoni sellaisille ja tehdä työtä heidän puolestaan, joiden olisi tullut tehdä se itse. Ellen, kuten enennenkin, sinua tullaan pyytämään olemaan läsnä tärkeissä kokouksissa.
Vie tämä asia Jumalan eteen, mutta älä vastaa hartaimpaankaan pyyntöön. Elämäsi on hiuskarvan varassa. Tarvitset hiljaista lepoa, vapautta kaikesta jännityksestä ja ristiriitaisuuksista. Vuosien aikana me olisimme saattaneet saada paljon aikaan kirjoituksillamme ja osaamisellamme ilmaista asioita, joissa meillä on ollut sellaista tietoa, jota ihmisiltä puuttuu ja jota ihmiset tarvitsevat. Sillä tavalla sinä voit vaikuttaa kun voimasi palaavat, ja sinä voit tehdä paljon enemmän kirjoittamisellasi kuin äänelläsi.”
Kuollut James antaa Ellenille neuvon.
"Hän katsoi minuun vetoavasti ja sanoi: ”Ethän laiminlyö näitä varoituksia, Ellen? Ethän? Seurakuntalaisemme eivät koskaan tule tietämään kuinka kivulloisesti olemme työskennelleet palvellaksemme heitä, koska elämämme oli kietoutunut työn etenemiseen , mutta Jumala tietää sen kaiken. Olen pahoillani siitä, että olen tuntenut niin syvästi ja raatanut kohtuuttomasti vaikeissa tilanteissa, välittämättä elämän ja terveyden laista.
Kuollut James antaa Ellenille lisää neuvoja, että ihmiset tarvitsevat hänen kynäänsä, mutta kaihtavat velvollisuuksia, jotka uuvuttavat heitä.
Herra ei vaatinut meitä kantamaan niin raskaita taakkoja ja monien veljiemme kantamaan niin vähän. Meidän olisi pitänyt mennä Kaliforniaan ja omistaa aikamme ja voimamme kirjoittamiseen. Tekisitkö sen nyt?
Kun voimasi palaavat, voisitko ottaa kynän ja kirjoittaa nämä asiat, joita olemme niin kauan ennakoineet, mutta älä pidä kiirettä? Siellä on tärkeä asia jota ihmiset tarvitsevat. Tee tämä ensimmäiseksi tehtäväksesi. Sinun täytyy puhua jonkin verran ihmisille, mutta karta velvollisuuksia jotka ovat uuvuttaneet meidät.”
Ellen määrää kuolleen aviomiehensä aina olemaan ja työskentelemään kanssaan.
Sanoin:”No niin, James, sinun pitää nyt aina pysyä kanssani ja me tulemme työskentelemään yhdessä.” Hän sanoi: ”Minä asuin Battle Creekissä liian kauan. Minun olisi pitänyt mennä Kaliforniaan ennemmin kuin vuosi sitten. Mutta minä halusin auttaa työskentelyssä ja laitoksissa Battle Creekissä. Tein virheen. Sinun sydämesi on hellä. Sinut taivutellaan tekemään samat virheet kuin mitkä minä olen tehnyt. Elämäsi voi olla hyödyksi Jumalan asialle. Oi, nuo kallisarvoiset asiat, jotka Herralla olisi ollut minulle vietäväksi ihmisille, arvokkaita valon jalokiviä!”
Ellen herää unestaan ja hyväksyy kuolleen Jamesin ohjeet olla menemättä Battle Creekiin. Ellen myöntää, että tämä ei ollut tavallinen uni, sellainen kuin sinulla ja minulla olisi, vaan sanoo: ”Herra kieltää minua.”
Heräsin. Tämä uni vaikutti niin todelliselta. Nyt ymmärrät miksi en tunne velvollisuudekseni mennä Battle Creekiin ja ottaa kantaakseni vastuu yleiskonferenssista. Minulla ei ole velvollisuutta osallistua yleiskonferenssiin. Herra kieltää minua. Tämä riittää". – Kirje 17, 1881, sivut 2-4. (W. C. Whitelle, syyskuu 12, 1881.) White säätiö Washington, D.C. maaliskuu 25, 1980
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Ellen olisi harjoittanut sekä henkien manaamista että unista ennustamista uskoessaan saaneensa viestin kuolleelta aviomieheltään, jumalallisena ilmoituksena Jumalalta. Jumala kieltää tällaisen.
5Moos.18:10-11 10. Keskuudessanne ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa,11. loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa kuolleilta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.