Niin se päivä koitti.
Pienokainen syntyi minulle, kirkosta eronneelle ja uskonsa menettäneelle. Ei niitä uskonrituaaleja sittenkään pääse karkuun.
Koska vaimoni kuuluu kirkkoon ja hän kuten sukukin haluaa että asiat tehdään "kuten ennenkin", niin lapsi sitten tammikuussa ilmeisesti saa nimensä perinteisessä kastetilaisudessa.
Mikä on ateisti-isän rooli ristiäisissä? Saanko edes pitää sylissä omaa lastani?
Kaksi uskovaista kummiakin pitäisi jostain taikoa...
Hyvin on kirkko toimintansa jatkuvuuden pedannut. Seurakunnan keskusrekisterin ilmoitus teki pelisäännöt selväksi: lapsen uskonnosta päättävät vanhemmat yhdessä ja jos eivät pääse yksimielisyyteen, päätöksen tekee äiti. Turha siis minun rutista vaimon kanssa asiasta.
Pitääkö minun tilaisuudessa laulaa virsiä, lausua rukouksia ja tehdä siunausmerkkejä pyhää voimaa säteilevillä käsilläni? Entä kun en kerta kaikkiaan usko tuohon hokkuspokkukseen?
Mitä ajattelevat uskovaiset sukulaiseni tilaisuudessa? "Hahaa! Saatiinpa sinut alistumaan ja kumartamaan Herran edessä vaikka väkisin"?
:(
Pienokainen syntyi minulle, kirkosta eronneelle ja uskonsa menettäneelle. Ei niitä uskonrituaaleja sittenkään pääse karkuun.
Koska vaimoni kuuluu kirkkoon ja hän kuten sukukin haluaa että asiat tehdään "kuten ennenkin", niin lapsi sitten tammikuussa ilmeisesti saa nimensä perinteisessä kastetilaisudessa.
Mikä on ateisti-isän rooli ristiäisissä? Saanko edes pitää sylissä omaa lastani?
Kaksi uskovaista kummiakin pitäisi jostain taikoa...
Hyvin on kirkko toimintansa jatkuvuuden pedannut. Seurakunnan keskusrekisterin ilmoitus teki pelisäännöt selväksi: lapsen uskonnosta päättävät vanhemmat yhdessä ja jos eivät pääse yksimielisyyteen, päätöksen tekee äiti. Turha siis minun rutista vaimon kanssa asiasta.
Pitääkö minun tilaisuudessa laulaa virsiä, lausua rukouksia ja tehdä siunausmerkkejä pyhää voimaa säteilevillä käsilläni? Entä kun en kerta kaikkiaan usko tuohon hokkuspokkukseen?
Mitä ajattelevat uskovaiset sukulaiseni tilaisuudessa? "Hahaa! Saatiinpa sinut alistumaan ja kumartamaan Herran edessä vaikka väkisin"?
:(
Vastaukset 23
Vanhimmat
Näin kävi minullekkin.saat pitää lastasi 24/7 mutta etpä juuri toimituksen aikana.Tulet olemaan statisti siellä mutta isä koko loppuelämän.
Anna mummoille yhteinen ja perinteinen hohhoijjaa juhla tarjoa kahvit sen jälkeen ja kuuntele kuinka kiltisti se pikku....sami-setteri? olikaan kasteen aikana.
Oma lapseni erosi ekalla luokalla kirkosta ja nyt onnellinen et:ssä kävijä.
Ikinä en virsiä laulanut tai käsiäni ristinyt ja uskonasioista puhuin sen minkä oma maailmankatsomus on opettanut.
Onnea uudelle isälle.
No onhan tuo nyt jo vähän vammaista. Perinteiden ja uskonnon välillä ei ole mitään tekemistä.
Uskonnon yläpuolelle tässä todella nousee perinteet sekä yhteisöllisyys. Vaikka paikka onkin seurakuntatalo (kirkko?) ja on vahvasti värittynyt kristinuskoiseksi, ovat kaikki mukana hyvällä tahdolla.
Ei saisi omasta vakaamukseta tehdä niin suurta numeroa ja valittaa kaikesta, joka ei ole sen mukaista. Edelleen, kaikki ovat siellä mukana hyvällä meiningillä ja uskonnollisen vaikutuksen se tekee vain uskovaisiin, joten anna heille sekä itsellesi se mukava yhteisöllisyyden tuntu, jota me kaikki joskus tarvitsemme.
sorry vaan kaima, mutta itse olet ristisi valinnut.
Eli mennyt valkkaamaan kaikista maailman naisista juuri tuon ja lähtenyt hänen kanssaan kimppaan aikanaan sopimienne sanattomien sääntöjen mukaan.
Jos nyt shit hits the fan, ei vika ole kirkon, ei naisen, vaan valintasi.
Voit sopeutua, voit yrittää muuttaa suhteenne sääntöjä, voit erota ja olla yhteishuoltaja, voit etääntyä naisesta tms.
It´s up yours, kuten M Nykänen sanoisi.
Onnea!
PS. sinänsä laki on perseestä, tuon taikauskon kohdalta.
"Niin se päivä koitti.
Pienokainen syntyi minulle, kirkosta eronneelle ja uskonsa menettäneelle. "
Onneksi olkoon.
"Mikä on ateisti-isän rooli ristiäisissä? Saanko edes pitää sylissä omaa lastani?"
Itse kastetoimituksessa lapsi on sylikummin sylissä. Ei siis isän eikä äidin. Muuten ei kukaan kiellä lapseen koskemasta. Meillä parilla lapsella on kummi, joiden puoliso on kirkosta eronnut. Molemmat ovat seisoneet kummien paikalla, papin luvalla, vaikka kummius ei kirkonkirjoihin tullutkaan.
"Pitääkö minun tilaisuudessa laulaa virsiä, lausua rukouksia ja tehdä siunausmerkkejä pyhää voimaa säteilevillä käsilläni? "
Ei ole pakko, saa tuppisuunakin seistä. Sinuausmerkkejä ei tee kuin pappi. Ainoastaan yksi loitsu on, jossa isä, äiti, kummit, sisaret laittavat kätensä lapsen päälle sinauksen ajaksi. Ei sekään pakko ole.
"Mitä ajattelevat uskovaiset sukulaiseni tilaisuudessa? "Hahaa! Saatiinpa sinut alistumaan ja kumartamaan Herran edessä vaikka väkisin"? "
Miksi vaivata päätä moisella kysymyksellä ?
Kuulun minäkin kirkkoon ja ei voisi vähempää kiinnostaa. Siksi en jaksakaan erota ja avovaimokin haluaa kirkkohäät. Joku prissessaunelma olettaisin. Joten eroan kirkosta vasta kun kikkohäät takana :)
Jos se on noin rankkaa niin voisit vaikka möläyttää papille että olet ateisti ja tämä on vain muodollinen rituaali...heheheh.
"Jos se on noin rankkaa niin voisit vaikka möläyttää papille että olet ateisti ja tämä on vain muodollinen rituaali...heheheh."
Tuskinpa pappi siitä järkyttyy. Eivätköhän he ole joka päivä perhejuhlissa, joissa on kirkosta eronneita, ateisteja, muslimeja jne. Ette te niin erikoisia ole kuin luulette.
mitä suurimmalla todennäköisyydellä.
Kuten kuulijatkin.
Ainaot uskikset koko porukasta ovat valkoparran kaltaiset hihhulit, jotka ovat luoneet aivan omat todellisuuskäsityksensä ja maailmankuvansa, enemmän tai vähemmän panteistisine näkökulmineen.
Se on kaukana veden roiskuttamisesta se.
Tuo kommenttihan oli ihan hauska. Sinulla näyttää olevan hyvä päivä tänään ;-)
noin vuosi sitten:
"Pointtisi oli ilmeisesti se että heität väittämän ilman mitään aikomustakaan puhumattakaan kyvystä perustella asiaa mitenkään."
Kuvastaa aika hyvin tätä viestiä, ensin aiemmin väitetään papeista vain 1/3 uskovan kirkon oppeihin ja nyt että suurin osa papeista itse asiassa on ateisteja.
Kuitenkaan puhumattakaan kyvystä tai aikomuksesta perustella asiaa mitenkään.
Näinhän se homma etenee.
propagandakeskuksen tutkimuksista vai mistä vedetty lopputulema.
Asiahan on arka, pappi joka ei usko.
olen ev-lut kirkon tekemiä tutkimuksia lukenut eikä esittämiäsi lukuja ole silmieni eteen tullut.
Aiemmin sanoit että luit tuloksen rivien välistä lukiessasi tutkimuksia. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää mistä olet esittämäsi luvut keksinyt.
Meikäläisten suvussa ateisti-isä oli kiltisti paikalla muun suvun kanssa, seisoi selkä suorana, loitsuilematta ja laulamatta. Niinpä teki moni muukin, isoisät mukaanlukien, eikä kellään ollut valittamista. Joikukoot jumalaansa, jos tahtovat.
Jos laittaisit:
Tasa-arvovaltuutetulle valitusta meneen.
Lopputulos on nolla.
Saako ateistiäiti pitää lapsensa virallisesta hölynpöly opista ulkona?
Varmaankaan ei, koska sitten puhuu nyrkki, 20% muutenkin aviosuhteessa olevista naisista on saanut maistaa väkivallan katkeraa verijuomaa.
Onneksi on jeesus mihin turvautua.
tai puukosta yhä useammin myös miehet, rakkaiden naistensa toimesta.
Lihasta syntyy syntiturmeluksen alle pelkkä liha eli lapsi, jonka pitää syntyä uudesti elävään toivoon.
Kol.2:11-12
"ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, KRISTUKSEN YMPÄRILEIKKAUKSELLA: ollen haudattuina hänen kanssaan KASTEESSA,JOSSA te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista."
kieriskelevä pojan kloppi.."saanko edes pitää",,,
voi raukkaa...
Sympatiat sinulle,
meillä on vielä joskus sama tilanne edessä, mutta käänteisesti.
Nimittäin mieheni ja hänen vanhempansa kuuluvat kirkkoon, mutta minä olen molempien vanhempien puolelta toista-kolmatta sukupolvea kastamaton. Olen siis jo jonkin aikaa ollut varsin tyytyväinen tietoon siitä, että äiti pystyy viime kädessä estämään lapsensa kastamisen.
Joku voi tietysti olla tästä sitä mieltä, ettei kastamisesta voi mitään haittaakaan olla, jos siihen ei usko, mutta kyllä minusta tuntuu erittäin epämiellyttävältä ajatus siitä, että tuleva lapseni sotkettaisiin mihinkään mystisiin riitteihin, olivat ne sitten kukonverellä valelua keskiyöllä tai höpinöitä pyhästä hengestä. Lisäksi tiedän, ettei oma sukuni varmaan tulisi edes paikalle kirkkoon jos kaste suoritettaisiinkin, ja minä itse alkaisin kuitenkin riitelemään papin kanssa :) eli on varmaan kaikille parempi jättää väliin.
Lapsihan pitäisi joka tapauksessa erottaa kirkosta kouluikään mennessä, sillä itse pidin omista ET-tunneistani enkä toisaalta missään nimessä halua altistaa lastani uskonnontuntien hölynpölylle.
Meillä on asiasta keskusteltu jo ennakkoon ja olen miehelle tehnyt selväksi kantani tähän asiaan. Hän kuuluu kirkkoon ja hänen mielestään uskontokasvatuksesta ei mitään haittaakaan ole ja lapset voisi sitten itse erota kirkosta myöhemmin jos haluaa. Olen onneksi saanut hänet kallistumaan siihen, että lapsia ei tulla kastamaan ja ennemminkin saavat päättää haluaako liittyä kirkkoon joskus.
Harmi, että sun miehen aivosolukoissa on yksi mieletön piirre, yksi mielen hulluuden ilmentymä.
Mutta lohdutukseseksi voin sanoa, että ei se ole harvinaista, maaimanhistorian monet merkkihenkilöt olisivat tänäpäivänä luokiteltu maanisdepressiivisiksi ja muulla tavoin vinksahtaneiksi, otetaanpa vaikkapa luterilaisen oppisuunnan perustaja martin luther.
Hän oli hermoheikko, ja vatsastaan oireili muunmuassa.
Hän kirjoitti, että lusikallinen omaa paskaa nautitittuna päivittäin sai suoliston toimimaan paremmin.
Aikansa "lapsia", mutta valtionkirkkomme luoja....
Käheetä, vai mitä.
Joten ei se ole pahaa sinällään, jos hän kunnioittaa sinun korkeampaa älyllisyyttäsi.
T: Pondos
Oletteko menneet naimisiin myös perinteisissä kirkonmenoissa..?
Maistraatti plus "siunaus" kirkossa.
Jälkimmäiseen kuului polvistuminen alttarilla papin edessä. Minkä on täytynyt näyttää huvittavalta.
Ainoa kiusani oli, että eipähän saanut pappi "vihkiä" meitä.
Virsiä, rukoilua, polvistumisia, seisomisia, raamatunlauseita en päässyt karkuun.
Onnea pienokaisesta!
Meidänkin lapsillemme suoritettiin taikamenoja. Toisen kohdalla sentään ehdin ensin: piirsin sormellani erään erittäin pakanallisen symbolin poikani otsaan kun synnärillä ensimmäisen kerran sain hänet syliini. Kunnon ateistillehan pakanallisetkin symbolit ovat turhia, mutta silti. Hänestä saattaa vartuttuaan tulla pakana ja ilostuu kuullessaan teostani. Tai sitten hänestä tulee krisseli ja hän alkaa pakonomaisesti hioa otsaansa siunatulla hiekkapaperilla. Tiedä häntä.
Kummien ei tarvitse olla kovinkaan uskovaisia. Kunhan kuuluvat kirkkoon.
Kerro papille hyvissä ajoin ennen seremoniaa vakaumuksestasi. Siten hän ei ihmettele kun et osallistu lapsen siunaajiin.
Voit seisoa tuppisuuna eikä sinun tarvitse ristiä käsiäsi muiden mukana. Helvetin tylsää se on, mutta hakkaa mennen tullen krisselin leikkimisen. Passiivista vastarintaa, nääs.
Voimia hyvin rasittavaan tilaisuuteen!
"Voit seisoa tuppisuuna eikä sinun tarvitse ristiä käsiäsi muiden mukana. Helvetin tylsää se on, mutta hakkaa mennen tullen krisselin leikkimisen."
Olipa tilaisuus mikä thansa, johon on hälytetty piruntorjuntayksiköstä lisävoimia, 80% possesta toimii juuri noin.
Pappi leipänsä eteen koittaa vääntää tarinaa ja kaivaa satukirjastaan sellaisen vähemmän taikauskoisen sadun joka ei kaveria itseään hävetä aivan niin paljon.