Mikä luetaan sielunhoitoon kuuluvaksi ja kuka sitä voi antaa? Onko esim. esirukous sielunhoitoa, jos siinä tuodaan julki arkaluontoisia henkilökohtaisia asioita? Lisäksi mietin sitä, kuinka motivoituneita lain nourattamiseen on henkilöt, jotka olettavat itselläään olevan jotain erikoisoppia, joka ylittää maallisen lain.
Esimerkkinä ajattelen henkilöä joka käytökseltään on miellyttävä ja puheessaan fiksu. Kaikki ajattelevat hänestä vain hyvää. Mutta yllättäen, hän haluaa erota esim. adventtikirkosta, opillisten asioiden vuoksi. Ja fiksuna hän ei pidä "meteliä". Kuinka suuri kiusaus pastorilla tai vanhinpana on tuoda julki hänen heikkouksiaan, jotka on saatu tiedoksi sielunhoidossa. Voidaaan esim. vihjata hänellä olleen muitakin "vaikeuksia" joita ei vaito-olovelvollisuuden vuoksi voida puhua. Tällöin ihmisestä annetaan tietynlainen kuva ja hänet leimataan epäluetettavaksi. Tällöin kuvitellaan myös tekevän hyvä työ. ainut mahdollisuus estää toista seurakuntalaista lähtemästä pois totuudesta.
Minulla on jonkinlaista kokemusta tästä. Haluan varoittaa sinisilmäisestä luottamisesta pastoreihin. Mölyt kannattaa pitää mahassaan, jos on tekemisissä farisealaisten kanssa.
Esimerkkinä ajattelen henkilöä joka käytökseltään on miellyttävä ja puheessaan fiksu. Kaikki ajattelevat hänestä vain hyvää. Mutta yllättäen, hän haluaa erota esim. adventtikirkosta, opillisten asioiden vuoksi. Ja fiksuna hän ei pidä "meteliä". Kuinka suuri kiusaus pastorilla tai vanhinpana on tuoda julki hänen heikkouksiaan, jotka on saatu tiedoksi sielunhoidossa. Voidaaan esim. vihjata hänellä olleen muitakin "vaikeuksia" joita ei vaito-olovelvollisuuden vuoksi voida puhua. Tällöin ihmisestä annetaan tietynlainen kuva ja hänet leimataan epäluetettavaksi. Tällöin kuvitellaan myös tekevän hyvä työ. ainut mahdollisuus estää toista seurakuntalaista lähtemästä pois totuudesta.
Minulla on jonkinlaista kokemusta tästä. Haluan varoittaa sinisilmäisestä luottamisesta pastoreihin. Mölyt kannattaa pitää mahassaan, jos on tekemisissä farisealaisten kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos olet adventtikirkon jäsenenä niin luotatko pastoriisi aroissa sielunhoidollisissa keskusteluissa?
Niitä sanotan pastorin uskon hedelmiksi.
Sielunhoidollisen keskustelun merkitys on todella suuri. Ihmisen mielessä olevat ahdistukset, patoumat ja tunnon tuskat aiheuttavat psyykkisiä ongelmia. On erittäin tärkeää, että näistä asioista voi puhua ulkopuoliselle.
Olen ana pitänyt katolisen kirkon rippiä todela tärkeänä. Tästä voisi olla mallia moneen seurakunstaan.
Timo Flink kirjoitti tuossa ylhäällä, että seurakunnan pastoreita sitoo vaitiolovelvollisuus, mutta eikö sielunhoitoa voi antaa myös joku muu seurakunnan jäsen (diakoni). Jokainen ihminen joka valitaan tällaiseen tehtävään, luulisi ymmärtävän vaitiolovelvollisuuden merkityksen.
me ihmiset olemme vaan niin raadollisia, että houkutus toisten ihmisten asioiden kertomiseen on suuri. Se on valitettavaa.
Jos seurakunnan pastori kertoo seurakunnasta eronneen ihmisen asioita eteenpäin, on se törkeää. Tällaiseenkin on varmaan kova houkutus. Tämä on psykologisesti ymmärrettävää. aina kun ryhmästä irtoaa jäsen se aiheuttaa särön ryhmän sisäiseen yhtenäisyyteen. Toisesta pahaa puhuminen siirtää ongelmat ulkopuolelle ettei tarvitse pohtia ryhmän sisällä olevia epäkohtia. Ei kovinkaan rakentavaa.