Turusta lähetettävä joulurauhanjulistus on hetkeen sopimaton eli Suuren Rauhan kuninkaan syntymäjuhlaan. Tilaisuuden alussa veisataan Lutherin raskas ja kiukkuinen virsi. Sitten seuraa luettelo uhkauksia virkavallan taholta. Lopuksi maammelaulu ja sotilasmarssi maustettuna sotarummunpaukkeella muuttaa tilaisuuden vahvasti valtiolliseksi. Tämä johtunee siitä, että valtakirkolla eli ev.lut.kirkolla on yhteys ja syvät juuret valtiovaltaan. Tuntuu kuin uskonto ja valtiovalta sekoitettaisiin pahasti keskenään. Tämä tuntuu pahalta minun katolilaisesta joulunviettotavastani katsottuna.
Turun joulurauhanjulistus on aika
kummallinen.
864571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 86
Vanhimmat
On turhaa odottaa parempaa ekumeenista huomenta niin kauan kuin pakkoluterilaisuuden maksettu pönkittäjä Jukka Paarma vaikuttaa Turussa.
Tänä vuonna "ekumeenisessa rauhanjulistuksessa" ei ei-luterilaisille annettu edes sananvuoroa!
näin luterilaisestakin. Näillä maallisilla laeilla ei ole vahvistettu kristillistä sanomaa, eikä sidottu Saatanaa. Päinvastoin: tällaiset tekopyhät seremoniat usein vain lujittavat sielunvihollisen otetta ihmisistä.
En tänä vuonna katsonut joulurauhan julistusta TV:stä lainkaan. Uskoakseni kaava on sama vanha.
todella harmillista kun kristillinen joulurauhan sanoma ja valtiovallan eleet sulautuvat yhteiseksi sekahedelmäsopaksi, olisi selkeämpi ne pitää erillään tässä rauhansanomassa. Myös hävettävä tosiseikka luterilaisten taholta, jos ei muille Suomen kristityille ryhmille anneta yhtään osuutta tässä tapahtumassa julistaa Suomen kansalle joulurauhan sanomaa. Pitäisi ihan lähettää valituspostia luterilaisten päättäville tahoille asiasta, ehdottomasti tähän täytyisi tulla muutosta jo seuraavaksi kerraksi, ensi jouluksi.
Jeesus tuomaan rauhaa ensinkään? Eikö pikemminkin miekan, Sanan miekan?
Siksi minusta on samantekevää, kuka tai mikä "kristillinen" ryhmittymä julistelee rauhaa, kun todellista rauhaa ei ole muualla kuin Kristuksessa. Kaikki muu rauha on vain Saatanan illuusiota.
Jeesus sanoi: En minä anna niin kuin maailma antaa.
Amazon22, sinähän kirjoitat kuin paljon parjattu Liisa-Maria! Vielä muutama kuukausi sitten tällä palstalla tuo mielipiteesi olisi sensuroitu...
Vakavasti sanoen, olen iloinen siitä, että monet ovat heränneet havaitsevaan, ettei ekumenian tila olekaan maassamme niin hyvä kuin olemme tuudittautuneet luulemaan. Se antaa meille intoa puuttua epäkohtiin ja työskennellä paremman ekumeenisen huomisen puolesta.
Valitettavasti yksi epäkohta oli koko kansan töllisteltävänä tänään. "Ekumeeninen" joulurauha Turun tuomiokirkosta kesti 50 minuutta. Siitä 35 minuuttia oli musiikkia, 13 minuuttia Jukka Paarman läksyttävää puhetta, 10 minuuttia toisen luterilaisen, Yrsa Steniuksen, yleishumanistista höpinää ja 2 minuuttia kolmen muun kirkonjohtajan lyhyitä rukouksia. Tasapuolista?
Toivottavasti piispamme Józef jättäytyy ensi vuonna pois, eikä enää alistu seinäkoristeen rooliin.
löpiseekö Yrsa Stenius tai joku muu, vaan se onko "löpisijä" kristitty. Suurin osa näistä itseään Jeesuksen seuraajiksi uskovista luterilaisista EI OLE KRISTITTYJÄ. Sama koske katolilaisia.
Kehotan sinua ensin tutustumaan siihen mitä katolinen kirkko OIKEASTI uskoo ja opettaa sekä aitoon katoliseen elämään - ja vasta sitten muodostamaan käsityksesi.
Luterilaisuuteen "tutustumista" Suomessa ei sen sijaan voi välttää.
Esirukous on hyödyllinen ja voimakas, mutta jos ihminen ei itse usko ja anna Pyhän Hengen johtaa koko Totuuteen, ei kirkon uskon dogmaattisesta selityksestä ole hyötyä Yrsa Steniusta enempää.
Luterilaisista Yrsa Steniuksesta ja Jukka Paarmasta en tiedä, mutta me katolilaiset uskomme ihan todella.
se, että koko vuoden Fides julkaisi juttuja ekumeniasta, mutta n.s. 'ekumeeninen forum' - eli Kirkko katkolla, ei millään tapaa edes tunnustanut Fideksen kovaa ekumeniaa... Niin se vaan on että meidän katolilaisten on PAKKO olla 'ekumeenisia', jotta saadaan edes jotain sananvaltaa esim. raamattukomiteoissa, mutta luterilaiset senkun porskuttavat tyylillään, tapahtui mitä tapahtui (hyvänä esimerkkinä reliikin riisto)....
Rukoillaan parempaa uutta vuotta!
sinun puolestasi ahtaasta portista?
Kirkkoko kastettiin vai sinut, jotta sinä pelastuisit?
Kuoliko Kristus ristillä kirkon vain sinun itsesi puolesta?
Kenen tai minkä instituution uskosta syntinen nainen sai uskoa syntinsä anteeksiannetuiksi?
Jo kauan ennen joulua Johanna L. kyseli Pakkoluterilaisuudesta-keskustelussa miksi ihmeessä tilaisuudessa pitää laulaa M. Lutherin sanoittama "Jumala ompi linnamme", joka ei ole edes mikään joululaulu.
Tosiasiassa lienee niin, että moinen luterilaisten "kansallislaulu" laulatetaan kaikilla, jotta samalla voidaan vahvistaa harhakäsitystä tästä kansasta "luterilaisena maana". Kyllä valinta on ihan tietoinen, mikä on kovin ikävää.
Minusta kyseisen virren sanat paremminkin pilaavat alkavan joulun tunnelman kuin kutsuvat siihen!
"Tosiasiassa lienee niin, että moinen luterilaisten "kansallislaulu" laulatetaan kaikilla, jotta voidaan samalla vahvistaa harhakäsitystä tästä kansasta "luterilaisena maana". Kyllä valinta on ihan tietoinen, mikä on kovin ikävää."
Ei näy näköjään kukaan tällä palstalla tietävän mitään virrestä 170 ( "Jumala ompi linnamme " ). Tuon virren sanat on Martti Luther kirjoittanut v. 1528 psalmin 46 pohjalta.
Tässä lainaus psalmista 46: "Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat, vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa. Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat, kun hän jylisee, huojuu maa. Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä: ja hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tuleen."
"Minusta kyseisen virren sanat paremminkin pilaavat joulun tunnelman kuin kutsuvat siihen."
Ilmeisesti psalmia 46 ei sitten sovi lukea ainakaan joulun aikaan, kun se pilaisi joulun tunnelman.
Tietääkseni kukaan ei ole kiistänyt, että M. Luther sepitti kyseisen virren psalmin 46 pohjalta. Ongelmana ovat vain Lutherin omat lisäykset, jotka ainakaan minun mielestäni eivät ole kristillistä sanomaa. "Vanha vainooja" ei oikein sovi joulun sanomaan.
Olisi parasta, että juhlassa laulettaisiin esimerkiksi "On hanget korkeat, nietokset, kun joulu, joulu on meillä..." tai jokin muun valtiolliseen tilaisuuteen sopiva laulu.
Joopa joo. Lauletaan sitten "On hanget korkeat nietokset, vaan joulu joulu on meillä. On kylmät, paukkuvat pakkaset ja tuimat Pohjolan tuuloset, vaan joulu, joulu on meillä." Hankia ja korkeita nietoksia saati siiten paukkuvia pakkasia ei vain näy misssän, ainakaan tänä vuonna Turussa tai yleensä Etelä-Suomessa. Ei tunnu aidolta tuokaan eikä sovi yhtään sen paremmin valtiolliseen tilaisuuteen.
Näin luterilaisena minustakin julistus on kummallinen ja meille rakas "Jumala ompi linnamme" on kuin marssi 30-vuotisesta sodasta (mikä muuten on ko. virren tausta?). Kuten täällä on sanottu, seremonia demonstroi valitettavan valtion ja uskonnon epäpyhän liiton.
Olen ajatellut tätä joulurauhanjulistusta lähinnä historiallisena tunnelmapläjäyksenä (koko "joulurauha" -konsepti on lakihenkinen ja aikansa elänyt), en sen syvempänä ohjelmajulistuksena. Voihan sen olla kuuntelematta, kuten minä teen.
Nyt täytyy valmistautua messuun. Hyvää joulua teille palstan katolilaiset ja muutkin, myös ja erityisesti rakkaille riitakumppaneille! Kristus syntyy, kiittäkää!
Saksaksi Ein feste Burg ist unser Gott- virren tausta on se, että Luther kirjoitti sen kristittyjen taisteluvirreksi muslimeja, siis lähinnä turkkilaisia vastaan. Turkkilaiset pääsivät Wienin porteille asti, mutta joutuivat sitten peräytymään. Outoa, ettei asia ole yleisesti tunnettu?
Joulurauhan julistus on kyllä lähinnä valtiollonen perinne, ei kirkollinen, vaikka mukana on vähän tuollaista valtiokirkollisuutta. Seremonialla on lähonnä historiallista arvoa. Se televisioidaan myös Ruotsiin suorana lähetyksenä.
Kristus syntyy kiittäkää! Rauhallista joulua kaikille sotaisista virsistä huolimatta!
Jos virren tausta on muslimivastainen, sitten ihmettelen vielä enemmän, että sellainen hoilatetaan koko kansalla valtiollisessa tilaisuudessa? Tuskinpa siellä laulettaisiin juutalaisvastaisiakaan lauluja.
Veikkaisin että tämän virren tausta on hyvin tunnettu. Itse nyt vain satuin sen unohtamaan ja laiskana en viitsinyt selvittää.
Mielenkiintoista on, että esim. Augsburgin tunnustus alkaa sen toteamisella, että turkkilaiset ovat kristinuskon vihollisia. Augsburgin tunnustuksen tavoitteena oli riitojen selvittäminen ja yhteisen rintaman muodostaminen turkkilaisvaaraa vastaan.
Olen kuullut tod. näk. keksityn tarinan, että EU:n tähtilippu olisi alunperin suunniteltu kristityn Euroopan yhteiseksi lipuksi turkkilaisia vastaan samoihin aikoihin kuin Luther kirjoitti "Jumala ompi linnamme" virren. Värit (Neitsyt Marian sininen) ja symboliikka (tähdet kuin Marian sädekehässä) tukevat tätä, mutta taitaa olla satua koko tarina.
Toinen huima ja varmasti historiallisesti täyttä puppua oleva tarina kertoo, että ottomaanivakoilijat olisivat lähestyneet Lutheria ja tarjonneet rahallista apua uskonpuhdistukselle. Tavoitteena oli kristillisen euroopan jakaminen. Onko kukaan kuullut näistä aiemmin?
Ko. virsi on ainoastaan historialliselta taustaltaan muslimivastainen, ei sanojensa puolesta. Sanoissa kuvataan kristityn taistelua sisäistä pahaa vastaan ja luottamusta Jumalan apuun tässä taistelussa. "Lyö joukot helvetin" ovat ihan omia saatanoitamme, eivät turkkilaisia.
Sen sijaan muslimit vetivät herneen nenäänsä paavin taannoisista sanoista, jotka olivat muslimivastaisia. Jos jostain haluat huolestua, huolestu paavisi puheista, joilla on "Jumala ompi linnamme" -virttä suurempi vaikutus uskontojen välisiin suhteisiin.
Veikkaan että sinulle pahinta tässä virressä on se, että se on Lutherin kirjoittama ja mitään hyväähän ei voi Lutherilta tulla.
Minusta valtiollisissa tilaisuuksissa ei saisi käyttää mitään uskonnollista symboliikkaa.
Saksan-puheessaan paavimme Benedictus XVI osoitti, etteivät uskonto ja väkivalta kuulu koskaan yhteen - vaan uskonto ja järki. Hän teki sen lainaamalla keskiaikaista tekstiä, jossa väitettiin islaminuskon tuoneen vain väkivaltaa. Teksti ei ollut eikä ole paavin mielipide!
Tietysti on turhaa odottaa, että vasemmistolaisen YLEn ja paarmalaisen ev.-lut. ekumenian aikakaudella katolisesta kirkosta voitaisiin uutisoida edes objektiivisesti.
Tästä taidettiin keskustella jo aikaisemmin, joten antaa olla. En oikein ymmärtänyt, miksi paavi lainasi ko. kirjoitusta. Muslimit vain turhaan hermostuivat.
Henk. koht. en tiedä lainkaan, mitä yle uutisoi (en asu Suomessa enkä seuraa YLEä) enkä myöskään tiedä Paarmasta. Minusta paavin sanavalinnat (lähteenä useita, mm. BBC) olivat valitettavia. Ei pitäisi tahallaan kärjistää uskontojen välisiä suhteita, jotka jo nyt ovat tarpeeksi huonot.
puheen? jollet, niin ei ihme ettet ymmärrä
"Veikkaisin että tämän virren tausta on hyvin tunnettu."
Vastaan nyt tähänkin. Tuon virren tausta on kuin onkin hyvin tunnettu. Psalmi 46 on siinä taustalla, ja sen pohjalta Luther kirjoitti tuon virren vuonna 1528.
"Olen kuullut tod.näk. keksityn tarinan, että EU:n tähtilippu olisi alunperin suunniteltu kristityn Euroopan yhteiseksi lipuksi turkkilaisia vastaan samoihin aikoihin kuin Luther kirjoitti "Jumala ompi linnamme" virren.
Luther kirjoitti virren "Jumala ompi linnamme" v. 1528, v. 1529 hän julkaisi Vähän ja Ison katekismuksen sekä järjesti evankelisen jumalanpalveluksen, jossa saarna oli kunniasijalla ja jonka elävöittämiseksi hän kirjoitti sellaisia virsiä kuin "Jumala ompi linnamme" ja "Enkeli taivaan lausui näin".
"Toinen huima ja varmasti historiallisesti täyttä puppua oleva tarina kertoo, että ottomaanivakoilijat olisivat lähestyneet Lutheria ja tarjonneet rahallista apua uskonpuhdistukselle. Tavoitteena oli kristillisen euroopan jakaminen. Onko kukaan kuullut näistä aiemmin?"
Mistä luit tuollaisesta tarinasta? Ei tunnu oikein uskottavalta. Luulisi, että jos jotkut ottomaanivakoilijat tuollaista olisivat havitelleetkin, niin he olisivat kääntyneet jonkun maalllisen vallan haltijan puoleen. Sitä paitsi tuskin joku yksityinen vakoilija olisi keksinyt tuollaista. Salaliittoteorioita menee ja tulee. Harva niistä on kuitenkaan totta.
Luin sen, mitä BBC:llä ja parilla muulla oli tarjolla. Aika laajasti niissä puhetta lainattiin. Ymmärrän että painopiste oli muualla kuin islam-kritiikissä, mutta silti olisi voinut jättää sanomattakin. Muslimit tosin ovat liian herkkänahkaisia.
Kiitos informaatiosta, hauska oppia lisää. Virret kuvaavat hyvin aikaansa.
Tuo salaliittoteoria on peräisin turkkilaisesta sanomalehdestä ja on tietenkin roskaa. Onhan se ajatuksena ihan hauska. Turkkilaisilla on taipumusta mielikuvituksellisten salaliittoteorioiden rakenteluun (Orhan Pamukin kirjat kuvaavat näitäkin hyvin) ja tämä on yksi niistä.
Et tuohon lippuasiaan osaisi sanoa jotain? Tämän taas kuulin eräältä espanjalaiselta...eli näin vankalla pohjalla ovat lähteeni.
Kun tunnut tietävän virsistä, niin kysynpä tässä aivan sivuasiaa. Satutko tietämään, onko ev-lut virsikirjaa saatavana esim. CD-äänitteenä? Jotain valikoituja paloja on, mutta kaikkia ei.
Anteeksi palstan katolilaiset ja sheriffi. Tämä ei kuulunut aiheeseen eikä palstalle yleensä. Anteeksi, anteeksi, anteeksi.
Virren tausta saattaa hyvinkin olla turkkilaisvastainen, mutta Suomen kansa on ainakin sortovuosista saakka ymmärtänyt sen omalla tavallaan: "vanha vainooja, kavala, kauhea" on Venäjä ja ennen kaikkea Venäjän valapatto keisari. Routavuosina virrestä tuli eräällä lailla Suomen epävirallinen kansallislaulu kielletyn Maamme-laulun sijaan. Tämä oli sikälikin kätevää, että virren veisuuseen ei esivalta voinut puuttua, vaikka se sanoman ymmärsikin.
Uudelleen laulusta tuli isänmaallisten tunteiden tulkki talvisodan yhteydessä. Kesällä 1944 sanottiin, että kun radiossa soi Jumala ompi linnamme ja Alkot pannaan kiinni, niin silloin tietää kansanmieskin, että tosi on kyseessä. Muistaakseni virsi liitettiin joulurauhan julistukseen vasta tässä vaiheessa.
Sotien aikaan suomalaiset ajattelivat taistelevansa myös kristityn Euroopan puolesta jumalatonta Neuvostoliittoa vastaan. Tähän ajatukseen "vanha vainooja" sopi tietysti vallan hyvin. Muistaakseni useakin paavi oli myös sitä mieltä, että Neuvostoliiton takana on itse vanha vihtahousu.
niin :
http://www.vatican.va/holy_father/benedict_xvi/speeches/2006/september/documents/hf_ben-xvi_spe_20060912_university-regensburg_en.html
ole hyvä
toivottavasti selkenee
Ok, mutta tämän keskustelun pointti lieneekin se, ettei moinen sovi valtiolliseen tilaisuuteen - ainakaan enää.
"On hanget korkeat nietokset" sopisi paremmin.
että kun olet nipottanut, ettei hyvää joulua saa toivottaa kuin jouluyön messun jälkeen, niin nyt kallistut kannattamaan meteorologisesti ongelmallista JOULUlaulua adventtiaikana?
Enpä enää ihmettelisi, jos kohta kannatat "Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki" -rallia!
en satu tietämään, onko luterilaista virsikirjaa saatavana CD-äänitteenä. Lauloin kyllä pienessä lauluryhmässä jumalanpalveluksissa, mutta koskaan ei tullut asia puheeksi. Jos olisi arkipäivä, niin pianhan tuon saisi selville.
Joulurauhan julistus - jonka juuret ovat keskiajalla - on valtiollinen eikä kirkollinen tilaisuus. Sen alkuperäinen tarkoitushan on varoittaa, että mellastelu ja rikollisuus joulun aikana rangaistaan tavallista ankarammin, koska kyse on suuren juhlan häiritsemisestä. Kyse ei siis ole "joulusaarnasta", vaan valtiollisesta tai kunnallisesta kuulutuksesta.
Musiikkitarjonta tilaisuudessa - jota toki on ihmetelty aika ajoin muutenkin - perustuu taas lähinnä sorto- ja sotavuosien perinteeseen. Tällöin joulurauhanjulistusta käytettiin isänmaallisuuden osoittamiseen ja kansallishengen nostattamiseen. Tähän liittyi myös sodan aikana aloitettu joulurauhan julistuksen radiointi.
Mukavaa lukea asiallinenkin viesti kaiken kiihkoilun keskellä. Tosiaan, Joulurauhanjulistus ei ole kirkollinen tilaisuus ollenkaan!
Pahin floppi on kyllä Porilaisten marssi. Ajatelkaa, turkulaiset päättää seremonian sotilassoittokunalla tähän marssiin! Oneksi sitä ei lauleta, sillä kuulisimme pisteenä iin päällä:
"Pois, pois rauhan toimi jää,
jo tulta kohta kalpa lyö
ja vinkuen taas lentää luoti.
Joukkoon kaikki yhtykää,
meit' entisajan sankarhenget tervehtää."
Kerran Hesarissa eräs everstiluutnatti kirjoitti, että eikö tätä marssia voisi korvata vaikka Finlandialla. Siinä oli valistunut sotilas.
Pyydän anteeksi termiä "kiihkoilu". Se lipsahti, kun luin eräitä muita ketjuja, joissa jotkut ateistit vaahtoavat. Hyvää Joulua teille kaikille!
Siinä tapauksessa voisi olla parempi jättää kokonaan luterilaisen kirkon johto ym seurue sieltä kokonaan pois ja muut kirkkokunnat sekä virret. Laittaa soimaan vain esim. Porilaisten marssi sekä Suomen kansallislaulu ja Turun kaupunginjohtaja voisi pitää moraalisaarnan mahdollisesta sopimattomasta käytöksestä jouluna.
Yli kymmenen vuoden ajan joulurauhan julistuksen yhteydessä on esitetty kaksi ohjelmaa: Turun tuomiokirkossa nauhoitettu ekumeeninen joulu ja sitten suorana joulurauhan julistus.
Ongelmana on vain se, että tuomiokirkon tilaisuus on ekumeeninen vain nimeltään. Ainoana ääneen pääsee Paarma, muut kirkonjohtajat on alistettu seinäkoristeen rooliin, kuten Liisa-Maria oikein ja osuvasti sanoi.
Sama "kaikkihan ovat luterilaisia" -linja jatkuu itse joulurauhan julistuksessa, kun siinä ei veisata yhtäkään joululaulua, vaan M. Lutherin sanoiltaan vainoharhainen "Jumala ompi linnamme". Onko mukamas joulun tunnelmaa kohottavaa hoilata jostakin "vanhasta vainoojasta"?
Valitettavasti parannuksia tuskinpa on odotettavissa niin kauan kuin jokin epäekumeeninen Jukka Paarma on Suomen ev.-lut. kirkkokunnan johdossa.
Minun mielestäni sopimatonta käytöstä on, että sotaväen soittokunta esittää Porilaisten marssin. Siinähän osoitetaan suurta iloa mm. puolalaisten tappamisesta:
Pojat, kansan urhokkaan,
mi Puolan, Lützin, Leipzigin
ja Narvan mailla vertaan vuoti,
viel' on Suomi voimissaan,
voi vainolaisten hurmehella peittää maan.
Vainolaisten hurme tarkoittaa tässä yhteydessä mm. puolalaisten verta.
Ajatelkaa, että turkulainen kansliapäällikkö ensin julistaa joulurauhan, ja sen jälkeen iloitaan, että "vihollisten veri" peittää maan!
Kyseessä on kaksi eri tilaisuutta. Joulurauhan julistukseen kuuluu vain Jumala ompi linnamme, kansliapäällikön lukema julistus, Maamme-laulu ja Porilaisten marssi. Tämä tilaisuus lähetetään Vanhalta suurtorilta suorana kello 12 jouluaattona.
Sitä edeltävä kristillisten kirkkojen rauhanvetoomus on nauhoitettu aiemmin Turun tuomiokirkossa. Se ei siis liity joulurauhan julistukseen. Kyseessä on vasta 1990-luvulla alkanut perinne, kun taas joulurauhan julistuksen juuret menevät keskiajalle. Tämän tilaisuuden taustalla on ajatus siitä, että Rauhanruhtinaan syntymäjuhla olisi otollinen aika muistuttaa rauhan tärkeydestä, ja että tämä asia yhdistää kaikki kristityt. Siksi tilaisuus on alusta alkaen ollut ekumeeninen.
Päätös lähettää rauhanvetoomus juuri ennen joulurauhan julistusta on tietääkseni Ylen. Tämä kai perustuu siihen, että ihmisille halutaan antaa mahdollisuus hiljentyä jo ennen joulurauhan julistusta. Tietysti käsite "rauha" yhdistää myös molempia tilaisuuksia, vaikka sen merkitys onkin osin erilainen.
"Minun mielestäni sopimatonta käytöstä on, että sotaväen soittokunta esittää Porilaisten marssin. Siinähän osoitetaan suurta iloa mm. puolalaisten tappamisesta."
Ajattele vähän, mihin aikaan Porilaisten marssi liittyy. Puolassa oli tuolloin hallitsevassa asemassa Vaasa-suku. Muistanet Sigismundin. Puolalla oli tuolloin suurvalta-asema, jota mahtava aateli käytti ankarin keinoin hyväkseen. Se hankki itselleen oikeuden kuninkaan valintaan ja laajensi maapäivien valtuuksia.
Puolan ja Ruotsin välillä oli pelkkiä vastakohtaisuuksia, katolinen ja protestanttinen usko, germaaninen ja slaavilainen kansa jne.
Vaasan suvun katolinen haara Puolassa yritti saada haltuunsa myös Ruotsin, mutta epäonnistui. Tämä tappio teki maiden välit hyvin kireiksi.
Sotapäällikkönä Kustaa II Adolfia on pidetty yhtenä aikakautensa suurimmista. Siksi hän oli voittoisa taisteluissaan. Tuskin sinäkään olet sitä mieltä, että Ruotsin ( johon kuului tuolloin myös Suomi ) olisi pitänyt yhtään taistelua käymättä alistua Puolan valtaan. Kansa urhokas taisteli tuolloin vapaudestaan. Se sille olkoon sallittu.
Minä en ole ottanut kantaa minkään sodan oikeutukseen, mikä on oma asiansa. En ota kantaa Ruotsin käymiin sotiin. Otin kantaa Joulurauhanjulistukseen.
Soitettakoon sotilasmarssia silloin, kun on sen aika. Kun tasavallan presidentti kävelee punaista mattoa pitkin, siihen se sopii. Joulurauhankulistukseen se ei sovi ollenkaan. Täysin väärä paikka. Sen ymmärsi myös se everstiluutnantti, joka ehdotti tilalle Finlandiaa. Tätä minä kannattaisin.
Kun v. 1851 esitettiin näytelmää "Elon taistelussa", niin kun näytelmän hahmo Döbeln ( vuoden 1808 Porin rykmentin komentaja ) astui näyttämölle, niin piti soittaa marssia. Kapellimestari sattui valitsemaan Christian Cressin sävellyksen, josta tuli heti suosittu. Siitä tuli kansallinen symboli ja sitä alettiin kutsua Porilaisten marssiksi. "Vänrikki Stoolin" toiseen niteeseen Runeberg kirjoitti melodialle uhmakkaat sanat, joissa on muistumia Marseljeesista.
Turun joulurauhan julistukseen Porilaisten marssi tuli viimeistään vuonna 1896, ja se on tasavallan presidentin ja puolustusvoimien kunniamarssi.
Porilaisten marssia on yritetty milloin mistäkin syystä savustaa pois eri tilanteista. Vuosien varrella on ollut valtuustoaloitteita yms. Mutta kuulemma vain täysin historiaton tosikko voi vaatia muuttamaan satavuotisen perinteen, että se on poistumismarssina joulurauhan tultua julistetuksi. Voisihan tuosta asiasta järjestää vaikkapa kansanäänestyksen, niin tiedettäisiin, kuinka paljon on noita historiattomia tosikkoja.
Vaikka katolilaisena en voikaan yhtyä Porilaisten marssin sanoihin, se voi silti olla ok kyseisessä tilaisuudessa.
Sen sijaan M. Lutherin sanoittama "Jumala ompi linnamme" on täysin epäekumeeninen, soveltumaton ja mauton hoilotus kyseiseen valtiolliseen tilaisuuteen. Siihen sopisi jokin joululaulu tai vaikka "Maa on niin kaunis".
"Sen sijaan M. Lutherin sanoittama "Jumala ompi linnamme" on täysin epäekumeeeninen, soveltumaton ja mauton hoilotus kyseiseen valtiolliseen tilaisuuteen."
Virren "Jumala ompi linnamme" sanat on kirjoitettu psalmin 46 pohjalta. Kyseinen psalmi alkaa: "Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva."
Jos et pidä psalmista 46, niin sitten et pidä. Ei sitä tarvitse kuitenkaan moneen kertaan toistaa.
Vai on sinusta Turun joulurauhan julistus outo. Ja syyllinen on tietenkin arkkipiispa Paarma.
Oletko turkulainen? Jos et ole, ei julistuksen muotojen luulisi olevan sinulle ongelma. Turussa kai kaupungin hallinto saa julistaa kaupunkiin joulurauhan ihan sillä tavoin kuin siellä on perinteenä ollut, eikä se asia totta tosiaan kuulu sinulle tai yleensäkään ei-turkulaisille vähääkään.
On hienoa, että Turussa on säilynyt joulurauhan julistamisen perinne keskiajalta saakka. On hienoa, että itse julistuksen yhteyteen sorto- ja sotavuosien aikana liitetyt musiikkiosuudet on säilytetty edelleen. Turussa kunnioitetaan historiallista jatkumoa, kulttuuriperintöä.
Olen kerran ollut paikalla Turun vanhalla suurtorilla kuulemassa joulurauhan julistusta. Sen teksti on sangen virallinen, siinä puhutaan rangaistuksista, jotka rauhan rikkojalle lankeavat. Joululla tunnelmointia sen sanoissa ei ole. "Jumala ompi linnamme", Maamme-laulu ja Porilaisten marssi eivät ole joulumusiikkia nekään. Minulle ei kuitenkaan tullut minkäänlaista kielteistä outouden kokemusta julistusta ja siihen liittyvää musiikkia kuunnellessani. Minulle ne edustivat niin Turun kuin meidän kaikkien suomalaisten historiaa, ainutlaatuista kansallista perintöämme. Olin liikuttunut. Olin turkulaisten puolesta ylpeä siitä, että kaupungissa on ollut älyä - tai tunneälyä hienommin sanoen - pitää yllä tätä perinnettä ihan kaikkine "vanhentuneine" muotoineen.
Muistelen muuten, että ainakin tuolloin paikalla oli kuoro, joka lauloi joululauluja ennen tämän perinteistä rikkaan, televisioidun tilaisuuden alkua.
koko maahan TV:n ja radion välityksellä eli se on suunnattu myös muille kuin turkulaisille, tiettävästi jopa Ruotsiin, tämän takia muutkin joutuvat sitä kuulemaan. Joulurauhanjulistuksen sotaiseen ja luterilaisuutta uhoavaan sisältöön varmaankin luterilaiset ovat tyytyväisiä, koska heidän kirkkonsa ja uskontonsa on vahvasti valtiovaltaan sidottua ja valtion suojelemaa, muille se kuulostaa melko masentavalta jouluaattona kuunnella. Jos "Turussa kunnioitetaan historiallista jatkumoa, kulttuuriperintöä." niin miksi te turkulaiset ette luovu 1500-luvulla teille valtiovallan kautta pakkotuodusta luterilaisuudesta ja palaa takaisin katolilaisuuteen, jollaisia kaikki keskiajan turkulaiset olivat. Kaikki vanha historia Turussa on katolilaisten tekemää. Turun tuomiokirkon ja Turunlinnan, Kuusiston linna, Maarian kirkko ym. ovat katolilaiset rakentaneet itselleen, samoin kaikki keskiaikaiset rakennusjääntet ja esineet ovat katolilaisten jäänteitä. Luterilaiselta ajalta alkaa sitten jalkapuut ym. valtionrangaistuslaitteet ilmaantua valtion erityisessä suojeluksessa olevaan luterilaiseen kirkkoon.
Pakkoko se on TV:tä ja radiota seurata juuri sen vartin aikana, jos Turun joulurauhan julistamistilaisuus on niin vastenmielinen.
Sanopas nyt oikein yksinkertaistaen, mikä joulurauhan julistuksessa on "luterilaista". Ok, virsi on Lutherin kirjoittama, mutta entä muuta. Eihän tuossa muuta sanota, kuin että jouluna ei saa räyhätä tai saa tuplasakot.
On aika paljon makuasia, pitääkö tuosta vai ei. Itse en ole kiinnostunut enkä sitä kuuntele, mutta ei se silti saa minua vaatimaan perinteen katkaisemista. Moni jäisi sitä kaipaamaan.
Kuvauksesi historiasta on pelkästään lapsellinen.
Turkulainen joulurauhan julistus ei ole ainutlaatuinen, vastaava tapa on keskiajalla ollut monissa kaupungeissa Euroopassa. On upeaa, että Suomen Turussa tapa on säilynyt ja elänyt meidän aikaamme.
Julistus on suunnattu nimenomaan omaan kaupunkiin, niin kuin tekstistä käy ilmi: "Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa". Yle toki välittää tapahtuman nykyisin kaikkialle Suomeen ja myös ulkomaille.
En ymmärrä, miksi julistus on sinusta "melkoisen masentava jouluaattona kuunnella". Teksti periytyy keskiajalta, katoliselta keskiajalta, siis mitä valitat? Julistuksen yhteyteen jo vuosikymmeniä kuuluneet musiikkivalinnat on onneksi nekin säilytetty. Ne tuovat mieliin, läsnäoleviksi, isovanhempiemme ja heitä edeltäneiden sukupolvien olosuhteet. Joulua on Suomessa vietetty vaikeissa oloissa, ja jouluna on rukoiltu, sinnitelty, taisteltu ja uhrattu henkiä vapauden puolesta. Joulurauha, rauhallinen joulu, vapaus harjoittaa uskontoa ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Nyt meillä on vapaus, ja joulu on hyvä aika muistaa kiitollisuudella meitä edeltäneitä sukupolvia, olkoot ne sukupolvet katolilaisia tai luterilaisia tai ortodokseja.
Miksi turkulaiset eivät luovu luterilaisuudesta ja palaa katolisuuteen, kysyt. Kysymyksesi osoittaa tavatonta naiiviutta ja historian tajun puutetta.
Ymmärrät sinä sitä tai et, on meillä katolilaisillakin syytä olla kiitollisia siitä, että Suomen luterilainen kirkko on kantanut monia keskiajan kristillisiä perinteitä eteenpäin vuosisatoja, ja siitä, että viime vuosikymmeninä Suomen kristilliset kirkot ovat pyrkineet keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen kasvattamiseen ja yhteistoimintaan.
Turussa ja erityisesti sen tuomiokirkossa on koko suomalainen historia aistittavissa, keskiajasta nykypäivään. On meille katolilaisille erityisen sykähdyttävää muistella katolista Suomea. Voimme silti kunnioittaa luterilaisia sukupolvia, jotka tuomiokirkossa ovat rukoilleet, tuoneet surunsa ja tuskansa Jumalan eteen, ja ylistäneet. Meillä ei ole oikeutta halventaa heidän muistoaan eikä uskoaan. Olemme pyhän piispa Henrikin seuraajia, sekä Suomen katolilaiset että luterilaiset. Meillä ole oikeutta vaatia luterilaisia luopumaan omasta sukupolvia jatkuneesta uskonperinteestään, joka on heille yhtä rakas kuin katolisuus meille.
Olet oikeassa, Varsinaissuomalainen. Julistuksen teksti ja tilaisuuden muut muodot ovat turkulaisten oma asia. Ne ovat Turun perinteitä, ja ulkopuolisten, historiaa ymmärtämättömien telkkarintöllöttäjien kommentit tilaisuudesta jääkööt siksi mitä ne ovat: kateelliseksi tuulenpieksennäksi.
Vietin oman lapsuuteni Tampereella, ja muistan kuinka perheen kuunteli joka jouluaatto joulurauhanjulistuksen radiosta, me lapsetkin tuntien muhkean virren ja julistuksen jälkeen soitettavan marssin juhlavan tunnelman. Turku oli tuona hetkenä tamperelaisellekin "kulttuurinen pääkaupunki". Hiukan harmitti, kun ei kotikaupungissa kukaan toivottanut kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa eikä pelotellut joulurauhan rikkojia "raskauttavilla asianhaaroilla".
Ne jotka eivät osaa arvostaa historiaa ja perinteitä, pitäkööt telkkarin kiinni joulurauhan julistamisen aikaan. Omasta puolestani toivon, että Turku pitää pintansa ja säilyttää perinteen ennallaan välittämättä historiattoman hesalaissukupolven höpinöistä.
Vilahti TV:ssä kai vahingossa mutta ymmärrän että
paavia pitää suojella.
Muuten - kysyn sulta milloin Lutherin kirkonkirous perutaan ?????
Kirkonkirous purkautuu pannaan pannun ihmisen kuollessa, joten sen perumisessa kuoleman jälkeen ei ole mieltä eikä merkitystä.
Toinen asia tietysti on, jos kirkonkirous katsotaan alusta alkaen väärin perustein laadituksi. Tällöin se toki voidaan peruuttaa postuumistikin. Lutherin kohdalla tämä ei ole kovin todennäköistä, koska hänen kirkonkirouksensa on katolisen kirkon kannalta perusteltu.
Yhtälailla tuntui pahalta Jouluna p. Pietarinkirkon aukion rynnäkkökiväärimiesten ja Sveitsiläiskaartin hilparien ryhdikäs, mutta väkivaltainen armada. Pyssyä on jos jonkinlaista.
Suomen Turku häviää hivenen Pietarinkirkon aukion sotilaalliselle pullistelulle. Onneksi Turussa ei onneksi ole pyssyjä.
Mikä ihme siinä on, että kun pitäisi Rauhanruhtinaan juhlaa esiin nostaa, niin se on silkkaa pistimien, hilparien ja hurmeen synkkää sotilaallista kolinaa?
Voisiko paavi karkotta rynnäkökiväärit ja Turku muun militaristisen paatoksen? Pystyykö Paarma ja Paavi tähän?
Kunpa joulurauha saavuttaisi Turun torit ja Rooman aukiot...
"Olihan konepistoolimies Vatikaanissa
tarkkaampuja..."
Toivottavasti. Rakasta paaviamme pitää suojella.
"Vilahti TV:ssä kai vahingossa mutta ymmärrän että paavia pitää suojella."
Toisaalta Jukka Paarma tuskin tarvitsee edes kaulimen kanssa huitovaa Justiinaa turvakseen, kun ei koskaan mitään sano...
"Muuten - kysyn sulta milloin Lutherin kirkonkirous perutaan ?????"
Kyseinen päätös kuuluu kirkkohistorian tarkimmin harkittuihin, parhaiten perusteltuihin ja täysin oikeisiin - sitä ei tulla perumaan koskaan, joten yritä vain elää sen kanssa tai sitten palaa suomalaisten esi-isiemme katoliseen kirkkoon, jolloin voit heittää koko Martti-vainaalla vesilintua.
Suomalaisten sotilaiden ja Suomen armeijan ja poliisin aseiden näkeminen tuntuu aina turvalliselta ja hyvältä. Eikä kyllä sveitsiläiskaartin tai karabinieerienkään aseet ole suunnattu minua tai ketään muutakaan tämän maailman rauhantahtoista ihmistä vastaan.
Eikös paavi ennen matkaansa Turkkiin sanonut, että hän ei pelkää henkensä puolesta, koska Jumala varjelee tms (anteeksi, en muista tarkkaa sanamuotoa). Mutta hulluhan sitä Jumalaan luottaisi ihan oikeasti muuta kuin juhlapuheissa ja niinpä konepistoolimies seisoo paavin takana ja Turkissa turvallisuusjärjestelyt olivat huimat. Todellisuus on toista kuin uskonnolliset sloganit. Mutta ihan hyvä, että näitä maallisia enkeleitä riittää paavinkin turvaksi.
Suomessa on se ero etelän eksotiikkaan, että aikoinaan predidentti Koivisto käppäili muina miehinä Kauppatorille ostoksille ilman vartiokaartia. Suomi voi olla tylsä ja väritön, mutta muuten varsin mukava maa verrattuna etelän mafiaeksotiikkaan.
Koivisto ei ole käppäillyt mihinkään ilman turvamiehiä tasavallan presidenttinä ollessaan. Kyllä siellä perässä niitä hiihti aivan varmasti -myös kauppatorilla tai parturissa.
Joka antaa itsensä alttiiksi ilman turvaverkkoja, tulee varmasti tapetuksi, mutta heidän jälkeensä jää kylläkin uskonnollisia sloganeita kuten: I have a dream tai Isä, anna heille anteeksi.
Varmasti kuka tahansa ulkomailla reissannut on empiirisesti voinut havaita, miten Euroopan epäesteettisemmät maat ovat luterilaiset Pohjoismaat.
Kun Halosen Tarja ottaa valtiovieraan vastaan, kunniakomppania on kuin pukeutunut harmaisiin ja muistuttaa olemukseltaan ulkomailla lähinnä jätesäkkejä kerääviä maastotakkityöläisiä. Taas kerran ihailin Urbi et Orbi -siunauksen yhteydessä Vatikaanin ja Italian erilaisia univormuja, jotka suorastaan vangitsevat naisen katseen.
Missään päin maailmaa ei vingutettaisi julkisesti mollivoittoisia biisejä eikä koko kansalla hoilatettaisi vanhoista vainoojista, vaan joulun tilaisuudessa esitettäisiin jouluista musiikkia.
Väitän, että protestanttinen epäesteettisyys tulee liturgisen elämän puuttumisesta. Siellä missä liturgia on aina ollut rikasta, taide on kukoistanut ja elämä on muutenkin ollut värikästä, ryhdikästä, syvällistä, kaunista - siis "liturgista". Kunpa Suomi olisi jäänyt katolis-ortodoksiseksi maaksi. Ainakin meillä naisväellä olisi sotilaiden ja poliisien univormujen suhteen enemmän katseltavaa!
Käy joskus Tukholmassa ja Kööpenhaminassa katsomassa vahdinvaihtoa, niin käsityksesi avartuu. Suomalaiset sotilaat eivät ole noiden kuningaskuntien koreiden paraatisotilaitten kaltaisia, mutta muita historian tunnustamia avuja on. Pysyipä tämäkin maa kristittynä maana, kun idästä yritti antikatolinen aatesuunta väkisin sisään.
"Taas kerran ihailin Urbi et Orbi -siunauksen yhteydessä Vatikaanin ja Italian erilaisia univormuja, jotka suorastaan vangitsevat naisen katseen."
Voihan sitä ihailla Vatikaanin sveitsiläiskaartilaisten univormuja. Sitä varten kai sveitsiläiskaartilaiset nykyisin ovatkin, kun heillä ei ole enää mitään sotilaallista tehtävää, kun Italian armeija vastaa nykyisin kokonaan Vatikaanivaltion puolustuksesta. Sveitsiläiskaarti perustettiin 500 vuotta sitten paavi Julius II:n kaudella. Kaartilaiset puolustivat niin urhoollisesti paavia, että heti ensimmäisessä taistelussa 189 kaartilaisesta kuoli 147. Toiseen taisteluun jäi sitten vielä 42 kaartilaista.
"Kunpa Suomi olisi jäänyt katolis-ortodoksiseksi maaksi. Ainakin meillä naisväellä olisi sotilaiden ja poliisien univormujen suhteen enemmän katseltavaa."
Toden paikan tullen niistä hienoista univormuista olisi ollut yhtä vähän apua kuin sveitsiläiskaartilla univormuista sen ensimmäisessä taistelussa. Eikä hienoista univormuista olisi ollut apua myöskään viime sodassa taistelussa naapurimaan hyökkäyksiiä vastaan. Enemmän hyötyä oli valkoisista lumipuvuista.
Jos pitää miehistä univormuissa, niin kannattaa käydä sellaisia teatterinäytöksiä katsomassa, joissa heitä näkee. Sitä paitsi ainahan voi myös silloin piipahtaa Italiassa tai Vatikaanivaltiossa, kun univormujen kaipuu yllättää. Siellähän ilmastokin on univormuille ja niiden katselemiselle sopivampi kuin tämä kylmä pohjola.
Kai sitä on hauska asua täällä pohjolassa, kun aina löytää jotakin kritisoitavaa. Varmaan olisi hyvin tylsää asua vähän etelämpänä, kun kaikki olisi niin täydellsitä, eikä kritisoitavaa löytäisi edes suurennuslasin avulla. Mistähän sitä sitten kirjoittaisi tai mitä puhuttavaa keksisi? Tuskin mistään. Kai sitä silloin kuolisi ikävään, kun puuttuisivat puheenaiheet.
Alkaa keskustelu olla Belusconi -tasolla: kumpi on parempaa, Parman kinkku vai Kuopion lörtsy. Kumpi on kauniimpaa, funktionalismi vai rokokoo? Todella fiksua keskustelua.
Traditiot ovat erilaiset eri maissa ja omalla tavallaan esim. suomalainen itsenäisyyspäivä tummasävyisenä ja vakavana on hyvin koskettava. Tämän olen kuullut ulkomaalaisilta.
Enkä sanoisi, että suomalainen muotoilukaan on kaikken heikoimmasta päästä. Jos haluaa rimpsua, krumeluuria ja paljettien loistetta niin mikäs siinä sitten, Intiasta sitä löytyy Italiaakin enemmän. Mene sinne.
Olen törmännyt ulkomailla karmean rumiin parakkimaisiin "moderneihin" katolisiin kirkkoihin. Eiköhän arkkitehtuurin taso ole aika kaukana uskonnosta.
Ai niin, minusta appelsiini on omenaa maukkaampi ja tämä siksi, että Pohjois-Irlannin protestantit voittivat katolilaiset. Irtoaako mielipiteitä asiasta?
...natsien valloittaessa Rooman olivat sveitsiläiskaartilaiset Pietarinkirkon portailla - ja hilparia huomattavasti järeämmän kaluston kanssa. Onneksi taistelua ei tullut, mutta jälkeenpäin on saatu tietää, että Hitler oli määrännyt paavin vangittavaksi (hänen upseerinsa vain ei totellut käskyä). Kaartin tehtävä on nykyään se, mikä ennenkin: viivyttää ja ennaltaehkäistä ei-toivottuja tapahtumia. Esimerkiksi Rooman paljon aikaan (muistankohan oikein kontekstin?) kaartilaisista kuoli suurin osa, mutta juuri sen ansiosta paavi ehdittiin viedä turvaan viereiseen linnakkeeseen. Samoin uskon, että juuri toisessa maailmansodassa osaltaan kynnystä paavin vangitsemiseen aiheutti se, että toimenpide olisi ylipäätään vaatinut verenvuodatusta ja aseellista konfliktia kirkon kanssa.
...ei Rooman paljon eikä oikeastaan palonkaan, vaan Rooman hävityksen vuonna 1527. Puhuimme siis samasta tapauksesta, 189 kaartilaisesta jäi eloon vain 42. Tuona päivänä Luther sai maistaa sitä, mikä oli paavien arkipäivää: kuulla nimensä kaikuvan hirveyksien keskellä.
niin voisithan hankkia hänelle kotiasuksi sveitsiläiskaartin univormua muistuttavan asun.
Ajattele miten kivaa, siinä hän sitten tepastelisi ym. silmiesi ilona.
...sinä et nyt vaan ymmärrä: katolilaisuus tekee maasta täydellisen. On kulttuuria ja värikkäitä vaatteita ja silmänruokaa Pohjolan naisille, mafiaa elokuvan tarpeiksi, sopivan romanttisesti junat myöhässä ja lakko joka keskiviikko, korruptiota tarpeeksi turhan byrokratian välttämiseksi...on se vaan niin sivistynyt tuo katolinen kulttuuri. Mitä on siihen verrattuna tylsä luterilainen Pohjola: lähes täydellisesti toimiva valtio, kevyt korruptoimaton koneisto, parhaat oppimistulokset vertailuissa ja kaikkien vähemmistöjen kohtelu samanarvoista. Mutta niin tylsä ja väritön. Tulisi edes sähkökatko iltaa piristämään.
Kumpa saataisiin Puolasta uusi katolinen hallintokulttuuri, niin jopa olisi onnen ajat edessä suomalaisilla.
Suomessa on tosiaankin panostettu armeijassa hieman toisiin asioihin kuin univormujen komeuteen. Jos Italiaan verrataan, niin tuleepa mieleeni eräs maailman lyhyimmistä kirjoista, "Italialaiset sotasankarit kautta aikain". Tai se Itävalta-Unkarin armeijan upseeri, joka seuratessaan Preussin armeijan sotilasparaatia totesi: "Emme ole noin urheita, mutta olemmepa sentään sieviä."
Pieni vinkki: Jos haluat nähdä komeita miehiä univormuissa, niin käy katsomassa Scandinavian Hunksin show. (Jos ylläpito tulkitsee tämän mainostukseksi, niin enpä voi mitään.)
Rooman ryöstön (sacco di Roma) toimeenpanijoista suuri osa oli todellakin luterilaisia saksalaisia sotureita, joilla ei ollut erikoisempia estoja ryövätä Rooman palatseja ja kirkkoja. Katkeroituneet roomalaiset valittivatkin, että saksalaiset olivat käyttäytyneet ikuisessa kaupungissa "come veri luterani", (kuten todelliset luterilaiset).
Totuuden nimessä on silti sanottava, että ryöstön pani alkuun katolinen keisari Kaarle V, ja että hänen joukoissaan taisteli myös katolisia espanjalaisia ja italialaisia palkkasotureita. Kyseessä ei siis ollut varsinainen uskonsota, vaikka monet luterilaiset soturit sen sellaiseksi ymmärsivätkin ja paavillinen propagandakin sen on joskus sellaiseksi esittänyt.
"Totuuden nimessä on silti sanottava, että ryöstön pani alkuun katolinen keisari Kaarle V, ja että hänen joukoissaan taisteli myös katolisia espanjalaisia ja italialaisia palkkasotureita. Kyseessä ei siis ollut varsinainen uskonsota"
...mikä oli omakin pointtini. Tuskin Luther siitä pitikään, että hänen nimensä kaikuessa ryöstettiin ja raiskattiin - ja tämä kokemus on ollut paaveille arkipäivää, usein tuskin heidänkään mielikseen.
valistamisesta! Enpä tullut aivan heti ajatelleeksi asioita tuolta kannalta, kuinka tärkeää tässä elämässsä on silmänruoka, jota pitää löytää kadulta eikä vain televiosta, teatterista tai oopperasta, ja se, ettei ole tylsää eikä esim. se, että junat kulkee ajallaan, kaikki toimii ja oppimistuloksetkin ovat hyviä. Kuinka booooringia sellainen onkaan!
"Kunpa saataisiin Puolasta uusi katolinen hallintokulttuuri, niin jopa olisi onnen ajat edessä suomalaisilla.
Taitaisi olla. Satuitko muuten lukemaaan pari päivää sitten Hesarista isoa juttua Puolasta ja sen lastenkasvatustavoista? Taisi olla pelkkää panettelua.
Joulurauhan päätteeksi sopisi hyvin "Maa on niin kaunis" olettaen, ettei sitä ole sanoittanut M. Luther tai M. Agricola.
...joulurauhan julistaminen ole vielä adventtiaikaa? Voisihan siihen sopia jokin adventtilaulukin.
Siis itse sanat eivät ole sinulle ensiarvoiset, tärkeintä on, ettei niitä ole kirjoittanut Luther tai Agricola? Hah. Kuulehan Johanna, tässä maassa ja Turussakin elää luterilainen enemmistö. On luonnollista, että kauniit ja perinteikkäät joululaulutkin ovat enimmäkseen luterilaisten sanoittamia. Ei se tee niistä (normaalille) katolaisellekaan vastenmielisiä.
Ihan sivistyksen vuoksi tieto, jota et viitsinyt itse etsiä: Laulun "Dejlig er jorden" on sanoittanut Ingeman Bernhard Severin ja suomentanut Hilja Krohn.
Ensi vuonna muuten vietetään Agricolan juhlavuotta (450 vuotta hänen kuolemastaan). Saapa nähdä, millaisia kitkeriä (lue: naiiviudessaan hilpeyttä herättäviä) kommentteja Johanna L. ja Liisa-Maria juhlavuoden kunniaksi suoltavat.
"Maa on niin kaunis" on vanha sleesialainen kansansävelmä. Kelpaako se, kun Luther on tuolta päin maailmaa kotoisin? Sleesiakin oli alun alkaen germaanien asuttama.
Hilja Krohn (Haahti) on kirjoittanut tämänkin:
Puhdas lippu korkealle
Suomen sinivalkoinen!
Emme taivu sorron alle
idän eikä läntisen!
Itämainen, länsimainen
hengellemme vieras on.
Suomi ehjä suomalainen
ohjelmamme olkohon!
Tässä samassa hengessä Turun joulurauhan julistustilaisuuteen otettiin sortovuosina mukaan sen juhlavat ja kansallistuntoa nostattavat musiikkiosiot. Hilja Krohnin "Maa on niin kaunis" sopii kyllä hienosti tilaisuuteen, sen alkuun. Kuorohan laulaa joululauluja turkulaisten kokoontuessa Vanhalle suurtorille julistusta kuulemaan.
Sävelmän alkuperällä ei ainakaan minulle ole merkitystä. Tärkeintä on, ettei kamalaa "Jumala ompi linnamme" enää hoilatetuta koko kansalla kunnallisessa, tosiasiassa valtiollisessa tilaisuudessa.
"Sävelmän alkuperällä ei ainakaan minulle ole merkitystä. Tärkeintä on, ettei kamalaa "Jumala ompi linnamme" enää hoilatetuta koko kansalla kunnallisessa, tosiasiassa valtiollisessa tilaisuudessa."
Ilmeisesti on niin, että "Jumala ompi linnamme" on tullut jäädäkseen, niin että sinun ei auta muu kuin sulkea silmäsi ja korvasi aina silloin, kun se esitetään. Toinen mahdollisuus on tietenkin se, että et seuraa tuollaisia tilaisuuksia, joissa sitä esitetään. Mikäs pakko se onkaan, sen kun katselet jotakin muuta ohjelmaa muilta kuin suomalaisilta kanavilta. Onhan sitä mahdollisuus valita, mitä itse kukin vain haluaa.
Täällä on näemmä herättänyt paljon ajatuksia Jumala onpi linnamme -virren valinta joulurauhan julistuksessa. On totta, että virren sanat ovat Lutherin, mutta lieneekö tämä mikään ongelma sinänsä? Tärkeämpää lienee tässä tapauksessa se mitä sanotaan, kuin se kuka sanoo. Pikaisen analyysin perusteella en löydä tuosta juuri mitään, joka olisi jotenkin opillisesti katolisen kirkon uskon kanssa ristiriidassa. Luterilaisuudelle ominaisia painotuksia löydän tuosta lähinnä kaksi. Ensinnäkin toisen säkeistön alussa korostetaan, että ihminen ei pysty taistelemaan pahaa vastaan, vaan aina tarvitaan Kristus. Toisessa ja kolmannessa säkeistössä puhutaan sanasta pienellä s-kirjaimella. Tämän voi nähdä viittaavan Raamattuun ja siihen luterilaiseen korostukseen, että Raamatussa kohdattava Jumalan Sana, eli Kristus voittaa pahuuden. Vaikka em. painotukset ovat ominaisia luterilaisuudelle, eivät ne ole käsittääkseni myöskään vieraita katoliselle uskolle.
Mitä tulee virren synkkyyteen, niin tämäkin on näkökulma asia. Mielestäni virren sanoma on hyvin iloinen. Sanoohan se, että pahuus on jotain, joka häviää Kristukselle. Ja koska Jumala on puolellamme, ken voisi meiltä voiton estää? Mielestäni virren sanoma, itse res, on mitä iloisin! Ja vaikka virsi ei suoranaisesti liitykään jouluun sanoiltaan, ei sen sanoma kaukana joulusta ole. Viettäähän kirkko Vapahtajansa syntymäjuhlaa. Vapahtajan, joka vapautti meidät pahuuden vallasta.
Virsi on suomalaisille varmaan paljon tunteita herättävä monessakin mielessä. Yksi syy tähän on varmaankin se, että sitä lauletaan paljon puolustusvoimien kirkollisissa tilaisuuksissa. Sitä kautta siihen liittyy varmaankin ainakin piiloisesti kansallisia tunteita siitä, miten jokin paha uhkaa maatamme, mutta Jumala on puolellamme. Toisaalta virren kirjoittaja ja sen luterilainen sävy saattavat herättää muunlaisia tuntemuksia. Mutta kun pysähtyy miettimään mitä virressä ehkä halutaan todella sanoa, ei sen sanomaa voi uskon näyn perusteella kovin vääräksi sanoa. Vai katsonko nyt maailmaa liian luterilaisten lasien läpi?
Kyllä tuo "Jumala ompi linnamme" on ihan umpiluterilainen hirvitys, jonka sanat pelottavat enemmän kuin antavat lohtua. Ei sellainen sovi valtiolliseen tilaisuuteen.
Esimerkiksi "Maa on niin kaunis" olisi kaunis, vaikka senkään sanat eivät ole kovin katoliset.
Voisitko perustella minkä siitä tekee "umpiluterilaisen hirvityksen"? Toki se on luterilaisittain painottunut, mutta ei se käsittääkseni oli ristiriitainen katolisen uskonkaan kanssa. Uskallan väittää, että jos todella luet mitä sanat merkitsevät, niin saatat huomata, että ne todellakin antavat lohtua. Samaahan ideaa tulee ilmi huudahduksessa "Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa eläville elämän antoi". Molemmissa ovat läsnä usko, toivo ja rakkaus.
Käsittääkseni tapahtuman järjesti Turun kaupunki, ei valtio.
Katsoin vanhasta virsikirjasta tuon virren sanoja. ( Suomalainen Wirsikirja evankelis-luterilaisille seurakunnille Suomen Suuriruhtinaanmaassa, hyväksytty Suomen toisessa Yleisessä kirkolliskokouksessa w. 1886. Painettu Sortawalassa. )
Virsi alkaa näin: " Jumala ompi turvamme, Hän kalliomme, linnamme, Meit` armoisesti suojelee, Waaroista aina Warjelee, Hän wihollisen karkoittaa, Meit` ettei woi se kukistaa, Ei koskaan waltoihinsa saa."
"Ei auta omat woimamme, Me huonot, heikot olemme, Siis paetkaamme linnahan ja warustukseen wahwahan! Siin` olomme on waaraton; Se linna Jeesus Kristus on, Wapahtajamme werraton."
Tuossa vanhassa virsikirjassa on tällä virrellä myös viides säkeistö, joka kuuluu näin: " Nyt kiitos Isän olkohon, Kun maailman kaiken luonut on! Ja kiitos Pojan ainoan, kun lunasti hän maailman! Pyhälle myös Hengelle, Taivaisen walon suojalle Ja lohdutuksen tuojalle!"
Minusta nuo tuon virren vanhat sanat ovat ainakin kauniit, ne antavat myös lohtua ja tuskin pelottavat ketään.
Virsi on erittäin luterilainen, koska se Raamatun (erityisesti Jaakobin kirjeiden) selvän sanoman vastaisesti vaikenee omien tekojen merkityksestä.
Tuota versiota ei ainakaan hoilatettu Turussa tapahtumassa, jota seurasin livenä. Siellä veisattiin "vanhasta vainoojasta".
Niin tai näin katolilaisena en voi hyväksyä saatikka edistää "suomalaiset ovat luterilaisia" -ajattelua, jota joka tuutista yritetään tyrkyttää vielä armon vuoden 2006 päättyessä.
Yhdessä virressä ei voi esittää koko teologiaa systemaattisesti. Se on ennemmin inhimillisen todellisuuden tarkastelu kristillisen uskon valossa, eikä kattava teologinen esitys. Virret luterilaisessa perinteessä ymmärretään lähinnä ylistyksenä tai rukouksena. Virtenä se ei siis ole koko teoloisen repertuaarin systemaattinen ja kattava esitys, kuten ei ole esim. rukouskaan.
Mutta ilmiselvää oli se, että Lutherille myös teot olivat tärkeitä. Joskaan teot eivät ole tae pelastuksesta, niin kuin ne eivät ole käsitykseni mukaan tae katolisessakaan uskossa. Tarvitaanhan ensiksi Kristuksen kuolema ja sydämiin vuodatettu armo. Tästä seikasta kirkkomme ovat päässeet yksimielisyyteen Yhteisessä julistuksessa vanhurskautuksesta.
"Virsi on erittäin luterilainen, koska se Raamatun ( erityisesti Jaakobin kirjeiden ) selvän sanoman vastaisesti vaikenee omien tekojen merkityksestä."
Psalmissa 46, jonka pohjalta tuo virsi on syntynyt, ei mainita mitään omien tekojen merkityksestä.
"Niin tai näin katolilaisena en voi hyväksyä saatikka edistää "suomalaiset ovat luterilaisia" -ajattelua, jota joka tuutista yritetään tyrkyttää vielä armon vuoden 2006 päättyessä."
Parempi olisikin sanoa vain, että suurin osa suomalaisista on luterilaisia.
Jos kyseinen virsi on sinusta "umpiluterilainen hirvitys", niin voit varmaan kertoa, mitkä osat siitä ovat katoliselta näkökannalta harhaoppisia. Ainakin Saatanan, "tuon vanhan vainoojan", olemassaolo on katolinen uskonkappale.
Muutenkin kritiikkisi on mielenkiintoista. Yleensä katolilaiset - ainakin ne hieman konservatiisisemmat - moittivat protestantteja nimenomaan siitä, että nämä eivät uskalla tunnustaa perinteistä kristinuskoa, vaan esim. Saatana joko vaietaan kuoliaaksi tai sitten hänen olemassaolonsa kiistetään. Nyt sinä olet ilmeisesti vaatimassa juuri tätä vaikenemista.
"Jumala ompi linnamme" on muuten "suuressa maailmassa" usein käytetty ekumeeninen laulu. Tosin tämänkin sovellutuksen voi kyseenalaistaa, koska virttä on käytetty myös antikatolisena lauluna.
Sanopa mitä ovat "katoliset sanoitukset".
Minusta kriteerisi arvioida musiikkia yms on aika omituinen: jos kirjoittaja on ei-katolilainen ja sanat eivät ole katolilaiset, niin sitten ei kelpaa. Eihän taideteoksen arvo riipu tekijän taustasta!
Minusta kaikki hyvä musiikki on komeaa - oli säveltäjä sitten vaikka hindu.
Oletkohan vähän liian yksioikoinen yrittäessäsi elää katolisen ideaalin mukaan? Kumma kun tuntemistani katolilaisista yksikään ei ole samanlainen puritaani kuin sinä. Olisiko siis katkeran puritaanisuutesi takana omat ominaisuutesi eikä niinkään katolilaisuus sinänsä. En suostu uskomaan, että katolilaisuus on niin yksioikoisen väritöntä ja suvaitsematonta kuin yrität väittää.
ja komeaa musiikkia. Mikä sopii Rauhan Ruhtinaan juhlaan paremmin kuin joulurauhanjulistus?
Tuo Lutherin virsi kuuluu myös katolilaisten laulamiin täällä Suomessa, samoin kuin monet muutkin virret, esimerkiksi "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan", Sibeliuksen "Soi kunniaksi Luojan", "En etsi valtaa loistoa" jne. Toisaalta luterilaisessa virsikirjassa on paljon katolilaista aineistoa, so what? Tosi kummallista arvostella taidetta taiteilijan kirkkokunnan perusteella. Eikö esim. katolinen pappi/maallikko saisi innoittua ei-katolilaisen tekemästä maalauksesta? Onko Händelin "Salve Regina" sopimatonta katolisille korville. Mitä typeryyksiä. Katolilaisena iloitsen ja olen kiitollinen vapaasta isänmaasta. Katolisessa kirkossa vietetään aina messu isänmaan puolesta 6.12. "Jos veis he henkemme, osamme onnemme, ne heidän olkohon, vaan meidän iät on Jumalan valtakunta."