Suomalainen yhteiskunta muodostuu kahdesta toisistaan erotetusta ihmisryhmästä ja kolmesta ihmisluokasta. Ihmisryhmät ovat ydinryhmä ja ulkoryhmä. Ihmisluokat ovat määräilijät, hännystelijät ja syrjityt, joista kaksi ensimmäistä kuuluvat ydinryhmään ja jälkimmäinen ulkoryhmään.
Ydinryhmässä ja ulkoryhmässä pätevät toisistaan poikkeavat normit eli käyttäytymissäännöt. Ydinryhmään kuuluvat käyttäytyvät vapaasti, monimuotoisesti ja luovasti. Ulkoryhmään kuuluvat elävät suomalaiset yhteiskunnan ulkopuolella, hiljaista ja näkymätöntä elämää, ja ilman vaikutusvaltaa yhteiskuntaan tai kykyä nousta sosiaalisessa hierarkiassa. Ydinryhmässä yksilöt omaavat keinoja hierarkiassa nousemiseen suoritustensa perusteella. Ulkoryhmässä yksilöiden asema määritellään ydinryhmän määrittelemien ominaisuuksien perusteella.
Ydinryhmän säännöt ja niitä ylläpitävät ihmisluokat käyttävät henkistä ja fyysistä väkivaltaa itse valitsemiaan yksilöitä kohtaan, koska heidän luonteensa saattaa ydinryhmän säännöt ja määräilijät tai hännystelijän oman aseman tai itsetunnon uhanalaiseksi. Heidät saatetaan ulkoryhmään, jossa heidän odotetaan pysyvän poissa ydinryhmän kuvioista ja toiminnoista.
Toisin kuin ulkoryhmässä, ydinryhmässä ei ole vieraantuneisuuden oireita, eikä syrjitty pysty voittamaan määräilijöiden eikä hännystelijöiden kannatusta millään keinoin tai nousemaan ydinryhmää vastaan, koska ydinryhmä pitää asemaansa itsestään oikeutettuna ja syrjittyjen asemaa päin vastoin. Syrjitytkään eivät pysty yhdistämään voimiaan eivätkä tukemaan toisiaan, koska he vastaavasti pitävät omaa toimintaansa itsestään tuomittavana. He uskovat, ettei heillä ole oikeutta arvostella toisia.
Ulkoryhmään langetetut yksilöt vastustavat toisten langettamaa tuomiota osoittamalla mieltään suomalaisen yhteiskunnan epäsosiaalisuutta, yksinäisyyttä ja vieraantuneisuutta kohtaan, ja valittamalla huonoa asemaansa, mutta eivät koskaan saavuta kuuluvuutta ydinryhmän sisällä.
Ainoa tässä kulttuurissa esiintyvä yhteiskuntakritiikki tulee ulkoryhmän syrjityiltä, jotka eivät näe osaansa ennalta tuomittuina, eivätkä omaa uskottavuutta tai kuuluvuutta sisäryhmän horjuttamiseksi. Syrjityt toimivat ilman suunnitelmaa ja impulssiivisesti, osoittavat aikansa mieltään järjestelmää ja omaa elämäänsä kohtaan ja joko alistuvat asemaansa tai tuhoavat itsensä. Yksilöt eivät ymmärrä sitä, että heidän asemansa ei ole ansaittu eikä itseaiheutettu.
Ydinryhmän itsestäänselvä oikeutus tai yhteiskunnan kaksinaismoralismi eivät joudu Suomessa koskaan arvostelun kohteeksi. Kriitikoilta leikataan kylmästi siivet ja heidät painetaan alas, epäkohtien havainnointi unohdetaan samalla, hännystelijät eivät halua joutua ulkoryhmään eivätkä määräilijät näe avoimen keskustelun olevan hyväksi omien heikkouksiensa piilottelulle.
Siksi Täällä ei yleensä muutu mikään, nuoret eivät yleensä onnistu kunnianhaluisissa tavoitteissaan, suomalaiset yleensä vähättelevät itseään ja yhdenmukaisuuden paine aiheuttaa elämäntarinoita, joissa yksilö romahtaessaan "ampuu ensin muut ja sitten itsensä", kuten TV-elokuvassa "Mogadishu Avenue".
Ydinryhmässä ja ulkoryhmässä pätevät toisistaan poikkeavat normit eli käyttäytymissäännöt. Ydinryhmään kuuluvat käyttäytyvät vapaasti, monimuotoisesti ja luovasti. Ulkoryhmään kuuluvat elävät suomalaiset yhteiskunnan ulkopuolella, hiljaista ja näkymätöntä elämää, ja ilman vaikutusvaltaa yhteiskuntaan tai kykyä nousta sosiaalisessa hierarkiassa. Ydinryhmässä yksilöt omaavat keinoja hierarkiassa nousemiseen suoritustensa perusteella. Ulkoryhmässä yksilöiden asema määritellään ydinryhmän määrittelemien ominaisuuksien perusteella.
Ydinryhmän säännöt ja niitä ylläpitävät ihmisluokat käyttävät henkistä ja fyysistä väkivaltaa itse valitsemiaan yksilöitä kohtaan, koska heidän luonteensa saattaa ydinryhmän säännöt ja määräilijät tai hännystelijän oman aseman tai itsetunnon uhanalaiseksi. Heidät saatetaan ulkoryhmään, jossa heidän odotetaan pysyvän poissa ydinryhmän kuvioista ja toiminnoista.
Toisin kuin ulkoryhmässä, ydinryhmässä ei ole vieraantuneisuuden oireita, eikä syrjitty pysty voittamaan määräilijöiden eikä hännystelijöiden kannatusta millään keinoin tai nousemaan ydinryhmää vastaan, koska ydinryhmä pitää asemaansa itsestään oikeutettuna ja syrjittyjen asemaa päin vastoin. Syrjitytkään eivät pysty yhdistämään voimiaan eivätkä tukemaan toisiaan, koska he vastaavasti pitävät omaa toimintaansa itsestään tuomittavana. He uskovat, ettei heillä ole oikeutta arvostella toisia.
Ulkoryhmään langetetut yksilöt vastustavat toisten langettamaa tuomiota osoittamalla mieltään suomalaisen yhteiskunnan epäsosiaalisuutta, yksinäisyyttä ja vieraantuneisuutta kohtaan, ja valittamalla huonoa asemaansa, mutta eivät koskaan saavuta kuuluvuutta ydinryhmän sisällä.
Ainoa tässä kulttuurissa esiintyvä yhteiskuntakritiikki tulee ulkoryhmän syrjityiltä, jotka eivät näe osaansa ennalta tuomittuina, eivätkä omaa uskottavuutta tai kuuluvuutta sisäryhmän horjuttamiseksi. Syrjityt toimivat ilman suunnitelmaa ja impulssiivisesti, osoittavat aikansa mieltään järjestelmää ja omaa elämäänsä kohtaan ja joko alistuvat asemaansa tai tuhoavat itsensä. Yksilöt eivät ymmärrä sitä, että heidän asemansa ei ole ansaittu eikä itseaiheutettu.
Ydinryhmän itsestäänselvä oikeutus tai yhteiskunnan kaksinaismoralismi eivät joudu Suomessa koskaan arvostelun kohteeksi. Kriitikoilta leikataan kylmästi siivet ja heidät painetaan alas, epäkohtien havainnointi unohdetaan samalla, hännystelijät eivät halua joutua ulkoryhmään eivätkä määräilijät näe avoimen keskustelun olevan hyväksi omien heikkouksiensa piilottelulle.
Siksi Täällä ei yleensä muutu mikään, nuoret eivät yleensä onnistu kunnianhaluisissa tavoitteissaan, suomalaiset yleensä vähättelevät itseään ja yhdenmukaisuuden paine aiheuttaa elämäntarinoita, joissa yksilö romahtaessaan "ampuu ensin muut ja sitten itsensä", kuten TV-elokuvassa "Mogadishu Avenue".
Vastaukset 15
Vanhimmat
sitten vasta itsensä. Katsos kun toisinpäin on hiukka hankalaa.
jätin ensi jouluksikin.
Ihmisruokkia on myös neljäs, eli syrjäytyneet mihin sinä kuulut. Se on se surkein ryhmä ja se on täysin itse aiheutettu.
Vanha sanonta "lepakoita kellotapulissa" on liian lievä kuvaamaan sinun sekavuustilaa.
Siinäpä vasta oikein jokapojanneroperse. Opettele daiju vaikka lukemaan ensin. Tässä oli enemmän kuin paljon faktaa mitä tuollainen aivoton djylle ei vaan osaa sisäistää. Niin perus markan kuluttaja.
Da
tekstiä! Hetkiin parasta mitä olen tältä alueelta lukenut. Lisää tätä! =)
vaikuttaa vaaleissa. Me syrjäytyneet voimme vaihtaa rahan mahdin aivopesemät edustajamme uusiin idealisteihin, jotka ehkä tekevätkin jotain eriarvoisuuden poistamiseksi.
Tehkäämme se!
Katsos ystäväiseni, niitä joilla menee hyvin, on edelleen enemmän.
Tällä tavalla nämä parempiosaiset sitten äänestävät vallankahvaa vatvomaan ne tahot, joiden olettavat parhaiten heidänkin asemaansa pönkittävän.
Näin se menee, etkä mahda sille yhtään mitään.
kun minulla on hiukset päässä 30 vuotiaana?
Haluaisin perustaa "tuuheat hiukset yli 30
vuotiailla" -puolueen jonka mottona olisi
aiheuttaa häiriötä tavarataloissa.
Paina poika töitä ja mene elämässä eteenpäin. Keräämällä nimiä riittävästi listaan voit perustaa DKP:n ja saat rahoituksen valtiolta.
Me kolmannen ihmisryhmän väestö olemme kuitenkin iso, niin iso, että hajaantuneisuudestamme huolimatta saisit riittävästi kannattajia kasaan.
Olet jo ihailtavasti ottanut pitkän loikan tielläsi parempaa politiikkaan ja nimesi tunnetuksi tekemiseen.
mielisairautta? Itselleen vastaaminen viittaa
jakomielitautiin.
...itsekseen lisääntyviä. Minä taas osaan käydä lukemassa nimimerkin jättämät tiedot ja arvostaa ajattelijoita. Valitettavasti et itse kuulu sellaisiin.
Pohjois-Koreaan ihan konkreettisesti?
taas pian tavaratalossa?
Jaa, milloin ja missä on ollut luokaton yhteiskunta?
Periaatteessa tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta olisi toki minunkin
mielestäni hyvä ja kannatettava asia, mutta onko se mahdollista toteuttaa?
Mitenkäs se eläinten vallankumous kirjassa menikään; eläimet tekivät kapinan ihmisiä vastaan ja ottivat vallan. Ne kirjoittivat aitaan teesinsä: kaikki eläimet ovat keskenään tasa-arvoisia.
Mutta ei kulunut kovinkaan kauan kun tekstiä oli korjailtu: kaikki eläimet ovat keskenään tasa-arvoisia, mutta siat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset eläimet....
Tarkoittaako se, ettei luokatonta yhteiskuntaa ole koskaan ollut, sitä, ettei sellaista voikaan olla? Tarkoittaako se, että maailmassa on aina sodittu sitä, että niin täytyy olla jatkossakin? Ei ole koskaan ollut, siis ei tule koskaan olemaan -logiikka ei tarkastelua kestä, sillä... eihän jotain ole koskaan ollut ennen kuin se on/syntyy/keksitään. (Täh! En tajua, voiko se tosiaan olla näin yksinkertaista? Ei varmaan.)
Ajatusta luokattomuuden mahdottomuudesta haluavat ylläpitää etenkin ne, jotka luokittelusta hyötyvät. Totta kai muu on sula mahdottomuus!