Tavallinen kansa on unohdettu. Vain valtiaat mainitaan.Tähän on saatava muutos. Valta kuuluu kansalle,,,,,häh häh,,,mitähä seki tarkoittaa. Eduskunta rilluttulee kuin eläinten vallankumouksen porsaat. Kännissä ollaan ,,,hyvät eläkkeet odottaa.--mihin ollaan tultu.
Ku on tää netti, eikö voitas alkaa tekee päätökset kansan tasolla, siis eduskunnan äänestykset äänestetäänki netissä.. Sit vasta voidaan sanoa, että eletään tasavallassa.
Ku on tää netti, eikö voitas alkaa tekee päätökset kansan tasolla, siis eduskunnan äänestykset äänestetäänki netissä.. Sit vasta voidaan sanoa, että eletään tasavallassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Valitettavasti vain pienellä osaa väestöstä on oma kone ja vielä pienempi osa osaa sitä käyttää.
Kuules... Eihän siitä tulisi mitään koska useimmat asiat ovat niin monimutkaisia ettei kansalla ole mitään mahdollisuutta perehtyä niihin niin syvällisesti että päätöksistä tulisi jotakuinkin järkeviä.
Sitä paitsi kansanäänestyksen järjestäminen jokaisesta asiasta johtaisi varsin pian kyllästymiseen ja äänestysprosentin romahtamiseen. Sanopa yksikin maa jossa moinen systeemi toimii nikottelematta...
Sellainen on Sveitsi. Siellä ei ole kaikilla tietokonetta, mutta "kuuluva" ääni on. Hyvin näkyy toimivan homma "Kellomaassa".
veitsi on kuuluisa poliittisesta ja sotilaallisesta puolueettomuudesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Se on useiden kansainvälisten järjestöjen kotimaa.
Sveitsin viralliset kielet ovat saksa, ranska, italia ja retoromaani. Sveitsin latinankielinen virallinen nimi on Confoederatio Helvetica, josta johdettua lyhennettä CH käytetään esimerkiksi valtion maatunnuksena Internetissä.
Sveitsin hallintojärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa edustaa seitsenjäseninen liittoneuvosto, jonka puheenjohtaja valitaan jäsenistä yksivuotiselle kaudelle. Kaksikamarinen parlamentti on pääasiallinen poliittisen vallan hallitsija. Molemmilla kamareilla, liittokokouksella ja kansalliskokouksella, on oikeus lainsäädäntöön. Liittokokouksen 46 jäsentä – kaksi jokaisesta kantonista ja yksi entisistä puolikantoneista – valitaan suoralla vaalilla ja kansalliskokouksen 200 jäsentä suhteellisella vaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta. Kansa voi kumota minkä tahansa liittoparlamentin säätämän lain ja aloitteiden kautta tehdä lisäyksiä perustuslakiin. Tämä tekee Sveitsistä puolittain suoran demokratian.
Sveitsin naiset saivat äänioikeuden liittovaltion vaaleissa vuonna 1971, viimeisten valtioiden joukossa Euroopassa. Samalla Sveitsistä tuli kuitenkin maailmanlaajuisesti ensimmäinen valtio, jonka miehet ovat äänestäneet naisilleen äänioikeuden. Vielä vuoden 1959 kansanäänestyksessä aiheesta äänioikeus tyrmättiin 67 % äänestäneistä vastustaessa lainmuutosta. Kantonitasolla naisten äänioikeus ulottui koko Sveitsin kattavaksi vasta vuonna 1990, jolloin Appenzell Innerrhodenin naiset saivat äänioikeuden liittovaltion tuomioistuimen tulkittua paikallisen lainsäädännön perustuslain vastaiseksi.
[muokkaa] Osat
Mikään ei muutu: seitsemän ja puoli vuotta eikä kukaan ole vieläkään korjannut selkeästi esiin tuomiasi epäkohtia. Kun kerran sait noinkin hyviä ajatuksia, mikset sitten pannut niitä heti toteen?
Onneksi olkoon kuitenkin, ja rauha muistollesi jos satut olemaan veivisi heittänyt. Kun täällä viime päivien trendi on ollut ikivahojen juttujen kaivaminen esiin muina miehinä vilkaisemattakaan koska asia on viimeksi ketään kiinnostanut, ajattelin kaivaa esiin kaikkien aikoje ensimmäisen Suomi24 historiapalstan avauksen.
Jatketaan tätä ketjua: MItä ihmettä tapahtui vuoden 2003 keväällä? Itse vaihdoin tuolloin työpaikkaa, melko muistettava juttu se.
Minulla oli niitä aikoja käsitys, että tietokone on niin monimutkainen etten minä saa siihen koskea.