On se niin että yhden pahan miehen tapattaminen muiden pahojen miehien toimesta ei millään tavalla voi olla oikein. Vaikka kääntäisi ja vääntäisi asiaa mille kantille tahansa ei siitä voi seurata kun pahaa. "Hyvä Bush" ja "Hienoa amerikka" ihmiset eivät ajatelle asiaa eteenpäin .Kunpa asiat olisivatkin vain niin yksinkertaisia. Itse en sure Husseinin elämää, mutta ei hän mielestäni ole niiden tuhansien elämien arvoinen jotka tulevat lähituleivaisuudessa kuolemaan joko taistellessaan hänen puolestaan tai häntä vastaan. Poliittisesti tunnustetun diktaattorin hirttäminen, ei ikinä ole vain sitä, vaan se johtaa aina johonkin muuhun pahaan. Loppuen lopuksi on kysyttävä, mihin vedämme rajan? Kuinka monta ihmistä toisen ihmisen tulee tappaa ennen kun hänet poistetaan maailman kartalta? Jos kyse on sadasta tai tai kahdesta tiedän satoja ja vielä satoja miehiä, jotka tästä maailmasta vielä olisi poistettava, listä alkaa: Bush...
Minä tiedän ettei Husseinin hirttäminen ole maailman tahto, eikä sen mielestäni pitäisikään olla, sillä Hussein kuoliessaan "tiesi" pääsevänsä sinne minne halusi, hän kuoli "oman kansansa" edessä marttyyri kuoleman. Ja vaikka en itse usko millään lailla samalla tavoin, valitsisin minä minä päivänä tahansa mielummin kuoleman siinä uskossa että pääsen parempaan paikkaaan kuin kärsimisen vankilassa. Mitä itse valitsisitte?
Minä tiedän ettei Husseinin hirttäminen ole maailman tahto, eikä sen mielestäni pitäisikään olla, sillä Hussein kuoliessaan "tiesi" pääsevänsä sinne minne halusi, hän kuoli "oman kansansa" edessä marttyyri kuoleman. Ja vaikka en itse usko millään lailla samalla tavoin, valitsisin minä minä päivänä tahansa mielummin kuoleman siinä uskossa että pääsen parempaan paikkaaan kuin kärsimisen vankilassa. Mitä itse valitsisitte?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se ei ollu mikään marttyyrikuolema! Sehän vastusti koko oikeudenkäyntiä huutelemalla, mitä sattuu.
Marttyyri ei huutele, etkönä sitä erota.
ja se oli vain yhden tappajan kuolema. Hänhän oli sotimassa jatkuvasti, milloin minnekin ja nöyryytti oman kansansa eri osia mielivaltansa mukaan, eikä saanu eri ryhmiä neuvottelupöytien ja rauhan asialle.
Ja hyökkäsi pienen naapurinsa kimppuun(Kuwait) ja antoi luvan harrastaa hirveää petomaisuutta aseettomien ihmisten seassa.
Mahdatko tietääkään, mitä Irakilaiset tekivät Kuwaitilaisille siviileille.
ja kaiken huipuksi, kun Irakilaiset juoksivat laumana pakoon, kun USA antoi selkään, niin Saddam julisti parvekkeeltaan, että "te irakialaiset sotilaat, me voitimme".
Ainoa kysymys olisi, että miten semmoinen kaheli on poistettava, vai mitä?
Poistetaanko se hirttämällä, myrkyttämällä, janoon tai nälkään näännyttämällä, ampumallako yksi nivel irti päivässä, vaiko antamalla semmoinen niiden käsiin, joita semmoinen johtaja oli pahiten rääkänny.
Miten muuten sinä kuvittelet saatavan ennalta estettyä semmoisten hullujen touhut?
"Marttyyri ei huutele, etkönä sitä erota." Missä niin on sanottu, että marttyyri ei taistele loppuun asti. Typerä se olisi eikä marttyyri jos ei asian eteen mitään tekisi. Marttyyri mielestäni on ihminen, joka ei anna periksi, eikä hyväksy tuomiotaan vaan taistelee kuolemaan asti. Ja vaikka hän itselleen ei martyyri olisikaan niin onhan sille kansan osalle joka häntä kannatti. Hussein kuoli heidän mielestään uskonsa puolesta ja tähän uskoon, uskokaa tai älkää, yhtyy monta tuhatta ihmistä.
Minä tiedän mitä Hussein on tehnyt, minä opiskelen hänen tekojaan maanantaista perjantaihin 08.00-16.00 ja kotiin tultuani luen niistä lisää. Minä tiedän mitä hän on tehnyt, joten älkää sitä epäilkö.
Kysymys on siitä, ettei siitä mitä hän on tehty saisi rangaista muita. Ei se että Saddam Hussein murhasi ja raiskasi ihmisiä saa johtaa siihen että 2 vuotiaan tyttö lapsen voi löytää kadulta ilman käsiä ja päätä. Minä tiedän mihin se on johtanut, minä olen sen nähnyt.
George W. Bush sanoi sodan julistus puheessaan 20.3.2003 :
"Hyvät kansalaiset juuri nyt amerikkalaiset ja koalition joukot ovat aloittaneet sotilaallisen operaation Irakin riisumiseksi aseista tavoitteenaan vapauttaa sen kansa ja puolustaa maailmaa vakavalta vaaralta... Me menemme Irakiin kunnioittaen sen kansalaisia, heidän hienoa kulttuuriaan ja heidän harjoittamiaan uskontoja. Miellä ei ole Irakissa muita vaatimuksia kuin poistaa uhka ja palauttaa tuon maan hallinta sen omalle kansalle. ”
Ja tällä omalla kansalla Bush viittaa siihen 17% Irakin kansasta jotka hän hyväksyy ja joiden näkemykset hän hyväksyy.
Minä olen lukenut tuon puheen niin monta kertaa että osaan sen jo ulkoa, minä olen kirjoittanut siitä niin monta tulkintaa ja johtanut sen koskemaan niin monta pahaa asiaa, että minä tiedän ettei tuossa puheessa ole kuin valheita. Kukaa ei mene Irakiin kunniottamaan heidän kulttuuriaan tappamalla lapsia ja naisia. Ampumalla heitä päähän tai räjäyttämään heidän taloissaan pommeja niin että ikkunoista lentää käsiä, jalkoja ja päitä. Älkääkä te sanoko, että minä liioittelen, koska te ette ole sitä nähneet.
On sanottu, että jokaisen ihmisen voi yhdistää mihin tahansa toiseen ihmiseen seitsemän ihmisen välityksellä. Husseinin tapauksessa en usko että seitsemään ihmistä edes tarvitaan. Ne ihmiset jotka uskovat Husseiniin kuin jumalaan tulevat värväämään ne seuraavat seitsemän ihmistä, joilla on ne seuraavat seitsemän ihmistä, jotka tuntevat ne seuraavat seitsemän ihmistä. Ja te uskotte että vain yksi paha mies kuoli. Todellako?