Näin vuoden päättyessä palstan äärivasemmistolaiset voisivat katsoa taakseen ja kohdata taas yhden katastrofin minkä Neuvostoliitto ja kommunismi sai aikaan. Etiopia ei ole vieläkään täysin toipunut niistä haavoista jota Neuvostoliiton tukema marxilaisuuden levittäminen ja maan siirtäminen pakkososialismiin sai aikaan. Moni vielä muistaa Etiopian valtaisat nälähädät, jotka olivat tästä seurauksena. Satoja miljoonia ihmisiä on kuollut kommunismin seurauksena, mutta silti nämä palstan äärivasemmistolaiset eivät suostu kohtaamaan niitä lukemattomia uhreja ja heidän kärsimyksiään joita heidän aatteensa on saanut aikaan ja yhä saa aikaan. Stasin ja KGB kiduttamat uhrit jätettiin Etiopiassa jalkakäytäville, Stalin ajoi taas Neuvostoliiton kansan kollektivisointeineen niin ahtaalle, että hallitus joutui painattamaan julisteita, joissa ilmoitettiin, että oman lapsen syöminen on rikos.
Vuoden 1974 sotilasvallankaappauksessa Etiopian viimeinen pitkäaikainen keisari Haile Selassie, joka oli tuonut Etiopiaan vakauden syöstiin valtaistuimelta. Seuraavana vuonna 1975 keisarikunta lakkautettiin, ja vallan otti itselleen sotilaiden muodostama neuvosto, Derg.
Varsin nopeasti vallan hankki Mengistu Haile Mariam, joka hallitsi Etiopiaa vuoden 1991 vallankumoukseen saakka. Hän siirsi maan sosialismin tielle 21. joulukuuta 1974. Seuraavana vuonna hän sosialisoi rahalaitokset ja tehtaat. Maaliskuussa 1975 kumottiin maanomistusoikeus, minkä seurauksena maatalous ei kyennyt selviämään tulevista kuivuuskausista ilman nälänhätiä.
1980-luvun runsaan kehitysavun Mengistu kanavoi pitkälti sotilas- ja ylellisyysmenoihin ja kielsi kriittisten kansalaisjärjestöjen (mm. Lääkärit ilman rajoja ) toiminnan. Kuivuudella perusteltiin myös väestön pakkosiirtoja, joilla nakerrettiin vastarintaliikkeiden tukipohjaa. Toisinajattelijat pidettiin kurissa Stasi n ja KGB :n avulla, kidutetut uhrit jätettiin näytteille pääkaupungin jalkakäytäville. Neuvostoliiton ja Kuuba n aseavulla kukistettiin Eritrean itsenäistymispyrkimykset ja niin ikään marxilais-leniniläisen Somalian hyökkäys. Neuvostoliiton neuvonantajat vetäytyivät maasta maaliskuussa 1990. Tämän jälkeen Mengistu yritti vielä pitäytyä vallassa julistamalla yleisen asevelvollisuuden sekä vahvistamalla taloutta liberaaleilla uudistuksilla, mutta ymmärsi 21. toukokuuta 1991 lähteä maanpakoon Zimbabwe . Vuonna 1994 maa sai uuden perustuslaki ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit maan historian aikana.
Nyt maa on länsimaisen demokratian tiellä ja saanut karvaasti kantapään kautta oppia sen, että Neuvostoliiton/Venäjän kanssa ei kannata olla minkäälaisessa tekemisessä aivan kuten Baltian maat ja Itä-Euroopan maat, jotka viisaina ryntäsivät heti Natoon, kun tilaisuus koitti.
Vuoden 1974 sotilasvallankaappauksessa Etiopian viimeinen pitkäaikainen keisari Haile Selassie, joka oli tuonut Etiopiaan vakauden syöstiin valtaistuimelta. Seuraavana vuonna 1975 keisarikunta lakkautettiin, ja vallan otti itselleen sotilaiden muodostama neuvosto, Derg.
Varsin nopeasti vallan hankki Mengistu Haile Mariam, joka hallitsi Etiopiaa vuoden 1991 vallankumoukseen saakka. Hän siirsi maan sosialismin tielle 21. joulukuuta 1974. Seuraavana vuonna hän sosialisoi rahalaitokset ja tehtaat. Maaliskuussa 1975 kumottiin maanomistusoikeus, minkä seurauksena maatalous ei kyennyt selviämään tulevista kuivuuskausista ilman nälänhätiä.
1980-luvun runsaan kehitysavun Mengistu kanavoi pitkälti sotilas- ja ylellisyysmenoihin ja kielsi kriittisten kansalaisjärjestöjen (mm. Lääkärit ilman rajoja ) toiminnan. Kuivuudella perusteltiin myös väestön pakkosiirtoja, joilla nakerrettiin vastarintaliikkeiden tukipohjaa. Toisinajattelijat pidettiin kurissa Stasi n ja KGB :n avulla, kidutetut uhrit jätettiin näytteille pääkaupungin jalkakäytäville. Neuvostoliiton ja Kuuba n aseavulla kukistettiin Eritrean itsenäistymispyrkimykset ja niin ikään marxilais-leniniläisen Somalian hyökkäys. Neuvostoliiton neuvonantajat vetäytyivät maasta maaliskuussa 1990. Tämän jälkeen Mengistu yritti vielä pitäytyä vallassa julistamalla yleisen asevelvollisuuden sekä vahvistamalla taloutta liberaaleilla uudistuksilla, mutta ymmärsi 21. toukokuuta 1991 lähteä maanpakoon Zimbabwe . Vuonna 1994 maa sai uuden perustuslaki ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit maan historian aikana.
Nyt maa on länsimaisen demokratian tiellä ja saanut karvaasti kantapään kautta oppia sen, että Neuvostoliiton/Venäjän kanssa ei kannata olla minkäälaisessa tekemisessä aivan kuten Baltian maat ja Itä-Euroopan maat, jotka viisaina ryntäsivät heti Natoon, kun tilaisuus koitti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.