Bugg-tanssin syvin olemus?

Suke Huovinen on viikonloppukurssin vetäjä. Olen joskus ollut mukana jollain bugg-pikakurssilla, mutta en ole sitä aktiivisesti tanssinut. Tekisi mieli lähteä mukaan, vaikka pohja ei ole kovin hyvä.

Jeux kirjoitti:

Suke Huovinen on viikonloppukurssin vetäjä. Olen joskus ollut mukana jollain bugg-pikakurssilla, mutta en ole sitä aktiivisesti tanssinut. Tekisi mieli lähteä mukaan, vaikka pohja ei ole kovin hyvä.

Lue lisää

Olen ollut useinkin Suken vetämillä bugg-kursseilla. Opetus korkealuokkaista ja viimeiset alan virtaukset mukana.

Jeux kirjoitti:

Suke Huovinen on viikonloppukurssin vetäjä. Olen joskus ollut mukana jollain bugg-pikakurssilla, mutta en ole sitä aktiivisesti tanssinut. Tekisi mieli lähteä mukaan, vaikka pohja ei ole kovin hyvä.

Lue lisää

Minä veikkaan, että tuolla kurssilla et liiemmin nauti olostasi. Jos kurssin kohderyhmänä on konkaritaso, niin putoat kelkasta hyvin nopeasti. Jos se olisi vain jatkokurssi jollekin sitä edeltäneelle peruskurssille, niin asia olisi toinen. Yksittäisenä kurssina tuo vaikuttaa aika pro-meiningiltä. Viihdekeskuksen kursseja ilmeisesti tarkoitit? http://www.viihdekeskus.fi/?action=juttu&ID=203

Buggia satunnaisesti tanssiva kirjoitti:

Minä veikkaan, että tuolla kurssilla et liiemmin nauti olostasi. Jos kurssin kohderyhmänä on konkaritaso, niin putoat kelkasta hyvin nopeasti. Jos se olisi vain jatkokurssi jollekin sitä edeltäneelle peruskurssille, niin asia olisi toinen. Yksittäisenä kurssina tuo vaikuttaa aika pro-meiningiltä. Viihdekeskuksen kursseja ilmeisesti tarkoitit? http://www.viihdekeskus.fi/?action=juttu&ID=203

Lue lisää

Bingo tuli. Siinä ei sinänsä olisi mitään uutta, että tuntisi itsensä kurssilla pöllöksi. Tuossa voisi kenties harkita pelkkää perjantaiosuutta?

Kun syksyllä olin fusku/jive-kurssilla, se oli tarkoitettu jatkokurssiksi, mutta änkesin vain mukaan aloittelijatasolta. Kurssi kesti lähes koko syksyn. Syksyn kuluessa sain muutamilta daameilta palautetta, että "Hei, olet oppinut tanssimaan!". Lausumat eivät olleet pelkkää kohteliaisuutta. Kun lähti matalalta liikkeelle oli paljon opittavaa! Kursseillahan yleensä vaihdetaan paria tämän tästä. Näin yksi tollo ei pilaa jonkun toisen kurssia.

Jeux kirjoitti:

Bingo tuli. Siinä ei sinänsä olisi mitään uutta, että tuntisi itsensä kurssilla pöllöksi. Tuossa voisi kenties harkita pelkkää perjantaiosuutta?

Kun syksyllä olin fusku/jive-kurssilla, se oli tarkoitettu jatkokurssiksi, mutta änkesin vain mukaan aloittelijatasolta. Kurssi kesti lähes koko syksyn. Syksyn kuluessa sain muutamilta daameilta palautetta, että "Hei, olet oppinut tanssimaan!". Lausumat eivät olleet pelkkää kohteliaisuutta. Kun lähti matalalta liikkeelle oli paljon opittavaa! Kursseillahan yleensä vaihdetaan paria tämän tästä. Näin yksi tollo ei pilaa jonkun toisen kurssia.

Lue lisää

Mulla on vähän sama tilanne. Opettelin myös jiveä ja fuskua viime syksyn tanssikurssilla ja siinä samalla hiukan tanssittiin 4 askeleen rockia eli buggaa. Bugg kiinnostaisi kovasti ja aion silti mennä tuolle kurssille ja tulen sinne
pääkaupunkiseudulta asti.
Opettaja on tunnetusti hyvä ja siksi aion uskaltaa mukaan. Uskon myös, että en pilaa kenenkään kurssia osaamattomuudellani.

vaan mukaan kirjoitti:

Mulla on vähän sama tilanne. Opettelin myös jiveä ja fuskua viime syksyn tanssikurssilla ja siinä samalla hiukan tanssittiin 4 askeleen rockia eli buggaa. Bugg kiinnostaisi kovasti ja aion silti mennä tuolle kurssille ja tulen sinne
pääkaupunkiseudulta asti.
Opettaja on tunnetusti hyvä ja siksi aion uskaltaa mukaan. Uskon myös, että en pilaa kenenkään kurssia osaamattomuudellani.

Lue lisää

Laitetaan nyt taas kerran makupaloja Arstilan määritelmästä konkaritason tanssijasta. Josko tämä herättäisi jonkinlaista ajattelutoimintaa.

Aito konkari

* voi kilpailla tai esiintyä, mutta sillä ei ole väliä - myös kokeneet seuratanssijat ja bilettäjät ovat konkareita
* nainen osaa seurata niin hyvin, että hyvät viejät eivät turhaudu
* mies osaa viedä niin, että kokeneet naiset hymyilevät ja pääsevät harjoittelemaan opetettavaa asiaa
* mies muistaa yli neljän kuvion koreografioita
* ei välttämättä omaa vahvaa pohjaa kaikissa tansseissa, mutta oppii uutta sen verran nopeasti, että pysyy mukana myös reipastempoisessa valmennuksessa

diefenbaker kirjoitti:

Laitetaan nyt taas kerran makupaloja Arstilan määritelmästä konkaritason tanssijasta. Josko tämä herättäisi jonkinlaista ajattelutoimintaa.

Aito konkari

* voi kilpailla tai esiintyä, mutta sillä ei ole väliä - myös kokeneet seuratanssijat ja bilettäjät ovat konkareita
* nainen osaa seurata niin hyvin, että hyvät viejät eivät turhaudu
* mies osaa viedä niin, että kokeneet naiset hymyilevät ja pääsevät harjoittelemaan opetettavaa asiaa
* mies muistaa yli neljän kuvion koreografioita
* ei välttämättä omaa vahvaa pohjaa kaikissa tansseissa, mutta oppii uutta sen verran nopeasti, että pysyy mukana myös reipastempoisessa valmennuksessa

Lue lisää

Niimpä juuri. Taso määritykset ovat viitteellisiä käsittääkseni ja harjaantujien parhaaksi mutta ei kai orjuuttamaan siten että ensiksi on jokin keski, konkari, pro status tai leimä oltava otsassa. (mistä niitä sitten saisikaan)
Kun kisoissakin aina jokin on listojen viimeinen ja vielä tiputettu A;B;C ym sarjoihin ja keräillenkin.

Määrittely siitä että, kokeneet "bilettäjät /seuratanssijat" ovat konkareita ja harjoitussarjoihin sopivia , on varmaan oikea.

Hymyilyn ja tanssiohjauksesta iloitseminen kun ja jos näkyy kuuluu ja tuntuu on vietetty harjoitteluaika ollut kaikkien parhaaksi.

Esim: sanoisin että moni "konkari" on tainnut palata useammankin kerran jopa alkeistason kurssitukseen kun on edennyt vakiinnuttaessaan tansitaitoaan.

mielestäni kilpailu on se tapahtuma missä arvostelulla rankataan ulos osallistuja muualla sitä ei tulisi tehdä tai selllaista tunnetta jäädä että en ole tervetullut tähän erikoistapahtumaan ellei se ole nimen omaan tehty erikoistapahtumaksi. Ja kun on tehty erikoistapahtumaksi siten että on nimetty tasot niin järjestäjän tulisi kyetä tekemään ja nimeämään henkilöt ilmoittautumisen yhteydessä ketkä hän itse hyväksyy opetettavakseen ja "tasonmukaiseksi" oppilaaksi. Myös etukäteen ilmoittamaan että on suotta tulla koska olet "ei tasonmukainen".
Siitä olen samaa mieltä että, on isoja eroja tansitaidoissa jä käsityksissä siitä mihin tasoon katsoo itse kuuluvan. Mutta kun on yleisestä ohjauksesta kyse ja sinne olisi halukkaita tulossa niin tulisi tehdä niinkuin useilla kurseilla onkin eli tarjotaan aina mahdollisuus myös alkeisopetukseenkin ja yhdessä siten ei ketään "rajata ulos" tai laiteta empimään että uskallankohan osallistua.

Nämä stara opet jotka ovat ns: vetonauloiksi kutsuttu tai he ovat itse itsensä kutsuneet ohjaustapahtumiin hoitaisi sen osan mitä he ovat tulleetkin tekemään ja aina on niin taitavia järjestettäessä tapahtumaa että voi liittää kursin tarjontaan alkeisopetuksen niitä varten jotka ovat lähteneet mukaan vain rohkeudesta tai kiinnostuksesta ja ovat samalla saamassa "rajaamatonta hyväksyntää" tanssipiireissä tulevia konkarivuosia varten.

ps: onhan kyse harrastuksesta.

vaan mukaan kirjoitti:

Mulla on vähän sama tilanne. Opettelin myös jiveä ja fuskua viime syksyn tanssikurssilla ja siinä samalla hiukan tanssittiin 4 askeleen rockia eli buggaa. Bugg kiinnostaisi kovasti ja aion silti mennä tuolle kurssille ja tulen sinne
pääkaupunkiseudulta asti.
Opettaja on tunnetusti hyvä ja siksi aion uskaltaa mukaan. Uskon myös, että en pilaa kenenkään kurssia osaamattomuudellani.

Lue lisää

En tunne teistä kumpaakaan, joten en mene kyvyistänne mitään arviota esittämään tässä.

Se kuitenkin on tuskallisen yleistä, että kursseille tulee sellaisia ihmisiä (enimmäkseen miehiä), joiden taitotaso ei ole lähelläkään ko. kurssille edellytettävää. Oma arvio helposti pettää, jos ei ole asiasta riitävää pohjatietoa eikä tarpeeksi vertailukohtia.

Voihan noinkin ajatella, ettei yksi heikompi siellä seassa keneltäkään kurssia pilaa, mutta kuka takaa, että olet ainoa.

Tilanne voi olla sellainenkin, että vaikkapa kolmenkymmenen kurssilaisen seassa on kolme miestä ja kaksi naista, jotka eivät hallitse riittävästi (tai lainkaan) edellisen tason mukaisia asioita (joskus jopa sellaisia, jotka ovat liikkeellä aivan puhtaalta pöydältä -kaikki on uutta ja outoa).

Ohjaajalla ei ole mahdollisuuksia paneutua noiden erityisopetukseen, koska silloin oikealla tasolla olevat eivät saa sitä, mistä ovat maksaneet. Nämä joutuvat jopa toimimaan vähän väliä "apuopettajina" perusasioita neuvoen, jotta edes jotenkin kyseisen vaihdon ajan selviävät. Sillä kertaa jää oma oppi saamatta. Koko joukko kärsii ainakin jossakin määrin varmasti.

Tämä nyt ei sitten ollut pelkästään buggia koskevaa. Näin menee ikävä kyllä jokseenkin kaikkien lajien osalta.

Leireillä usein esitanssitetaan väki ennen jakoa tasoihin. Kuitenkaan tuollaisille yhden tason kursseille sellainen ei ole mahdollista.

Jeux kirjoitti:

Bingo tuli. Siinä ei sinänsä olisi mitään uutta, että tuntisi itsensä kurssilla pöllöksi. Tuossa voisi kenties harkita pelkkää perjantaiosuutta?

Kun syksyllä olin fusku/jive-kurssilla, se oli tarkoitettu jatkokurssiksi, mutta änkesin vain mukaan aloittelijatasolta. Kurssi kesti lähes koko syksyn. Syksyn kuluessa sain muutamilta daameilta palautetta, että "Hei, olet oppinut tanssimaan!". Lausumat eivät olleet pelkkää kohteliaisuutta. Kun lähti matalalta liikkeelle oli paljon opittavaa! Kursseillahan yleensä vaihdetaan paria tämän tästä. Näin yksi tollo ei pilaa jonkun toisen kurssia.

Lue lisää

Vaikka into olisikin kova niin olisi hyvä kuitenkin olla realisti ja mennä tyvestä puuhun.
Perusteet pitäis tahkota selkäytimeen,paljon näkee kuvioitten vääntäjiä joilla ei ole edes perusaskel hallussa!!

Lisäksi koko ryhmän eteneminen ja opetus kärsii kun alkeistason harrastajia joutuu huomioimaan.
Itse 7 vuotta harrastaneena koen silloin tällöin hyväksi mennä alkeisiin paneutumaan perusteisiin.

Tässäkään lajissa ei ole oikotietä onneen,kaikki mulle heti; ei hyvää seuraa...

realistisesti kirjoitti:

Vaikka into olisikin kova niin olisi hyvä kuitenkin olla realisti ja mennä tyvestä puuhun.
Perusteet pitäis tahkota selkäytimeen,paljon näkee kuvioitten vääntäjiä joilla ei ole edes perusaskel hallussa!!

Lisäksi koko ryhmän eteneminen ja opetus kärsii kun alkeistason harrastajia joutuu huomioimaan.
Itse 7 vuotta harrastaneena koen silloin tällöin hyväksi mennä alkeisiin paneutumaan perusteisiin.

Tässäkään lajissa ei ole oikotietä onneen,kaikki mulle heti; ei hyvää seuraa...

Lue lisää

Eli juurihan se on noin, sitä vain ihmettelen kun tällä "jaottelulla" on aivan perustellut syyt suorittaa opetusta /ohjausta tasoryhmissä.

Aikaisemmin jo ihmettelin sitä, kokoharrastuksen edistävää ja tukevaa toimintaa eli.

Järjestää kuitenkin samassa yhteydessä vaikka varalta aina sellainen alkeisopetukseen perehtynyt opettaja joka voisi antaa sitten "todetuille" aloittelijoille sen opetuksen samassa yhteydessä mutta eri tilassa. Vaikka "konkarit" harjoittelisikin ja saisivat spesifin opetuksen osaamistasolleen nähden.

Ei täten tuottamuksellisesti tuotettaisi esteitä harrastuksen aktiivisille aloittelevillekaan! Sillä se järjetetty tilaisuus voi olla paikkakunnan ainoa mahdollisuus monelle ja monella tapaa kiinnostava ja kehittävä kun vain tarjonta olisi siten pienellä satsauksella hoidettavissa.

Tarkoittaa yhden opettajan kanssa sopimista että varaudu antamaan osalle ryhmästä alkeis opetusta kun konkarit harjoittelee toisessa salissa samaan aikaan.

Yhteenkuuluvuus ja hyväksyntä tukisi tansiharrastuksen laajenemista.

Kilpailuun tähtäävän treenauksen jota ilmeisti on tehtävä paljon enemmän kuin yksi viikoloppukurssi ymmärrän tietenkin että se on ns: suljettu tilaisuus ja keskittyy kilpaparien hiomiseen.

vertaan esim: kilpaurheilusuoritus ja valmennustilaisuuksiin. Siellä ylensä kaikki otetaan mukaan ja samoissa tiloissa samoilla suorituspaoikoilla pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan lajia ja ohjaaja vain on toinen kuin huippujen tai osaavien valmentamisessa. Myös siten että, kun huippusuoritusaika on käytetty niin joko välit tai samaan aikaan saa ohjausta aivan pelkästään lajista kiinnostuneet ja täten harratukseen saadaan uusia ja innostuneita tulevia osaajia.

Jeux kirjoitti:

Bingo tuli. Siinä ei sinänsä olisi mitään uutta, että tuntisi itsensä kurssilla pöllöksi. Tuossa voisi kenties harkita pelkkää perjantaiosuutta?

Kun syksyllä olin fusku/jive-kurssilla, se oli tarkoitettu jatkokurssiksi, mutta änkesin vain mukaan aloittelijatasolta. Kurssi kesti lähes koko syksyn. Syksyn kuluessa sain muutamilta daameilta palautetta, että "Hei, olet oppinut tanssimaan!". Lausumat eivät olleet pelkkää kohteliaisuutta. Kun lähti matalalta liikkeelle oli paljon opittavaa! Kursseillahan yleensä vaihdetaan paria tämän tästä. Näin yksi tollo ei pilaa jonkun toisen kurssia.

Lue lisää

Oikeasti.. mietippä jos siellä kurssilla on vaikkapa nyt 60 ihmistä ja niistä 20 on ajatellut samoin kuin sinä. Ts. 40 ihmistä on jatko/konkari tasolla ja 20 alkeet/alkeisjatko tasoisia. Luuletko, ettei niitä konkareita haittaa, kun joka kolmas vastaan tuleva pari on alkeistasolla?

Kyllä vaan haittaa, itseasiassa jopa paljonkin.. huonolla tuurilla naiselle tulee vaihtoringissä vastaan peräjälkeen useita alkeistason miehiä, eikä hän pääse siis välttämättä kertaakaan oikeasti harjoittelemaan opetettavaa kuviota, koska mies ei ymmärrä edes perusteista vielä tuon taivaallistakaan. Nimim. näin on itsellenikin käynyt. Sama juttu toisin päin.. kyllä se varmasti konkaritason miestä sapettaa, jos daami ei tottele vientiä, vaikka kuinka yrittäisi.

Jos kurssi olisi alkeisjatkoa, tilanne olisi vähän toinen.. siellä opetus aloitetaan aina alkeiden kertauksella. Jatko/konkaritasolla välttämättä ei. Suosittelisin, että odotat tasoltaan sopivampaa kurssia.. saat siitä itsekin enemmän irti kun pysyt opetuksessa paremmin kärryillä.

Tyvestä kirjoitti:

Eli juurihan se on noin, sitä vain ihmettelen kun tällä "jaottelulla" on aivan perustellut syyt suorittaa opetusta /ohjausta tasoryhmissä.

Aikaisemmin jo ihmettelin sitä, kokoharrastuksen edistävää ja tukevaa toimintaa eli.

Järjestää kuitenkin samassa yhteydessä vaikka varalta aina sellainen alkeisopetukseen perehtynyt opettaja joka voisi antaa sitten "todetuille" aloittelijoille sen opetuksen samassa yhteydessä mutta eri tilassa. Vaikka "konkarit" harjoittelisikin ja saisivat spesifin opetuksen osaamistasolleen nähden.

Ei täten tuottamuksellisesti tuotettaisi esteitä harrastuksen aktiivisille aloittelevillekaan! Sillä se järjetetty tilaisuus voi olla paikkakunnan ainoa mahdollisuus monelle ja monella tapaa kiinnostava ja kehittävä kun vain tarjonta olisi siten pienellä satsauksella hoidettavissa.

Tarkoittaa yhden opettajan kanssa sopimista että varaudu antamaan osalle ryhmästä alkeis opetusta kun konkarit harjoittelee toisessa salissa samaan aikaan.

Yhteenkuuluvuus ja hyväksyntä tukisi tansiharrastuksen laajenemista.

Kilpailuun tähtäävän treenauksen jota ilmeisti on tehtävä paljon enemmän kuin yksi viikoloppukurssi ymmärrän tietenkin että se on ns: suljettu tilaisuus ja keskittyy kilpaparien hiomiseen.

vertaan esim: kilpaurheilusuoritus ja valmennustilaisuuksiin. Siellä ylensä kaikki otetaan mukaan ja samoissa tiloissa samoilla suorituspaoikoilla pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan lajia ja ohjaaja vain on toinen kuin huippujen tai osaavien valmentamisessa. Myös siten että, kun huippusuoritusaika on käytetty niin joko välit tai samaan aikaan saa ohjausta aivan pelkästään lajista kiinnostuneet ja täten harratukseen saadaan uusia ja innostuneita tulevia osaajia.

Lue lisää

Suurin osa seurojen ja tanssikoulujen lavatanssiopetuksesta on suunnattu alkeis- tai (alkeis)jatkotasoille. Jatko/konkarit ja konkaritason kursseja pidetään huomattavasti harvemmin. Eli kenenkään alkeis/alkeisjatkotasolaisen tuskin tarvitsee osallistua konkaritason kurssille sen vuoksi, etteikö paikkakunnalla olisi ollut tarjolla hänelle sopivammalla tasolla olevaa opetusta.

Lisäopetusmahdollisuus näille "todetuille aloittelijoille" ei ole aivan yksinkertaista järjestää. Siihen tarvitaan erillinen tila, erilliset äänentoistolaitteet, oma opettaja jne. eli siis käytönnössä aivan oma kurssinsa. Miksi sellainen pitäisi järjestää konkarikurssin yhteyteen varuiksi, jos selkeästi on etukäteen ilmoitettu kurssin taso?

Sillä että konkarikurssilla edellytetään tanssijoilta konkareiden taso, ei olla suuria raja-aitoja rakentamassa tanssijoiden välille. Mutta urheiluun verraten; eikö olisi kohtuullista antaa muita kovempaa juoksevien edes muutaman kerran vuodessa mennä niin kovaa kuin kintuistaan pääsevät. Suurin osa vuotta mennään kuitenkin niiden hitaampien tahtiin, mutta kovempikin kone karstoittuu,jos sitä ei pääse välillä käyttämään kunnolla.

diefenbaker kirjoitti:

Suurin osa seurojen ja tanssikoulujen lavatanssiopetuksesta on suunnattu alkeis- tai (alkeis)jatkotasoille. Jatko/konkarit ja konkaritason kursseja pidetään huomattavasti harvemmin. Eli kenenkään alkeis/alkeisjatkotasolaisen tuskin tarvitsee osallistua konkaritason kurssille sen vuoksi, etteikö paikkakunnalla olisi ollut tarjolla hänelle sopivammalla tasolla olevaa opetusta.

Lisäopetusmahdollisuus näille "todetuille aloittelijoille" ei ole aivan yksinkertaista järjestää. Siihen tarvitaan erillinen tila, erilliset äänentoistolaitteet, oma opettaja jne. eli siis käytönnössä aivan oma kurssinsa. Miksi sellainen pitäisi järjestää konkarikurssin yhteyteen varuiksi, jos selkeästi on etukäteen ilmoitettu kurssin taso?

Sillä että konkarikurssilla edellytetään tanssijoilta konkareiden taso, ei olla suuria raja-aitoja rakentamassa tanssijoiden välille. Mutta urheiluun verraten; eikö olisi kohtuullista antaa muita kovempaa juoksevien edes muutaman kerran vuodessa mennä niin kovaa kuin kintuistaan pääsevät. Suurin osa vuotta mennään kuitenkin niiden hitaampien tahtiin, mutta kovempikin kone karstoittuu,jos sitä ei pääse välillä käyttämään kunnolla.

Lue lisää

ajattelemme. Totta vie ei näkemykseni mitenkään rajannut kovemmin menevien koneiden "karstanpoistoa". Päin vastoin koen ja tuen sitä mitä suurimmalla sydämellä.

Kokemuksesta vain olen huomannut että onnistuneet viikoloppukurssitkin ovat kyenneet jakamaan sen tosi ansiokkaasti ja mikäli konkareiden identiteetti ei siitä kärsi niin aloittelijat ovat aran ujosti hakeneet niin jaloillaan kuin silmillään uutta opittavaa kun kerran on järjestäjä kyennyt sen tarjoamaan.

Toki ovin kuvitella että, jos on yksin asian takana ja on ainut opettaja ja tahtoo tarjota konkareille ja kisakonkareille osaamistaan niin eihän sitä moneen paikkaan repeä.

Ajatus vain oli se ettei osallistuja määrät yleensä ylitä yhdenopettajan tervetta alkeisoppijoille viikoloppukursille ja ei yleensä tilaa tarvitse yhtä tilaa enemmän.

Sen tiedän hyvin että, kun alkaa osaamaan mitä tahansa haluaa kuulua osaajien joukkoon ja ehkä vähän katsoa aloittelijoita "neuvovasti" sekä opastaen. Mutta ehkä isompi kynnys kuitenkin on osaamttomalla olla samassa yhteydessä järjestetyssä alkeiskursilla kuin että osaajalla kuulua omiensa joukkoon.

Eli este on kai se tahto tekijä ja tietty sen osan järjestäminen.

Jeux kirjoitti:

Bingo tuli. Siinä ei sinänsä olisi mitään uutta, että tuntisi itsensä kurssilla pöllöksi. Tuossa voisi kenties harkita pelkkää perjantaiosuutta?

Kun syksyllä olin fusku/jive-kurssilla, se oli tarkoitettu jatkokurssiksi, mutta änkesin vain mukaan aloittelijatasolta. Kurssi kesti lähes koko syksyn. Syksyn kuluessa sain muutamilta daameilta palautetta, että "Hei, olet oppinut tanssimaan!". Lausumat eivät olleet pelkkää kohteliaisuutta. Kun lähti matalalta liikkeelle oli paljon opittavaa! Kursseillahan yleensä vaihdetaan paria tämän tästä. Näin yksi tollo ei pilaa jonkun toisen kurssia.

Lue lisää

Suuret kiitokset diefenbakerille ja kaikille muillekin asiallisesta ja informoivasta keskustelusta! Uskon sen verran puhetta, että ohittanen tammikuun kurssin hammasta purren. Toukokuussa näyttää olevan vastaavanlainen kurssi (eri opettajat) Vaajakosken urheilutalolla. Tähtään siihen ja opettelen alkeita ko. kurssiin mennessä.

Jeux kirjoitti:

Suuret kiitokset diefenbakerille ja kaikille muillekin asiallisesta ja informoivasta keskustelusta! Uskon sen verran puhetta, että ohittanen tammikuun kurssin hammasta purren. Toukokuussa näyttää olevan vastaavanlainen kurssi (eri opettajat) Vaajakosken urheilutalolla. Tähtään siihen ja opettelen alkeita ko. kurssiin mennessä.

Lue lisää

Kesällä Saarijärven kurssilla porukka jaettiin kahteen osaan ja edistyneimmätkin saivat uusia juttuja opeteltaviksi. Muutenkin homma lähti ihan perusasioista ja niitä kertailtiin kurssin aikana.

Buggari kirjoitti:

Kesällä Saarijärven kurssilla porukka jaettiin kahteen osaan ja edistyneimmätkin saivat uusia juttuja opeteltaviksi. Muutenkin homma lähti ihan perusasioista ja niitä kertailtiin kurssin aikana.

Lue lisää

Tuosta Viihdekeskuksen mainoksesta kyllä jää sellainen käsitys, että Suke vetää kurssin yksinään (näyttöparit varmaankin paikallisista Breikin taitureista).

En oikein usko, että on mahdollista tai järkevääkään lähteä porukkaa jakamaan.

Opetus jää silloin melko paljon vajaammaksi kuin yhtenäiselle ryhmälle suunnitellussa ja suunnatussa on.

Buggari kirjoitti:

Kesällä Saarijärven kurssilla porukka jaettiin kahteen osaan ja edistyneimmätkin saivat uusia juttuja opeteltaviksi. Muutenkin homma lähti ihan perusasioista ja niitä kertailtiin kurssin aikana.

Lue lisää

Kuka tai ketkä olivat opettajina Saarijärvellä? Tämä voi olla hyödyllinen tieto mahdolliselle kurssille osallistumisessa.

Viihdekeskuksessa on kyllä kaksikin salia, joten periaatteessa porukka voitaisiin jakaa kahteen ryhmään niin haluttaessa.

Jeux ilman sisäänkirjausta kirjoitti:

Kuka tai ketkä olivat opettajina Saarijärvellä? Tämä voi olla hyödyllinen tieto mahdolliselle kurssille osallistumisessa.

Viihdekeskuksessa on kyllä kaksikin salia, joten periaatteessa porukka voitaisiin jakaa kahteen ryhmään niin haluttaessa.

Lue lisää

Saarijärvellä toinen opettajista oli Piia Oulusta, en muista sukunimeä. Sama pari varmaankin nyt.

Jeux ilman sisäänkirjausta kirjoitti:

Kuka tai ketkä olivat opettajina Saarijärvellä? Tämä voi olla hyödyllinen tieto mahdolliselle kurssille osallistumisessa.

Viihdekeskuksessa on kyllä kaksikin salia, joten periaatteessa porukka voitaisiin jakaa kahteen ryhmään niin haluttaessa.

Lue lisää

On toki kaksi salia.

Useimissa kurssirakennuksissa muuallakin on saleja enemmän kuin yksi. Vaan jos ja kun opettajia on vain yksi (tai yksi valmentajapari) ja musiikkiakin varattu vain tiettyä tasoa varten, ei tilojen määrä auta mitään.

Harvoin mikään on niin yksinkertaista kuin yht'äkkiä luulisi.

Truehum kirjoitti:

On toki kaksi salia.

Useimissa kurssirakennuksissa muuallakin on saleja enemmän kuin yksi. Vaan jos ja kun opettajia on vain yksi (tai yksi valmentajapari) ja musiikkiakin varattu vain tiettyä tasoa varten, ei tilojen määrä auta mitään.

Harvoin mikään on niin yksinkertaista kuin yht'äkkiä luulisi.

Lue lisää

Niin kaikessa toiminassa on järjestelynsä ja siksihän se onkin innoittavaa.

Nuo ovat vain murheista pinimpiä jos tahtoa on eli sali löytynee mistä vain. Myös alkeisiinhan tarvitaan opettajaksi aikova ja siten vielä keskeneräinenkin opettaja. Musiikin valinta käy kuin tanssi nyky tekniikalla. Joten arvoisat tansiope järjestäjät rohkeasti vain alkeis osaajille jako ja toinen tila niin elemme samaa perhettä.

Eihän osaavien tarvitse ujostella kun kerran jo osaavat? vaikka alkeisporukka näkisikin ne komeat kiemurat.
Eikä taida kuitenkaan olla niin että, he määrällään jyräisi alleen hyvintansivan väen.

Buggari kirjoitti:

Kesällä Saarijärven kurssilla porukka jaettiin kahteen osaan ja edistyneimmätkin saivat uusia juttuja opeteltaviksi. Muutenkin homma lähti ihan perusasioista ja niitä kertailtiin kurssin aikana.

Lue lisää

Mikä siinä on kun väkisellä pitäisi muuttaa kurssit muunlaisiksi kuin järjestäjät/vetäjät alunperin tarkoittaa???

Alkeistason kursseja riittää varmasti ilmankin,että vesitetään haasteellisemmat kurssit.

Onko tämä kateutta toisten osaamisesta vai mitä ihmeen tasapäistämisestä??

Kyllä edistyneille pitää olla samat mahdollisuudet kehittyä kuin vasta-alkajillekkin.

Vesittämistä kirjoitti:

Mikä siinä on kun väkisellä pitäisi muuttaa kurssit muunlaisiksi kuin järjestäjät/vetäjät alunperin tarkoittaa???

Alkeistason kursseja riittää varmasti ilmankin,että vesitetään haasteellisemmat kurssit.

Onko tämä kateutta toisten osaamisesta vai mitä ihmeen tasapäistämisestä??

Kyllä edistyneille pitää olla samat mahdollisuudet kehittyä kuin vasta-alkajillekkin.

Lue lisää

Luulisi näistä löytyvän haastetta ensihätään - ja sopiva tasoryhmä myös.

Valorinne:
ma 2.4 Bugg alkeet
ma 16.4 Bugg alkeet
ti 8.5 Bugg keskitaso

Tanssiseura Break:
keskiviikkoisin viikoilla 2-9 bugg alkeisjatko

Kestävien ohjelma ilmestyy pian.

Vesittämistä kirjoitti:

Mikä siinä on kun väkisellä pitäisi muuttaa kurssit muunlaisiksi kuin järjestäjät/vetäjät alunperin tarkoittaa???

Alkeistason kursseja riittää varmasti ilmankin,että vesitetään haasteellisemmat kurssit.

Onko tämä kateutta toisten osaamisesta vai mitä ihmeen tasapäistämisestä??

Kyllä edistyneille pitää olla samat mahdollisuudet kehittyä kuin vasta-alkajillekkin.

Lue lisää

Siispä joku todella haluaa mokata itsensä jatkokurssilla ja hidastaa jatkolaisten oppimista. On todella inhottavaa kun jatkoilla todella tulee vastaan miehia jotka ei osaa edes pitää sitä vientikättä siinä missä ope justiinsa näytti, ja sitten se mustelmia tuottava kova puristusote on peestä! Ja jos on vaan yksi ope ja jatkoilla se rupeekin opettaa vaan alkeisia niin vaadin kyllä rahat takas siltä seisomalta tai alkeisihmisiä poistumaan.

Truehum kirjoitti:

Olen ollut useinkin Suken vetämillä bugg-kursseilla. Opetus korkealuokkaista ja viimeiset alan virtaukset mukana.

Sukella tuntuu olevan ihan peruskauraa toi bugg juttu. Se tuntuu olevan jo opetuksella 2000 luvulla eikä alota -70 luvun ruotsibugista. Konkarit kyllä jo tunnistaa ton edellisen näkemyksen pointin.

ruotsineito kirjoitti:

Siispä joku todella haluaa mokata itsensä jatkokurssilla ja hidastaa jatkolaisten oppimista. On todella inhottavaa kun jatkoilla todella tulee vastaan miehia jotka ei osaa edes pitää sitä vientikättä siinä missä ope justiinsa näytti, ja sitten se mustelmia tuottava kova puristusote on peestä! Ja jos on vaan yksi ope ja jatkoilla se rupeekin opettaa vaan alkeisia niin vaadin kyllä rahat takas siltä seisomalta tai alkeisihmisiä poistumaan.

Lue lisää

Nyt on omituinen tunne jo kun kommnentit ovat "noin vakavan kuuloisia".

Tuossa lukiessa noita ajattelin kysäistä, että kenen nilkaan tuo kalikka kalahtaa? En huomaa yhtään kommenttia joka olisi maninnut että jo osaavien ja konkaritansijoiden kehitystä haluaisi rajoittaa tai estää. (onko reaktiosi jotenkin yli mitä on kukaan ehdottanutkaan)

Tuolloinhan jos on noin kriittinen on aina käytävä osallistujien taitotaso läpi ja oltava jokin "arvomerkki" ja passi että josta sen voi tehdä. Ennen kuin maksaa kurssimaksua kun ei tiedä etukäteen kuinka huonon tansijan kanssa joutuu tanssimaan?!

Kyllä on useilla kurseilla ollut täysin kyvyttömiä daameja tansillisesti ja ei mistään opetuetustakaan ole tullut mitään mutta jos olis "äläkän " nostanut niin itse olis pitänyt lähteä eikä muita häätää mihinkään.

Mielestäni useita ehdotuksia on tullut että voiko tansijärjestäjät varautua mahdollisiin vähemmän osaaviin siten että heille olisi tarvitaessa alkeisopetusta juuri tuon sättimäsi ongelman poistamiseksi.

Ettei sitä manitsemaasi tasapäistämistä ja lokerointia tarvitsis tehdä ollenkaan ja vain tanssin hyväksi.

KAupan ovellakin on yleensä tervetulleita maksajia kaikki muutkin vaikka eivät osatakkaan aivan samaa hapankorppua kuin muut.

Vesittämistä kirjoitti:

Mikä siinä on kun väkisellä pitäisi muuttaa kurssit muunlaisiksi kuin järjestäjät/vetäjät alunperin tarkoittaa???

Alkeistason kursseja riittää varmasti ilmankin,että vesitetään haasteellisemmat kurssit.

Onko tämä kateutta toisten osaamisesta vai mitä ihmeen tasapäistämisestä??

Kyllä edistyneille pitää olla samat mahdollisuudet kehittyä kuin vasta-alkajillekkin.

Lue lisää

Ei kukaan täällä näytä ehdottavan väkisellä muuttaa kurssia vaan täydentää/tehostaa.

Alkeis kurssi sopii erinomaisesti jo samojen järjestelyiden yhteyteen koska suurin osa on järjestettävä kuitenkin. (vai meneekö osaavien maine jos se onkin samassa paikassa ja samojen järjestäjien järjestäminä)?

Kateutta en voisi nähdä,, mutta onko tämä jotain imago ylpeyttä kun on paettava aloitteija tanssijoita? Tasapäistämistä kai se on jos on eristäydyttävä.

Edistyneillä hän jos kellä on aina paremmat mahdollisuudet kehittyä ja viestiketjussa sitä ei kai kukaan näytä arvostelevan vaan päin vastoin. Ovat muuten kertoneet että, osaaja oppii parhaiten kun opettaa muita mm: aloittelijoita.

kaminat jo nyt kirjoitti:

Nyt on omituinen tunne jo kun kommnentit ovat "noin vakavan kuuloisia".

Tuossa lukiessa noita ajattelin kysäistä, että kenen nilkaan tuo kalikka kalahtaa? En huomaa yhtään kommenttia joka olisi maninnut että jo osaavien ja konkaritansijoiden kehitystä haluaisi rajoittaa tai estää. (onko reaktiosi jotenkin yli mitä on kukaan ehdottanutkaan)

Tuolloinhan jos on noin kriittinen on aina käytävä osallistujien taitotaso läpi ja oltava jokin "arvomerkki" ja passi että josta sen voi tehdä. Ennen kuin maksaa kurssimaksua kun ei tiedä etukäteen kuinka huonon tansijan kanssa joutuu tanssimaan?!

Kyllä on useilla kurseilla ollut täysin kyvyttömiä daameja tansillisesti ja ei mistään opetuetustakaan ole tullut mitään mutta jos olis "äläkän " nostanut niin itse olis pitänyt lähteä eikä muita häätää mihinkään.

Mielestäni useita ehdotuksia on tullut että voiko tansijärjestäjät varautua mahdollisiin vähemmän osaaviin siten että heille olisi tarvitaessa alkeisopetusta juuri tuon sättimäsi ongelman poistamiseksi.

Ettei sitä manitsemaasi tasapäistämistä ja lokerointia tarvitsis tehdä ollenkaan ja vain tanssin hyväksi.

KAupan ovellakin on yleensä tervetulleita maksajia kaikki muutkin vaikka eivät osatakkaan aivan samaa hapankorppua kuin muut.

Lue lisää

Kuulkaahan nyt alkeet on ku opetellaan kirjaimia, alkeisjatkoa ku opetelleen tavuja ja jatkoissa ja konkareissa osataan jo lukea. Miten sen voisi selvammin sanoa, että lukutaidottomilla on todella vaikeeta nitten kanssa jotka ossaa jo lukea.

kaminat jo nyt kirjoitti:

Nyt on omituinen tunne jo kun kommnentit ovat "noin vakavan kuuloisia".

Tuossa lukiessa noita ajattelin kysäistä, että kenen nilkaan tuo kalikka kalahtaa? En huomaa yhtään kommenttia joka olisi maninnut että jo osaavien ja konkaritansijoiden kehitystä haluaisi rajoittaa tai estää. (onko reaktiosi jotenkin yli mitä on kukaan ehdottanutkaan)

Tuolloinhan jos on noin kriittinen on aina käytävä osallistujien taitotaso läpi ja oltava jokin "arvomerkki" ja passi että josta sen voi tehdä. Ennen kuin maksaa kurssimaksua kun ei tiedä etukäteen kuinka huonon tansijan kanssa joutuu tanssimaan?!

Kyllä on useilla kurseilla ollut täysin kyvyttömiä daameja tansillisesti ja ei mistään opetuetustakaan ole tullut mitään mutta jos olis "äläkän " nostanut niin itse olis pitänyt lähteä eikä muita häätää mihinkään.

Mielestäni useita ehdotuksia on tullut että voiko tansijärjestäjät varautua mahdollisiin vähemmän osaaviin siten että heille olisi tarvitaessa alkeisopetusta juuri tuon sättimäsi ongelman poistamiseksi.

Ettei sitä manitsemaasi tasapäistämistä ja lokerointia tarvitsis tehdä ollenkaan ja vain tanssin hyväksi.

KAupan ovellakin on yleensä tervetulleita maksajia kaikki muutkin vaikka eivät osatakkaan aivan samaa hapankorppua kuin muut.

Lue lisää

Etpä taida, "kaminat jo nyt", olla kovin hyvin perillä tanssiopetuksesta tai tanssin opiskelusta, kun noin yksiviivaisesti sekatavarakauppaan vertaat. Ei se nyt ihan maksamalla hoidu tanssin oppiminenkaan.

Oikeampi vertailukohta voisi vaikka löytyä koulumaailmasta.

Mitenkähän luulisit hoituvan opiskelun ja opettamisen, jos vaikkapa lukion kursseille ilmoittautuisi peruskoulun ala-asteen oppilaita ihan vain sen vuoksi, että päähän sattuisi pälkähtämään?

Samaa voitaisin ajatella urheilun puoleltakin: Tuskinpa esim. jääkiekkomaajoukkue kovin innostunueesti ottaisi riveihinsä eilen ensimmäiset hokkarinsa ostaneen, vaikka kuinkakin motivoituneen pelimiehen.

Otetaanpa malttia (ja järkeä, jos on) mukaan esityksiin ja arvosteluihin!

Jeux kirjoitti:

Suuret kiitokset diefenbakerille ja kaikille muillekin asiallisesta ja informoivasta keskustelusta! Uskon sen verran puhetta, että ohittanen tammikuun kurssin hammasta purren. Toukokuussa näyttää olevan vastaavanlainen kurssi (eri opettajat) Vaajakosken urheilutalolla. Tähtään siihen ja opettelen alkeita ko. kurssiin mennessä.

Lue lisää

Ei ehkä kannata lähteä Huovisen kurssille ihan aloittelijapohjalta. Huovinen opettaa tietääkseni ns. linjabuggia joka on aloittelijalle vaikeampaa omaksua jos ei osaa vielä kunnolla perusteitakaan. Linjabuggia on paljon helpompi oppia jos ensin on kuusalla perusjutuista ja kuvioista edes vähän. Pyörivä bugg ei ehkä ole kaikkein trendikkäin buggin muoto tällä hetkellä mutta sopii lavoille erittäin hyvin. Linjabuggia tanssiessa vaaditaan kokemusta että selviää ruuhkassa kun muut painavat takaa päälle. Se vaatii huomattavasti enemmän hallintaa kuin pyörivä eli snurrabugg.

Kyselit buggin syvimmästä olemuksesta... siihen ei varmaan ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta mutta jos kommentoisin vähäsen sitä mikä ero on esim. humpalla ja buggilla omasta mielestäni;

80% buggia "osaavista" tanssii tosiasiallisesti "humpukkia" (humppaa buggin kuvioilla). Askellus ja tyyli on humppamaista löntystämistä ja tallaamista ja sitä on vaikea erottaa todella kuviohumpasta! Suuri osa buggin tanssijoista kiirehtii opettelemaan linjabuggia ennenkuin osaavat kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä, tuloksena on humpalta näyttävää löntystämistä buggin kuvioin.

Buggissa oleellista on svengaavuus! Humpasta tämä puuttuu kokonaan. Buggia VOI tanssia tietenkin lähes mihin tahansa musiikkiin mutta varsinaisesti bugg on rock´n swing-tanssi ja rokissa on oleellista svengaavuus. Svengaavuus löytyy oikean askellustekniikan ja vartalonkäytön kautta. Todellisuudessa- , jos buggia haluaa oppia TANSSIMAAN (eikä löntystämään) se EI ole "helpoin swing-tanssi"!

Mainitsemasi Suke Huovinen on niitä harvoja bugg-opettajia jotka opettavat miten buggiin löytyy oikea svengaava tekniikka, mutta kannattaa mieluummin hakeutua alkeiskurssille jos ei vielä osaa perusteita!

Kun menet jollekin bugg-kurssille, ota etukäteen selvää opettajalta suoraan kysymällä, millaista tyyliä hän opettaa koska tyylejä ja opetustapoja on lukuisia. Mielestäni aluksi kannattaa opetella pyörivä tai paikallaan tanssittava versio ja peruskuviot ja sen jälkeen vasta linjabugg (jos haluaa). Pyörivässäkin riittää haastetta jos sitä haluaa oppia HYVIN!

Nämäkään asiat joita sanoin, eivät ole "yksi ainoa oikea totuus"! Lavatanssissa ei ole sääntöjä jotka määräävät tyylin. Jonkun mielestä oikea tapa tanssia buggia voi olla juuri tuo humppamainen löntystäminen ja hyvin monet opettajat opettavat sitä tyyliä puuttumatta lainkaan askellukseen ja vartalonkäyttöön koska on helpompi opettaa pelkkiä kuvioita ja askeleita. Ei ole myöskään kiellettyä tai väärin tanssia buggia humppamaisesti jos tahtoo!

Oma mielipiteeni on että bugg on kaunista kun se on svengaavaa ja rumaa kun se on humppamaista. Seuraappa tanssipaikoilla tilannetta niin näet: 2 10:stä buggin tanssijasta käyttää lantiota, nilkkoja ja polvia kauniisti tanssissaan ja 8 10:stä "vain" löntystää. Hyvin oleellinen asia joka aivan liian usein bugg-opetuksessa sivuutetaan! Jopa ns. "huippuopettajat" eivät aina viitsi tätä opettaa. Voit itse tehdä johtopäätökset kummalla tyylillä haluat opetella tanssimaan!

jäädyttämistä kirjoitti:

Ei kukaan täällä näytä ehdottavan väkisellä muuttaa kurssia vaan täydentää/tehostaa.

Alkeis kurssi sopii erinomaisesti jo samojen järjestelyiden yhteyteen koska suurin osa on järjestettävä kuitenkin. (vai meneekö osaavien maine jos se onkin samassa paikassa ja samojen järjestäjien järjestäminä)?

Kateutta en voisi nähdä,, mutta onko tämä jotain imago ylpeyttä kun on paettava aloitteija tanssijoita? Tasapäistämistä kai se on jos on eristäydyttävä.

Edistyneillä hän jos kellä on aina paremmat mahdollisuudet kehittyä ja viestiketjussa sitä ei kai kukaan näytä arvostelevan vaan päin vastoin. Ovat muuten kertoneet että, osaaja oppii parhaiten kun opettaa muita mm: aloittelijoita.

Lue lisää

"jäädyttämistä" kirjoittaa: "Alkeis kurssi sopii erinomaisesti jo samojen järjestelyiden yhteyteen koska suurin osa on järjestettävä kuitenkin. (vai meneekö osaavien maine jos se onkin samassa paikassa ja samojen järjestäjien järjestäminä)? "

Sopiihan niitä kursseja vaikka kuinka monta, jos on resursseja. Läheskään aina ei ole. Puuttuu tiloja, opettajia järjestelyväkeä ja usein myös riittävä pontentiaalinen oppilaspohja. Väki ei riitä.

Ja turha tässä taas on ruveta provoamaan jostakin imagosta ja ylpeydestä. Yritetään nyt pysytellä asiallisina ja aikuisina (tiedän toki kokemuksesta, että täällä se ei kaikilta onnistu).

Miksi ei olla vaatimassa, että jonkun oopperaesityksen ohelle pitää samaan taloon järjestää samanaikaisesti tasa-arvon nimissä eritasoisille katsojille omat tilaisuutensa piirretyistä ja nukketeatterista alkaen?

Luettavaa! kirjoitti:

Ei ehkä kannata lähteä Huovisen kurssille ihan aloittelijapohjalta. Huovinen opettaa tietääkseni ns. linjabuggia joka on aloittelijalle vaikeampaa omaksua jos ei osaa vielä kunnolla perusteitakaan. Linjabuggia on paljon helpompi oppia jos ensin on kuusalla perusjutuista ja kuvioista edes vähän. Pyörivä bugg ei ehkä ole kaikkein trendikkäin buggin muoto tällä hetkellä mutta sopii lavoille erittäin hyvin. Linjabuggia tanssiessa vaaditaan kokemusta että selviää ruuhkassa kun muut painavat takaa päälle. Se vaatii huomattavasti enemmän hallintaa kuin pyörivä eli snurrabugg.

Kyselit buggin syvimmästä olemuksesta... siihen ei varmaan ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta mutta jos kommentoisin vähäsen sitä mikä ero on esim. humpalla ja buggilla omasta mielestäni;

80% buggia "osaavista" tanssii tosiasiallisesti "humpukkia" (humppaa buggin kuvioilla). Askellus ja tyyli on humppamaista löntystämistä ja tallaamista ja sitä on vaikea erottaa todella kuviohumpasta! Suuri osa buggin tanssijoista kiirehtii opettelemaan linjabuggia ennenkuin osaavat kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä, tuloksena on humpalta näyttävää löntystämistä buggin kuvioin.

Buggissa oleellista on svengaavuus! Humpasta tämä puuttuu kokonaan. Buggia VOI tanssia tietenkin lähes mihin tahansa musiikkiin mutta varsinaisesti bugg on rock´n swing-tanssi ja rokissa on oleellista svengaavuus. Svengaavuus löytyy oikean askellustekniikan ja vartalonkäytön kautta. Todellisuudessa- , jos buggia haluaa oppia TANSSIMAAN (eikä löntystämään) se EI ole "helpoin swing-tanssi"!

Mainitsemasi Suke Huovinen on niitä harvoja bugg-opettajia jotka opettavat miten buggiin löytyy oikea svengaava tekniikka, mutta kannattaa mieluummin hakeutua alkeiskurssille jos ei vielä osaa perusteita!

Kun menet jollekin bugg-kurssille, ota etukäteen selvää opettajalta suoraan kysymällä, millaista tyyliä hän opettaa koska tyylejä ja opetustapoja on lukuisia. Mielestäni aluksi kannattaa opetella pyörivä tai paikallaan tanssittava versio ja peruskuviot ja sen jälkeen vasta linjabugg (jos haluaa). Pyörivässäkin riittää haastetta jos sitä haluaa oppia HYVIN!

Nämäkään asiat joita sanoin, eivät ole "yksi ainoa oikea totuus"! Lavatanssissa ei ole sääntöjä jotka määräävät tyylin. Jonkun mielestä oikea tapa tanssia buggia voi olla juuri tuo humppamainen löntystäminen ja hyvin monet opettajat opettavat sitä tyyliä puuttumatta lainkaan askellukseen ja vartalonkäyttöön koska on helpompi opettaa pelkkiä kuvioita ja askeleita. Ei ole myöskään kiellettyä tai väärin tanssia buggia humppamaisesti jos tahtoo!

Oma mielipiteeni on että bugg on kaunista kun se on svengaavaa ja rumaa kun se on humppamaista. Seuraappa tanssipaikoilla tilannetta niin näet: 2 10:stä buggin tanssijasta käyttää lantiota, nilkkoja ja polvia kauniisti tanssissaan ja 8 10:stä "vain" löntystää. Hyvin oleellinen asia joka aivan liian usein bugg-opetuksessa sivuutetaan! Jopa ns. "huippuopettajat" eivät aina viitsi tätä opettaa. Voit itse tehdä johtopäätökset kummalla tyylillä haluat opetella tanssimaan!

Lue lisää

Jaa joku vei mun nimimerkin. Juu opetelkaa vaan toi paikallaan pyörivä buggi, mutta eläkää sitten missään nimessä tulko ruotsin tanssilavoille. Sillä teijät leimataan heti suomalasiksi ja kirotaan sitä kun, ette osaa tanssi etikettiä, että LIIKKUKAA TANSSI SUUNTAAN!

ruotsineiti1 kirjoitti:

Jaa joku vei mun nimimerkin. Juu opetelkaa vaan toi paikallaan pyörivä buggi, mutta eläkää sitten missään nimessä tulko ruotsin tanssilavoille. Sillä teijät leimataan heti suomalasiksi ja kirotaan sitä kun, ette osaa tanssi etikettiä, että LIIKKUKAA TANSSI SUUNTAAN!

Lue lisää

Linjassa liikkuminen, väistäminen ym. olennainen liikkuvassa buggissa vaatii jo perusteiden kuten askeltekniikka, peruskuviot kädenalitansseissa jne. hallintaa.

On liian vaikea yhtälö vaatia vasta-alkajaa opettelemaan kaikkea tätä yhdellä alkeiskurssilla. Sanokoot svenskit mitä hyvänsä! Sitäpaitsi: vielä on suomessa se tilanne että valtaosa seuratanssinopettajista/ohjaajista opettaa alkeiskurssilla pyörivän/paikallaan tanssittavan bugg-version ja lavoillakin sitä tanssitaan jos ei enemmän niin vähintään yhtä paljon kuin linjabuggia" Siis Suomessa! Ja mitäs me ruotsista! Eihän siellä osata tehdä makkaraakaan!

Luettavaa! kirjoitti:

Ei ehkä kannata lähteä Huovisen kurssille ihan aloittelijapohjalta. Huovinen opettaa tietääkseni ns. linjabuggia joka on aloittelijalle vaikeampaa omaksua jos ei osaa vielä kunnolla perusteitakaan. Linjabuggia on paljon helpompi oppia jos ensin on kuusalla perusjutuista ja kuvioista edes vähän. Pyörivä bugg ei ehkä ole kaikkein trendikkäin buggin muoto tällä hetkellä mutta sopii lavoille erittäin hyvin. Linjabuggia tanssiessa vaaditaan kokemusta että selviää ruuhkassa kun muut painavat takaa päälle. Se vaatii huomattavasti enemmän hallintaa kuin pyörivä eli snurrabugg.

Kyselit buggin syvimmästä olemuksesta... siihen ei varmaan ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta mutta jos kommentoisin vähäsen sitä mikä ero on esim. humpalla ja buggilla omasta mielestäni;

80% buggia "osaavista" tanssii tosiasiallisesti "humpukkia" (humppaa buggin kuvioilla). Askellus ja tyyli on humppamaista löntystämistä ja tallaamista ja sitä on vaikea erottaa todella kuviohumpasta! Suuri osa buggin tanssijoista kiirehtii opettelemaan linjabuggia ennenkuin osaavat kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä, tuloksena on humpalta näyttävää löntystämistä buggin kuvioin.

Buggissa oleellista on svengaavuus! Humpasta tämä puuttuu kokonaan. Buggia VOI tanssia tietenkin lähes mihin tahansa musiikkiin mutta varsinaisesti bugg on rock´n swing-tanssi ja rokissa on oleellista svengaavuus. Svengaavuus löytyy oikean askellustekniikan ja vartalonkäytön kautta. Todellisuudessa- , jos buggia haluaa oppia TANSSIMAAN (eikä löntystämään) se EI ole "helpoin swing-tanssi"!

Mainitsemasi Suke Huovinen on niitä harvoja bugg-opettajia jotka opettavat miten buggiin löytyy oikea svengaava tekniikka, mutta kannattaa mieluummin hakeutua alkeiskurssille jos ei vielä osaa perusteita!

Kun menet jollekin bugg-kurssille, ota etukäteen selvää opettajalta suoraan kysymällä, millaista tyyliä hän opettaa koska tyylejä ja opetustapoja on lukuisia. Mielestäni aluksi kannattaa opetella pyörivä tai paikallaan tanssittava versio ja peruskuviot ja sen jälkeen vasta linjabugg (jos haluaa). Pyörivässäkin riittää haastetta jos sitä haluaa oppia HYVIN!

Nämäkään asiat joita sanoin, eivät ole "yksi ainoa oikea totuus"! Lavatanssissa ei ole sääntöjä jotka määräävät tyylin. Jonkun mielestä oikea tapa tanssia buggia voi olla juuri tuo humppamainen löntystäminen ja hyvin monet opettajat opettavat sitä tyyliä puuttumatta lainkaan askellukseen ja vartalonkäyttöön koska on helpompi opettaa pelkkiä kuvioita ja askeleita. Ei ole myöskään kiellettyä tai väärin tanssia buggia humppamaisesti jos tahtoo!

Oma mielipiteeni on että bugg on kaunista kun se on svengaavaa ja rumaa kun se on humppamaista. Seuraappa tanssipaikoilla tilannetta niin näet: 2 10:stä buggin tanssijasta käyttää lantiota, nilkkoja ja polvia kauniisti tanssissaan ja 8 10:stä "vain" löntystää. Hyvin oleellinen asia joka aivan liian usein bugg-opetuksessa sivuutetaan! Jopa ns. "huippuopettajat" eivät aina viitsi tätä opettaa. Voit itse tehdä johtopäätökset kummalla tyylillä haluat opetella tanssimaan!

Lue lisää

Eikös meillä ole vain tanssi nimeltä bugg, jota tanssitaan eri tavoin? Linjabugg ja snurra-ym nimiväännökset ovat varmaankin joidenkin opettajien kursseillaan käyttämiä nimityksiä, eikä niitä kannattaisi yleisemmin käyttää, koska tuollaista buggia ei ole olemassa.

Buggari kirjoitti:

Eikös meillä ole vain tanssi nimeltä bugg, jota tanssitaan eri tavoin? Linjabugg ja snurra-ym nimiväännökset ovat varmaankin joidenkin opettajien kursseillaan käyttämiä nimityksiä, eikä niitä kannattaisi yleisemmin käyttää, koska tuollaista buggia ei ole olemassa.

Lue lisää

Buggarille:

Nuo ovat eri menetelmien nimiä. Siis snurr, linja ja uusimpana åhej.

Saman buggin sisällä kaikki toki, mutta eri tyylejä. Tuossa järjestyksessä myös helposti mielletään edistymisen astekin.

Olosuhteistahan tietysti riippuu, mitä käytetään. Jos on täyttä kiertoalueella, niin snurrataan keskellä tai nurkissa. Tilan löytyessä lähdetään etenemään linjaa. Kilpailuissa enimmäkseen åhej käytössä.

Buggari kirjoitti:

Eikös meillä ole vain tanssi nimeltä bugg, jota tanssitaan eri tavoin? Linjabugg ja snurra-ym nimiväännökset ovat varmaankin joidenkin opettajien kursseillaan käyttämiä nimityksiä, eikä niitä kannattaisi yleisemmin käyttää, koska tuollaista buggia ei ole olemassa.

Lue lisää

Ja sitten te unohatte vielä sen Bedakok-bugg jutun joka on tanssi terpiaa, senkin tanssilinjan tanssijat osallistuu ainakin ruotsissa bugg-kilpailuihin.

Buggari kirjoitti:

Eikös meillä ole vain tanssi nimeltä bugg, jota tanssitaan eri tavoin? Linjabugg ja snurra-ym nimiväännökset ovat varmaankin joidenkin opettajien kursseillaan käyttämiä nimityksiä, eikä niitä kannattaisi yleisemmin käyttää, koska tuollaista buggia ei ole olemassa.

Lue lisää

Kaikkia edellä mainittuja on muuten olemassa. ja tulee edelleenkin olemaan. HAH!

Truehum kirjoitti:

Buggarille:

Nuo ovat eri menetelmien nimiä. Siis snurr, linja ja uusimpana åhej.

Saman buggin sisällä kaikki toki, mutta eri tyylejä. Tuossa järjestyksessä myös helposti mielletään edistymisen astekin.

Olosuhteistahan tietysti riippuu, mitä käytetään. Jos on täyttä kiertoalueella, niin snurrataan keskellä tai nurkissa. Tilan löytyessä lähdetään etenemään linjaa. Kilpailuissa enimmäkseen åhej käytössä.

Lue lisää

JEP. Tähän miekin kyllä yhtyisin. Mutta huvittavinta oli kyllä kun yhel kurssilla alkeissa oli ensin suomi opet, ja ne alotti tortbiitanilla, sitte toiset suomi opet ja ne opeti yhen linja kuvion, ja vimpaksi sitten juniorit ruotti opet jotka halus katsastaa kursilaisten tanssiin fiilistelyä ja eläytymistä ja jouston ottamista. Arvaahan siinä miten marssija miesten ja taatelintallaajien sitten kävi. No eihän ne lantiot ja kädet ja olkapäät ja silmäluomet mihinkään liikahtaneet.

ruotsineito kirjoitti:

Kaikkia edellä mainittuja on muuten olemassa. ja tulee edelleenkin olemaan. HAH!

päälle "kannattaa" mennä Suken kurssille. Hän oikaisee jopa peukalon asennon:))

tanssia vimosen kirjoitti:

päälle "kannattaa" mennä Suken kurssille. Hän oikaisee jopa peukalon asennon:))

Jokainen vähänkään asiaa osaava ohjaaja komentaa ainakin alkeistaon tunneilla, mutta muistuttaa usein myöhemminkin: "Peukut pois!"

Suke paneutuu varsin vahvasti tyyliin ja hienompiin nyansseihin (tuonkin toki sanoo).

"Rauhan kanssa" tanssimista korostaa varsinkin.

Tuota yritän itsekin lavoilla usein ehdottaa liian hätäisille naisille. Musiikin rytmi on usein hitaampi kuin, miksi nainen sen kokee.

Luettavaa! kirjoitti:

Ei ehkä kannata lähteä Huovisen kurssille ihan aloittelijapohjalta. Huovinen opettaa tietääkseni ns. linjabuggia joka on aloittelijalle vaikeampaa omaksua jos ei osaa vielä kunnolla perusteitakaan. Linjabuggia on paljon helpompi oppia jos ensin on kuusalla perusjutuista ja kuvioista edes vähän. Pyörivä bugg ei ehkä ole kaikkein trendikkäin buggin muoto tällä hetkellä mutta sopii lavoille erittäin hyvin. Linjabuggia tanssiessa vaaditaan kokemusta että selviää ruuhkassa kun muut painavat takaa päälle. Se vaatii huomattavasti enemmän hallintaa kuin pyörivä eli snurrabugg.

Kyselit buggin syvimmästä olemuksesta... siihen ei varmaan ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta mutta jos kommentoisin vähäsen sitä mikä ero on esim. humpalla ja buggilla omasta mielestäni;

80% buggia "osaavista" tanssii tosiasiallisesti "humpukkia" (humppaa buggin kuvioilla). Askellus ja tyyli on humppamaista löntystämistä ja tallaamista ja sitä on vaikea erottaa todella kuviohumpasta! Suuri osa buggin tanssijoista kiirehtii opettelemaan linjabuggia ennenkuin osaavat kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä, tuloksena on humpalta näyttävää löntystämistä buggin kuvioin.

Buggissa oleellista on svengaavuus! Humpasta tämä puuttuu kokonaan. Buggia VOI tanssia tietenkin lähes mihin tahansa musiikkiin mutta varsinaisesti bugg on rock´n swing-tanssi ja rokissa on oleellista svengaavuus. Svengaavuus löytyy oikean askellustekniikan ja vartalonkäytön kautta. Todellisuudessa- , jos buggia haluaa oppia TANSSIMAAN (eikä löntystämään) se EI ole "helpoin swing-tanssi"!

Mainitsemasi Suke Huovinen on niitä harvoja bugg-opettajia jotka opettavat miten buggiin löytyy oikea svengaava tekniikka, mutta kannattaa mieluummin hakeutua alkeiskurssille jos ei vielä osaa perusteita!

Kun menet jollekin bugg-kurssille, ota etukäteen selvää opettajalta suoraan kysymällä, millaista tyyliä hän opettaa koska tyylejä ja opetustapoja on lukuisia. Mielestäni aluksi kannattaa opetella pyörivä tai paikallaan tanssittava versio ja peruskuviot ja sen jälkeen vasta linjabugg (jos haluaa). Pyörivässäkin riittää haastetta jos sitä haluaa oppia HYVIN!

Nämäkään asiat joita sanoin, eivät ole "yksi ainoa oikea totuus"! Lavatanssissa ei ole sääntöjä jotka määräävät tyylin. Jonkun mielestä oikea tapa tanssia buggia voi olla juuri tuo humppamainen löntystäminen ja hyvin monet opettajat opettavat sitä tyyliä puuttumatta lainkaan askellukseen ja vartalonkäyttöön koska on helpompi opettaa pelkkiä kuvioita ja askeleita. Ei ole myöskään kiellettyä tai väärin tanssia buggia humppamaisesti jos tahtoo!

Oma mielipiteeni on että bugg on kaunista kun se on svengaavaa ja rumaa kun se on humppamaista. Seuraappa tanssipaikoilla tilannetta niin näet: 2 10:stä buggin tanssijasta käyttää lantiota, nilkkoja ja polvia kauniisti tanssissaan ja 8 10:stä "vain" löntystää. Hyvin oleellinen asia joka aivan liian usein bugg-opetuksessa sivuutetaan! Jopa ns. "huippuopettajat" eivät aina viitsi tätä opettaa. Voit itse tehdä johtopäätökset kummalla tyylillä haluat opetella tanssimaan!

Lue lisää

"80% buggia "osaavista" tanssii tosiasiallisesti "humpukkia" (humppaa buggin kuvioilla). Askellus ja tyyli on humppamaista löntystämistä ja tallaamista ja sitä on vaikea erottaa todella kuviohumpasta! Suuri osa buggin tanssijoista kiirehtii opettelemaan linjabuggia ennenkuin osaavat kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä, tuloksena on humpalta näyttävää löntystämistä buggin kuvioin."

Mitäs buggia sitten opettelet, jos et osaa kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä. Snurraa vai? Ja siinäkö noita taitoja ei sitten tarvita?

Eipä tuossa ole mitään ihmeellistä. Valtaosa ns. tanssijoista tanssii lähes kaikki tanssit jollain muulla tekniikalla kuin lajinomaisella tekniikalla. Näin tuo vain on. Kaikki ei jaksa/pysty parempaan.

"Svengaavuus löytyy oikean askellustekniikan ja vartalonkäytön kautta. Todellisuudessa- , jos buggia haluaa oppia TANSSIMAAN (eikä löntystämään) se EI ole "helpoin swing-tanssi"!"

Näitä taitoja tarvitset muissakin r 'n' s -tanssilajeissa. Taitaapi niitä tarvita vähän jokaisessa muussakin tanssilajeissa, jos aikoo sanoa tanssivansa jotain tanssilajia.

"Mainitsemasi Suke Huovinen on niitä harvoja bugg-opettajia jotka opettavat miten buggiin löytyy oikea svengaava tekniikka,"

Johan pistit pahan. Eikö maailmassa enää löydy muita osaavia bugg-opettajia? Edes Ruotsista...?!

"Mielestäni aluksi kannattaa opetella pyörivä tai paikallaan tanssittava versio ja peruskuviot ja sen jälkeen vasta linjabugg (jos haluaa). Pyörivässäkin riittää haastetta jos sitä haluaa oppia HYVIN!"

Juuri kun aioin todeta tämän toisinpäin: opettele ensin tanssimaan buggia linjassa ja sitten opettele pyörivää buggia, jos se enää kiinnostaa tuossa vaiheessa. On huomattavasti helpompaa tanssia kun voi välillä edetä, eikä seiso piirin keskellä pyörittelemässä daamia ja pistämässä omaa päätään sekaisin kuin karusellissa.

taas kerran kirjoitti:

"80% buggia "osaavista" tanssii tosiasiallisesti "humpukkia" (humppaa buggin kuvioilla). Askellus ja tyyli on humppamaista löntystämistä ja tallaamista ja sitä on vaikea erottaa todella kuviohumpasta! Suuri osa buggin tanssijoista kiirehtii opettelemaan linjabuggia ennenkuin osaavat kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä, tuloksena on humpalta näyttävää löntystämistä buggin kuvioin."

Mitäs buggia sitten opettelet, jos et osaa kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä. Snurraa vai? Ja siinäkö noita taitoja ei sitten tarvita?

Eipä tuossa ole mitään ihmeellistä. Valtaosa ns. tanssijoista tanssii lähes kaikki tanssit jollain muulla tekniikalla kuin lajinomaisella tekniikalla. Näin tuo vain on. Kaikki ei jaksa/pysty parempaan.

"Svengaavuus löytyy oikean askellustekniikan ja vartalonkäytön kautta. Todellisuudessa- , jos buggia haluaa oppia TANSSIMAAN (eikä löntystämään) se EI ole "helpoin swing-tanssi"!"

Näitä taitoja tarvitset muissakin r 'n' s -tanssilajeissa. Taitaapi niitä tarvita vähän jokaisessa muussakin tanssilajeissa, jos aikoo sanoa tanssivansa jotain tanssilajia.

"Mainitsemasi Suke Huovinen on niitä harvoja bugg-opettajia jotka opettavat miten buggiin löytyy oikea svengaava tekniikka,"

Johan pistit pahan. Eikö maailmassa enää löydy muita osaavia bugg-opettajia? Edes Ruotsista...?!

"Mielestäni aluksi kannattaa opetella pyörivä tai paikallaan tanssittava versio ja peruskuviot ja sen jälkeen vasta linjabugg (jos haluaa). Pyörivässäkin riittää haastetta jos sitä haluaa oppia HYVIN!"

Juuri kun aioin todeta tämän toisinpäin: opettele ensin tanssimaan buggia linjassa ja sitten opettele pyörivää buggia, jos se enää kiinnostaa tuossa vaiheessa. On huomattavasti helpompaa tanssia kun voi välillä edetä, eikä seiso piirin keskellä pyörittelemässä daamia ja pistämässä omaa päätään sekaisin kuin karusellissa.

Lue lisää

Kysymykseni näytti avaavan pullon, joka kuplii ja kuohuu ja vieläpä varsin raikkaasti, sillä keskustelu on pysynyt hyvin asiallisena ja informatiivisena. Täytyy tallettaa viestiketjun parhaat palat ja tutkiskella niitä taitojen toivottavasti karttuessa. Kiitos vielä kaikille keskustelijoille ja sehän voi yhä vain jatkua...

taas kerran kirjoitti:

"80% buggia "osaavista" tanssii tosiasiallisesti "humpukkia" (humppaa buggin kuvioilla). Askellus ja tyyli on humppamaista löntystämistä ja tallaamista ja sitä on vaikea erottaa todella kuviohumpasta! Suuri osa buggin tanssijoista kiirehtii opettelemaan linjabuggia ennenkuin osaavat kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä, tuloksena on humpalta näyttävää löntystämistä buggin kuvioin."

Mitäs buggia sitten opettelet, jos et osaa kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä. Snurraa vai? Ja siinäkö noita taitoja ei sitten tarvita?

Eipä tuossa ole mitään ihmeellistä. Valtaosa ns. tanssijoista tanssii lähes kaikki tanssit jollain muulla tekniikalla kuin lajinomaisella tekniikalla. Näin tuo vain on. Kaikki ei jaksa/pysty parempaan.

"Svengaavuus löytyy oikean askellustekniikan ja vartalonkäytön kautta. Todellisuudessa- , jos buggia haluaa oppia TANSSIMAAN (eikä löntystämään) se EI ole "helpoin swing-tanssi"!"

Näitä taitoja tarvitset muissakin r 'n' s -tanssilajeissa. Taitaapi niitä tarvita vähän jokaisessa muussakin tanssilajeissa, jos aikoo sanoa tanssivansa jotain tanssilajia.

"Mainitsemasi Suke Huovinen on niitä harvoja bugg-opettajia jotka opettavat miten buggiin löytyy oikea svengaava tekniikka,"

Johan pistit pahan. Eikö maailmassa enää löydy muita osaavia bugg-opettajia? Edes Ruotsista...?!

"Mielestäni aluksi kannattaa opetella pyörivä tai paikallaan tanssittava versio ja peruskuviot ja sen jälkeen vasta linjabugg (jos haluaa). Pyörivässäkin riittää haastetta jos sitä haluaa oppia HYVIN!"

Juuri kun aioin todeta tämän toisinpäin: opettele ensin tanssimaan buggia linjassa ja sitten opettele pyörivää buggia, jos se enää kiinnostaa tuossa vaiheessa. On huomattavasti helpompaa tanssia kun voi välillä edetä, eikä seiso piirin keskellä pyörittelemässä daamia ja pistämässä omaa päätään sekaisin kuin karusellissa.

Lue lisää

"Mitäs buggia sitten opettelet, jos et osaa kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä. Snurraa vai? Ja siinäkö noita taitoja ei sitten tarvita?"


Etkö lukenut mitä kirjoitin, vai etkö vain ymmärtänyt? Minähän nimenomaan sanoin että ensin kannattaa opetella kunnollinen perustekniikka ja sitten vasta alkaa noita linjakuvioita opetteleen koska ne on jo vaikeampia hahmottaa jos ei ole kokemusta ko. tanssista edes perusteista! Yhtä hyvin pyörivässä tietenkin kannattaa opetella kunnollinen tekniikka!



"Eipä tuossa ole mitään ihmeellistä. Valtaosa ns. tanssijoista tanssii lähes kaikki tanssit jollain muulla tekniikalla kuin lajinomaisella tekniikalla. Näin tuo vain on. Kaikki ei jaksa/pysty parempaan."


Näin voi olla, mutta ei kais se sitä tarkoita etteikö kursseilla kannattaisi opettaa silti hyvää tanssitekniikkaa lajinomaisesti? Ei lavatanssin(kaan) itsetarkoitus ole tanssia mahdollisimman paljon lajista poikkeavalla tyylillä. Suurin osa näistä "eri tavalla" tanssimisista johtuu vain siitä että lavatanssikursseilla ei yksinkertaisesti OPETETA tekniikkaa, vaan pelkkiä kuvioita. Toki tanssijasta itsestäänkin on paljon kiinni,mitä haluaa ja tavoittelee. "vääriä" tapoja tanssia seuratanssia ei tietenkään ole, mutta kauniita ja rumia tapoja silti on!





"Näitä taitoja tarvitset muissakin r 'n' s -tanssilajeissa. Taitaapi niitä tarvita vähän jokaisessa muussakin tanssilajeissa, jos aikoo sanoa tanssivansa jotain tanssilajia."


Toki toki!


"Johan pistit pahan. Eikö maailmassa enää löydy muita osaavia bugg-opettajia? Edes Ruotsista...?!"


Siis mitä?? Lue nyt hyvä ihminen uudestaan ajatuksella tuo tekstini kun noin paljon ymmärrät väärin! Minähän sanoin Suken olevan "yksi harvoja", -en ainut! Tottakai on muitakin, mutta kun se vaan o niin että valtaosa opettaa pelkkiä kuvioita. Ruotsalaisista en tiedä kun en ole ollut, mutta Esim. V. Enngsbäckin kurssilla olleena voin todeta ettei hänkään opettanut yhtään tekniikka edes jatkutason kursseilla joilla olin. Pelkkiä kuvioita vaan. Mutta kuten sanoin; suomesta kyllä löytyy muitakin Huovisen lisäksi, tosin ne ovat selvä vähemmistö!


"Juuri kun aioin todeta tämän toisinpäin: opettele ensin tanssimaan buggia linjassa ja sitten opettele pyörivää buggia, jos se enää kiinnostaa tuossa vaiheessa. On huomattavasti helpompaa tanssia kun voi välillä edetä, eikä seiso piirin keskellä pyörittelemässä daamia ja pistämässä omaa päätään sekaisin kuin karusellissa"


Tästäkin saa tietysti olla ihan mitä mieltä haluaa, mutta se eteneminen vaatii jo perusasioiden hyvää hallintaa ennenkuin siellä ruuhkassa voi selvitä. Yleensä paikallaan pyöriminen keskellä pois toisten jaloista on huomattavasti helpompaa aloittelijalle! Enpä tiedä kuinkamonta tanssinopettajaa mahtaa löytyä jotka opettavat heti suoraan alkeissa linjakuvioita... -tuskin kovinkaan moni!

Jeux kirjoitti:

Kysymykseni näytti avaavan pullon, joka kuplii ja kuohuu ja vieläpä varsin raikkaasti, sillä keskustelu on pysynyt hyvin asiallisena ja informatiivisena. Täytyy tallettaa viestiketjun parhaat palat ja tutkiskella niitä taitojen toivottavasti karttuessa. Kiitos vielä kaikille keskustelijoille ja sehän voi yhä vain jatkua...

Lue lisää

Mielipide pullo kuplineen on hyvä olla auki. Kuplat vain joskus kimpolee kovinkin korkealle ja kirpeinä.

Moni sanoi "ketjussa" olevan kysymyksen yhdestä tanssista ja sitä mieltä olen minäkin että on tanssillisesti hieno asia että on tällä nimellä oleva yksi tanssi. Samaksi tekeväksi yhtäläisyyksinä pitäisin askeleen vuorottelua siis kontakti lattiaan pääosin aina vuorottelee V.O.V.O ....

Tuo nimitys ja virike ja vivahde keskustele tämän sisällä on niitä samassa juomassa olevia kuplia. Joten se ehkä pitänee ymmärtää sellaisena.

Epäilemättä jokainen Bugg tanssia tansiva ja kokeileva on aina oma "pullonsa" ja siten kuplatkin sen näköisiä.

Tämähän tekee siitä mielenkiintoisen ja siten antoisan opeteltavan ja opetettavan. Ei ole kysymys Ruotsi-Suomi maaottelusta.

Vielä vuoroaskeleesta sen verran että marssi mikä marssitaan vuoroaskelta käyttäen, suoritetaan juhlaparaateissakin kymmenillä eri tavoilla ja nämä ovat vain hiukan erinnäköisiä ja kansakunnan mukaan opeteltu sama asia eri tavoin ja se on kaikkien eduksi vain erinäköistä.

Tuo kerrottu fiilistely ja tapa liikkua bugg tanssin aikaan on mielenkiintoista ja on hyvä että jotkut ovat jaksaneet paneutua ja haluavat jakaa tuntemustaan ja tapaa nauttia tästä rytmistä ja löytää siitä uutta kiinnostuksenkohdetta.

Osaajiin ja osaamattomiin ja niihin leimautuminen ja siitä liiallinen keskustelu /väittely ei kai tuo tanssille mitään uutta tai sen harrastajille.

joten tietotulvasta vain viihtymiseeen tanssinparissa ja kokeilemaan kun fiilikset sen sallii,,,

Kohan vämmenttia kirjoitti:

"Mitäs buggia sitten opettelet, jos et osaa kunnolla baunssia, askellustekniikkaa ja vartalonkäyttöä. Snurraa vai? Ja siinäkö noita taitoja ei sitten tarvita?"


Etkö lukenut mitä kirjoitin, vai etkö vain ymmärtänyt? Minähän nimenomaan sanoin että ensin kannattaa opetella kunnollinen perustekniikka ja sitten vasta alkaa noita linjakuvioita opetteleen koska ne on jo vaikeampia hahmottaa jos ei ole kokemusta ko. tanssista edes perusteista! Yhtä hyvin pyörivässä tietenkin kannattaa opetella kunnollinen tekniikka!



"Eipä tuossa ole mitään ihmeellistä. Valtaosa ns. tanssijoista tanssii lähes kaikki tanssit jollain muulla tekniikalla kuin lajinomaisella tekniikalla. Näin tuo vain on. Kaikki ei jaksa/pysty parempaan."


Näin voi olla, mutta ei kais se sitä tarkoita etteikö kursseilla kannattaisi opettaa silti hyvää tanssitekniikkaa lajinomaisesti? Ei lavatanssin(kaan) itsetarkoitus ole tanssia mahdollisimman paljon lajista poikkeavalla tyylillä. Suurin osa näistä "eri tavalla" tanssimisista johtuu vain siitä että lavatanssikursseilla ei yksinkertaisesti OPETETA tekniikkaa, vaan pelkkiä kuvioita. Toki tanssijasta itsestäänkin on paljon kiinni,mitä haluaa ja tavoittelee. "vääriä" tapoja tanssia seuratanssia ei tietenkään ole, mutta kauniita ja rumia tapoja silti on!





"Näitä taitoja tarvitset muissakin r 'n' s -tanssilajeissa. Taitaapi niitä tarvita vähän jokaisessa muussakin tanssilajeissa, jos aikoo sanoa tanssivansa jotain tanssilajia."


Toki toki!


"Johan pistit pahan. Eikö maailmassa enää löydy muita osaavia bugg-opettajia? Edes Ruotsista...?!"


Siis mitä?? Lue nyt hyvä ihminen uudestaan ajatuksella tuo tekstini kun noin paljon ymmärrät väärin! Minähän sanoin Suken olevan "yksi harvoja", -en ainut! Tottakai on muitakin, mutta kun se vaan o niin että valtaosa opettaa pelkkiä kuvioita. Ruotsalaisista en tiedä kun en ole ollut, mutta Esim. V. Enngsbäckin kurssilla olleena voin todeta ettei hänkään opettanut yhtään tekniikka edes jatkutason kursseilla joilla olin. Pelkkiä kuvioita vaan. Mutta kuten sanoin; suomesta kyllä löytyy muitakin Huovisen lisäksi, tosin ne ovat selvä vähemmistö!


"Juuri kun aioin todeta tämän toisinpäin: opettele ensin tanssimaan buggia linjassa ja sitten opettele pyörivää buggia, jos se enää kiinnostaa tuossa vaiheessa. On huomattavasti helpompaa tanssia kun voi välillä edetä, eikä seiso piirin keskellä pyörittelemässä daamia ja pistämässä omaa päätään sekaisin kuin karusellissa"


Tästäkin saa tietysti olla ihan mitä mieltä haluaa, mutta se eteneminen vaatii jo perusasioiden hyvää hallintaa ennenkuin siellä ruuhkassa voi selvitä. Yleensä paikallaan pyöriminen keskellä pois toisten jaloista on huomattavasti helpompaa aloittelijalle! Enpä tiedä kuinkamonta tanssinopettajaa mahtaa löytyä jotka opettavat heti suoraan alkeissa linjakuvioita... -tuskin kovinkaan moni!

Lue lisää

"Minähän nimenomaan sanoin että ensin kannattaa opetella kunnollinen perustekniikka ja sitten vasta alkaa noita linjakuvioita opetteleen koska ne on jo vaikeampia hahmottaa jos ei ole kokemusta ko. tanssista edes perusteista! Yhtä hyvin pyörivässä tietenkin kannattaa opetella kunnollinen tekniikka!"

No, minkäs takia esim. boogie woogiessa opetetaan ensin paikanvaihto, kun se kerran linjakuviona on niin vaikea hahmottaa? Ei oikein mene läpi tuo ajattelusi. Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle vaikeampia hahmottaa kuin linjakuviot.

"Suurin osa näistä "eri tavalla" tanssimisista johtuu vain siitä että lavatanssikursseilla ei yksinkertaisesti OPETETA tekniikkaa, vaan pelkkiä kuvioita."

Kyllä siellä opetetaan tekniikkaakin. Syy "eri tavoilla" tanssimiseen ovat persoonakohtaisia: fysiikka ei anna myöden ja/tai treenimäärät ja -tekniikat ovat vähäisiä ja jopa opetetusta mallista poikkeavia.

Kommenttia pukkaa taas kirjoitti:

"Minähän nimenomaan sanoin että ensin kannattaa opetella kunnollinen perustekniikka ja sitten vasta alkaa noita linjakuvioita opetteleen koska ne on jo vaikeampia hahmottaa jos ei ole kokemusta ko. tanssista edes perusteista! Yhtä hyvin pyörivässä tietenkin kannattaa opetella kunnollinen tekniikka!"

No, minkäs takia esim. boogie woogiessa opetetaan ensin paikanvaihto, kun se kerran linjakuviona on niin vaikea hahmottaa? Ei oikein mene läpi tuo ajattelusi. Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle vaikeampia hahmottaa kuin linjakuviot.

"Suurin osa näistä "eri tavalla" tanssimisista johtuu vain siitä että lavatanssikursseilla ei yksinkertaisesti OPETETA tekniikkaa, vaan pelkkiä kuvioita."

Kyllä siellä opetetaan tekniikkaakin. Syy "eri tavoilla" tanssimiseen ovat persoonakohtaisia: fysiikka ei anna myöden ja/tai treenimäärät ja -tekniikat ovat vähäisiä ja jopa opetetusta mallista poikkeavia.

Lue lisää

"No, minkäs takia esim. boogie woogiessa opetetaan ensin paikanvaihto, kun se kerran linjakuviona on niin vaikea hahmottaa? Ei oikein mene läpi tuo ajattelusi. Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle vaikeampia hahmottaa kuin linjakuviot."

No johtuisikohan tuo bw:n linjakuvion opettaminen vaikkapa siitä, että ko. tanssia nyt pääasiassa tanssitaan linjassa eikä pyörien (toki bw:ssäkin pyöritään, muttei samassa merkityksessä kuin bugissa). Bw:ssä myös pääosin liikutaan linjassa samalla paikalla ees taa, ei edeten kuten linjabuggissa - vai onko jossain päin Suomea vallalla tyyli, jossa boogia tanssitaan foksaajien mukana ulkokehällä lavaa kiertäen (tuo olisikin hauska nähdä)?

Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle himpun verran helpompia hahmottaa kuin etenevät. Suuri helppousetu tulee myös siitä, ettei keskellä lattiaa, paikalla pyörien muiden samalla tavalla liikkuvien kanssa tarvitse niin paljoa keskittyä muiden tanssijoiden tekemiseen. Tai sanottakoon mielummin, että heidän liikkeensä ovat helpommin arvattavissa kuin foksaajien liikkeet ulkokehällä. Snurrabuggaaja myös pitää yleisen tanssi-ilmapiirin korkeammalla pysymällä omalla reviirillään.

diefenbaker kirjoitti:

"No, minkäs takia esim. boogie woogiessa opetetaan ensin paikanvaihto, kun se kerran linjakuviona on niin vaikea hahmottaa? Ei oikein mene läpi tuo ajattelusi. Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle vaikeampia hahmottaa kuin linjakuviot."

No johtuisikohan tuo bw:n linjakuvion opettaminen vaikkapa siitä, että ko. tanssia nyt pääasiassa tanssitaan linjassa eikä pyörien (toki bw:ssäkin pyöritään, muttei samassa merkityksessä kuin bugissa). Bw:ssä myös pääosin liikutaan linjassa samalla paikalla ees taa, ei edeten kuten linjabuggissa - vai onko jossain päin Suomea vallalla tyyli, jossa boogia tanssitaan foksaajien mukana ulkokehällä lavaa kiertäen (tuo olisikin hauska nähdä)?

Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle himpun verran helpompia hahmottaa kuin etenevät. Suuri helppousetu tulee myös siitä, ettei keskellä lattiaa, paikalla pyörien muiden samalla tavalla liikkuvien kanssa tarvitse niin paljoa keskittyä muiden tanssijoiden tekemiseen. Tai sanottakoon mielummin, että heidän liikkeensä ovat helpommin arvattavissa kuin foksaajien liikkeet ulkokehällä. Snurrabuggaaja myös pitää yleisen tanssi-ilmapiirin korkeammalla pysymällä omalla reviirillään.

Lue lisää

Mikä on sitten buggia ja mikä ei. Keskieuroopassa tanssitaan buggin kaltaista tanssia - ja myös suomessa - linjassa mutta paikallaan. Toki paljon muitakin, kuin linjamaisia kuvioita tanssitaan, mutta kuitenkin bugg-askelluksella. Tanssi tunnetaan "modern jive" ja "french jive" nimisinä. Joskus jopa useamankin kerran joku bugg fanaatikko on tullut huomauttelemaan, että ei noin buggia saa tanssia, tai että toi on väärin tanssittua buggia.

Eikä jive ja boogikaan sen kummempia ole. Aivan huippuohjaajatkin esittävät toisistaan selvästi poikkeavia näkemyksiään tanssien luonteesta ja perusilmeestä. Joidenkin mukaan boogie on se pyöreämpi ja jive enemmän linjassa tanssittava tanssi ja taas toisten mielestä juuri päin vastoin. Mutta onko tälläkään sitten mitään merkitystä, kun lavamuotoina tanssit ovat noin saman luonteisia eli boogia tanssitaan jivemäisesti ja jiveä tanssitaan boogimaisesti. Ehkäpä kuitenkin jive on se joka on muuttunut enemmän boogimaiseksi, kun sen tanssimiseen on tullut mukaan boogiemainen letkeys ja varsinkin musiikkia tulkitaan kovinkin boogimaisesti.
Boogie on jivestä saanut lähinnä rock-askeleen. Useampikin ohjaaja on todennut että ei sillä mitään väliä miten ja mihin suuntiin ne kokoiskun askeleet ottaa vai tanssiiko ne rock askeleena. Ja onhan se 50-luvun triplettijive ollut askellukseltaan boogin kaltainen.

Joskus näkee jiveä ja boogia tanssittavan buggin tapaan liikkuvana ja aivan samaan tapaan näyttää kulkevan kuin liikkuva bugg.

diefenbaker kirjoitti:

"No, minkäs takia esim. boogie woogiessa opetetaan ensin paikanvaihto, kun se kerran linjakuviona on niin vaikea hahmottaa? Ei oikein mene läpi tuo ajattelusi. Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle vaikeampia hahmottaa kuin linjakuviot."

No johtuisikohan tuo bw:n linjakuvion opettaminen vaikkapa siitä, että ko. tanssia nyt pääasiassa tanssitaan linjassa eikä pyörien (toki bw:ssäkin pyöritään, muttei samassa merkityksessä kuin bugissa). Bw:ssä myös pääosin liikutaan linjassa samalla paikalla ees taa, ei edeten kuten linjabuggissa - vai onko jossain päin Suomea vallalla tyyli, jossa boogia tanssitaan foksaajien mukana ulkokehällä lavaa kiertäen (tuo olisikin hauska nähdä)?

Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle himpun verran helpompia hahmottaa kuin etenevät. Suuri helppousetu tulee myös siitä, ettei keskellä lattiaa, paikalla pyörien muiden samalla tavalla liikkuvien kanssa tarvitse niin paljoa keskittyä muiden tanssijoiden tekemiseen. Tai sanottakoon mielummin, että heidän liikkeensä ovat helpommin arvattavissa kuin foksaajien liikkeet ulkokehällä. Snurrabuggaaja myös pitää yleisen tanssi-ilmapiirin korkeammalla pysymällä omalla reviirillään.

Lue lisää

Hyvin sanottu!

diefenbaker kirjoitti:

"No, minkäs takia esim. boogie woogiessa opetetaan ensin paikanvaihto, kun se kerran linjakuviona on niin vaikea hahmottaa? Ei oikein mene läpi tuo ajattelusi. Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle vaikeampia hahmottaa kuin linjakuviot."

No johtuisikohan tuo bw:n linjakuvion opettaminen vaikkapa siitä, että ko. tanssia nyt pääasiassa tanssitaan linjassa eikä pyörien (toki bw:ssäkin pyöritään, muttei samassa merkityksessä kuin bugissa). Bw:ssä myös pääosin liikutaan linjassa samalla paikalla ees taa, ei edeten kuten linjabuggissa - vai onko jossain päin Suomea vallalla tyyli, jossa boogia tanssitaan foksaajien mukana ulkokehällä lavaa kiertäen (tuo olisikin hauska nähdä)?

Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle himpun verran helpompia hahmottaa kuin etenevät. Suuri helppousetu tulee myös siitä, ettei keskellä lattiaa, paikalla pyörien muiden samalla tavalla liikkuvien kanssa tarvitse niin paljoa keskittyä muiden tanssijoiden tekemiseen. Tai sanottakoon mielummin, että heidän liikkeensä ovat helpommin arvattavissa kuin foksaajien liikkeet ulkokehällä. Snurrabuggaaja myös pitää yleisen tanssi-ilmapiirin korkeammalla pysymällä omalla reviirillään.

Lue lisää

"Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle himpun verran helpompia hahmottaa kuin etenevät. Suuri helppousetu tulee myös siitä, ettei keskellä lattiaa, paikalla pyörien muiden samalla tavalla liikkuvien kanssa tarvitse niin paljoa keskittyä muiden tanssijoiden tekemiseen."

Mitäköhän tarkoitat pyörivillä kuvioilla: kuvioita, jotka liikkuvat ympyrän kehällä vai kuvioita, joissa toinen osapuoli tai molemmat pyörivät vai kuvioita joissa pyöritään ja liikutaan kehällä?

Jos tarkoitat näillä kuvioita, joissa pyöritään, niin mietippä, kuinka helppoa pyöriminen on oikealle aloittelijalle? Ei se ole helppoa kokeneellekaan tanssijalle, saatikka puhtaasti alkeista ponnistavalle tanssijan alulle.

Ei tuossa paljoa tarvitse järkeä käyttää, kun tajuaa, että suoraviivaisesti etenevät kuviot ovat varmasti aluksi helpompia hahmottaa. Siinä ei tarvitse huomioida kuin yksi suunta: etenemissuunta (Paitsi lavoilla myös sivusuunnat, kun joku jurppana sieltä aina pyrkii toisen kaistalle.).

Jos tarkoitat pyörivillä kuvioilla pelkästään kuvioita, joissa toinen osapuoli kiertää ympyrän kehällä ilman, että pyörii samalla, niin toisen pitäminen jatkuvasti ympyrän kehällä vaikka kävelemässä/hyppimässä/pomppimassa/twistaamassa jne. ei ole sellaisenaan pidemmän päälle innostavaa.

Helppoa se toki on, kun ei tarvitse pitää kuin kädestä kiinni ja toinen kiertää ympyrää.

Funaa hei! kirjoitti:

"Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle himpun verran helpompia hahmottaa kuin etenevät. Suuri helppousetu tulee myös siitä, ettei keskellä lattiaa, paikalla pyörien muiden samalla tavalla liikkuvien kanssa tarvitse niin paljoa keskittyä muiden tanssijoiden tekemiseen."

Mitäköhän tarkoitat pyörivillä kuvioilla: kuvioita, jotka liikkuvat ympyrän kehällä vai kuvioita, joissa toinen osapuoli tai molemmat pyörivät vai kuvioita joissa pyöritään ja liikutaan kehällä?

Jos tarkoitat näillä kuvioita, joissa pyöritään, niin mietippä, kuinka helppoa pyöriminen on oikealle aloittelijalle? Ei se ole helppoa kokeneellekaan tanssijalle, saatikka puhtaasti alkeista ponnistavalle tanssijan alulle.

Ei tuossa paljoa tarvitse järkeä käyttää, kun tajuaa, että suoraviivaisesti etenevät kuviot ovat varmasti aluksi helpompia hahmottaa. Siinä ei tarvitse huomioida kuin yksi suunta: etenemissuunta (Paitsi lavoilla myös sivusuunnat, kun joku jurppana sieltä aina pyrkii toisen kaistalle.).

Jos tarkoitat pyörivillä kuvioilla pelkästään kuvioita, joissa toinen osapuoli kiertää ympyrän kehällä ilman, että pyörii samalla, niin toisen pitäminen jatkuvasti ympyrän kehällä vaikka kävelemässä/hyppimässä/pomppimassa/twistaamassa jne. ei ole sellaisenaan pidemmän päälle innostavaa.

Helppoa se toki on, kun ei tarvitse pitää kuin kädestä kiinni ja toinen kiertää ympyrää.

Lue lisää

Suomalainen bugg on aika kaavamainen ja moni daami tanssiikin sitä ulkoa opitun kaavan mukaan, jossa vapaa seuraaminen unohtuu lähes täysin. Lähes kaikki daamit pyrkivät tanssimaan ykkösen oikealla jalalla eteen vasemmalle kiertäen. Siitäkin huolimatta vaikka yrittäisi viedä tehostetulla viennillä suoraa taakse tai suoraa eteen. Tämä ulkoa opeteltu askeltamistapa kun käytännössä romuttaa sen kuvion jota yrittää viedä, ja muutenkin hankaloittaa vientiä oleellisesti. Mitä seuraisikaan siinä vaiheessa kun suomessa yrittää viedä askellusta johon kuuluu puolen iskun askelia ja puolentoista iskun mittaisia synkooppirytmisiä askelia.
Ruotsissa tanssitaan jo jossain määrin näin. Miesten askelluksessa kestoja on ruotsissa vaihdeltu jo pitempäänkin, mutta nykyisin myös naiset tanssivat puolikkaan iskun askelta ja puolentoista iskun kestoista synkooppiaskelta. Kokonaisuudessaan askelten määrä on sama kuin iskujen määrä - sisäinen ajoitus vain vaihtelee.

Laahustaja kirjoitti:

Suomalainen bugg on aika kaavamainen ja moni daami tanssiikin sitä ulkoa opitun kaavan mukaan, jossa vapaa seuraaminen unohtuu lähes täysin. Lähes kaikki daamit pyrkivät tanssimaan ykkösen oikealla jalalla eteen vasemmalle kiertäen. Siitäkin huolimatta vaikka yrittäisi viedä tehostetulla viennillä suoraa taakse tai suoraa eteen. Tämä ulkoa opeteltu askeltamistapa kun käytännössä romuttaa sen kuvion jota yrittää viedä, ja muutenkin hankaloittaa vientiä oleellisesti. Mitä seuraisikaan siinä vaiheessa kun suomessa yrittää viedä askellusta johon kuuluu puolen iskun askelia ja puolentoista iskun mittaisia synkooppirytmisiä askelia.
Ruotsissa tanssitaan jo jossain määrin näin. Miesten askelluksessa kestoja on ruotsissa vaihdeltu jo pitempäänkin, mutta nykyisin myös naiset tanssivat puolikkaan iskun askelta ja puolentoista iskun kestoista synkooppiaskelta. Kokonaisuudessaan askelten määrä on sama kuin iskujen määrä - sisäinen ajoitus vain vaihtelee.

Lue lisää

Suurin osa suomessa naisista pystyy/kykenee/on tottunut aloittamaan ykkösen oikealla taakse! Erilaisilla kursseilla olen kokeillut tätä huomattavan lukuisten naisten kanssa ja 90% pystyy aloittamaan taka-askeleella jonka olen jättänyt itselleni vakiokäytännöksi koska se on selkeämpi! Kaikkihan on tietysti viennistä kiinni! Jos daami ei pysty aloitustasi seuraamaan, voi vika olla siinäkin ettet vie aloitusta tarpeeksi selvästi. Pieni kevyt mutta selvä työntö vasemmalla kädellä suoraan taakse ykkösaskeleelle lähdettäessä on merkki jota tottelee daami kuin daami! Ja ota itsekin se taka-askel huomattavan selkeästi jotta daami tajuaa mitä tapahtuu! Sitten kun vauhtiin on päästy, toimiikin jo normaali sormilla annettava kevyt veto-työntö-signaali yhteisen rytmin säilyttämiseksi. Siitäkin täytyy miehen aktivisesti huolehtia! Jos tämä ei ole selvä, -ei voi olettaa että yksikään nainen pystyisi seuraamaan vientiäsi!

Väitän että: kirjoitti:

Suurin osa suomessa naisista pystyy/kykenee/on tottunut aloittamaan ykkösen oikealla taakse! Erilaisilla kursseilla olen kokeillut tätä huomattavan lukuisten naisten kanssa ja 90% pystyy aloittamaan taka-askeleella jonka olen jättänyt itselleni vakiokäytännöksi koska se on selkeämpi! Kaikkihan on tietysti viennistä kiinni! Jos daami ei pysty aloitustasi seuraamaan, voi vika olla siinäkin ettet vie aloitusta tarpeeksi selvästi. Pieni kevyt mutta selvä työntö vasemmalla kädellä suoraan taakse ykkösaskeleelle lähdettäessä on merkki jota tottelee daami kuin daami! Ja ota itsekin se taka-askel huomattavan selkeästi jotta daami tajuaa mitä tapahtuu! Sitten kun vauhtiin on päästy, toimiikin jo normaali sormilla annettava kevyt veto-työntö-signaali yhteisen rytmin säilyttämiseksi. Siitäkin täytyy miehen aktivisesti huolehtia! Jos tämä ei ole selvä, -ei voi olettaa että yksikään nainen pystyisi seuraamaan vientiäsi!

Lue lisää

Kymmenkunta vuotta sitten nainen opetettiin aloittamaan buggin perusaskellus oikealla eteen (ainakin suuressa (?) osassa Suomea). Viimeiset vuodet linja on kyllä ollut selvä, eli nainen aloittaa oikealla taakse. Oma tanssikokemus rajoittuu päääosin tiettyyn osaan Suomea, mutta ainakaan täällä ei tuo aloituksen kanssa ole ollut ongelmia eli nainen lähtee lähes automaattisesti oikealla taakse. Ja miehen viennistähän se on suurelta osin kiinni.

"Ja ota itsekin se taka-askel huomattavan selkeästi jotta daami tajuaa mitä tapahtuu!"

Tarkoitatko tuolla miehen ykköstä? Useimmat opettajat IMHO opettavat pojan ottamaan ykkösen vasemmalla eteen, ei taakse (tai eivät puhu asiasta mitään). Naisen ykkösen kannalta pojan askeleella ei tosin ole mitään merkitystä (tai ei saisi olla), koska hän ottaa sen sinne minne poika vie. Itse otan ykkösen mihin sattuu, mutta naiselle sen vien aina taka-askeleelle.

Tuo aiemmassa kirjoituksessa mainittu naisten kaavamainen askellus pitää kyllä osittain paikkaansa. Tai no, en ole käynyt Ruotsissa vertailemassa paikallisten daamien liikkumista; mitä nyt videolta nähnyt, mutta ne ovat kisatanssia, joka voi poiketa merkittävästikin siitä Folket Husin perusbuggista. Eli vähän turhan junamaisesti Suomessa naiset jurraavaat omaa rataansa. Onhan tämä tosin myös taitotasokysymys, tyylikysymys, miesten vientitaitokysymys, tottumuskysymys jne.

Synkopoitujen askelten (tästä ei tarvi sitten alkaa vääntäämään :-) ) käyttö lienee Ruotsissa yleisempää myös sen vuoksi, että siellä buggia tanssitaan lähes kaikkeen musiikkiin (enkä nyt puhu kilpailusta vaan normaalitansseista), myös synkopoituun musiikkiin. Suomessa tanssilajivalikoima on laajempi ja ko. musiikkiin käytetään vaihtoehtona esim. jiveä, bw:tä tai lindya. Suomessa rock´n´ swing -tanssien opetuksessa onkin kait tehty selkeä valinta siitä, että buggia ei tanssittaisi synkopoituun musiikkiin vaan käytettäisiin noita edellisiä vaihtoehtoja.

Väitän että: kirjoitti:

Suurin osa suomessa naisista pystyy/kykenee/on tottunut aloittamaan ykkösen oikealla taakse! Erilaisilla kursseilla olen kokeillut tätä huomattavan lukuisten naisten kanssa ja 90% pystyy aloittamaan taka-askeleella jonka olen jättänyt itselleni vakiokäytännöksi koska se on selkeämpi! Kaikkihan on tietysti viennistä kiinni! Jos daami ei pysty aloitustasi seuraamaan, voi vika olla siinäkin ettet vie aloitusta tarpeeksi selvästi. Pieni kevyt mutta selvä työntö vasemmalla kädellä suoraan taakse ykkösaskeleelle lähdettäessä on merkki jota tottelee daami kuin daami! Ja ota itsekin se taka-askel huomattavan selkeästi jotta daami tajuaa mitä tapahtuu! Sitten kun vauhtiin on päästy, toimiikin jo normaali sormilla annettava kevyt veto-työntö-signaali yhteisen rytmin säilyttämiseksi. Siitäkin täytyy miehen aktivisesti huolehtia! Jos tämä ei ole selvä, -ei voi olettaa että yksikään nainen pystyisi seuraamaan vientiäsi!

Lue lisää

Aloitus ykkösellä taakse onnistuu, mutta sen jälkeen moni daami ottaa ykkösen kiertäen eteen vasemmalle, vaikka käyttäisi kuinka tehostettua vientiä. Moni daami on sen todennut menevän ulkoa opitun mukaisesti ja siitäkin huolimatta vaikka viennin huomaisivatkin.

Vanhemmilla bugg-alueilla seuraaminen on selvästi parempaa, mutta uusilla alueilla moni daami pyrkii ottamaan ykkösen eteen kiertäen vasemmalle.

Funaa hei! kirjoitti:

"Sanoisin tässäkin, että pyörivät kuviot ovat aloittelijalle himpun verran helpompia hahmottaa kuin etenevät. Suuri helppousetu tulee myös siitä, ettei keskellä lattiaa, paikalla pyörien muiden samalla tavalla liikkuvien kanssa tarvitse niin paljoa keskittyä muiden tanssijoiden tekemiseen."

Mitäköhän tarkoitat pyörivillä kuvioilla: kuvioita, jotka liikkuvat ympyrän kehällä vai kuvioita, joissa toinen osapuoli tai molemmat pyörivät vai kuvioita joissa pyöritään ja liikutaan kehällä?

Jos tarkoitat näillä kuvioita, joissa pyöritään, niin mietippä, kuinka helppoa pyöriminen on oikealle aloittelijalle? Ei se ole helppoa kokeneellekaan tanssijalle, saatikka puhtaasti alkeista ponnistavalle tanssijan alulle.

Ei tuossa paljoa tarvitse järkeä käyttää, kun tajuaa, että suoraviivaisesti etenevät kuviot ovat varmasti aluksi helpompia hahmottaa. Siinä ei tarvitse huomioida kuin yksi suunta: etenemissuunta (Paitsi lavoilla myös sivusuunnat, kun joku jurppana sieltä aina pyrkii toisen kaistalle.).

Jos tarkoitat pyörivillä kuvioilla pelkästään kuvioita, joissa toinen osapuoli kiertää ympyrän kehällä ilman, että pyörii samalla, niin toisen pitäminen jatkuvasti ympyrän kehällä vaikka kävelemässä/hyppimässä/pomppimassa/twistaamassa jne. ei ole sellaisenaan pidemmän päälle innostavaa.

Helppoa se toki on, kun ei tarvitse pitää kuin kädestä kiinni ja toinen kiertää ympyrää.

Lue lisää

Tarkoitan buggia, jossa perusaskeleesssa ja rautalankaversiossa mies on ympyrän keskellä ja nainen kiertää häntä kehällä pyörien ajoittain oman akselinsa ympäri. Rautalanka 2-versiossa mies jättää ympyrän keskipisteen ja liikkuu (ympyrän säteen suuntaisesti, osin myös kehällä) ja pyörii oman askeleensa ympäri.

Tarkoitus ei ole, että nainen pyörii oman akselinsa ympäri kuin hyrrä - tarkoitus on tanssia. Pyörivällä buggilla olen tarkoittanut kuvata, kuten varmaan olet ymmärtänytkin, peruseroa liikkuvaan/linjabuggiin. Edellisessä pysytään pääosin paikallaa, jälkimmäisessä liikutaan eteenpäin.

Liikkuvaaan/linjabuggiin kuuluu myös pyöriminen. Siinä pyöritään oman akselin ympäri ehkä vähemmän kuin snurrabuggissa, mutta pyöritään joka tapauksessa. Eli ei alottelija pääse eroon pyörimisestä tässäkään vaihtoehdossa. Vaikeutta lisää kuitenkin se, että samalla kun pyöritään, pitäisi kyetä myös etenemään ja siirtymään sivusuunnassa.

Liikkuvassa/linjabuggissa tulee, toisin kuin sinä väität, huomioida kaksi suuntaa muulloinkin kuin jurpoja väistellessä: etenemissuunta ja sivusuunta. Jos poika/tyttö ei vuoron perään väistä linjalta sivulle, on kaksi vaihtoehtoa: a) tanssijat törmäävät toisiinsa tai b) liikkuminen tapahtuu niin, että paikat eivät vaihdu, so. esim. poika menee koko tanssin etumaisena. Tanssitaanko tätä versiota jossain?

Mikä tekee sitten liikkuvasta buggista haastavaa. Ensinnäkin se, että siinä joutuu mieskin liikkumaan, jopa tanssimaan. Ja kun miehet eivät ole siihen tottuneet, on se alussa ja erityisesti aloittelijoille vaikeaa. Liikkuvaa buggia on vaikeampi tanssia nopeaan biittiin siitä yksinkertisesta syystä, että pidempien askelten ottamiseen menee enemmän aikaa. Ja kun tietää peruslavatanssijamiehen kömpelyys/hitaustason, tietää liikkuva bugg alkeistasolla (osin myös myöhemmin) ongelmia.

Suurella osalla buggia aloittavista tanssijoista on taustalla fuskun osaamista tai näitä lajeja aloitellaan samaan aikaan. Fuskussa tanssitaan (pääosin) paikallaan, samaan tyyliin kuin pyörivässä buggissa. Myös siksi snurrabuggin oppiminen on helpompaa. Jos rookiebuggaajalla on takanaan suht vahva bw-osaaminen, omaksuu hän varmaan helpommin myös linja-buggin. Näitä tapauksia lienee silti murto-osa verrattuna fuskutaustaisiin tanssijoihin.

Laahustaja kirjoitti:

Aloitus ykkösellä taakse onnistuu, mutta sen jälkeen moni daami ottaa ykkösen kiertäen eteen vasemmalle, vaikka käyttäisi kuinka tehostettua vientiä. Moni daami on sen todennut menevän ulkoa opitun mukaisesti ja siitäkin huolimatta vaikka viennin huomaisivatkin.

Vanhemmilla bugg-alueilla seuraaminen on selvästi parempaa, mutta uusilla alueilla moni daami pyrkii ottamaan ykkösen eteen kiertäen vasemmalle.

Lue lisää

Selvennätkö vielä vähän tuota tilannetta. Buggin perusaskelhan siis lasketaan neljään, jolloin naisen ykkönen tulee oikealla taakse (tämä siis snurrabuggaa rautalankaversiossa. Ja mieshän sen suunanvaihdon/viennen tekee). Jos nainet tekee jonkun kuvion, vaikka paikanvaihdon (pyörähtää vastapäivään), jolloin kuvio lasketaankin kuuteen. Tällöin siis naisen pitäisi ottaa myös vitos- ja kutosaskeleen eteenpäin (jos mies vie eli ei tee suunnanvaihtoa).

Usein alkeisnaisten ongelma on se, että he yrittävät väkisin pysyä tuossa neljän rytmissä ja ottavat vitosen taakse vaikka mies mitä tekisi. Eihän tuo vitonen taakse (eli askel muuttuu tällöin ykköseksi) sinänsä väärin ole, JOS mies sen vie, mutta yleensä vitonen tehdään/viedään eteenpäin.

diefenbaker kirjoitti:

Tarkoitan buggia, jossa perusaskeleesssa ja rautalankaversiossa mies on ympyrän keskellä ja nainen kiertää häntä kehällä pyörien ajoittain oman akselinsa ympäri. Rautalanka 2-versiossa mies jättää ympyrän keskipisteen ja liikkuu (ympyrän säteen suuntaisesti, osin myös kehällä) ja pyörii oman askeleensa ympäri.

Tarkoitus ei ole, että nainen pyörii oman akselinsa ympäri kuin hyrrä - tarkoitus on tanssia. Pyörivällä buggilla olen tarkoittanut kuvata, kuten varmaan olet ymmärtänytkin, peruseroa liikkuvaan/linjabuggiin. Edellisessä pysytään pääosin paikallaa, jälkimmäisessä liikutaan eteenpäin.

Liikkuvaaan/linjabuggiin kuuluu myös pyöriminen. Siinä pyöritään oman akselin ympäri ehkä vähemmän kuin snurrabuggissa, mutta pyöritään joka tapauksessa. Eli ei alottelija pääse eroon pyörimisestä tässäkään vaihtoehdossa. Vaikeutta lisää kuitenkin se, että samalla kun pyöritään, pitäisi kyetä myös etenemään ja siirtymään sivusuunnassa.

Liikkuvassa/linjabuggissa tulee, toisin kuin sinä väität, huomioida kaksi suuntaa muulloinkin kuin jurpoja väistellessä: etenemissuunta ja sivusuunta. Jos poika/tyttö ei vuoron perään väistä linjalta sivulle, on kaksi vaihtoehtoa: a) tanssijat törmäävät toisiinsa tai b) liikkuminen tapahtuu niin, että paikat eivät vaihdu, so. esim. poika menee koko tanssin etumaisena. Tanssitaanko tätä versiota jossain?

Mikä tekee sitten liikkuvasta buggista haastavaa. Ensinnäkin se, että siinä joutuu mieskin liikkumaan, jopa tanssimaan. Ja kun miehet eivät ole siihen tottuneet, on se alussa ja erityisesti aloittelijoille vaikeaa. Liikkuvaa buggia on vaikeampi tanssia nopeaan biittiin siitä yksinkertisesta syystä, että pidempien askelten ottamiseen menee enemmän aikaa. Ja kun tietää peruslavatanssijamiehen kömpelyys/hitaustason, tietää liikkuva bugg alkeistasolla (osin myös myöhemmin) ongelmia.

Suurella osalla buggia aloittavista tanssijoista on taustalla fuskun osaamista tai näitä lajeja aloitellaan samaan aikaan. Fuskussa tanssitaan (pääosin) paikallaan, samaan tyyliin kuin pyörivässä buggissa. Myös siksi snurrabuggin oppiminen on helpompaa. Jos rookiebuggaajalla on takanaan suht vahva bw-osaaminen, omaksuu hän varmaan helpommin myös linja-buggin. Näitä tapauksia lienee silti murto-osa verrattuna fuskutaustaisiin tanssijoihin.

Lue lisää

Mutta myös yhä yleisemmin tanssitaan myös boogimaista buggia, joka tanssitaan perusmuotona paikallaan linjassa. Tästä tanssista saa aika monipuolisen kun siihen on helppo soveltaa lähes rajoituksetta jiven/boogin/pyörivän buggin kuvioita. Toki askelluksen sovittaminen kuvioihin tulee hallita. Kysymyksessä ei ole mikään uusi tanssi. Sitä on tanssittu jo vuosikausia euroopassa ja se tunnetaan useammallakin nimellä. Nyt se on tulossa suomeen ja ruotsiin osaksi "bugg-perhettä".

Myös jive ja boogi on saanut vaikutteita bugista. Niihin on alettu tanssimaan jossain määrin myös buggin pyörivää kuviota, jota on helppo soveltaa aika monimuotoisestikin.

Laahustaja kirjoitti:

Mutta myös yhä yleisemmin tanssitaan myös boogimaista buggia, joka tanssitaan perusmuotona paikallaan linjassa. Tästä tanssista saa aika monipuolisen kun siihen on helppo soveltaa lähes rajoituksetta jiven/boogin/pyörivän buggin kuvioita. Toki askelluksen sovittaminen kuvioihin tulee hallita. Kysymyksessä ei ole mikään uusi tanssi. Sitä on tanssittu jo vuosikausia euroopassa ja se tunnetaan useammallakin nimellä. Nyt se on tulossa suomeen ja ruotsiin osaksi "bugg-perhettä".

Myös jive ja boogi on saanut vaikutteita bugista. Niihin on alettu tanssimaan jossain määrin myös buggin pyörivää kuviota, jota on helppo soveltaa aika monimuotoisestikin.

Lue lisää

Kehittyneemmillä tanssijoilla paikallaan pysyvä bugg varmaan ainakin muistuttaa tuota sinun kuvaamaasi versiota luonnostaankin. Eli pyörivä (siis kehää kiertävä liike) muuttuu enemmän pituussuuntaiseksi, linjamaiseksi liikkumiseksi. Lisäksi mm. Koivulat opettavat buggiin sellaisia kuvioita (kutakinkin suoraan bw:stä), joissa liikutaan em. tavalla linjamaisesti paikallaan.

diefenbaker kirjoitti:

Selvennätkö vielä vähän tuota tilannetta. Buggin perusaskelhan siis lasketaan neljään, jolloin naisen ykkönen tulee oikealla taakse (tämä siis snurrabuggaa rautalankaversiossa. Ja mieshän sen suunanvaihdon/viennen tekee). Jos nainet tekee jonkun kuvion, vaikka paikanvaihdon (pyörähtää vastapäivään), jolloin kuvio lasketaankin kuuteen. Tällöin siis naisen pitäisi ottaa myös vitos- ja kutosaskeleen eteenpäin (jos mies vie eli ei tee suunnanvaihtoa).

Usein alkeisnaisten ongelma on se, että he yrittävät väkisin pysyä tuossa neljän rytmissä ja ottavat vitosen taakse vaikka mies mitä tekisi. Eihän tuo vitonen taakse (eli askel muuttuu tällöin ykköseksi) sinänsä väärin ole, JOS mies sen vie, mutta yleensä vitonen tehdään/viedään eteenpäin.

Lue lisää

Käsitykseni mukaan daamit vaan pyrkivät tanssimaan liikkuvan bugin askelluksen mukaan, vaikka tansittaistaisiinkin paikallaan joko snurraa tai eurooppalaista enemmän linjamaista paikallaan tanssittavaa buggia. Eli daamit ovat lähdössä liikkuvaan buggiin, vaikka mies viekin paikallaan tanssittavaa. Näin sen yksinkertaistettuna olettaisin.

Laskuopin olen romuttanut jo aikoja sitten. Riittää kun laskee vasen, oikea ja sovittaa viennin askelille. Jostain syystä tässä daamin oikea jalka muuttuu vasemmaksi ja päinvastoin - oman jalan mukaan...

diefenbaker kirjoitti:

Kymmenkunta vuotta sitten nainen opetettiin aloittamaan buggin perusaskellus oikealla eteen (ainakin suuressa (?) osassa Suomea). Viimeiset vuodet linja on kyllä ollut selvä, eli nainen aloittaa oikealla taakse. Oma tanssikokemus rajoittuu päääosin tiettyyn osaan Suomea, mutta ainakaan täällä ei tuo aloituksen kanssa ole ollut ongelmia eli nainen lähtee lähes automaattisesti oikealla taakse. Ja miehen viennistähän se on suurelta osin kiinni.

"Ja ota itsekin se taka-askel huomattavan selkeästi jotta daami tajuaa mitä tapahtuu!"

Tarkoitatko tuolla miehen ykköstä? Useimmat opettajat IMHO opettavat pojan ottamaan ykkösen vasemmalla eteen, ei taakse (tai eivät puhu asiasta mitään). Naisen ykkösen kannalta pojan askeleella ei tosin ole mitään merkitystä (tai ei saisi olla), koska hän ottaa sen sinne minne poika vie. Itse otan ykkösen mihin sattuu, mutta naiselle sen vien aina taka-askeleelle.

Tuo aiemmassa kirjoituksessa mainittu naisten kaavamainen askellus pitää kyllä osittain paikkaansa. Tai no, en ole käynyt Ruotsissa vertailemassa paikallisten daamien liikkumista; mitä nyt videolta nähnyt, mutta ne ovat kisatanssia, joka voi poiketa merkittävästikin siitä Folket Husin perusbuggista. Eli vähän turhan junamaisesti Suomessa naiset jurraavaat omaa rataansa. Onhan tämä tosin myös taitotasokysymys, tyylikysymys, miesten vientitaitokysymys, tottumuskysymys jne.

Synkopoitujen askelten (tästä ei tarvi sitten alkaa vääntäämään :-) ) käyttö lienee Ruotsissa yleisempää myös sen vuoksi, että siellä buggia tanssitaan lähes kaikkeen musiikkiin (enkä nyt puhu kilpailusta vaan normaalitansseista), myös synkopoituun musiikkiin. Suomessa tanssilajivalikoima on laajempi ja ko. musiikkiin käytetään vaihtoehtona esim. jiveä, bw:tä tai lindya. Suomessa rock´n´ swing -tanssien opetuksessa onkin kait tehty selkeä valinta siitä, että buggia ei tanssittaisi synkopoituun musiikkiin vaan käytettäisiin noita edellisiä vaihtoehtoja.

Lue lisää

"Itse otan ykkösen mihin sattuu, mutta naiselle sen vien aina taka-askeleelle."

Siis ykkösenhän voi ja tuleekin vietyä eteen myös pyörivässä buggissa, mutta perusdaamin kanssa perussnurraa tanssittaessa tanssin aloitukset kannattaa tehdä noin, eli viedä nainen ykkösellä taakse.

Laahustaja kirjoitti:

Käsitykseni mukaan daamit vaan pyrkivät tanssimaan liikkuvan bugin askelluksen mukaan, vaikka tansittaistaisiinkin paikallaan joko snurraa tai eurooppalaista enemmän linjamaista paikallaan tanssittavaa buggia. Eli daamit ovat lähdössä liikkuvaan buggiin, vaikka mies viekin paikallaan tanssittavaa. Näin sen yksinkertaistettuna olettaisin.

Laskuopin olen romuttanut jo aikoja sitten. Riittää kun laskee vasen, oikea ja sovittaa viennin askelille. Jostain syystä tässä daamin oikea jalka muuttuu vasemmaksi ja päinvastoin - oman jalan mukaan...

Lue lisää

Sinulla taitaa mennä vähän käsitteet sekaisin? Paikallaan tanssitavaksi buggiksi kutsutaan nimenomaan pyörivää buggia. Paikallaan voi tanssi buggia tietysti muutenkin kuin snurra-tyylillä, mutta pääsääntöisesti paikallaan tanssittavasta puhuttaessa tarkoitetaan pyörivää buggia! Snurra-bugg (pyörivä) ei ole siis "liikkuvaa buggia" siinä merkityksessä missä yleensä puhutaan tätä sanaa käytettäessä.

"vaikka tansittaistaisiinkin paikallaan joko snurraa tai eurooppalaista enemmän linjamaista paikallaan tanssittavaa buggia." (Laahustaja)


Mitä ihmeen "eurooppalaista". Ei euroopassa tanssita buggia vaan kun ihan harvinaisesti. Bugg on ruotsalainen tanssi joka on rantautunutsuomeen. Ei siitä ole vielä mitään "eurooppalaisia versioita". Tokkopa eurooppalaiset ovat edes kuulleet vielä pahemmin bugista...

Buggia tanssitaan siis pääasiassa karkestai jaoteltuna kahta eri tyyli: paikallaan mentävää eli pyörivää tai muulla tavalla paikallaan mentävää ja liikkuvaa eli salia kiertävää, etenevää "linjabuggia". Yksi ja sama tanssi; karkestai jaoteltuna kaksi eri pääsuuntausta tyylillisesti ja tanssiteknillisesti!

Viemisestä sanoisin vaan että jos daami todella lähtee liikkuvaan buggiin vaikka mies ei halua niin vika on silloin viejässä eikä daamissa! Ei se daami mihinkään lähde jos ei anna mahdollisuutta! Jos haluaa tanssia paikallaan niin pitää viedä selvästi paikallaan eikä hötkyillä eikävarsinkaan viejän kädet saa olla löysät levottomat ja epämääräiset. Buggissa vienti tapahtuu käsillä ja vartalon liikkeillä joten niihin kannattaa paneutua kunnolla!
"

Mitämitä? kirjoitti:

Sinulla taitaa mennä vähän käsitteet sekaisin? Paikallaan tanssitavaksi buggiksi kutsutaan nimenomaan pyörivää buggia. Paikallaan voi tanssi buggia tietysti muutenkin kuin snurra-tyylillä, mutta pääsääntöisesti paikallaan tanssittavasta puhuttaessa tarkoitetaan pyörivää buggia! Snurra-bugg (pyörivä) ei ole siis "liikkuvaa buggia" siinä merkityksessä missä yleensä puhutaan tätä sanaa käytettäessä.

"vaikka tansittaistaisiinkin paikallaan joko snurraa tai eurooppalaista enemmän linjamaista paikallaan tanssittavaa buggia." (Laahustaja)


Mitä ihmeen "eurooppalaista". Ei euroopassa tanssita buggia vaan kun ihan harvinaisesti. Bugg on ruotsalainen tanssi joka on rantautunutsuomeen. Ei siitä ole vielä mitään "eurooppalaisia versioita". Tokkopa eurooppalaiset ovat edes kuulleet vielä pahemmin bugista...

Buggia tanssitaan siis pääasiassa karkestai jaoteltuna kahta eri tyyli: paikallaan mentävää eli pyörivää tai muulla tavalla paikallaan mentävää ja liikkuvaa eli salia kiertävää, etenevää "linjabuggia". Yksi ja sama tanssi; karkestai jaoteltuna kaksi eri pääsuuntausta tyylillisesti ja tanssiteknillisesti!

Viemisestä sanoisin vaan että jos daami todella lähtee liikkuvaan buggiin vaikka mies ei halua niin vika on silloin viejässä eikä daamissa! Ei se daami mihinkään lähde jos ei anna mahdollisuutta! Jos haluaa tanssia paikallaan niin pitää viedä selvästi paikallaan eikä hötkyillä eikävarsinkaan viejän kädet saa olla löysät levottomat ja epämääräiset. Buggissa vienti tapahtuu käsillä ja vartalon liikkeillä joten niihin kannattaa paneutua kunnolla!
"

Lue lisää

No niin kyllä epäilen minäkin ettei mitään Eurooppallaista bugg versiota ole joka nyt olisi selimallisesti erikoista siten. Ellei EU tee sitä nyt mahdolliseksi?


Tuo vienti homma nyt vain kysytyttää, että daami kun menee hyvin usein harjoiteltua ja opetettua kuviota ja kun bugg tanssia lähestyy ja vie sitä niin ompa nyt usein niin että daami menee "sitä mitä menee". Jos vika tähän pitäisi löytä niinkuin edellä löydettiin eli viejä. Mutta jatkumo oli että "kun ei anna mahdollisuutta".
Eli ymmärränkö oikein että nainen pitää jotenkin kyetä estämään tai kampittamaan tai miten sen tekisit kun on iso joukko daameja jotka "osaa" asiansa ja tuovat sen esille menemällä omaa tanssiaan.

Monien kohdalla on jäänyt ainoaksi keinoksi olla antamatta mahdollisuutta jättää daami hakematta!

En oikein näe hyvänä sitä että ei riitä se normaali vienti ja sen herkkyyys sillä ei siitä tansista ja vinnistä tule mitään jos on kääneettävä ja kuin hevoskärryä....

Mitämitä? kirjoitti:

Sinulla taitaa mennä vähän käsitteet sekaisin? Paikallaan tanssitavaksi buggiksi kutsutaan nimenomaan pyörivää buggia. Paikallaan voi tanssi buggia tietysti muutenkin kuin snurra-tyylillä, mutta pääsääntöisesti paikallaan tanssittavasta puhuttaessa tarkoitetaan pyörivää buggia! Snurra-bugg (pyörivä) ei ole siis "liikkuvaa buggia" siinä merkityksessä missä yleensä puhutaan tätä sanaa käytettäessä.

"vaikka tansittaistaisiinkin paikallaan joko snurraa tai eurooppalaista enemmän linjamaista paikallaan tanssittavaa buggia." (Laahustaja)


Mitä ihmeen "eurooppalaista". Ei euroopassa tanssita buggia vaan kun ihan harvinaisesti. Bugg on ruotsalainen tanssi joka on rantautunutsuomeen. Ei siitä ole vielä mitään "eurooppalaisia versioita". Tokkopa eurooppalaiset ovat edes kuulleet vielä pahemmin bugista...

Buggia tanssitaan siis pääasiassa karkestai jaoteltuna kahta eri tyyli: paikallaan mentävää eli pyörivää tai muulla tavalla paikallaan mentävää ja liikkuvaa eli salia kiertävää, etenevää "linjabuggia". Yksi ja sama tanssi; karkestai jaoteltuna kaksi eri pääsuuntausta tyylillisesti ja tanssiteknillisesti!

Viemisestä sanoisin vaan että jos daami todella lähtee liikkuvaan buggiin vaikka mies ei halua niin vika on silloin viejässä eikä daamissa! Ei se daami mihinkään lähde jos ei anna mahdollisuutta! Jos haluaa tanssia paikallaan niin pitää viedä selvästi paikallaan eikä hötkyillä eikävarsinkaan viejän kädet saa olla löysät levottomat ja epämääräiset. Buggissa vienti tapahtuu käsillä ja vartalon liikkeillä joten niihin kannattaa paneutua kunnolla!
"

Lue lisää

Kirjoitukseni oli tarkoitettu vaan jatkoksi Diefenbakerille ja hän varmaan ymmärsi mitä tarkoitin. Euroopassa tanssitaan yleiseti noin kävelyaskelluksista tanssia joka tanssitaan paikallaan ja on aika paljonkin buggin kaltainen. Tanssi tunnetaan ainakin "french jive" ja "modern jive" nimisinä ja muillakin nimillä. Tanssia on tanssittu euroopassa yleisesti jo paljon kauemmin kuin suomessa buggia. Eurooppalaisella buggilla tarkoitin juuri tätä tanssia - jonka myös aikaisemmissa kirjoituksissani olin tuonut esille ja jonka Diefenbacker oli ainakin ymmärtänyt - ja kommenttini oli Diefenbackerin kirjoitukseen.
Itse olen opetellut "modern jiven" jo lähes 20 vuotta sitten.
Myös ruotsissa ja suomessa on viimeaikoina yleistynyt paikallaan linjassa tanssittu bugg. Vaikka se on käytännössä sama tanssi kuin mitä on euroopassa suosittu modern jive, niin suomesa ja ruotsissa se pidetään kuitenkin buggin yhtenä muotona. Ja muutenkin ruotsalainen bugg on saamassa juuriensa eli jitterbugin muotoja. Samoin nykyisin ruosalaisten bugg-musiikki oa eri kuin mitä se perinteinen bugg-iskelmä.

Mitämitä? kirjoitti:

Sinulla taitaa mennä vähän käsitteet sekaisin? Paikallaan tanssitavaksi buggiksi kutsutaan nimenomaan pyörivää buggia. Paikallaan voi tanssi buggia tietysti muutenkin kuin snurra-tyylillä, mutta pääsääntöisesti paikallaan tanssittavasta puhuttaessa tarkoitetaan pyörivää buggia! Snurra-bugg (pyörivä) ei ole siis "liikkuvaa buggia" siinä merkityksessä missä yleensä puhutaan tätä sanaa käytettäessä.

"vaikka tansittaistaisiinkin paikallaan joko snurraa tai eurooppalaista enemmän linjamaista paikallaan tanssittavaa buggia." (Laahustaja)


Mitä ihmeen "eurooppalaista". Ei euroopassa tanssita buggia vaan kun ihan harvinaisesti. Bugg on ruotsalainen tanssi joka on rantautunutsuomeen. Ei siitä ole vielä mitään "eurooppalaisia versioita". Tokkopa eurooppalaiset ovat edes kuulleet vielä pahemmin bugista...

Buggia tanssitaan siis pääasiassa karkestai jaoteltuna kahta eri tyyli: paikallaan mentävää eli pyörivää tai muulla tavalla paikallaan mentävää ja liikkuvaa eli salia kiertävää, etenevää "linjabuggia". Yksi ja sama tanssi; karkestai jaoteltuna kaksi eri pääsuuntausta tyylillisesti ja tanssiteknillisesti!

Viemisestä sanoisin vaan että jos daami todella lähtee liikkuvaan buggiin vaikka mies ei halua niin vika on silloin viejässä eikä daamissa! Ei se daami mihinkään lähde jos ei anna mahdollisuutta! Jos haluaa tanssia paikallaan niin pitää viedä selvästi paikallaan eikä hötkyillä eikävarsinkaan viejän kädet saa olla löysät levottomat ja epämääräiset. Buggissa vienti tapahtuu käsillä ja vartalon liikkeillä joten niihin kannattaa paneutua kunnolla!
"

Lue lisää

Minä olen pitänyt linjabuggina sitä, missä höökitään toisen ohi edestaas linjassa paikallaan. Sitten on se pyörivä muoto, minun mielestä oikea bugg, jota voi tanssia joko paikallaan pyörien tai lähteä etenemään sivulle. Pitäisi varmaan tehdä standardi jokaisesta tanssista, niin tietty nimitys merkitsisi samaa kaikille.

diefenbaker kirjoitti:

Tarkoitan buggia, jossa perusaskeleesssa ja rautalankaversiossa mies on ympyrän keskellä ja nainen kiertää häntä kehällä pyörien ajoittain oman akselinsa ympäri. Rautalanka 2-versiossa mies jättää ympyrän keskipisteen ja liikkuu (ympyrän säteen suuntaisesti, osin myös kehällä) ja pyörii oman askeleensa ympäri.

Tarkoitus ei ole, että nainen pyörii oman akselinsa ympäri kuin hyrrä - tarkoitus on tanssia. Pyörivällä buggilla olen tarkoittanut kuvata, kuten varmaan olet ymmärtänytkin, peruseroa liikkuvaan/linjabuggiin. Edellisessä pysytään pääosin paikallaa, jälkimmäisessä liikutaan eteenpäin.

Liikkuvaaan/linjabuggiin kuuluu myös pyöriminen. Siinä pyöritään oman akselin ympäri ehkä vähemmän kuin snurrabuggissa, mutta pyöritään joka tapauksessa. Eli ei alottelija pääse eroon pyörimisestä tässäkään vaihtoehdossa. Vaikeutta lisää kuitenkin se, että samalla kun pyöritään, pitäisi kyetä myös etenemään ja siirtymään sivusuunnassa.

Liikkuvassa/linjabuggissa tulee, toisin kuin sinä väität, huomioida kaksi suuntaa muulloinkin kuin jurpoja väistellessä: etenemissuunta ja sivusuunta. Jos poika/tyttö ei vuoron perään väistä linjalta sivulle, on kaksi vaihtoehtoa: a) tanssijat törmäävät toisiinsa tai b) liikkuminen tapahtuu niin, että paikat eivät vaihdu, so. esim. poika menee koko tanssin etumaisena. Tanssitaanko tätä versiota jossain?

Mikä tekee sitten liikkuvasta buggista haastavaa. Ensinnäkin se, että siinä joutuu mieskin liikkumaan, jopa tanssimaan. Ja kun miehet eivät ole siihen tottuneet, on se alussa ja erityisesti aloittelijoille vaikeaa. Liikkuvaa buggia on vaikeampi tanssia nopeaan biittiin siitä yksinkertisesta syystä, että pidempien askelten ottamiseen menee enemmän aikaa. Ja kun tietää peruslavatanssijamiehen kömpelyys/hitaustason, tietää liikkuva bugg alkeistasolla (osin myös myöhemmin) ongelmia.

Suurella osalla buggia aloittavista tanssijoista on taustalla fuskun osaamista tai näitä lajeja aloitellaan samaan aikaan. Fuskussa tanssitaan (pääosin) paikallaan, samaan tyyliin kuin pyörivässä buggissa. Myös siksi snurrabuggin oppiminen on helpompaa. Jos rookiebuggaajalla on takanaan suht vahva bw-osaaminen, omaksuu hän varmaan helpommin myös linja-buggin. Näitä tapauksia lienee silti murto-osa verrattuna fuskutaustaisiin tanssijoihin.

Lue lisää

"Liikkuvaaan/linjabuggiin kuuluu myös pyöriminen. Siinä pyöritään oman akselin ympäri ehkä vähemmän kuin snurrabuggissa, mutta pyöritään joka tapauksessa. Eli ei alottelija pääse eroon pyörimisestä tässäkään vaihtoehdossa. Vaikeutta lisää kuitenkin se, että samalla kun pyöritään, pitäisi kyetä myös etenemään ja siirtymään sivusuunnassa."

Ei välttämättä tarvitse pyöriä linjabuggissa, eikä ainakaan yhtä paljon kuin typerässä snurrabugissa, jossa mies on ympyrän keskellä kuin mikäkin pelle, joka pyöritttää sirkusta ympärillään. Tuossa menee vähemmästäkin päästään pyörälle.

"Liikkuvassa/linjabuggissa tulee, toisin kuin sinä väität, huomioida kaksi suuntaa muulloinkin kuin jurpoja väistellessä: etenemissuunta ja sivusuunta. Jos poika/tyttö ei vuoron perään väistä linjalta sivulle, on kaksi vaihtoehtoa: a) tanssijat törmäävät toisiinsa tai b) liikkuminen tapahtuu niin, että paikat eivät vaihdu, so. esim. poika menee koko tanssin etumaisena. Tanssitaanko tätä versiota jossain?"

Tässä ei ole juuri vaihtoehtoja: mies väistää ja nainen siirtyy suoraviivaisesti eteenpäin, kun on hänen vuoronsa siirtyä eteenpäin. Ajatus on: "she goes he goes" eli vuorovedoin edetään.

"Mikä tekee sitten liikkuvasta buggista haastavaa. Ensinnäkin se, että siinä joutuu mieskin liikkumaan, jopa tanssimaan. Ja kun miehet eivät ole siihen tottuneet, on se alussa ja erityisesti aloittelijoille vaikeaa."

No, mikä on aloittelijalle ja edistyneelle vaikeata snurrabugissa: yksinkertaisesti se, että pitää pyörittää sitä sirkusta (daamia) ympärillään. Ei tuo ole mitään kunnon tanssia viejän kannalta. Pelkkää paikalla tollottamista, joka ei tosiaan ole helpoimmasta päästä, jos tarkoitus on viejän kannalta tanssia buggia, eikä seistä tyhmänä pyörittämässä daamia ympärillään. Tekee hyvää aloittelijallekin opetella heti alusta lähtien tanssimaan, eikä seisomaan tyhmänä paikallaan piirin keskellä.

Näyttää ja tuntuu naurettavalta.

"Suurella osalla buggia aloittavista tanssijoista on taustalla fuskun osaamista tai näitä lajeja aloitellaan samaan aikaan. Fuskussa tanssitaan (pääosin) paikallaan, samaan tyyliin kuin pyörivässä buggissa."

Kyllä siinä fuskussakin edetään ainakin puolenvaihdossa. Ei fuskukaan ole mitään tyhmänä paikalla tollottamista, vaikka siinä ei suuremmalti liikuta paikasta toiseen.

taas kommenttia kirjoitti:

"Liikkuvaaan/linjabuggiin kuuluu myös pyöriminen. Siinä pyöritään oman akselin ympäri ehkä vähemmän kuin snurrabuggissa, mutta pyöritään joka tapauksessa. Eli ei alottelija pääse eroon pyörimisestä tässäkään vaihtoehdossa. Vaikeutta lisää kuitenkin se, että samalla kun pyöritään, pitäisi kyetä myös etenemään ja siirtymään sivusuunnassa."

Ei välttämättä tarvitse pyöriä linjabuggissa, eikä ainakaan yhtä paljon kuin typerässä snurrabugissa, jossa mies on ympyrän keskellä kuin mikäkin pelle, joka pyöritttää sirkusta ympärillään. Tuossa menee vähemmästäkin päästään pyörälle.

"Liikkuvassa/linjabuggissa tulee, toisin kuin sinä väität, huomioida kaksi suuntaa muulloinkin kuin jurpoja väistellessä: etenemissuunta ja sivusuunta. Jos poika/tyttö ei vuoron perään väistä linjalta sivulle, on kaksi vaihtoehtoa: a) tanssijat törmäävät toisiinsa tai b) liikkuminen tapahtuu niin, että paikat eivät vaihdu, so. esim. poika menee koko tanssin etumaisena. Tanssitaanko tätä versiota jossain?"

Tässä ei ole juuri vaihtoehtoja: mies väistää ja nainen siirtyy suoraviivaisesti eteenpäin, kun on hänen vuoronsa siirtyä eteenpäin. Ajatus on: "she goes he goes" eli vuorovedoin edetään.

"Mikä tekee sitten liikkuvasta buggista haastavaa. Ensinnäkin se, että siinä joutuu mieskin liikkumaan, jopa tanssimaan. Ja kun miehet eivät ole siihen tottuneet, on se alussa ja erityisesti aloittelijoille vaikeaa."

No, mikä on aloittelijalle ja edistyneelle vaikeata snurrabugissa: yksinkertaisesti se, että pitää pyörittää sitä sirkusta (daamia) ympärillään. Ei tuo ole mitään kunnon tanssia viejän kannalta. Pelkkää paikalla tollottamista, joka ei tosiaan ole helpoimmasta päästä, jos tarkoitus on viejän kannalta tanssia buggia, eikä seistä tyhmänä pyörittämässä daamia ympärillään. Tekee hyvää aloittelijallekin opetella heti alusta lähtien tanssimaan, eikä seisomaan tyhmänä paikallaan piirin keskellä.

Näyttää ja tuntuu naurettavalta.

"Suurella osalla buggia aloittavista tanssijoista on taustalla fuskun osaamista tai näitä lajeja aloitellaan samaan aikaan. Fuskussa tanssitaan (pääosin) paikallaan, samaan tyyliin kuin pyörivässä buggissa."

Kyllä siinä fuskussakin edetään ainakin puolenvaihdossa. Ei fuskukaan ole mitään tyhmänä paikalla tollottamista, vaikka siinä ei suuremmalti liikuta paikasta toiseen.

Lue lisää

Buggissa voi käyttää vapaasti mitä tahansa swing-tanssien kuvioita, niin snurrassa kuin muissakin variaatioissa. Myös puolenvaihtoa. Ja snurrabuggaaja voi lähteä etenemään "sivuttain" pienellä perusaskeleen muutoksella. Siis niin, että liikesuunta on naista vasten olevasta miehestä katsoen oikealle. Ainakin minulle kyseinen etenemistapa opetettiin alunperin samalla buggin alkeiskurssilla kuin paikallaan snurraaminenkin.

Snurraaja kirjoitti:

Buggissa voi käyttää vapaasti mitä tahansa swing-tanssien kuvioita, niin snurrassa kuin muissakin variaatioissa. Myös puolenvaihtoa. Ja snurrabuggaaja voi lähteä etenemään "sivuttain" pienellä perusaskeleen muutoksella. Siis niin, että liikesuunta on naista vasten olevasta miehestä katsoen oikealle. Ainakin minulle kyseinen etenemistapa opetettiin alunperin samalla buggin alkeiskurssilla kuin paikallaan snurraaminenkin.

Lue lisää

Kyllä tosiaankin pyörimälläkin voi edetä ihan hyvin ja siinä samalla tehdä snurraan kuvioita! Pyörimällä edetessä kyllä huomaa hyvinkin pian että siinä(kin) tulee tyyliksi: "poika menee, tyttö menee" -vuoronperään. Ensiksi pitää vaan päästä pois siitä alkuvaikeudesta joka seuraa peru-snurran tanssimisesta eli että mennään kulkusuunnassa taaksepäin. Toisen pitää tanssia käytännössä välillä paikallaan tai edetä korkeintaa vähän sivusuunnassa mutta pitää olla tarkkana ettei käy siten että kun poika menee eteenpäin kulkusuunnassa niin tyttö samalla menee taaksepäin. Eli ihan puhtaasti snurra-tyylillä eteneminen tuottaa ongelmia, mutta kuten sanoit: vähän sovelta niin homma hoituu ja on nätin näköistä! Siinä on sekin etu ettei tarvitse opetella niitä kankeita, jäykkiä ja kaavamaisia "tyttötanssiiSUORASSALINJASSAjapoika väistää 1,5 askelta sivuun askeleella nro: 4 jonka jälkeen poika menee perässä SUORAAN LINJASSA TARRRRRRKASTI 2 askelta..."

Sitten voi edetä silläkin lailla ihan vaihtelun vuoksi että esim. tyttö kainalossa kävellään vain suoraan eteenpäin tai taaksepäin tai vaikkapa vastakkain ollessa kävellään suoraan sivuaskelilla sivulle tyylillä askel sivulle, askel viereen...jne. Mahdollisuuksia on lukuisia! Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!

En tajua minkä takia buggiin on yleensäkään lanseerattu tyyli tanssia linjassa niin helvetin kaavamaisesti ja orjallisesti kun vähän snurra-tyyliä soveltamalla päästään paljon mukavampaan ja nätimpään tanssiin!

Toinen snurraaja kirjoitti:

Kyllä tosiaankin pyörimälläkin voi edetä ihan hyvin ja siinä samalla tehdä snurraan kuvioita! Pyörimällä edetessä kyllä huomaa hyvinkin pian että siinä(kin) tulee tyyliksi: "poika menee, tyttö menee" -vuoronperään. Ensiksi pitää vaan päästä pois siitä alkuvaikeudesta joka seuraa peru-snurran tanssimisesta eli että mennään kulkusuunnassa taaksepäin. Toisen pitää tanssia käytännössä välillä paikallaan tai edetä korkeintaa vähän sivusuunnassa mutta pitää olla tarkkana ettei käy siten että kun poika menee eteenpäin kulkusuunnassa niin tyttö samalla menee taaksepäin. Eli ihan puhtaasti snurra-tyylillä eteneminen tuottaa ongelmia, mutta kuten sanoit: vähän sovelta niin homma hoituu ja on nätin näköistä! Siinä on sekin etu ettei tarvitse opetella niitä kankeita, jäykkiä ja kaavamaisia "tyttötanssiiSUORASSALINJASSAjapoika väistää 1,5 askelta sivuun askeleella nro: 4 jonka jälkeen poika menee perässä SUORAAN LINJASSA TARRRRRRKASTI 2 askelta..."

Sitten voi edetä silläkin lailla ihan vaihtelun vuoksi että esim. tyttö kainalossa kävellään vain suoraan eteenpäin tai taaksepäin tai vaikkapa vastakkain ollessa kävellään suoraan sivuaskelilla sivulle tyylillä askel sivulle, askel viereen...jne. Mahdollisuuksia on lukuisia! Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!

En tajua minkä takia buggiin on yleensäkään lanseerattu tyyli tanssia linjassa niin helvetin kaavamaisesti ja orjallisesti kun vähän snurra-tyyliä soveltamalla päästään paljon mukavampaan ja nätimpään tanssiin!

Lue lisää

"Mahdollisuuksia on lukuisia! Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!"

Ei tuo enää ole snurraa, jos rupeat jatkuvasti etenemään noilla kuvioilla. Snurran perusidea on pyörittää sitä sirkusta ympärillä ja välillä edetä parempaan paikkaan veivaamaan, kun naapurit rupeavat tunkemaan -syystäkin- tontille.

Tuolle nauraisivat harakatkin, jos vaan näkisivät.

Kuka muuten pakottaa tanssimaan linja-buggia niin, että jokainen askel, suunta ja paikka on sadasosan tarkkuudella määritelty etukäteen? Ei taida olla noin tarkkaa edes kilpatanssissa?

"En tajua minkä takia buggiin on yleensäkään lanseerattu tyyli tanssia linjassa niin helvetin kaavamaisesti ja orjallisesti kun vähän snurra-tyyliä soveltamalla päästään paljon mukavampaan ja nätimpään tanssiin!"

En tiedä, enkä tajua minäkään, kun en ole vielä noin orjalliseen linja-bugg -tyyliin tutustunut.

Edelleen snurraa on se, kun toljotat siinä piirin keskellä tyhmänä daamia "hihnan" päässä pitäen kuin jotain koiraa. Kun rupeat säännönmukaisesti liikkumaan paikasta toiseen, muuttuu bugg-tyyli toiseksi.

Toinen snurraaja kirjoitti:

Kyllä tosiaankin pyörimälläkin voi edetä ihan hyvin ja siinä samalla tehdä snurraan kuvioita! Pyörimällä edetessä kyllä huomaa hyvinkin pian että siinä(kin) tulee tyyliksi: "poika menee, tyttö menee" -vuoronperään. Ensiksi pitää vaan päästä pois siitä alkuvaikeudesta joka seuraa peru-snurran tanssimisesta eli että mennään kulkusuunnassa taaksepäin. Toisen pitää tanssia käytännössä välillä paikallaan tai edetä korkeintaa vähän sivusuunnassa mutta pitää olla tarkkana ettei käy siten että kun poika menee eteenpäin kulkusuunnassa niin tyttö samalla menee taaksepäin. Eli ihan puhtaasti snurra-tyylillä eteneminen tuottaa ongelmia, mutta kuten sanoit: vähän sovelta niin homma hoituu ja on nätin näköistä! Siinä on sekin etu ettei tarvitse opetella niitä kankeita, jäykkiä ja kaavamaisia "tyttötanssiiSUORASSALINJASSAjapoika väistää 1,5 askelta sivuun askeleella nro: 4 jonka jälkeen poika menee perässä SUORAAN LINJASSA TARRRRRRKASTI 2 askelta..."

Sitten voi edetä silläkin lailla ihan vaihtelun vuoksi että esim. tyttö kainalossa kävellään vain suoraan eteenpäin tai taaksepäin tai vaikkapa vastakkain ollessa kävellään suoraan sivuaskelilla sivulle tyylillä askel sivulle, askel viereen...jne. Mahdollisuuksia on lukuisia! Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!

En tajua minkä takia buggiin on yleensäkään lanseerattu tyyli tanssia linjassa niin helvetin kaavamaisesti ja orjallisesti kun vähän snurra-tyyliä soveltamalla päästään paljon mukavampaan ja nätimpään tanssiin!

Lue lisää

Ehkäpä ajatuksesi muuttuisivat sen reissun jälkeen ja kun pääsisit tanssittamaan Ruotsi-neitoja lavoilla, niin ehkäpä ymmärtäisit vielä paremmin, miksi. Ehkäpä... mutta tuskin...

Ja lisää kommenttia kirjoitti:

"Mahdollisuuksia on lukuisia! Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!"

Ei tuo enää ole snurraa, jos rupeat jatkuvasti etenemään noilla kuvioilla. Snurran perusidea on pyörittää sitä sirkusta ympärillä ja välillä edetä parempaan paikkaan veivaamaan, kun naapurit rupeavat tunkemaan -syystäkin- tontille.

Tuolle nauraisivat harakatkin, jos vaan näkisivät.

Kuka muuten pakottaa tanssimaan linja-buggia niin, että jokainen askel, suunta ja paikka on sadasosan tarkkuudella määritelty etukäteen? Ei taida olla noin tarkkaa edes kilpatanssissa?

"En tajua minkä takia buggiin on yleensäkään lanseerattu tyyli tanssia linjassa niin helvetin kaavamaisesti ja orjallisesti kun vähän snurra-tyyliä soveltamalla päästään paljon mukavampaan ja nätimpään tanssiin!"

En tiedä, enkä tajua minäkään, kun en ole vielä noin orjalliseen linja-bugg -tyyliin tutustunut.

Edelleen snurraa on se, kun toljotat siinä piirin keskellä tyhmänä daamia "hihnan" päässä pitäen kuin jotain koiraa. Kun rupeat säännönmukaisesti liikkumaan paikasta toiseen, muuttuu bugg-tyyli toiseksi.

Lue lisää

Mitäs tyyliä se sitten on, jos enimmäkseen snurrataan ja sitten tehdään välillä muutakin? En ole nähnyt juuri koskaan pelkkää snurraamista. Kyllä se vain niin on, että on yksi bugg, jota voi tanssia monella tavalla. Ei kannata lokeroida kovin ahtaasti. Jos välttämättä haluaa lokeroida, niin on bugg ja linjabugg.

Ja lisää kommenttia kirjoitti:

"Mahdollisuuksia on lukuisia! Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!"

Ei tuo enää ole snurraa, jos rupeat jatkuvasti etenemään noilla kuvioilla. Snurran perusidea on pyörittää sitä sirkusta ympärillä ja välillä edetä parempaan paikkaan veivaamaan, kun naapurit rupeavat tunkemaan -syystäkin- tontille.

Tuolle nauraisivat harakatkin, jos vaan näkisivät.

Kuka muuten pakottaa tanssimaan linja-buggia niin, että jokainen askel, suunta ja paikka on sadasosan tarkkuudella määritelty etukäteen? Ei taida olla noin tarkkaa edes kilpatanssissa?

"En tajua minkä takia buggiin on yleensäkään lanseerattu tyyli tanssia linjassa niin helvetin kaavamaisesti ja orjallisesti kun vähän snurra-tyyliä soveltamalla päästään paljon mukavampaan ja nätimpään tanssiin!"

En tiedä, enkä tajua minäkään, kun en ole vielä noin orjalliseen linja-bugg -tyyliin tutustunut.

Edelleen snurraa on se, kun toljotat siinä piirin keskellä tyhmänä daamia "hihnan" päässä pitäen kuin jotain koiraa. Kun rupeat säännönmukaisesti liikkumaan paikasta toiseen, muuttuu bugg-tyyli toiseksi.

Lue lisää

Minkä takia se snurra nyt muka niin "naurettavaa" on? Mun mielestäni on paljon naurettavampaa että yritetään apinoida jatkuvasti kaikkea mitä ruotsissa tehdään ja sitäpaitti: kun bugg alkoi niin ei tanssittu vielä linjassa ja etenevästi vaan kaikille kelpasi hyvin pyöriväkin versio. Nyt sitä kirotaan ja haukutaan vaan sen takia että se "ei oo enää trendikästä" koska RUOTSISSA ei tanssita niin...

Kylämä tosiasia on että suomalaisiin lavaolosuhteisiin linjassa etenevä bugg-tyyli sopii huonosti! Täällä on ollut tapana että häkkyröijät tanssivat paikallaan keskellä ja ulkokehällä liikutaan, mutta ulkokehällä on käytännössä AINA liian vähän tilaa häkkyröintiin! Titenkin jos menee vaan kyynärpäät leveällä muista piittaamatta niin mikäs siinä, mutta olen kyllä vahvasti sitä mieltä että suomalaisilla lavoilla kannattaisi suosia tanssityylejä jotka sopivat olosuhteisiin!

Toinen hyvä esimerkki on tapa tanssia hidasta valssia slow-foksia muistuttavalla tyylillä jossa nop nop-askelet ovat eteneviä, ohiastuttavia. Tämäkin tyyli on vain "trendikästä" mutta sopii todella huonosti liiallisen vauhtinsa vuoksi lavalle! Miksi suosia tanssitapoja joissa luonnostaan tanssiteknisistä syistä vauhti nousee 50% ympärillä tanssivia nopeammaksi jo askellusvariaation johdosta? Jos tuota tapaa hidasta valssia käyttää lavalla niin käytännössä aina on lyhennettävä askel hyvin lyhyeksi jolloin ko. askellustyylin ja tanssityylin luonteenomaisuus kärsii olennaisesti ja se ei enää muistuta/tunnu sellaiselta kuin pitäisi! Kilpatanssityyli hitaassa valssissa perusaskeleen osalta, jossa kaikki askelet eivät etene suoraan, sopii paljon paremmin lavalle!

sama buggissa! Linjatyyli ei sovi suomalaisiin olosuhteisiin! Lisäksi voin sanoa että osallistumillani linjabugg-kursseilla on opetettu todella kaavamaisesti askelten, väistöjen ym. paikkoja jopa niin että koko tyylistä on jäänyt kauhean orjallinen kuva! Milloin on oltava missäkin kuvion vaiheessa kasvot minnekinpäin hyvin tarkasti ja askeleita numeroidaan tarkasti yms.

Ruotsalaisista sen verran että en ole käynyt lavoilla ruotsissa mutta jos ruotsin tyyli on vähänkään samanlaista kui mitä näkee netissä olevista kipavideoista niin se on todella rumaa! Ihme hyppimistä vailla minkäänlaista estetiikkaa ja näyttää hallitsemattomalta harakkamaiselta hyppelyltä! En näe mitään järkeä apinoida joka asiassa ruotsalaisia! Snurrabugg oli hyvä tyyli tanssia ja on sitä edelleen sekä sopii hyvin suomalaiselle lavalle!

Perussnurraaja kirjoitti:

Minkä takia se snurra nyt muka niin "naurettavaa" on? Mun mielestäni on paljon naurettavampaa että yritetään apinoida jatkuvasti kaikkea mitä ruotsissa tehdään ja sitäpaitti: kun bugg alkoi niin ei tanssittu vielä linjassa ja etenevästi vaan kaikille kelpasi hyvin pyöriväkin versio. Nyt sitä kirotaan ja haukutaan vaan sen takia että se "ei oo enää trendikästä" koska RUOTSISSA ei tanssita niin...

Kylämä tosiasia on että suomalaisiin lavaolosuhteisiin linjassa etenevä bugg-tyyli sopii huonosti! Täällä on ollut tapana että häkkyröijät tanssivat paikallaan keskellä ja ulkokehällä liikutaan, mutta ulkokehällä on käytännössä AINA liian vähän tilaa häkkyröintiin! Titenkin jos menee vaan kyynärpäät leveällä muista piittaamatta niin mikäs siinä, mutta olen kyllä vahvasti sitä mieltä että suomalaisilla lavoilla kannattaisi suosia tanssityylejä jotka sopivat olosuhteisiin!

Toinen hyvä esimerkki on tapa tanssia hidasta valssia slow-foksia muistuttavalla tyylillä jossa nop nop-askelet ovat eteneviä, ohiastuttavia. Tämäkin tyyli on vain "trendikästä" mutta sopii todella huonosti liiallisen vauhtinsa vuoksi lavalle! Miksi suosia tanssitapoja joissa luonnostaan tanssiteknisistä syistä vauhti nousee 50% ympärillä tanssivia nopeammaksi jo askellusvariaation johdosta? Jos tuota tapaa hidasta valssia käyttää lavalla niin käytännössä aina on lyhennettävä askel hyvin lyhyeksi jolloin ko. askellustyylin ja tanssityylin luonteenomaisuus kärsii olennaisesti ja se ei enää muistuta/tunnu sellaiselta kuin pitäisi! Kilpatanssityyli hitaassa valssissa perusaskeleen osalta, jossa kaikki askelet eivät etene suoraan, sopii paljon paremmin lavalle!

sama buggissa! Linjatyyli ei sovi suomalaisiin olosuhteisiin! Lisäksi voin sanoa että osallistumillani linjabugg-kursseilla on opetettu todella kaavamaisesti askelten, väistöjen ym. paikkoja jopa niin että koko tyylistä on jäänyt kauhean orjallinen kuva! Milloin on oltava missäkin kuvion vaiheessa kasvot minnekinpäin hyvin tarkasti ja askeleita numeroidaan tarkasti yms.

Ruotsalaisista sen verran että en ole käynyt lavoilla ruotsissa mutta jos ruotsin tyyli on vähänkään samanlaista kui mitä näkee netissä olevista kipavideoista niin se on todella rumaa! Ihme hyppimistä vailla minkäänlaista estetiikkaa ja näyttää hallitsemattomalta harakkamaiselta hyppelyltä! En näe mitään järkeä apinoida joka asiassa ruotsalaisia! Snurrabugg oli hyvä tyyli tanssia ja on sitä edelleen sekä sopii hyvin suomalaiselle lavalle!

Lue lisää

"Snurrabugg oli hyvä tyyli tanssia ja on sitä edelleen sekä sopii hyvin suomalaiselle lavalle!"

Täsmälleen samaa mieltä! Palasin hetki sitten tansseista ja tuli vedettyä snurraten useita kappaleita eri naisten kanssa. Sain yhdeltä naiselta jopa sellaisen kommentin loppuillasta snurrailun jälkeen, että hän nautti aidosti tanssimisesta ensimmäistä kertaa koko iltana minun kanssani. Jä hän tanssi buggia useita kertoja muiden kanssa ennenkuin minä kävin häntä hakemassa. Ero noihin muihin oli lähinnä se, että minä vein snurraa.

Olen snurrannut jotakuinkin 8 vuotta, enkä aio tyylistä luopua, jos vaan naiset pysyvät jatkossakin vauhdissa mukana.

Ja lisää kommenttia kirjoitti:

"Mahdollisuuksia on lukuisia! Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!"

Ei tuo enää ole snurraa, jos rupeat jatkuvasti etenemään noilla kuvioilla. Snurran perusidea on pyörittää sitä sirkusta ympärillä ja välillä edetä parempaan paikkaan veivaamaan, kun naapurit rupeavat tunkemaan -syystäkin- tontille.

Tuolle nauraisivat harakatkin, jos vaan näkisivät.

Kuka muuten pakottaa tanssimaan linja-buggia niin, että jokainen askel, suunta ja paikka on sadasosan tarkkuudella määritelty etukäteen? Ei taida olla noin tarkkaa edes kilpatanssissa?

"En tajua minkä takia buggiin on yleensäkään lanseerattu tyyli tanssia linjassa niin helvetin kaavamaisesti ja orjallisesti kun vähän snurra-tyyliä soveltamalla päästään paljon mukavampaan ja nätimpään tanssiin!"

En tiedä, enkä tajua minäkään, kun en ole vielä noin orjalliseen linja-bugg -tyyliin tutustunut.

Edelleen snurraa on se, kun toljotat siinä piirin keskellä tyhmänä daamia "hihnan" päässä pitäen kuin jotain koiraa. Kun rupeat säännönmukaisesti liikkumaan paikasta toiseen, muuttuu bugg-tyyli toiseksi.

Lue lisää

Hei!
Nyt on yllätyksenä tullut tämä "snurr" Bugg tyyli.
Voisiko joku valaista sen eron noihin pyrivään ja linjaan nähden. Tai yleensä snurrin olemuksen.

Mistä nyt on oikein kysymys. Linjan ja pyörivän ajatuksen olen jotenkin hahmottanut mutta tuo on auki. Vai onko termi revitty nyt vain jostain "hatusta" jonkin ideologian puolustamiseksi.

VASTATKAAPA kirjoitti:

Hei!
Nyt on yllätyksenä tullut tämä "snurr" Bugg tyyli.
Voisiko joku valaista sen eron noihin pyrivään ja linjaan nähden. Tai yleensä snurrin olemuksen.

Mistä nyt on oikein kysymys. Linjan ja pyörivän ajatuksen olen jotenkin hahmottanut mutta tuo on auki. Vai onko termi revitty nyt vain jostain "hatusta" jonkin ideologian puolustamiseksi.

Lue lisää

Snurrabugg on ruotsinkielinen vastine sanalle pyörivä bugg!

VASTATKAAPA kirjoitti:

Hei!
Nyt on yllätyksenä tullut tämä "snurr" Bugg tyyli.
Voisiko joku valaista sen eron noihin pyrivään ja linjaan nähden. Tai yleensä snurrin olemuksen.

Mistä nyt on oikein kysymys. Linjan ja pyörivän ajatuksen olen jotenkin hahmottanut mutta tuo on auki. Vai onko termi revitty nyt vain jostain "hatusta" jonkin ideologian puolustamiseksi.

Lue lisää

Eli ei olekkaan mistään "uutuudesta"tansillisesti, kyse vaan nimityksestä vain?

Toinen snurraaja kirjoitti:

Kyllä tosiaankin pyörimälläkin voi edetä ihan hyvin ja siinä samalla tehdä snurraan kuvioita! Pyörimällä edetessä kyllä huomaa hyvinkin pian että siinä(kin) tulee tyyliksi: "poika menee, tyttö menee" -vuoronperään. Ensiksi pitää vaan päästä pois siitä alkuvaikeudesta joka seuraa peru-snurran tanssimisesta eli että mennään kulkusuunnassa taaksepäin. Toisen pitää tanssia käytännössä välillä paikallaan tai edetä korkeintaa vähän sivusuunnassa mutta pitää olla tarkkana ettei käy siten että kun poika menee eteenpäin kulkusuunnassa niin tyttö samalla menee taaksepäin. Eli ihan puhtaasti snurra-tyylillä eteneminen tuottaa ongelmia, mutta kuten sanoit: vähän sovelta niin homma hoituu ja on nätin näköistä! Siinä on sekin etu ettei tarvitse opetella niitä kankeita, jäykkiä ja kaavamaisia "tyttötanssiiSUORASSALINJASSAjapoika väistää 1,5 askelta sivuun askeleella nro: 4 jonka jälkeen poika menee perässä SUORAAN LINJASSA TARRRRRRKASTI 2 askelta..."

Sitten voi edetä silläkin lailla ihan vaihtelun vuoksi että esim. tyttö kainalossa kävellään vain suoraan eteenpäin tai taaksepäin tai vaikkapa vastakkain ollessa kävellään suoraan sivuaskelilla sivulle tyylillä askel sivulle, askel viereen...jne. Mahdollisuuksia on lukuisia! Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!

En tajua minkä takia buggiin on yleensäkään lanseerattu tyyli tanssia linjassa niin helvetin kaavamaisesti ja orjallisesti kun vähän snurra-tyyliä soveltamalla päästään paljon mukavampaan ja nätimpään tanssiin!

Lue lisää

"Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!"

Juuri näin. Surrasta saa etenevän hyvin yksinkertaisella tavalla: etenemällä. Tällöin tanssia voi soveltaa vapaasti tarjolla olevan tilan mukaan.

Buggissa ja myös esim. fuskussa tanssista tehdään helposti paljon tilaa vievää. Jos pitää tanssin "siistinä" eli tanssitaan suht lähekkäin, tällaisen etenevän buggin tanssiminen muun joukon mukana ei ole mikään ongelma, jos tilaa tanssilattialla on edes kohtalaisesti.

jeppeQ kirjoitti:

"Lähes kaikilla snurra-tyyliin tanssittavilla kuvioilla on mahdollista edetä eikä tarvitse välttämättä ruveta opettelemaan tuota äärimmäisen kankeaa ja kaavamaista "linja-buggia" jossa joka askeleen suunta ja paikka naamanilmeitä myöten on etukäteen määritelty yhden sadasosan tarkkuudella!"

Juuri näin. Surrasta saa etenevän hyvin yksinkertaisella tavalla: etenemällä. Tällöin tanssia voi soveltaa vapaasti tarjolla olevan tilan mukaan.

Buggissa ja myös esim. fuskussa tanssista tehdään helposti paljon tilaa vievää. Jos pitää tanssin "siistinä" eli tanssitaan suht lähekkäin, tällaisen etenevän buggin tanssiminen muun joukon mukana ei ole mikään ongelma, jos tilaa tanssilattialla on edes kohtalaisesti.

Lue lisää

Nyt kun kaikille ehkä on selvää, että snurrabugg on samaa kuin pyörivillä kuviolla tanssittava bugg, niin mikäs ero on sitten etenevällä buggilla ja "linjabuggilla"? Snurrahan ei ole mikään uutuustyyli, vaan sitä on tanssittu Ruotsissa 70-80-luvuilla.

Buggari kirjoitti:

Nyt kun kaikille ehkä on selvää, että snurrabugg on samaa kuin pyörivillä kuviolla tanssittava bugg, niin mikäs ero on sitten etenevällä buggilla ja "linjabuggilla"? Snurrahan ei ole mikään uutuustyyli, vaan sitä on tanssittu Ruotsissa 70-80-luvuilla.

Lue lisää

...kun "linja-buggia" opetellaan kursseilla niin siinä opetetaan pilkun tarkasti rintamasuuntia jotka täytyy olla milläkin askeleella. Lasketaan orjallisesti askeleita ja määrätään, mihin suuntaan milläkin askeleella on astuttava. Yksinkertaisistakin kädenalitanssien kuvioista tehdään linjabugg-kurssilla helvetin monimutkaisia ja orjamaisia. Kaikki perustuu jäykkään kaavamaisuuteen!

Jos ensin opettelee kursseilla tansimaan linjabuggia niin tanssista tulee jäykkää suorittamista ja laskemista ja rintamasuuntien jännittämistä. Niistä pois opettelu; -että tanssi alkaa taas tuntumaan TANSSILTA -kestääkin sitten hyvän tovin!

paljon parempi ja tanssillisempi tapa on tanssia perus-snurrabuggia, koska silläkin pääsee etenemään! Siinä on vain se ero että ei tarvitse opetella pilkuntarkasti paikkoja, askelia ym. vaan saa edetä vapaammin. Myöskään fuskusta ym. kädenalitansseista ennestään tuttuja kuvioita ei tarvitse opetella kokonaan uusiksi pelkästään sen takia että pitäisi edetä linjassa suoraan kuin viivoittimella vedettynä!

Linjabugg-tyylissä ei ole mitään muuta "hohdokasta" kuin että se on nyt suurinta muotia suoraan ruotsista, buggin mekasta! Ruotsalaiset opettajat tienaavat kyllä hyvät rahat kun juoksevat täällä opettamassa milloin mitäkin åhej-tekniikoita, linjabuggeja sun muuta potaskaa joka ei sinänsä tuo mitään uutta vaan pistää kaiken entisen vain eri järjestykseen ja kankeammaksi. Suomessa sitten riittää tyhmyreitä jotka juoksevat maat ja mannut vaan muotivirtausten perässä uskoen sokeasti että kaikki uusi ja trendikäs aina on hienoa ja kannatettavaa! Niinhän se on aina ollut: on rahastajia ja rahastettavia! Markkinatalous pyörii ja kaikki voivat hyvin...

taas kommenttia kirjoitti:

"Liikkuvaaan/linjabuggiin kuuluu myös pyöriminen. Siinä pyöritään oman akselin ympäri ehkä vähemmän kuin snurrabuggissa, mutta pyöritään joka tapauksessa. Eli ei alottelija pääse eroon pyörimisestä tässäkään vaihtoehdossa. Vaikeutta lisää kuitenkin se, että samalla kun pyöritään, pitäisi kyetä myös etenemään ja siirtymään sivusuunnassa."

Ei välttämättä tarvitse pyöriä linjabuggissa, eikä ainakaan yhtä paljon kuin typerässä snurrabugissa, jossa mies on ympyrän keskellä kuin mikäkin pelle, joka pyöritttää sirkusta ympärillään. Tuossa menee vähemmästäkin päästään pyörälle.

"Liikkuvassa/linjabuggissa tulee, toisin kuin sinä väität, huomioida kaksi suuntaa muulloinkin kuin jurpoja väistellessä: etenemissuunta ja sivusuunta. Jos poika/tyttö ei vuoron perään väistä linjalta sivulle, on kaksi vaihtoehtoa: a) tanssijat törmäävät toisiinsa tai b) liikkuminen tapahtuu niin, että paikat eivät vaihdu, so. esim. poika menee koko tanssin etumaisena. Tanssitaanko tätä versiota jossain?"

Tässä ei ole juuri vaihtoehtoja: mies väistää ja nainen siirtyy suoraviivaisesti eteenpäin, kun on hänen vuoronsa siirtyä eteenpäin. Ajatus on: "she goes he goes" eli vuorovedoin edetään.

"Mikä tekee sitten liikkuvasta buggista haastavaa. Ensinnäkin se, että siinä joutuu mieskin liikkumaan, jopa tanssimaan. Ja kun miehet eivät ole siihen tottuneet, on se alussa ja erityisesti aloittelijoille vaikeaa."

No, mikä on aloittelijalle ja edistyneelle vaikeata snurrabugissa: yksinkertaisesti se, että pitää pyörittää sitä sirkusta (daamia) ympärillään. Ei tuo ole mitään kunnon tanssia viejän kannalta. Pelkkää paikalla tollottamista, joka ei tosiaan ole helpoimmasta päästä, jos tarkoitus on viejän kannalta tanssia buggia, eikä seistä tyhmänä pyörittämässä daamia ympärillään. Tekee hyvää aloittelijallekin opetella heti alusta lähtien tanssimaan, eikä seisomaan tyhmänä paikallaan piirin keskellä.

Näyttää ja tuntuu naurettavalta.

"Suurella osalla buggia aloittavista tanssijoista on taustalla fuskun osaamista tai näitä lajeja aloitellaan samaan aikaan. Fuskussa tanssitaan (pääosin) paikallaan, samaan tyyliin kuin pyörivässä buggissa."

Kyllä siinä fuskussakin edetään ainakin puolenvaihdossa. Ei fuskukaan ole mitään tyhmänä paikalla tollottamista, vaikka siinä ei suuremmalti liikuta paikasta toiseen.

Lue lisää

"Ei välttämättä tarvitse pyöriä linjabuggissa, eikä ainakaan yhtä paljon kuin typerässä snurrabugissa, ..."

Niinhän minä kirjoitinkin, että linjabuggissa pyöritään vähemmän kuin snrrassa. Eli olet ihan samaa mieltä tässä asiassa kuin minä. Eihän toki linjabuggissa tarvi pyöriä ollenkaan, jos ei halua - eihän tangossakaan tarvitse tehdä yhtään käännöstä vaan voi edetä koko matkan daamin selkä edellä, jos niin vain haluaa. Jos se on sinun mielestäsi tanssia niin ole hyvä vaan.

"Tässä ei ole juuri vaihtoehtoja: mies väistää ja nainen siirtyy suoraviivaisesti eteenpäin, kun on hänen vuoronsa siirtyä eteenpäin. Ajatus on: "she goes he goes" eli vuorovedoin edetään."

Niinpä. Eli linjabuggissa on kaksi suuntaa eikä vain yksi, kuten alunperin väitit.

"No, mikä on aloittelijalle ja edistyneelle vaikeata snurrabugissa: yksinkertaisesti se, että pitää pyörittää sitä sirkusta (daamia) ympärillään. Ei tuo ole mitään kunnon tanssia viejän kannalta. Pelkkää paikalla tollottamista, joka ei tosiaan ole helpoimmasta päästä, jos tarkoitus on viejän kannalta tanssia buggia, eikä seistä tyhmänä pyörittämässä daamia ympärillään. Tekee hyvää aloittelijallekin opetella heti alusta lähtien tanssimaan, eikä seisomaan tyhmänä paikallaan piirin keskellä."

Tarkoitatko siis, että kukaan snurraa tanssiva mies ei oikeasti tanssi vaan kaikki seisovat tyhmänä paikallaan? Kerrotko minulle sen tanssinopettajan, joka opettaa miehiä seisomaan naurettavan ja tyhmän näköisenä paikallaan. Jos et ole vielä huomannut, niin kerron sinulle salaisuusden: julmettu vauhti lainjabuggissa ei ole sama asia kuin tanssiminen, ja snurrassa voi paikallaankin pysyen tanssia - ei se ole askelten määrästä tai pituudesta kiinni.

"Kyllä siinä fuskussakin edetään ainakin puolenvaihdossa. Ei fuskukaan ole mitään tyhmänä paikalla tollottamista, vaikka siinä ei suuremmalti liikuta paikasta toiseen."

Eikö ole jo tullut selväksi, että etenemisellä tarkoitetaan (tässä tapauksessa tässä säikeessä)jatkuvaa liikkumista tanssisuunnassa muiden tanssijoiden virran mukana. Et kait nyt tosissasi pidä fuskun paikanvaihtokuviota esimerkkinä etenevästä tanssista.

diefenbaker kirjoitti:

"Ei välttämättä tarvitse pyöriä linjabuggissa, eikä ainakaan yhtä paljon kuin typerässä snurrabugissa, ..."

Niinhän minä kirjoitinkin, että linjabuggissa pyöritään vähemmän kuin snrrassa. Eli olet ihan samaa mieltä tässä asiassa kuin minä. Eihän toki linjabuggissa tarvi pyöriä ollenkaan, jos ei halua - eihän tangossakaan tarvitse tehdä yhtään käännöstä vaan voi edetä koko matkan daamin selkä edellä, jos niin vain haluaa. Jos se on sinun mielestäsi tanssia niin ole hyvä vaan.

"Tässä ei ole juuri vaihtoehtoja: mies väistää ja nainen siirtyy suoraviivaisesti eteenpäin, kun on hänen vuoronsa siirtyä eteenpäin. Ajatus on: "she goes he goes" eli vuorovedoin edetään."

Niinpä. Eli linjabuggissa on kaksi suuntaa eikä vain yksi, kuten alunperin väitit.

"No, mikä on aloittelijalle ja edistyneelle vaikeata snurrabugissa: yksinkertaisesti se, että pitää pyörittää sitä sirkusta (daamia) ympärillään. Ei tuo ole mitään kunnon tanssia viejän kannalta. Pelkkää paikalla tollottamista, joka ei tosiaan ole helpoimmasta päästä, jos tarkoitus on viejän kannalta tanssia buggia, eikä seistä tyhmänä pyörittämässä daamia ympärillään. Tekee hyvää aloittelijallekin opetella heti alusta lähtien tanssimaan, eikä seisomaan tyhmänä paikallaan piirin keskellä."

Tarkoitatko siis, että kukaan snurraa tanssiva mies ei oikeasti tanssi vaan kaikki seisovat tyhmänä paikallaan? Kerrotko minulle sen tanssinopettajan, joka opettaa miehiä seisomaan naurettavan ja tyhmän näköisenä paikallaan. Jos et ole vielä huomannut, niin kerron sinulle salaisuusden: julmettu vauhti lainjabuggissa ei ole sama asia kuin tanssiminen, ja snurrassa voi paikallaankin pysyen tanssia - ei se ole askelten määrästä tai pituudesta kiinni.

"Kyllä siinä fuskussakin edetään ainakin puolenvaihdossa. Ei fuskukaan ole mitään tyhmänä paikalla tollottamista, vaikka siinä ei suuremmalti liikuta paikasta toiseen."

Eikö ole jo tullut selväksi, että etenemisellä tarkoitetaan (tässä tapauksessa tässä säikeessä)jatkuvaa liikkumista tanssisuunnassa muiden tanssijoiden virran mukana. Et kait nyt tosissasi pidä fuskun paikanvaihtokuviota esimerkkinä etenevästä tanssista.

Lue lisää

"Niinpä. Eli linjabuggissa on kaksi suuntaa eikä vain yksi, kuten alunperin väitit."

Linjabuggissa on etenijän kannalta vain yksi suunta: etenemissuunta. Kun vuorovedoin edetään, on suuntia vain yksi.

"Tarkoitatko siis, että kukaan snurraa tanssiva mies ei oikeasti tanssi vaan kaikki seisovat tyhmänä paikallaan?"

Useimmat seisovat enemmän tai vähemmän tyhmänä paikalla, kun kaikki energia menee piirin keskellä seuraajan pyörittämiseen ympärillä.

"Kerrotko minulle sen tanssinopettajan, joka opettaa miehiä seisomaan naurettavan ja tyhmän näköisenä paikallaan."

Jep. Kaikki, jotka opettavat tuota typerää snurraamista.

"Jos et ole vielä huomannut, niin kerron sinulle salaisuusden: julmettu vauhti lainjabuggissa ei ole sama asia kuin tanssiminen,"

Älä. Ihan totta. Minäpä kerron kanssa salaisuuden: On se, jos pysyt askelissa rytmissä.

"ja snurrassa voi paikallaankin pysyen tanssia - ei se ole askelten määrästä tai pituudesta kiinni."

Juu, taitavimmat voivat siinä piirin keskellä tanssia vaikka ripaskaa ja pyöritellä jonglöörinä palloja ilmassa.

Naurettavan näköistä steppailua se siinä keskellä on, eikä kunnon paritanssista minkäänäköistä tietoa, kun piirin keskellä toljottaja vain keskitttyy daamin pyörittämiseen ympärillään.

"Eikö ole jo tullut selväksi, että etenemisellä tarkoitetaan (tässä tapauksessa tässä säikeessä)jatkuvaa liikkumista tanssisuunnassa muiden tanssijoiden virran mukana."

Minulle tuo on ollut koko ajan selvää. Käy hyvin ilmi aiemmasta. Hyvä, että se rupeaa vihdoinkin olemaan selvää myös muille.

Buggari kirjoitti:

Nyt kun kaikille ehkä on selvää, että snurrabugg on samaa kuin pyörivillä kuviolla tanssittava bugg, niin mikäs ero on sitten etenevällä buggilla ja "linjabuggilla"? Snurrahan ei ole mikään uutuustyyli, vaan sitä on tanssittu Ruotsissa 70-80-luvuilla.

Lue lisää

Mikä ero on etenevälä bugilla ja linjabugilla?

a) Mielestäni etenevä bugg on kaikki ne mahdolliset bugg tyylit joilla liikutaan paikasta A paikkaan B ja siitä edelleen paikkaan C jne. eikä koskaan siis palata takaisin paikkaan A. Voisi ajatella niin, että oli bugg tyyli mikä hyvänsä ollaan kuvioita hyväksikäyttäen edetty esim. olkkarin kahden metrin plyyssimaton toiseen päähän josta jatketaan edeten vaikka kohti eteisen mattoa :)
b) Mielestäni linja bugg on ns. ratakiskoilla etenemistä missä nainen on veturi jota mies ohjaa pääteasemaa kohden siten, että väistelee veturia vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle "ratakiskolle" seuraten naista nopeasti. Ei saa jäädä veturin alle muttei myöskään pudota kyydistä. Tämän voi ajatella myös niin, että nainen liikkuu miehen ohitse tanssisuuntaa kohden hänet ERITTÄIN läheltä ohittaen.
-Mikäli nainen likkuu niin, että kaartaisi miehen ohitse lähes muodostaen puolikkaan ympyrän miestä ohittaessaan. Voitaisiin tällöin katsoa vetrin pudonneen ratakiskoiltaan, enkä tulkitsisi sitä enää linjabugiksi vaan siirtäisin sen vaihtoehdon a) alaisuuteen.

Olen käynyt kolmen opettajan bugg-kursseilla, tunnen neljännen tyylin (vakipari kävi siellä), ja nähnyt viidennen harjoituksia ovensuusta odotellessani omaa harjoitusta alkavaksi.

1 kpl paikallaan pyörivää
1 kpl suoraviivaista linjabuggia
3 kpl etenevää, pyörivän oloista

2 viidestä väittää että naisen perusaskel on kiertää miestä ilman vientiä, 2 (toinen eri kuin äsken) opettaa kiertämistä vain aloittelijoille, mutta sen jälkeen siirrytään vietyyn tanssiin (eli se toinen niistä opettaa että miehen pitää viedä esto naisen perusaskeleeseen, jos ei halua naisen kiertävän itseään...)

Eli, tällä otoksella, vain joka viides opettaa täysin väärin (että nainen itse kiertäisi aina miestä), mutta 60% aloittaa opettamisen siitä.

Olen kanssasi samaa mieltä, naiselle ei pitäisi opettaa omaehtoista tanssia, sellaista naista ei pysty viemään. Tai jos yrittää viedä ilman väkivaltaa, tulee kommenttia ettei vientiä tunne. Grr.

Samaa mieltä tuosta pyörivästä buggista. Täysin turha laji nykyaikana, jota jostain syystä Suomessa opetetaan aivan turhaan.

Opetus olisi jo tuotava nykyaikaan täälläkin.

Tuo laajakin "selvitys" Bugg tilasta on mielenkiintoinen yllättävästi.

Havainnointia omasta tehdystä tanssin toistosta ja mitä on käynyt ilmi on tuo mm: yksi seikka että daamit tosiaan tanssii "opetettua" kuvioita isolta osin veipä eli ei?!

Kun kädestä tai muuten viennin merkeillä pyrkii ilmaisemaan opetetusti se on vain ikäänkuin postimiehelle tarkoitettu hei hein sanominen. Daami kun menee aivan omaa tanssiaan.
Viejä on vain haettu "pylvääksi" tai hyväksytty tolpaksi kierrätykselle?!

No ongelma se on ja sekin on käynyt ilmi että, kun vientiä on sitten vähentänyt ja herkistänyt ja ottanut pois kokonaan että daami tajuaisi olla menemättä minnekkään että voisi aloittaa tansimaan. Onkin ilmaisu että kun ei ole vientiä ja se on liian kevyttä??!!

Siihen "pyörivään tolpan kiertoon" kun on ns: katkaisut sen ja alkanut liikkumaan ja vienyt tanssinpuolelle on useimmiten hämmästys suuri ! kun saa sen kuvan että miten se nyt viejä noin rikkoi jo hyvin "pystyssäolevan" tanssin?

No se siitä, on joukossa useita joissa juuri musiikki svengaus ja viennin sovittaminen on selvästi silmät kirkastanut auringoiksi.

Opetuksesta tuli mieleen se tapa millä voisi luotaa siihen musiikin antamaan innoitukseen ja siihen mikä sieltä kuitenkin on löydettävissä ehkä helpommin kuin luullaan. (Alkeissakin)

Tarkoitan sitä niinkuin moni muukin että, alkeissa jo otettaisiin askelten "ehdottomuuden" mukaan se svengi/jousto ja kyky kuunnella kehollaan. Sillä kun vaadit esim: polvijoustoa niin kokokehon tulee se hyväksyä toiminnassaan ja silloin se välittuu liikkeinä käsiin ja vartaloon ja "hiuksiinkin " saakka. Mutta joustosta tulee jousto.

Kun esitetään jouston ottamista polvista aloittelijalle syntyy aina yhdejalan niijauksia jossa mukana ei ole mikään muu kehon osa puhumattakaan mieli ja sielu. Se niijailu jatkuu juuri siihen saakka kunnes ihminen alkaa antamaan luvan itselle tehdä myös muuta kuin mitä "kursilla" opetettiin. Eli svengia ja vartalon liikkeitä. Eli tarkoitan että onko opetuksessa miten paljon mietitty sitä millä se fiilis svengi saataisiin perustaksi enemmän askelten rinaalle? Ongelmaton se ei tietty ole..mutta vahvoja ajatuksia asiasta on syntynyt.

aivan vain Bugg tanssia kin ajatellen ...

Tanssittuaan kirjoitti:

Tuo laajakin "selvitys" Bugg tilasta on mielenkiintoinen yllättävästi.

Havainnointia omasta tehdystä tanssin toistosta ja mitä on käynyt ilmi on tuo mm: yksi seikka että daamit tosiaan tanssii "opetettua" kuvioita isolta osin veipä eli ei?!

Kun kädestä tai muuten viennin merkeillä pyrkii ilmaisemaan opetetusti se on vain ikäänkuin postimiehelle tarkoitettu hei hein sanominen. Daami kun menee aivan omaa tanssiaan.
Viejä on vain haettu "pylvääksi" tai hyväksytty tolpaksi kierrätykselle?!

No ongelma se on ja sekin on käynyt ilmi että, kun vientiä on sitten vähentänyt ja herkistänyt ja ottanut pois kokonaan että daami tajuaisi olla menemättä minnekkään että voisi aloittaa tansimaan. Onkin ilmaisu että kun ei ole vientiä ja se on liian kevyttä??!!

Siihen "pyörivään tolpan kiertoon" kun on ns: katkaisut sen ja alkanut liikkumaan ja vienyt tanssinpuolelle on useimmiten hämmästys suuri ! kun saa sen kuvan että miten se nyt viejä noin rikkoi jo hyvin "pystyssäolevan" tanssin?

No se siitä, on joukossa useita joissa juuri musiikki svengaus ja viennin sovittaminen on selvästi silmät kirkastanut auringoiksi.

Opetuksesta tuli mieleen se tapa millä voisi luotaa siihen musiikin antamaan innoitukseen ja siihen mikä sieltä kuitenkin on löydettävissä ehkä helpommin kuin luullaan. (Alkeissakin)

Tarkoitan sitä niinkuin moni muukin että, alkeissa jo otettaisiin askelten "ehdottomuuden" mukaan se svengi/jousto ja kyky kuunnella kehollaan. Sillä kun vaadit esim: polvijoustoa niin kokokehon tulee se hyväksyä toiminnassaan ja silloin se välittuu liikkeinä käsiin ja vartaloon ja "hiuksiinkin " saakka. Mutta joustosta tulee jousto.

Kun esitetään jouston ottamista polvista aloittelijalle syntyy aina yhdejalan niijauksia jossa mukana ei ole mikään muu kehon osa puhumattakaan mieli ja sielu. Se niijailu jatkuu juuri siihen saakka kunnes ihminen alkaa antamaan luvan itselle tehdä myös muuta kuin mitä "kursilla" opetettiin. Eli svengia ja vartalon liikkeitä. Eli tarkoitan että onko opetuksessa miten paljon mietitty sitä millä se fiilis svengi saataisiin perustaksi enemmän askelten rinaalle? Ongelmaton se ei tietty ole..mutta vahvoja ajatuksia asiasta on syntynyt.

aivan vain Bugg tanssia kin ajatellen ...

Lue lisää

Tosiaankin, paljolti opetetaan(vai omaksutaan itsestään?) buggissa polvijousto-tyyli joka tulee humpasta ja on humppamainen. Niiaus joka iskulla tai joka toisella...

Se ei tuo sitä svengaavuutta vaan humppa-löntystämisen fiiliksen eikä oikein istu oikeaan bugg-musiikkiin. Nythän olikin kysymys siitä miten humppa ja bugg erotetaan toisistaan! Oikea bugg-"jousto" lähtee nilkoista ja askel on rullaava päkiän kautta kantapää maahan ja polvet/lantio toimii mukana. Näin on mahdollista tanssia ilman kiirettä ja rullaavasti nopeatempoistakin musiikkia mutta humppajousto-tyylillä tulee kiire jo vähänkin nopeammassa kappaleessa ja hyppimisen tunne. En pidä hyvänä että buggia opetetaan paljolti humppajoustolla!

Ei hyvä! kirjoitti:

Tosiaankin, paljolti opetetaan(vai omaksutaan itsestään?) buggissa polvijousto-tyyli joka tulee humpasta ja on humppamainen. Niiaus joka iskulla tai joka toisella...

Se ei tuo sitä svengaavuutta vaan humppa-löntystämisen fiiliksen eikä oikein istu oikeaan bugg-musiikkiin. Nythän olikin kysymys siitä miten humppa ja bugg erotetaan toisistaan! Oikea bugg-"jousto" lähtee nilkoista ja askel on rullaava päkiän kautta kantapää maahan ja polvet/lantio toimii mukana. Näin on mahdollista tanssia ilman kiirettä ja rullaavasti nopeatempoistakin musiikkia mutta humppajousto-tyylillä tulee kiire jo vähänkin nopeammassa kappaleessa ja hyppimisen tunne. En pidä hyvänä että buggia opetetaan paljolti humppajoustolla!

Lue lisää

Juuri samoin koen kuin kuvaat, edellä kerroin siitä ajatuksesta miten yleensä minkä tanssin tahansa kohdalla tansinopetukseen uskaltaisi ottaa sen svengin opettamisen tai tavan lähestyä sitä jo alkuvaihessa paremmin kuin että se olis askelpainotteista ja kuviointia.

bugg tanssista tosiaan ajattelen juuri noin ja niinhän monet opet juuri opetaakin. Liike ei ole tosiaan humppamaista niijailua.

Eli ei hyvä niin ei Bugissa. Mutta mielessä kävi tuo yleinen tanssinopetus ja ne lajit missä sitä käytetään ilmentämään ja merkkaamaan lajia/ tyyliä. Ajatus kytee taustalla myös että jos se kokovartalon joustoliikuntaa kyettäisiin omaksumaan melkein ennen kuin aloitetaankaan kuvioimaan ja askeltamaan niin olisiko mahdollista että se lähtisikin menemään paremmin se tulkintaa lähestyttäessä? Ja ei se akselten "oikellisuus" sitoisi niin jäykäksi ja "tolpaksi" ketään vuosikausiksi ettei siitä tahdo päästä eroon?? hmm

Jag tycker int att snurra. Jag mår illa så lätt. Yäk.

Olisikohan jo aika yhdistää kaikki bugg-muodot ja tehdä siitä eurooppalaisen buggin eli frech-jiven eli modern-jiven kaltainen tanssi. Modern jive kun on suunnilleen sama tanssi, kuin mitä on eri bugg-muodot yhteensä. No sentään liikkumisen osalta modern jive eroaa ruotsalaisesta/suomalaisesta buggista. Eli modern jive tanssitaan pääsääntöisesti paikallaan.

Laahustaja kirjoitti:

Olisikohan jo aika yhdistää kaikki bugg-muodot ja tehdä siitä eurooppalaisen buggin eli frech-jiven eli modern-jiven kaltainen tanssi. Modern jive kun on suunnilleen sama tanssi, kuin mitä on eri bugg-muodot yhteensä. No sentään liikkumisen osalta modern jive eroaa ruotsalaisesta/suomalaisesta buggista. Eli modern jive tanssitaan pääsääntöisesti paikallaan.

Lue lisää

Tuolla -nimittipä sitä nyt miksi lystää- tavallahan lavojen suurkuluttaja on jo kauan mennyt tyyliä ja askellusta lennossa vaihtaen, sen mukaan miten musiikki on vienyt. Vaatii seuraajalta tietysti myös vankkaa kokemusta ja nopeita hoksottimia.

Aavistuksenomaiset erot otteissa ja asennoissa antavat hyville seuraajille riittävästi vinkkiä siitä, mitä on tulossa milloinkin ja, minne lähdetään menemään, vai jäädäänkö sittenkin odottelemaan parempaa tilaisuutta paikalla tanssien.

Ei kannata rypistää otsaa liikaa, tai rupeaa päästä kiristämän.

Tanssittuaan kirjoitti:

Tuo laajakin "selvitys" Bugg tilasta on mielenkiintoinen yllättävästi.

Havainnointia omasta tehdystä tanssin toistosta ja mitä on käynyt ilmi on tuo mm: yksi seikka että daamit tosiaan tanssii "opetettua" kuvioita isolta osin veipä eli ei?!

Kun kädestä tai muuten viennin merkeillä pyrkii ilmaisemaan opetetusti se on vain ikäänkuin postimiehelle tarkoitettu hei hein sanominen. Daami kun menee aivan omaa tanssiaan.
Viejä on vain haettu "pylvääksi" tai hyväksytty tolpaksi kierrätykselle?!

No ongelma se on ja sekin on käynyt ilmi että, kun vientiä on sitten vähentänyt ja herkistänyt ja ottanut pois kokonaan että daami tajuaisi olla menemättä minnekkään että voisi aloittaa tansimaan. Onkin ilmaisu että kun ei ole vientiä ja se on liian kevyttä??!!

Siihen "pyörivään tolpan kiertoon" kun on ns: katkaisut sen ja alkanut liikkumaan ja vienyt tanssinpuolelle on useimmiten hämmästys suuri ! kun saa sen kuvan että miten se nyt viejä noin rikkoi jo hyvin "pystyssäolevan" tanssin?

No se siitä, on joukossa useita joissa juuri musiikki svengaus ja viennin sovittaminen on selvästi silmät kirkastanut auringoiksi.

Opetuksesta tuli mieleen se tapa millä voisi luotaa siihen musiikin antamaan innoitukseen ja siihen mikä sieltä kuitenkin on löydettävissä ehkä helpommin kuin luullaan. (Alkeissakin)

Tarkoitan sitä niinkuin moni muukin että, alkeissa jo otettaisiin askelten "ehdottomuuden" mukaan se svengi/jousto ja kyky kuunnella kehollaan. Sillä kun vaadit esim: polvijoustoa niin kokokehon tulee se hyväksyä toiminnassaan ja silloin se välittuu liikkeinä käsiin ja vartaloon ja "hiuksiinkin " saakka. Mutta joustosta tulee jousto.

Kun esitetään jouston ottamista polvista aloittelijalle syntyy aina yhdejalan niijauksia jossa mukana ei ole mikään muu kehon osa puhumattakaan mieli ja sielu. Se niijailu jatkuu juuri siihen saakka kunnes ihminen alkaa antamaan luvan itselle tehdä myös muuta kuin mitä "kursilla" opetettiin. Eli svengia ja vartalon liikkeitä. Eli tarkoitan että onko opetuksessa miten paljon mietitty sitä millä se fiilis svengi saataisiin perustaksi enemmän askelten rinaalle? Ongelmaton se ei tietty ole..mutta vahvoja ajatuksia asiasta on syntynyt.

aivan vain Bugg tanssia kin ajatellen ...

Lue lisää

Naisetkos huonoja seuraamaa ja liian oma-tyylitanssijoita? No naiset ovat silti naisia.
Miettikääpäs arvon herrat millä kädenliikkeellä viette naisen aloitukseen.
a) Mikäli vientikädenliike on kohti naista, ottaa hän rokki askeleen taakse ja seuraavan askelee kohti miestä koska muuta suuntaahan mies ei antanut.
b) Mikäli vientikädenliike (vas.)on kohti naisen vasenta olkapäätä, voipa nainen jättää rokin ottamatta ja kaartaa suoraan kohti miehen oikeaa olkapäätä eli toisinsanoen lähtee siis kiertämään miestä. Tällöin nainen on jo tulkinnut, että mies haluaa tanssia pyörivään buggtyliin koska ohjasi naisen poissa linjalta.
c) Rohkea mies uskaltaa, jopa tanssilavalla, pysäyttää "ei toivotun" liikkeelle lähdön ja yrittää uudelleen linjavientiä. Mikäli nainen vielä kolmannen kerran itsepäisesti lähteen pyörivään tyyliin, niin luovutan ja olen kanssasi samaa mieltä. :)

Laahustaja kirjoitti:

Olisikohan jo aika yhdistää kaikki bugg-muodot ja tehdä siitä eurooppalaisen buggin eli frech-jiven eli modern-jiven kaltainen tanssi. Modern jive kun on suunnilleen sama tanssi, kuin mitä on eri bugg-muodot yhteensä. No sentään liikkumisen osalta modern jive eroaa ruotsalaisesta/suomalaisesta buggista. Eli modern jive tanssitaan pääsääntöisesti paikallaan.

Lue lisää

Tylsääääää!
Olen tanssinu sitä paikoillaan olevaa tyyliä Lontoossa ja se oli tylsää.
Tyyli oli se, että parijonossä muodostettiin tanssisaliin "aaltoilava/mutkitteleva" ympyrä. Korokkeella ope näytti parinsa kanssa liikkeen jolla oli on nimi. Kun muutama like nimi oli opeteltu tuli naisen vaihto etiäpäin. (salsassa hudettaisiin DAME). Mieleeni jäi koko touhusta RUOEDAmainen olo. Joten yhden biisin aikana ukko vaihtui varmaan 10 kertaa. No onhan sekin paritanssia tosin oman parin kanssa vain aloitettiin ja sitten se hukattiin.
Sitten oli niitä samanlaisia joissa oli sinkku-ilta teema. Tahti parinvaihdossa oli hitaampi ja vaihdettaessa piti sanoa nimensä. Jaa vaikkapa ruotsineito. ;)

ruotsineito kirjoitti:

Tylsääääää!
Olen tanssinu sitä paikoillaan olevaa tyyliä Lontoossa ja se oli tylsää.
Tyyli oli se, että parijonossä muodostettiin tanssisaliin "aaltoilava/mutkitteleva" ympyrä. Korokkeella ope näytti parinsa kanssa liikkeen jolla oli on nimi. Kun muutama like nimi oli opeteltu tuli naisen vaihto etiäpäin. (salsassa hudettaisiin DAME). Mieleeni jäi koko touhusta RUOEDAmainen olo. Joten yhden biisin aikana ukko vaihtui varmaan 10 kertaa. No onhan sekin paritanssia tosin oman parin kanssa vain aloitettiin ja sitten se hukattiin.
Sitten oli niitä samanlaisia joissa oli sinkku-ilta teema. Tahti parinvaihdossa oli hitaampi ja vaihdettaessa piti sanoa nimensä. Jaa vaikkapa ruotsineito. ;)

Lue lisää

Kuvaamasi tanssi on aivan eri kuin mitä ovat french jive/modern jive. Kuvaamasi tanssin koreografia askelluksineen on tekijäsuojattu ja sitä saa opettaa vain lisenssimaksun maksaneet ohjaajat. Tosin tanssista myös käytetään french jive nimitystä, mutta sen rekisteröity nimi on joku muu. En muista mikä, mutta voisi yrittää arvata jotain "le rock" suuntaan. Tanssi on muistini mukaan ranskalaisten kehittämä ja ilmeisesti siitä syystä englantilaiset käyttävät siitä jossain määrin french jive nimeä. Tanssista oli joskun netissä myös suomenkielinen sivu, mutta sitä en ole pitkään aikaan löytänyt.

Modern jive on käytännössä sama tanssi kuin ruotsalaisten bugg, mutta se tanssitaan lähes poikkeuksetta paikallaan ja linjassa. Siihen tanssitaan käytännössä myös kaikki ruotsalaisen pyörivän bugin kuviot. Tanssista on käytössä myös "jivebug" nimitys ja se tarkoittaa jitterbugin yksinkertaistettua muotoa. Tarkoittaahan jive suomennettuna fuskaamista.

Sen toisen kurssin alennus olikin vain 5 euroa, kun on puolen kauden kurssista kyse.

Onkohan tuo nyt sitten sitä linjabuggia, vai pyörivää? Pyörivää on tullut tanssittua jonkun verran ja kiinnostaisi kokeilla tuota Breakin kurssia. Ei viitsisi mennä kuitenkaan sekaan tuskailemaan, jos tyyli on eri kuin mihin on tottunut. Alkeisjatko tarkoittaa kai sitä, että ihan alkeista ei kuitenkaan lähdetä?

Alkeisbuggaaja kirjoitti:

Onkohan tuo nyt sitten sitä linjabuggia, vai pyörivää? Pyörivää on tullut tanssittua jonkun verran ja kiinnostaisi kokeilla tuota Breakin kurssia. Ei viitsisi mennä kuitenkaan sekaan tuskailemaan, jos tyyli on eri kuin mihin on tottunut. Alkeisjatko tarkoittaa kai sitä, että ihan alkeista ei kuitenkaan lähdetä?

Lue lisää

Linjabuggia siellä mennään. Kurssilla kerrataan alkeet, joten ilman linjabugg-taustaakin uskaltanee mukaan lähteä, kunhan jonkinlaista tanssitaustaa löytyy.

Vai on siinä höökimisessäkin laajemman liikkumisen mahdollisuus. Minulla jäikin siinä versiossa kurssit kesken, joten jäi myös tietoisuus vajaaksi. Onkohan kukaan tehnyt nettiin mitään yhtenäistä havaintomateriaalia erilaisista bugg-tyyleistä? Olisi mielenkiintoista tutustua.

Tuo jivehumppa kuulostaa äärimmäisen hyvältä. Varsinkin ihan suoraan suomalaisittain äännettynä. Siinäpä kehittelemisen aihetta.

Puurovelli kirjoitti:

Vai on siinä höökimisessäkin laajemman liikkumisen mahdollisuus. Minulla jäikin siinä versiossa kurssit kesken, joten jäi myös tietoisuus vajaaksi. Onkohan kukaan tehnyt nettiin mitään yhtenäistä havaintomateriaalia erilaisista bugg-tyyleistä? Olisi mielenkiintoista tutustua.

Lue lisää

Niin se menee. Sen kun annat daamin tulla kohti ja teet hiukan tilaa, nii siinähän daami höökii ohi ihan sen kummemmin ihmettelemättä. Sen jälkeen hiukka annat jarrua ja siinä daami antaa sinun mennä ohi kunhan vaan annat höökiä tarpeeksi. Ja voithan antaa daamillekin hiukka höökiä siinä edessä ja kuljet itse hiukka siinä jäljessä ja jarrutat sitten sopivassa paikassa annat höökiä itsesi daamin ohi. Silloin kun itse olet siinä veturin paikalla niin se daamin pitempi pyörittäminen voi tuotta hiukka ongelmia, siis jos samalla höökii eteenpäin, kun joudut daamia viemään ja etenet selkä tanssin kulkusuuntaan, mutta voihan sitä yrittää kun muulta kiireeltä joutaa, niin vilkuilla hiukka olan yli eteenpäinkin. Mutta sitä daamin ohjausta eli vientiä ei saa unohtaa.

Ruotsalaisia videopätkiä perustyyleistä löytyy hyvä valikoima. Jos niitä jollakin olisi helposti löydettävissä, niin voisi tähän jatkoksi laittaa. Jos ei niin saatampa itsekin etsiä niitä.

Puurovelli kirjoitti:

Tuo jivehumppa kuulostaa äärimmäisen hyvältä. Varsinkin ihan suoraan suomalaisittain äännettynä. Siinäpä kehittelemisen aihetta.

Jivehumppa voisi ollakin hyvä jive/boogi-kuvioin tanssittavalle kävelyhumpalle. Jossain päin suomea olen tätä nimeä kuullut käytettävänkin. Minä käyttäisin swing-humppa nimitystä kun polkastakin on se swing-polkka nimitys käytössä. Mutta kumpi vaan.

Puurovelli kirjoitti:

Tuo jivehumppa kuulostaa äärimmäisen hyvältä. Varsinkin ihan suoraan suomalaisittain äännettynä. Siinäpä kehittelemisen aihetta.

No hyi teitä!
Siis kun minkä tahansa rokki sukuisen tanssityylin nimen pärään lisätään sana Humppa niin se saadaan suomennetettua. Nin ja silloinhan sitä onkin sitten huomattavasti helpompi tanssiakkin, siis sehän on kuin onkin melkein humppaa. ;)

Niin, kyllä tuon videon perusteella voi tuollaisen päätelmän tehdä.
Videolla olevat tanssijat esittivät kuitenkin lähinnä sitä sitä suomalaista "humppabuggia" ,eikä tuon videon perusteella kovin hyvää kuvaa saa Bugg-nimisestä tanssista. Videolla mies ottaa juuri näitä "puhtaita" kävelyaskeleita, mikä suinkaan ei ole tarkoitus. Myös naisen joka toisen iskun humppamainen niiaus alaspäin on hyvin vahvasti ei ei- kamaa...

...lavoilla yleensä mennään, silloin kun ei tilaa varsinaiseen linjabuggiin ole saati sitten åhej-tyyliin.

Kyllähän siinä toki muutenkin liikuttiin kuin pyörien (snurraten).

Toivottavasti kiinnitit kuitenkin huomiota askelluksen rakenteeseen ja varsinkin vartalon käyttöön. Eroavat huomattavasti jiven, boogien, lindyn ja fuskunkin vastaavista. Niitä muita videopätkiä en katsonut, mutta oletan tason olevan yhtä hyvän (käyttökelpoisen) niissäkin.

P.S. Bugg ihan oikeasti on useinkin kelpo väline sellaisten musiikkien tanssimiseen, jotka eivät oikein tunnu istuvan mihinkään tanssilajiin (disco swing vaihtoehtona monasti myös).

bugger kirjoitti:

Niin, kyllä tuon videon perusteella voi tuollaisen päätelmän tehdä.
Videolla olevat tanssijat esittivät kuitenkin lähinnä sitä sitä suomalaista "humppabuggia" ,eikä tuon videon perusteella kovin hyvää kuvaa saa Bugg-nimisestä tanssista. Videolla mies ottaa juuri näitä "puhtaita" kävelyaskeleita, mikä suinkaan ei ole tarkoitus. Myös naisen joka toisen iskun humppamainen niiaus alaspäin on hyvin vahvasti ei ei- kamaa...

Lue lisää

...se kauneus.

Kyllä se mieskin ihan oikeita, baunssaavia askelia otti silloin, kun siihen oli mahdollisuuksia. Matala baunssi ja korkeat kannat kengissä ehkä harhauttivat katsojaa.

Enpä yhtä tuomitsevasti läheskään suhtautuisi kuin bugger.

Tuolla tyylillä olisi kyllä menty A-finaaliin useimmissa Suomessa järjestetyissä r'n's -kisoissa vielä pari vuotta sitten.

Lavatanssin harrastajille vallan sopivaa opetusmateriaalia.

Truehum kirjoitti:

...se kauneus.

Kyllä se mieskin ihan oikeita, baunssaavia askelia otti silloin, kun siihen oli mahdollisuuksia. Matala baunssi ja korkeat kannat kengissä ehkä harhauttivat katsojaa.

Enpä yhtä tuomitsevasti läheskään suhtautuisi kuin bugger.

Tuolla tyylillä olisi kyllä menty A-finaaliin useimmissa Suomessa järjestetyissä r'n's -kisoissa vielä pari vuotta sitten.

Lavatanssin harrastajille vallan sopivaa opetusmateriaalia.

Lue lisää

Harvoin menee ajatukset Humppiksen kanssa näin hyvin samaa rataa. Minusta tuo oli oikein hyvää materiaalia lavoilla tanssimista ajatellen. Jos baunssi on lavalla vähänkin korkeampi kuin miehellä tuossa bugg-videossa, niin saa jo pellen ja esiintyjän leiman. Vaikka mitäpä sillä on väliä.

Truehum kirjoitti:

...lavoilla yleensä mennään, silloin kun ei tilaa varsinaiseen linjabuggiin ole saati sitten åhej-tyyliin.

Kyllähän siinä toki muutenkin liikuttiin kuin pyörien (snurraten).

Toivottavasti kiinnitit kuitenkin huomiota askelluksen rakenteeseen ja varsinkin vartalon käyttöön. Eroavat huomattavasti jiven, boogien, lindyn ja fuskunkin vastaavista. Niitä muita videopätkiä en katsonut, mutta oletan tason olevan yhtä hyvän (käyttökelpoisen) niissäkin.

P.S. Bugg ihan oikeasti on useinkin kelpo väline sellaisten musiikkien tanssimiseen, jotka eivät oikein tunnu istuvan mihinkään tanssilajiin (disco swing vaihtoehtona monasti myös).

Lue lisää

Truehum kirjoitti: "P.S. Bugg ihan oikeasti on useinkin kelpo väline sellaisten musiikkien tanssimiseen, jotka eivät oikein tunnu istuvan mihinkään tanssilajiin (disco swing vaihtoehtona monasti myös).".

Tätä minäkin mietin kommenttia kirjoittaessani, mutta pääsi unohtumaan. Tämä on yksi syy opetella buggia.

Truehum kirjoitti:

...se kauneus.

Kyllä se mieskin ihan oikeita, baunssaavia askelia otti silloin, kun siihen oli mahdollisuuksia. Matala baunssi ja korkeat kannat kengissä ehkä harhauttivat katsojaa.

Enpä yhtä tuomitsevasti läheskään suhtautuisi kuin bugger.

Tuolla tyylillä olisi kyllä menty A-finaaliin useimmissa Suomessa järjestetyissä r'n's -kisoissa vielä pari vuotta sitten.

Lavatanssin harrastajille vallan sopivaa opetusmateriaalia.

Lue lisää

Ei näy kirjoittamani viesti tulevan näytille - taisi kadota bittitaivaaseen. Uudelleen yritetään.

Noita videoita on hieman hankala arvioida, koska ei ole tietoa, mihin kohtaan opetusta ne liittyvät. Eikä opetusvideoon välttämättä kannatakaa laittaa esimerkiksi huippuluokan (lava)kilpatanssia. Mallit (Masa ja Sannu) toki siihen pystyvät, tai ainakin pystyivät muutava vuosi sitten.

Jive ja fusku näyttivät energisiltä ja hyviltä, bugg hieman vaisummalta. Minuakin kyllä häiritsi Sannun niiaus kakkosella; toki se on myös tyylikysymys, mutta opetusvideossa tulisi olla mahdollisimman neutraalit näytöt.

Lattaripuolen mallit olivat allekirjoittaneen makuun turhan kilpamaisia. Rumba opetettiin kilparytmitykseen, joka on toki aivan oikein, mutta... Hankalahan tuohon rumban askeleen aloitukseen on saada koko maata kattavaa yhteinäistä tyyliä. Siinä sitä sitten ihmetellään eri opetuksen saaneiden kanssa :-)

Muuten kyllä eritäin hyvää kamaa. Kollega laittoi jo tilaukseen, joten kommentoidaan myöhemmin lisää.

"näiden videopätkien perusteella tuntuisi karrikoidusti siltä, että fusku on köyhän miehen jiveä ja bugg taas vielä köyhemmän miehen fuskua."

Eri tyylisistä (vaikkakin samasta lähtökohdasta kehittymään lähteneistä) tansseistahan on toki kyse, mutta jos ihan vain askelmäärien osalta lajeja tarkastelemme, niin fuskun perusaskeleessa on vähemmän askelia/isku kuin buggissa:
Jiven perusaskeleessa otetaan kahdeksan, buggissa kuusi ja fuskussa neljä askelta kuuden iskun aikana, eli tästä näkökulmasta katsottuna fusku on yksinkertaisempaa kuin bugg. :)
Lisäksi buggin liikkuvuus tuo sen tanssimiseen omat haasteensa.

"Jiven tanssiminen oikeaoppisesti (2*3 minuuttia) vaatii jo melkoista kuntoa. Buggia jaksaa paljon paremmin huonommallakin fysiikalla."

Jaksaminenhan riippuu hyvin pitkälti siitä, minkä tempoisiin kappaleisiin lajia tulee tanssittua! :)

Esim. itse en tykkää "löllystellä" buggia keskinopeaan musiikkiin, vaan tykkään napakasta menosta, mutta jiveä (tai boogia) on kiva naatiskella vähän rauhallisempaankin tempoon.

Kyseisten videoiden kappaletempot olivat:
Fusku 210 iskua/min (52 tahtia/min)
Jive 164 iskua/min (41 tahtia/min)
Bugg 145 iskua/min (36 tahtia/min)



Esimerkkitanssien eroavaisuuksista verrattuna käytäntöön oletkin saanut jo kommentteja, joten ei niistä sen enempää.

Truehum kirjoitti:

...se kauneus.

Kyllä se mieskin ihan oikeita, baunssaavia askelia otti silloin, kun siihen oli mahdollisuuksia. Matala baunssi ja korkeat kannat kengissä ehkä harhauttivat katsojaa.

Enpä yhtä tuomitsevasti läheskään suhtautuisi kuin bugger.

Tuolla tyylillä olisi kyllä menty A-finaaliin useimmissa Suomessa järjestetyissä r'n's -kisoissa vielä pari vuotta sitten.

Lavatanssin harrastajille vallan sopivaa opetusmateriaalia.

Lue lisää

Joo, ei tosiaan ollut "humpukkia", vaan ihan oikeaa buggia! Oikean baunssin käytön näkee ennenkaikkea miehen polvien ja lantion käytöstä! Sama naisella, joskin naisen askelluksessa aina hämää ja "syö" vartalonkäyttöä jonkin verran tuo laajempi liikkuminen.

Ehkä pikkasen kuitenkin olen sitä mieltä että mies teki lantion liikettä tuossa enemmän pelkillä polvilla vaikka ihan "oikeaoppisesti" kuuluisi käyttää nilkkoja yhtä paljon. Tässä ei paljon näkynyt miehellä nilkkojen käyttöä eikä rullaavaa askelta mutta voi olla että johtui jonkin verran korkokengistä... (vai oliko miehellä korkokenkiä?).

Joka tapauksessa kaunista, TANSSITTUA buggia! Hyvin harvoin lavoilla näkee näinkään kaunista bugg-askellusta! Myös ylävartalon käyttö oli hienoa!

Truehum kirjoitti:

...lavoilla yleensä mennään, silloin kun ei tilaa varsinaiseen linjabuggiin ole saati sitten åhej-tyyliin.

Kyllähän siinä toki muutenkin liikuttiin kuin pyörien (snurraten).

Toivottavasti kiinnitit kuitenkin huomiota askelluksen rakenteeseen ja varsinkin vartalon käyttöön. Eroavat huomattavasti jiven, boogien, lindyn ja fuskunkin vastaavista. Niitä muita videopätkiä en katsonut, mutta oletan tason olevan yhtä hyvän (käyttökelpoisen) niissäkin.

P.S. Bugg ihan oikeasti on useinkin kelpo väline sellaisten musiikkien tanssimiseen, jotka eivät oikein tunnu istuvan mihinkään tanssilajiin (disco swing vaihtoehtona monasti myös).

Lue lisää

"..lavoilla yleensä mennään, silloin kun ei tilaa varsinaiseen linjabuggiin ole saati sitten åhej-tyyliin."

Minkäs takia åhej-tyyli vaatii paljon tilaa? Noin mielenkiinnosta kysyn.

"Toivottavasti kiinnitit kuitenkin huomiota askelluksen rakenteeseen ja varsinkin vartalon käyttöön. Eroavat huomattavasti jiven, boogien, lindyn ja fuskunkin vastaavista."

Juuri kun aioin sanoa, että kilpatanssijoilla on kilpatanssijoiden vartalonkäyttö, vaikka lavaversioita tanssisivatkin. Buggin vartalonkäyttö oli hyvin jivemäistä videoklipissä.

jälleen kerran kirjoitti:

"..lavoilla yleensä mennään, silloin kun ei tilaa varsinaiseen linjabuggiin ole saati sitten åhej-tyyliin."

Minkäs takia åhej-tyyli vaatii paljon tilaa? Noin mielenkiinnosta kysyn.

"Toivottavasti kiinnitit kuitenkin huomiota askelluksen rakenteeseen ja varsinkin vartalon käyttöön. Eroavat huomattavasti jiven, boogien, lindyn ja fuskunkin vastaavista."

Juuri kun aioin sanoa, että kilpatanssijoilla on kilpatanssijoiden vartalonkäyttö, vaikka lavaversioita tanssisivatkin. Buggin vartalonkäyttö oli hyvin jivemäistä videoklipissä.

Lue lisää

Åhej on sen verran vauhdikas laji, että lavahässäkän keskellä ei menesty. Vienti on senlaatuista, että siinä ei mies pysty yhtä hyvin muuttamaan aiottuja liikeitä kuin ns. perinteisessä vielä häiriötilanteissa pystyy.

Meno perustuu entistä enemmän vartalon ja jopa katseen ja ilmeiden käyttöön.

(En ole asiantuntija, mutta tällaisen käsityksen olen saanut).

Se liikkuminen siinä bugg-videossa on kyllä minun mielestäni kaikkea muuta kuin (ball room) jiven tyylistä Ihan aitoa bugg-meininkiä se on.

Miehen korkeakorkoiset (lattari)kengät ehkä hämäävät osittain.

Toisaalta makuasiahan se on sekin, mitä tuossa näkee. Kerroinpahan vain oman käsitykseni. Muiden käsityksiä ne rupea kuvailemaan.

Noudatin aiemmin saamaani suositusta ja kävin tänään Breakin bugg-kurssilla. Bonuksena kurssilla on myös kovasti viehättäviä daameja! Kurssin avausjakso tuntui kaikin puolin innostavalta.

Tietoakin on kertynyt ja jo tähän mennessä on moni asia auennut ainakin periaatetasolla. Käytänössä buggin askeleita ja kuvioita pitää tietysti jauhaa paljon, jotta meno olisi sujuvaa.

Truehum kirjoitti:

Åhej on sen verran vauhdikas laji, että lavahässäkän keskellä ei menesty. Vienti on senlaatuista, että siinä ei mies pysty yhtä hyvin muuttamaan aiottuja liikeitä kuin ns. perinteisessä vielä häiriötilanteissa pystyy.

Meno perustuu entistä enemmän vartalon ja jopa katseen ja ilmeiden käyttöön.

(En ole asiantuntija, mutta tällaisen käsityksen olen saanut).

Se liikkuminen siinä bugg-videossa on kyllä minun mielestäni kaikkea muuta kuin (ball room) jiven tyylistä Ihan aitoa bugg-meininkiä se on.

Miehen korkeakorkoiset (lattari)kengät ehkä hämäävät osittain.

Toisaalta makuasiahan se on sekin, mitä tuossa näkee. Kerroinpahan vain oman käsitykseni. Muiden käsityksiä ne rupea kuvailemaan.

Lue lisää

Åhej on vienti-seurantatekniikka. Ei mitään muuta. Sillä voi tanssi niin ruuhkassa paikallaan kuin liikkuen, jos tila sallii.

Åhej mahdollistaa seuraajan oman tanssin ja sen, että sen seuraaja voi seurata miehen vientiä haluamassaan ajassa. Seuraaminen ei tapahdu välttämättä heti vientisignaalin jälkeen. Tuo mm. auttaa ruuhkassa tanssimisessa, kun ei tarvitse heti mennä sinne minne mies pyytää.

"Se liikkuminen siinä bugg-videossa on kyllä minun mielestäni kaikkea muuta kuin (ball room) jiven tyylistä Ihan aitoa bugg-meininkiä se on."

Vartalonkäyttö tuossa on hyvinkin kilpatanssimaista, vaikka suoranaisesti se ei olekaan jivemäistä. Baunssi puuttuu tuosta aika selvästi ja meno on muutenkin varsin vaisua.

Truehum kirjoitti:

...se kauneus.

Kyllä se mieskin ihan oikeita, baunssaavia askelia otti silloin, kun siihen oli mahdollisuuksia. Matala baunssi ja korkeat kannat kengissä ehkä harhauttivat katsojaa.

Enpä yhtä tuomitsevasti läheskään suhtautuisi kuin bugger.

Tuolla tyylillä olisi kyllä menty A-finaaliin useimmissa Suomessa järjestetyissä r'n's -kisoissa vielä pari vuotta sitten.

Lavatanssin harrastajille vallan sopivaa opetusmateriaalia.

Lue lisää

"Kyllä se mieskin ihan oikeita, baunssaavia askelia otti silloin, kun siihen oli mahdollisuuksia. Matala baunssi ja korkeat kannat kengissä ehkä harhauttivat katsojaa."

"Plaanissa" siinä mennään lähes ilman joustoa.

"Tuolla tyylillä olisi kyllä menty A-finaaliin useimmissa Suomessa järjestetyissä r'n's -kisoissa vielä pari vuotta sitten."

Tarkoitat ilmeisesti finaaliin A-luokassa? A-finaaleja järjestetään lähinnä lavatanssikisoissa.

Ei tuolla olisi menty A-luokassa finaaliin Suomessa, puhumattakaan Ruotsista, jossa tuolla olisi tuskin menty finaaliin edes C-luokassa. Varsin vaisua baunssitonta kävelyähän tuo on. Selvästi osa jostain opetuskokonaisuudesta.

"Lavatanssin harrastajille vallan sopivaa opetusmateriaalia."

Samaa mieltä. Kun valtaosa "buggaajista" tanssisi edes noin siististi lavoilla, niin voisi jo melkein nostaa hattua (jos sellainen olisi) tuosta hyvästä.

Jeux kirjoitti:

Noudatin aiemmin saamaani suositusta ja kävin tänään Breakin bugg-kurssilla. Bonuksena kurssilla on myös kovasti viehättäviä daameja! Kurssin avausjakso tuntui kaikin puolin innostavalta.

Tietoakin on kertynyt ja jo tähän mennessä on moni asia auennut ainakin periaatetasolla. Käytänössä buggin askeleita ja kuvioita pitää tietysti jauhaa paljon, jotta meno olisi sujuvaa.

Lue lisää

Jatkossa kurssi käy varmasti vain mielenkiintoisemmaksi.

tuomitsevammin kirjoitti:

"Kyllä se mieskin ihan oikeita, baunssaavia askelia otti silloin, kun siihen oli mahdollisuuksia. Matala baunssi ja korkeat kannat kengissä ehkä harhauttivat katsojaa."

"Plaanissa" siinä mennään lähes ilman joustoa.

"Tuolla tyylillä olisi kyllä menty A-finaaliin useimmissa Suomessa järjestetyissä r'n's -kisoissa vielä pari vuotta sitten."

Tarkoitat ilmeisesti finaaliin A-luokassa? A-finaaleja järjestetään lähinnä lavatanssikisoissa.

Ei tuolla olisi menty A-luokassa finaaliin Suomessa, puhumattakaan Ruotsista, jossa tuolla olisi tuskin menty finaaliin edes C-luokassa. Varsin vaisua baunssitonta kävelyähän tuo on. Selvästi osa jostain opetuskokonaisuudesta.

"Lavatanssin harrastajille vallan sopivaa opetusmateriaalia."

Samaa mieltä. Kun valtaosa "buggaajista" tanssisi edes noin siististi lavoilla, niin voisi jo melkein nostaa hattua (jos sellainen olisi) tuosta hyvästä.

Lue lisää

Jos tarkoitat baunssin puutteella että polvista olisi pitänyt enemmän joustaa ja ylös-alas liikettä tehdä enemmän, niin olet totaalisesti väärässä! Kun ylävartalon kuuluisi hyvin toteutetussa joustossa buggissa mennä todella "plaanissa" eli liike kuolettuu keskivartaloon. Lantion pitää kyllä työskennellä voimakkaasti! Mitä olen ruotsalisia kilpavidioita nähnyt niin heillä baunssi on täysin perseestä ja ruotsalainen kilpabugg ainakin näyttää tolkuttoman rumalta juuri tuon hyppimisen ja pomppimisen takia!

Sen voin sanoa että ehkä tuossa klipissä miehellä liikaakin työskenteli lantio eikä baunssi lähtenyt kunnolla nilkoista asti joten lantion liike korostui liikaa! Hän ikäänkuin "veivasi" voimakkaasti ja samalla valitettavasti tehdyn näköisesti lantiota mistä johtuu liioiteltu vaikutelma. Ylävartalo miehellä kulki kyllä hyvin "plaanissa" niinkuin kuuluukin! Bugg ei ole mikään hyppy-tanssi eikä niiaus-tanssi! Jos kilpa-bugg jota netissä näkee, on ruotslaisen buggin parasta antia niin täytyy vaan todeta että ruotsissa ei osata tanssia buggia kauniisti enää!

Bugg-gubbe kirjoitti:

Jos tarkoitat baunssin puutteella että polvista olisi pitänyt enemmän joustaa ja ylös-alas liikettä tehdä enemmän, niin olet totaalisesti väärässä! Kun ylävartalon kuuluisi hyvin toteutetussa joustossa buggissa mennä todella "plaanissa" eli liike kuolettuu keskivartaloon. Lantion pitää kyllä työskennellä voimakkaasti! Mitä olen ruotsalisia kilpavidioita nähnyt niin heillä baunssi on täysin perseestä ja ruotsalainen kilpabugg ainakin näyttää tolkuttoman rumalta juuri tuon hyppimisen ja pomppimisen takia!

Sen voin sanoa että ehkä tuossa klipissä miehellä liikaakin työskenteli lantio eikä baunssi lähtenyt kunnolla nilkoista asti joten lantion liike korostui liikaa! Hän ikäänkuin "veivasi" voimakkaasti ja samalla valitettavasti tehdyn näköisesti lantiota mistä johtuu liioiteltu vaikutelma. Ylävartalo miehellä kulki kyllä hyvin "plaanissa" niinkuin kuuluukin! Bugg ei ole mikään hyppy-tanssi eikä niiaus-tanssi! Jos kilpa-bugg jota netissä näkee, on ruotslaisen buggin parasta antia niin täytyy vaan todeta että ruotsissa ei osata tanssia buggia kauniisti enää!

Lue lisää

"Jos tarkoitat baunssin puutteella että polvista olisi pitänyt enemmän joustaa ja ylös-alas liikettä tehdä enemmän, niin olet totaalisesti väärässä! Kun ylävartalon kuuluisi hyvin toteutetussa joustossa buggissa mennä todella "plaanissa" eli liike kuolettuu keskivartaloon."

Tuosta jouston kuolletuksesta en jaksa enää väitellä. Pääosa joustosta tulee polvista. Jousto puuttuu videoklipin parilta lähes täysin. Muuten olen samaa mieltä siitä, että ylävartalon tulee liikkua "plaanissa" eli jousto ei näy siellä suuresti.

"Lantion pitää kyllä työskennellä voimakkaasti!"

Ei jouston kustannuksella. Ensin jousto, sitten lantion liike.

"Mitä olen ruotsalisia kilpavidioita nähnyt niin heillä baunssi on täysin perseestä ja ruotsalainen kilpabugg ainakin näyttää tolkuttoman rumalta juuri tuon hyppimisen ja pomppimisen takia!"

Heh heh. Menepäs se sanomaan ruotsalaisille ja kertomaan, kuinka sinun mukaasi buggia tanssitaan.
Toivotan onnea.

Minua tuo "pomppiminen" ei haittaa. Jousto on tärkeä elementti swingtansseja, kuten buggia.

"Sen voin sanoa että ehkä tuossa klipissä miehellä liikaakin työskenteli lantio eikä baunssi lähtenyt kunnolla nilkoista asti joten lantion liike korostui liikaa! Hän ikäänkuin "veivasi" voimakkaasti ja samalla valitettavasti tehdyn näköisesti lantiota mistä johtuu liioiteltu vaikutelma."

Minua ei haitannut tuo lantionliike. Päinvastoin. Lantio toi tanssillisuutta miehen liikkeeseen.

Enemmän haittasi baunssin lähes totaalinen puuttuminen ja lattiaa pitkin tapahtunut kävely tai käyskentely, mikä ei ole sitä oikeaa buggia, johon kuuluu kunnon jousto/baunssi/syke ja toimivat nilkat. Lantion "keinutus" on joustoa tavallaan, muttei ole sitä swingtanssilajeista tuttua sykettä/baunssia/joustoa/pulssia.

kommentteja kirjoitti:

"Jos tarkoitat baunssin puutteella että polvista olisi pitänyt enemmän joustaa ja ylös-alas liikettä tehdä enemmän, niin olet totaalisesti väärässä! Kun ylävartalon kuuluisi hyvin toteutetussa joustossa buggissa mennä todella "plaanissa" eli liike kuolettuu keskivartaloon."

Tuosta jouston kuolletuksesta en jaksa enää väitellä. Pääosa joustosta tulee polvista. Jousto puuttuu videoklipin parilta lähes täysin. Muuten olen samaa mieltä siitä, että ylävartalon tulee liikkua "plaanissa" eli jousto ei näy siellä suuresti.

"Lantion pitää kyllä työskennellä voimakkaasti!"

Ei jouston kustannuksella. Ensin jousto, sitten lantion liike.

"Mitä olen ruotsalisia kilpavidioita nähnyt niin heillä baunssi on täysin perseestä ja ruotsalainen kilpabugg ainakin näyttää tolkuttoman rumalta juuri tuon hyppimisen ja pomppimisen takia!"

Heh heh. Menepäs se sanomaan ruotsalaisille ja kertomaan, kuinka sinun mukaasi buggia tanssitaan.
Toivotan onnea.

Minua tuo "pomppiminen" ei haittaa. Jousto on tärkeä elementti swingtansseja, kuten buggia.

"Sen voin sanoa että ehkä tuossa klipissä miehellä liikaakin työskenteli lantio eikä baunssi lähtenyt kunnolla nilkoista asti joten lantion liike korostui liikaa! Hän ikäänkuin "veivasi" voimakkaasti ja samalla valitettavasti tehdyn näköisesti lantiota mistä johtuu liioiteltu vaikutelma."

Minua ei haitannut tuo lantionliike. Päinvastoin. Lantio toi tanssillisuutta miehen liikkeeseen.

Enemmän haittasi baunssin lähes totaalinen puuttuminen ja lattiaa pitkin tapahtunut kävely tai käyskentely, mikä ei ole sitä oikeaa buggia, johon kuuluu kunnon jousto/baunssi/syke ja toimivat nilkat. Lantion "keinutus" on joustoa tavallaan, muttei ole sitä swingtanssilajeista tuttua sykettä/baunssia/joustoa/pulssia.

Lue lisää

...josoa kumminkin puhumme samasta asiasta, eri nimillä/käsitteillä?

Nimittäin tuo viimeinen kappaleesi kiinnitti huomioni jossa puhuit miehen nilkkatyöskentelystä että se ei ollut tyypillistä swing-tanssissa käytettyä nilkkatyösjekntelyä... -oikeastaan olen sitä mieltä että tuossa mies ei tehnyt LAINKAAN nilkkatyöskentelyä siten kuin sitä esim. jivessa ja bw:ssa ja buggissa (yleensä) opetetaan. Hän vain keikutti lantiota sivulta toiselle. paljon harmonisempaa olisi jos jousto lähtisi nilkoista asti! Siinä olen taas eri mieltä että mielestäni lantio ei VOI työskennellä jos polvet eivät ole mukana! Se taas, miten polvet joustavat, on kokonaan eri asia! Mielestäni niiaileminen ei kuulu sen paremmin buggiin kuin muihinkaan swing-tansseihin, eli juurikaan muissa kuin fuskussa ei käytetä foksimaista/sambamaista niiaus-joustoa!

Bugg-gubbe kirjoitti:

...josoa kumminkin puhumme samasta asiasta, eri nimillä/käsitteillä?

Nimittäin tuo viimeinen kappaleesi kiinnitti huomioni jossa puhuit miehen nilkkatyöskentelystä että se ei ollut tyypillistä swing-tanssissa käytettyä nilkkatyösjekntelyä... -oikeastaan olen sitä mieltä että tuossa mies ei tehnyt LAINKAAN nilkkatyöskentelyä siten kuin sitä esim. jivessa ja bw:ssa ja buggissa (yleensä) opetetaan. Hän vain keikutti lantiota sivulta toiselle. paljon harmonisempaa olisi jos jousto lähtisi nilkoista asti! Siinä olen taas eri mieltä että mielestäni lantio ei VOI työskennellä jos polvet eivät ole mukana! Se taas, miten polvet joustavat, on kokonaan eri asia! Mielestäni niiaileminen ei kuulu sen paremmin buggiin kuin muihinkaan swing-tansseihin, eli juurikaan muissa kuin fuskussa ei käytetä foksimaista/sambamaista niiaus-joustoa!

Lue lisää

"oikeastaan olen sitä mieltä että tuossa mies ei tehnyt LAINKAAN nilkkatyöskentelyä siten kuin sitä esim. jivessa ja bw:ssa ja buggissa (yleensä) opetetaan."

Kuten kirjoitin, niin kävelyä tai käyskentelyähän tuo lähinnä oli eli suunnilleen samaa mieltä ollaan tässä kohtaa.

"Siinä olen taas eri mieltä että mielestäni lantio ei VOI työskennellä jos polvet eivät ole mukana!"

Näinhän tuo opetetaan varsinkin kilpatanssipuolella, että polvien suoristus saa aikaan lantion liikkeen. Lantiota voi liikuttaa myös ilman tätä polvien käyttöä, kunhan on alhaalla eli polvet ainakin jonkin verran koukussa.

Tämän tyylin esteettisyyteen en ota kantaa.

"Mielestäni niiaileminen ei kuulu sen paremmin buggiin kuin muihinkaan swing-tansseihin, eli juurikaan muissa kuin fuskussa ei käytetä foksimaista/sambamaista niiaus-joustoa!"

Tässä olen täysin samaa mieltä. Jostain syystä Suomessa on ryhdytty tuomaan buggiin myös tätä fuskumaista joustoa hakien perustetta musiikin luonteesta, johon tämä sopii.

Itse olen vakaasti sitä mieltä, ettei voi sanoa tanssivansa buggia, jos käyttää jotain muuta joustoa kuin tätä sykettä/pulssia/swingjoustoa/tuplajoustoa. Millä nimellä nyt tuota sitten haluaa kutsua.

että näin on kirjoitti:

"oikeastaan olen sitä mieltä että tuossa mies ei tehnyt LAINKAAN nilkkatyöskentelyä siten kuin sitä esim. jivessa ja bw:ssa ja buggissa (yleensä) opetetaan."

Kuten kirjoitin, niin kävelyä tai käyskentelyähän tuo lähinnä oli eli suunnilleen samaa mieltä ollaan tässä kohtaa.

"Siinä olen taas eri mieltä että mielestäni lantio ei VOI työskennellä jos polvet eivät ole mukana!"

Näinhän tuo opetetaan varsinkin kilpatanssipuolella, että polvien suoristus saa aikaan lantion liikkeen. Lantiota voi liikuttaa myös ilman tätä polvien käyttöä, kunhan on alhaalla eli polvet ainakin jonkin verran koukussa.

Tämän tyylin esteettisyyteen en ota kantaa.

"Mielestäni niiaileminen ei kuulu sen paremmin buggiin kuin muihinkaan swing-tansseihin, eli juurikaan muissa kuin fuskussa ei käytetä foksimaista/sambamaista niiaus-joustoa!"

Tässä olen täysin samaa mieltä. Jostain syystä Suomessa on ryhdytty tuomaan buggiin myös tätä fuskumaista joustoa hakien perustetta musiikin luonteesta, johon tämä sopii.

Itse olen vakaasti sitä mieltä, ettei voi sanoa tanssivansa buggia, jos käyttää jotain muuta joustoa kuin tätä sykettä/pulssia/swingjoustoa/tuplajoustoa. Millä nimellä nyt tuota sitten haluaa kutsua.

Lue lisää

Mielipide näkemyksyllä voi ja tuleekin täällä esille arviontia milloin minkäkin henkilöön kohdistuvaa "osaamista" tai osaamattomuutta". No onhan tietenkin niin että se myynnissä olevilla opetus ja koulutusviedeoilla olisi tavoitteen mukaista.

Mutta yleisesti oppimissesta.

TAVOITE : kun on "ylväs" ja haasteellinen on siihen pyrkiminen tässä tanssi asiassa kuitenkin vähintään kahden asian oppimisen takana ja niiden yhteen sovittamisesta seuraus milliasesksi se uodostuu.

1: Eli kehon fysiikan opettaminen ja kuntouttaminen tomimaan tavoitteen mukaiseksi.
2: Musiikin ymmärtämisen kehittäminen tavoitteen mukaiseksi.

Ei ihme että iso osa ihmisistä on ja jää kovinkin kaukaksi siitä tavoite tanssitaidosta joten on varmaankin järkevää ymmärtää että, käsittely tansilajeista ja niiden oikeaoppisuudesta toiminnallisesti on tärkeää ja perusteltua ja tavoite on silti sen resussienmukainen minkä nuo kaksi edellä manittua antaa mahdollistaa.

ELI MIKÄ ON KUNTOTASO JA FYSIISEN LIIKKUMISEN OMINAISUUDET kelläkin. (liikkumisominaisuudet)

SEKÄ MITEN YMMÄRTÄÄ JA KYKENEE TIEDOSTAMAAN MUSIIKIN yleensä. (musiikinkuuntelu)

Bugg näyttää olevan kuitenkin hyvin pari ja persoonakohtainenkin sen ns: oikeellisuudenkin suhteen. Hyvin usein kommenteissa huomaa että joidenkin tanssi on "rumaa tai upeaa" eli kai se kertoo sen totuuden että kauneus on katsojan silmässä ja nautinto on sallitua tansijoille ja siten se tuotaa sen mitä siltä haetaan.

Tokihan ymmärrän sen että on jokin stantardi tai tavoite näkemys oikeasta ja sehän yleisemmin on siksi että on mahdollisuus arvostella se ja täten kilpailuttaa halukkaista ja tietenkin motivoida heitä jatkamaan harrastustaan.

ja musiikki kirjoitti:

Mielipide näkemyksyllä voi ja tuleekin täällä esille arviontia milloin minkäkin henkilöön kohdistuvaa "osaamista" tai osaamattomuutta". No onhan tietenkin niin että se myynnissä olevilla opetus ja koulutusviedeoilla olisi tavoitteen mukaista.

Mutta yleisesti oppimissesta.

TAVOITE : kun on "ylväs" ja haasteellinen on siihen pyrkiminen tässä tanssi asiassa kuitenkin vähintään kahden asian oppimisen takana ja niiden yhteen sovittamisesta seuraus milliasesksi se uodostuu.

1: Eli kehon fysiikan opettaminen ja kuntouttaminen tomimaan tavoitteen mukaiseksi.
2: Musiikin ymmärtämisen kehittäminen tavoitteen mukaiseksi.

Ei ihme että iso osa ihmisistä on ja jää kovinkin kaukaksi siitä tavoite tanssitaidosta joten on varmaankin järkevää ymmärtää että, käsittely tansilajeista ja niiden oikeaoppisuudesta toiminnallisesti on tärkeää ja perusteltua ja tavoite on silti sen resussienmukainen minkä nuo kaksi edellä manittua antaa mahdollistaa.

ELI MIKÄ ON KUNTOTASO JA FYSIISEN LIIKKUMISEN OMINAISUUDET kelläkin. (liikkumisominaisuudet)

SEKÄ MITEN YMMÄRTÄÄ JA KYKENEE TIEDOSTAMAAN MUSIIKIN yleensä. (musiikinkuuntelu)

Bugg näyttää olevan kuitenkin hyvin pari ja persoonakohtainenkin sen ns: oikeellisuudenkin suhteen. Hyvin usein kommenteissa huomaa että joidenkin tanssi on "rumaa tai upeaa" eli kai se kertoo sen totuuden että kauneus on katsojan silmässä ja nautinto on sallitua tansijoille ja siten se tuotaa sen mitä siltä haetaan.

Tokihan ymmärrän sen että on jokin stantardi tai tavoite näkemys oikeasta ja sehän yleisemmin on siksi että on mahdollisuus arvostella se ja täten kilpailuttaa halukkaista ja tietenkin motivoida heitä jatkamaan harrastustaan.

Lue lisää

"Ei ihme että iso osa ihmisistä on ja jää kovinkin kaukaksi siitä tavoite tanssitaidosta"

Nykyisillä ryhmäopetusmetodeilla esittämäsi henkilökohtaisten ominaisuuksien huomiointi on varsin haasteellista ja jopa mahdotonta.

Tuollainen valmentautuminen vaatisi yksärien ottamista asiantuntevilta opettajilta.

"Tokihan ymmärrän sen että on jokin stantardi tai tavoite näkemys oikeasta ja sehän yleisemmin on siksi että on mahdollisuus arvostella se ja täten kilpailuttaa halukkaista ja tietenkin motivoida heitä jatkamaan harrastustaan."

Jonkinlainen stardardi tuntuu olevan kisoissa silloin kun arvostelut menevät lähes yksiin eri tuomareilla. Muuten tuntuu siltä, että jokaisella on omat arvostuksensa.

Parin yleinen tanssillisuus lienee sellainen keskeinen ominaisuus, josta tuomareilla on jonkinlainen lähes yksimielinen näkemys.

Halukkaiden motivoinnista jatkaa kilpailemista voidaan olla montaa mieltä. Enemmän tuo tuntuu olevan kyvykkäiden motivointia jatkamaan eteenpäin kuin halukkaiden ja menestymättömien motivointia.

kommenttia kirjoitti:

"Ei ihme että iso osa ihmisistä on ja jää kovinkin kaukaksi siitä tavoite tanssitaidosta"

Nykyisillä ryhmäopetusmetodeilla esittämäsi henkilökohtaisten ominaisuuksien huomiointi on varsin haasteellista ja jopa mahdotonta.

Tuollainen valmentautuminen vaatisi yksärien ottamista asiantuntevilta opettajilta.

"Tokihan ymmärrän sen että on jokin stantardi tai tavoite näkemys oikeasta ja sehän yleisemmin on siksi että on mahdollisuus arvostella se ja täten kilpailuttaa halukkaista ja tietenkin motivoida heitä jatkamaan harrastustaan."

Jonkinlainen stardardi tuntuu olevan kisoissa silloin kun arvostelut menevät lähes yksiin eri tuomareilla. Muuten tuntuu siltä, että jokaisella on omat arvostuksensa.

Parin yleinen tanssillisuus lienee sellainen keskeinen ominaisuus, josta tuomareilla on jonkinlainen lähes yksimielinen näkemys.

Halukkaiden motivoinnista jatkaa kilpailemista voidaan olla montaa mieltä. Enemmän tuo tuntuu olevan kyvykkäiden motivointia jatkamaan eteenpäin kuin halukkaiden ja menestymättömien motivointia.

Lue lisää

Aivan niin, eli juuri samoin ehkä näemme. Tuokin on selvää että on enempi kehittyviä ja jo muutenkin "etevämpiä" monista eri syistä tansimaan esim: Bugg tanssia tavoiteajattelun suuntaisesti tai täyttää kilpailu kriteerit.

Epäilen että, on harrastajakunnassa joukkoa ettei mitäkään yksityis tunnitkaan saa vire tai motivointi tasoa niin korkeaksi että, fyysisen ja musiikillisen opinhalut yltäisi edes kilpailemaan.

No tuo kilpailun vaikutus motivointiin? Oletän myös sen olevan juuri niinkuin sanotkin. Kilpailevien kannustusta jatkamaan. Mutta kyllä luulen että tarpeen on saada hyvinkin paljon sellaista kilpailu ja sarja sekä ympäristö olosuhdetta että uusia kilpailijoita tulisi. Sillä näyttää kovinkin suuri olevan sen vaikutus tanssiseuroissa ja "piireissä" kun jokin pari tanssii kilpaa. Siis välillinen vaikutus innostavasti. Toki se näyttää myös herättävän vähän närääkin mutta mikäpä ei tekisi myös niin.

Viisaasti sanottu: "TANSSIMISESTA PITÄÄ NAUTTIA, se EI saa olla pelkkää suorittamista!!! voit olla loistava tanssija pelkällä muutamalla tanssilla, ei kaikkea tarvi osata.. :)".

Tässä osut asian ytimeen. Tekisi mieli pelkistää vielä, että perusaskeleilla ja jo muutamalla kuviolla voi nauttia tanssista partnerin kanssa, jonka seurassa muutenkin viihtyy. Nautinto kyllä voi kasvaa, kun taidot kehittyvät.

Jeux kirjoitti:

Viisaasti sanottu: "TANSSIMISESTA PITÄÄ NAUTTIA, se EI saa olla pelkkää suorittamista!!! voit olla loistava tanssija pelkällä muutamalla tanssilla, ei kaikkea tarvi osata.. :)".

Tässä osut asian ytimeen. Tekisi mieli pelkistää vielä, että perusaskeleilla ja jo muutamalla kuviolla voi nauttia tanssista partnerin kanssa, jonka seurassa muutenkin viihtyy. Nautinto kyllä voi kasvaa, kun taidot kehittyvät.

Lue lisää

Juurihan noin se on, ja se "yksi ainoa" tapa tanssia on kuollut jo syntyessään. Lähinnä suurinta osaa käytyä keskustelua on mielipiteen vaihtoa BUGG tanssin oikaoppisuudesta kertonee siitä milenkiinnosta ja kertomuksista omasta kokemuksesta millainen on se OLO kun pääsee kiinni siihen sykkeeseen ja miten itse tahtoisi tuotaa tai välittää sen partnerille ja ehkäpä vielä kuinka tahtoisi nähdä parinsa sen tanssivan.

Jokin pari herättää suuren mielihyvän tunteen kun se ohikiitävän hetken tanssii aivan OMALLA TYYLILLÄÄN koska se nyt ain sopii juuri minun silmään kauniina ja palkitsevana heidän tässä ja nyt tehtynä ja tansittuna. VOi sitten jälkeen päin alkaa katsomaan mitä he oikestaan teki niin se voi olla ettei täyty juuri mikään "Kirteeri" mistä on puhuttu ja mitä pitäisi löytää OIKEAOPPISESSA Bugg tanssissa mutta he vain kokonaisuuden tekivät upeasti.

Siis oliko jokin seikka sellainen jota ei pysty tekemään pelkällä tekniikalla ja virheettömällä askelluksella??

Jeux kirjoitti:

Viisaasti sanottu: "TANSSIMISESTA PITÄÄ NAUTTIA, se EI saa olla pelkkää suorittamista!!! voit olla loistava tanssija pelkällä muutamalla tanssilla, ei kaikkea tarvi osata.. :)".

Tässä osut asian ytimeen. Tekisi mieli pelkistää vielä, että perusaskeleilla ja jo muutamalla kuviolla voi nauttia tanssista partnerin kanssa, jonka seurassa muutenkin viihtyy. Nautinto kyllä voi kasvaa, kun taidot kehittyvät.

Lue lisää

"Tässä osut asian ytimeen. Tekisi mieli pelkistää vielä, että perusaskeleilla ja jo muutamalla kuviolla voi nauttia tanssista partnerin kanssa, jonka seurassa muutenkin viihtyy."

Paino viimeisellä virkkeellä: "jonka seurassa muutenkin viihtyy". Muuten tuo ei pidä paikkaansa.

Kun jauhat 5500:aa kertaa sitä paikanvaihto, vierelle, viereltä käden alta pois -yhdistelmää perusversiona, alkaa siinä jo pitkäpinnaisinkin partneri hermostua toistuvuuteen.

Tanssissa pitää olla se "jokin juttu", jotta tuo toimisi. Taitavammilla tanssijoilla se olisi tuossa musiikin tulkintaa näillä kuvioilla eri variaatioilla.

"Nautinto kyllä voi kasvaa, kun taidot kehittyvät."

Varmasti. Jos ne taidot vaan kehittyvät... Kaikilla ei näin käy, vaikka treenaisivatkin. Kun kaikilla ei ole niitä tanssijan perusominaisuuksia, kuten kaikkein tärkein: rytmissä pysymisen taito, puhumattakaan yleisestä tanssillisuudesta, jonka puuttuminen näkyy "tanssijan" perusliikkeessä.

Tämä menee taas "tanssijan" perusfyysisiin ominaisuuksiin, jotka heijastuvat jo jokapäiväisessä olemisessa: yleisessä ryhdissä, kävelytyylissä ja muussa liikkumisessa.

Kaikista vaan ei ole tanssijoiksi, eivätkä he edes näytä tanssijoilta kovasta yrittämisestä huolimattakaan.

Nämä tyypit jauhavat kerrasta toiseen niitä alimpia tasoja eri tanssileireillä tai juuttuvat keskiryhmiin vuosikausiksi.

En sano, etteivätkö nämä tyypit voi nauttia tanssista tavallaan. Heistä ei vain ole todellisiksi tanssijoiksi.

off topic, mutta kommentoid... kirjoitti:

"Tässä osut asian ytimeen. Tekisi mieli pelkistää vielä, että perusaskeleilla ja jo muutamalla kuviolla voi nauttia tanssista partnerin kanssa, jonka seurassa muutenkin viihtyy."

Paino viimeisellä virkkeellä: "jonka seurassa muutenkin viihtyy". Muuten tuo ei pidä paikkaansa.

Kun jauhat 5500:aa kertaa sitä paikanvaihto, vierelle, viereltä käden alta pois -yhdistelmää perusversiona, alkaa siinä jo pitkäpinnaisinkin partneri hermostua toistuvuuteen.

Tanssissa pitää olla se "jokin juttu", jotta tuo toimisi. Taitavammilla tanssijoilla se olisi tuossa musiikin tulkintaa näillä kuvioilla eri variaatioilla.

"Nautinto kyllä voi kasvaa, kun taidot kehittyvät."

Varmasti. Jos ne taidot vaan kehittyvät... Kaikilla ei näin käy, vaikka treenaisivatkin. Kun kaikilla ei ole niitä tanssijan perusominaisuuksia, kuten kaikkein tärkein: rytmissä pysymisen taito, puhumattakaan yleisestä tanssillisuudesta, jonka puuttuminen näkyy "tanssijan" perusliikkeessä.

Tämä menee taas "tanssijan" perusfyysisiin ominaisuuksiin, jotka heijastuvat jo jokapäiväisessä olemisessa: yleisessä ryhdissä, kävelytyylissä ja muussa liikkumisessa.

Kaikista vaan ei ole tanssijoiksi, eivätkä he edes näytä tanssijoilta kovasta yrittämisestä huolimattakaan.

Nämä tyypit jauhavat kerrasta toiseen niitä alimpia tasoja eri tanssileireillä tai juuttuvat keskiryhmiin vuosikausiksi.

En sano, etteivätkö nämä tyypit voi nauttia tanssista tavallaan. Heistä ei vain ole todellisiksi tanssijoiksi.

Lue lisää

"Kaikista vaan ei ole tanssijoiksi, eivätkä he edes näytä tanssijoilta kovasta yrittämisestä huolimattakaan. "

Tätä ei voi kiistää vaan pikemminkin se on itsestään selvää. Tanssissa pitää osata yhdistää musiikin kuuntelu/tulkinta ja motoriikka. Kun nämä kaksi asiaa yhdistää, saadaan ihmisten välille hyvin suuria eroja, kun niissä kummassakin jo yksitään eroavaisuudet ovat todella huomattavia.

Viime kesänä satuin kuuntelemaan radiosta erään tanssinopettajan haastattelua. Yksi kysymys kuului: "Oppivatko kaikki tanssimaan?" Opettaja vastasi, että kyllä: "Tanssi perustuu kävelyyn ja kaikki osaavat kävellä." Opettaja oli epäilemättä jo asemansa takia optimisti. Armeijan käyneenä tiedän mitä on tahtimarssi. Jos oppii tahtiin marssimisen, niin silloin kyllä periaatteessa oppii vaikka kävelyhumpan. Sen osaaminen ei tosin vielä kenestäkään "tanssijaa" tee. Olen myös kuullut, että jotkut harvat eivät oppisi edes tahdissa marssimista. Lieneekö totta vai pelkkää legendaa?

Enpä arvannut millaisen runsaudensarven tulin avanneeksi tällä säikeellä. Hyvä niin ja ainakin minusta keskustelu on ollut todella hyödyllista ja myös opettavaista. Kiitokset kaikille & hyviä parkettikelejä!

off topic, mutta kommentoid... kirjoitti:

"Tässä osut asian ytimeen. Tekisi mieli pelkistää vielä, että perusaskeleilla ja jo muutamalla kuviolla voi nauttia tanssista partnerin kanssa, jonka seurassa muutenkin viihtyy."

Paino viimeisellä virkkeellä: "jonka seurassa muutenkin viihtyy". Muuten tuo ei pidä paikkaansa.

Kun jauhat 5500:aa kertaa sitä paikanvaihto, vierelle, viereltä käden alta pois -yhdistelmää perusversiona, alkaa siinä jo pitkäpinnaisinkin partneri hermostua toistuvuuteen.

Tanssissa pitää olla se "jokin juttu", jotta tuo toimisi. Taitavammilla tanssijoilla se olisi tuossa musiikin tulkintaa näillä kuvioilla eri variaatioilla.

"Nautinto kyllä voi kasvaa, kun taidot kehittyvät."

Varmasti. Jos ne taidot vaan kehittyvät... Kaikilla ei näin käy, vaikka treenaisivatkin. Kun kaikilla ei ole niitä tanssijan perusominaisuuksia, kuten kaikkein tärkein: rytmissä pysymisen taito, puhumattakaan yleisestä tanssillisuudesta, jonka puuttuminen näkyy "tanssijan" perusliikkeessä.

Tämä menee taas "tanssijan" perusfyysisiin ominaisuuksiin, jotka heijastuvat jo jokapäiväisessä olemisessa: yleisessä ryhdissä, kävelytyylissä ja muussa liikkumisessa.

Kaikista vaan ei ole tanssijoiksi, eivätkä he edes näytä tanssijoilta kovasta yrittämisestä huolimattakaan.

Nämä tyypit jauhavat kerrasta toiseen niitä alimpia tasoja eri tanssileireillä tai juuttuvat keskiryhmiin vuosikausiksi.

En sano, etteivätkö nämä tyypit voi nauttia tanssista tavallaan. Heistä ei vain ole todellisiksi tanssijoiksi.

Lue lisää

"Nämä tyypit jauhavat kerrasta toiseen niitä alimpia tasoja eri tanssileireillä tai juuttuvat keskiryhmiin vuosikausiksi.

En sano, etteivätkö nämä tyypit voi nauttia tanssista tavallaan. Heistä ei vain ole todellisiksi tanssijoiksi."

Mitäs ne todelliset tanssijat sitten ovat? Niitäkö jotka treenaavat kilpailumielessä? Moni harrastaja tyytyy lavatansseihin riittävälle tasolle ja kiertää muutaman vuoden välein samat kurssit ja leirit lähinnä sosiaalisista syistä. Voimakas taitojen kehittäminen ei kiinnosta kaikkia, eikä kaikilla ole kilpailuviettiä. Heille tanssiminen on keino ylläpitää ja luoda sosiaalisia suhteita ja pitää kuntoa yllä. Tanssiminen sinällään ei ole heille harrastuksen tarkoitus.

Humppajuntti kirjoitti:

"Nämä tyypit jauhavat kerrasta toiseen niitä alimpia tasoja eri tanssileireillä tai juuttuvat keskiryhmiin vuosikausiksi.

En sano, etteivätkö nämä tyypit voi nauttia tanssista tavallaan. Heistä ei vain ole todellisiksi tanssijoiksi."

Mitäs ne todelliset tanssijat sitten ovat? Niitäkö jotka treenaavat kilpailumielessä? Moni harrastaja tyytyy lavatansseihin riittävälle tasolle ja kiertää muutaman vuoden välein samat kurssit ja leirit lähinnä sosiaalisista syistä. Voimakas taitojen kehittäminen ei kiinnosta kaikkia, eikä kaikilla ole kilpailuviettiä. Heille tanssiminen on keino ylläpitää ja luoda sosiaalisia suhteita ja pitää kuntoa yllä. Tanssiminen sinällään ei ole heille harrastuksen tarkoitus.

Lue lisää

"Mitäs ne todelliset tanssijat sitten ovat? Niitäkö jotka treenaavat kilpailumielessä?"

Niitä, jotka ehtivät ja joiden kyvyt mahdollistavat heidän treenaamisensa todellisiksi tekijöiksi tanssissa. Ei välttämättä kilpailumielessä, ainakaan silloin, kun juuttuvat kisoissa säännöllisesti viimeisiksi.


"Moni harrastaja tyytyy lavatansseihin riittävälle tasolle ja kiertää muutaman vuoden välein samat kurssit ja leirit lähinnä sosiaalisista syistä."

Syyhän tuokin. Monesti todellinen syy tuohon "riittävälle tasolle" juuttumiseen on henkilökohtainen fyysinen suorituskyky, joka vain ei mahdollista etenemistä tanssissa, vaikka treenaisikin säännöllisesti.

"Voimakas taitojen kehittäminen ei kiinnosta kaikkia, eikä kaikilla ole kilpailuviettiä."

Moni tanssissa menestymätön monesti vetoaa tuohon. Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi.

"Heille tanssiminen on keino ylläpitää ja luoda sosiaalisia suhteita ja pitää kuntoa yllä. Tanssiminen sinällään ei ole heille harrastuksen tarkoitus."

Kun ei ole tanssijan kykyjä, niin ei ole. Silloin on helppo vedota muihin syihin, miksi sinnittelee mukana.

tanssijoista kirjoitti:

"Mitäs ne todelliset tanssijat sitten ovat? Niitäkö jotka treenaavat kilpailumielessä?"

Niitä, jotka ehtivät ja joiden kyvyt mahdollistavat heidän treenaamisensa todellisiksi tekijöiksi tanssissa. Ei välttämättä kilpailumielessä, ainakaan silloin, kun juuttuvat kisoissa säännöllisesti viimeisiksi.


"Moni harrastaja tyytyy lavatansseihin riittävälle tasolle ja kiertää muutaman vuoden välein samat kurssit ja leirit lähinnä sosiaalisista syistä."

Syyhän tuokin. Monesti todellinen syy tuohon "riittävälle tasolle" juuttumiseen on henkilökohtainen fyysinen suorituskyky, joka vain ei mahdollista etenemistä tanssissa, vaikka treenaisikin säännöllisesti.

"Voimakas taitojen kehittäminen ei kiinnosta kaikkia, eikä kaikilla ole kilpailuviettiä."

Moni tanssissa menestymätön monesti vetoaa tuohon. Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi.

"Heille tanssiminen on keino ylläpitää ja luoda sosiaalisia suhteita ja pitää kuntoa yllä. Tanssiminen sinällään ei ole heille harrastuksen tarkoitus."

Kun ei ole tanssijan kykyjä, niin ei ole. Silloin on helppo vedota muihin syihin, miksi sinnittelee mukana.

Lue lisää

Onneksi tanssia osaamattomat saavat vielä lavoilla sentään käydä. Ehkä sekin päivä tulee, että jos ei jollekin vaaditulle tasolle tanssitaidossa pääse, lavat ovat pois kuvioista. Näinhän asia oikeastaan jollakin tasolla jo onkin.

vanhakin tanssia kirjoitti:

Onneksi tanssia osaamattomat saavat vielä lavoilla sentään käydä. Ehkä sekin päivä tulee, että jos ei jollekin vaaditulle tasolle tanssitaidossa pääse, lavat ovat pois kuvioista. Näinhän asia oikeastaan jollakin tasolla jo onkin.

Lue lisää

Kaikkihan tietysti saavat lavoille tulla (mieluummin kuitenkin tanssimaan).

Suotavaa olisi, että osaamattomat pyrkisivät ottamaan huomioon sen, että osaavat liikkuvat nopeammin kuin kokemattomat saattavat tajutakaan. Samoin heidän käyttämänsä tekniikka ja liikkeet voivat olla sellaisia, että ne vaativat esteetöntä liikkumista.

Silloin "väärälle" alueelle eksyvät aloittelijat ovat vaaraksi sekä itselleen että muille, mutta ennen kaikkea yleiselle viihtymiselle.

Siis etiketti ja liikkumissäänöt olisi ainakin jollakin tavoin hallittava. Valppaus on valttia lavalla siinä kuin liikenteessäkin!

Mikään ei myöskään estä osaamattomia opettelemasta lisää. Sillä tavoin saa harrastuksestaan enemmän irti.

(Huom: ikä ei ole este -vanhanakin voi oppia vaikka kuinka taitavasti tanssimaan)

vanhakin tanssia kirjoitti:

Onneksi tanssia osaamattomat saavat vielä lavoilla sentään käydä. Ehkä sekin päivä tulee, että jos ei jollekin vaaditulle tasolle tanssitaidossa pääse, lavat ovat pois kuvioista. Näinhän asia oikeastaan jollakin tasolla jo onkin.

Lue lisää

En ole koskaan kuullut ns: hyvin ja paljon tansivien suusta tai muutenkaan ettei eritavalla tai toisin tanssivien käynti lavoilla tai tanssipaikoilla olisi suotavaa. Vaan aina olen kuullut että kyllä mahtuu ja tervetuloa myös oppimaan ja harjoittelemaan.

Mutta toisin päin olen kuullu hyvinkin useasti erinäisiä arvosteluja, ja ehdotuksia mitä lavoilla ja tansipaikoilla tulisi tehdä niille jotka tansivat ensinnäkin paljon, sitten tansivat ns; keskenään, tai että tansivat kädenalitansseja, yleensäkkin käyttävät tanssilattiaa tanssin harjoitteluun ja opiskeluunkin. Tästä on tullut hyvin paljon arvostelua ja negatiivistäkin palautetta heitä kohtaan. Tämän arvostelun antajana on yleensä vahän tanssivat ja eritavalla tanssivat. Myös harrastaviin tanssijoihin on kohdistunut silmin nähden myös estämistä ja ym toimintaa. Joten vaikutelma on että, paljon tanssivien jotenkin tulisi vähentää tai jättää pois tansiin harrastaminen niin ei tulisi "paineita" tälle enemmistöjoukolle jotka tahtovat pysytellä osaamisesaan ja motivaatiossaan entisellä tasolla.

oikein päin kirjoitti:

En ole koskaan kuullut ns: hyvin ja paljon tansivien suusta tai muutenkaan ettei eritavalla tai toisin tanssivien käynti lavoilla tai tanssipaikoilla olisi suotavaa. Vaan aina olen kuullut että kyllä mahtuu ja tervetuloa myös oppimaan ja harjoittelemaan.

Mutta toisin päin olen kuullu hyvinkin useasti erinäisiä arvosteluja, ja ehdotuksia mitä lavoilla ja tansipaikoilla tulisi tehdä niille jotka tansivat ensinnäkin paljon, sitten tansivat ns; keskenään, tai että tansivat kädenalitansseja, yleensäkkin käyttävät tanssilattiaa tanssin harjoitteluun ja opiskeluunkin. Tästä on tullut hyvin paljon arvostelua ja negatiivistäkin palautetta heitä kohtaan. Tämän arvostelun antajana on yleensä vahän tanssivat ja eritavalla tanssivat. Myös harrastaviin tanssijoihin on kohdistunut silmin nähden myös estämistä ja ym toimintaa. Joten vaikutelma on että, paljon tanssivien jotenkin tulisi vähentää tai jättää pois tansiin harrastaminen niin ei tulisi "paineita" tälle enemmistöjoukolle jotka tahtovat pysytellä osaamisesaan ja motivaatiossaan entisellä tasolla.

Lue lisää

Samaa olen minäkin silloin tällöin kuullut. Joidenkin (harvojen?) henkilöiden mielestä vain perinteisellä syliotteella tanssiminen on "tanssia". Maailma menee eteepäin eskoseni ja se koskee myös tanssia. Kehitystä ei pidä eikä sitä voikaan pysäyttää. Erilaiset kädenalitanssit, lattarit yms. ovat yleistyneet viime aikoina mm. kansainvälisten virtausten ansiosta. Hyvä niin! Tällä tavalla tanssistakin tulee monipuolisempaa ja monella tavalla nautittavaa.

Hyvistä tanssiorkestereista sanoisin samaan hengenvetoon, että hyvä tanssiorkesteri soitaa musiikka moneen makuun. Hieno esimerkki tallaisesta orkesterista on Finlanders.

oikein päin kirjoitti:

En ole koskaan kuullut ns: hyvin ja paljon tansivien suusta tai muutenkaan ettei eritavalla tai toisin tanssivien käynti lavoilla tai tanssipaikoilla olisi suotavaa. Vaan aina olen kuullut että kyllä mahtuu ja tervetuloa myös oppimaan ja harjoittelemaan.

Mutta toisin päin olen kuullu hyvinkin useasti erinäisiä arvosteluja, ja ehdotuksia mitä lavoilla ja tansipaikoilla tulisi tehdä niille jotka tansivat ensinnäkin paljon, sitten tansivat ns; keskenään, tai että tansivat kädenalitansseja, yleensäkkin käyttävät tanssilattiaa tanssin harjoitteluun ja opiskeluunkin. Tästä on tullut hyvin paljon arvostelua ja negatiivistäkin palautetta heitä kohtaan. Tämän arvostelun antajana on yleensä vahän tanssivat ja eritavalla tanssivat. Myös harrastaviin tanssijoihin on kohdistunut silmin nähden myös estämistä ja ym toimintaa. Joten vaikutelma on että, paljon tanssivien jotenkin tulisi vähentää tai jättää pois tansiin harrastaminen niin ei tulisi "paineita" tälle enemmistöjoukolle jotka tahtovat pysytellä osaamisesaan ja motivaatiossaan entisellä tasolla.

Lue lisää

"En ole koskaan kuullut ns: hyvin ja paljon tansivien suusta tai muutenkaan ettei eritavalla tai toisin tanssivien käynti lavoilla tai tanssipaikoilla olisi suotavaa."

En minäkään, suoranaisesti. Ei tarvi kuitenkaan rivien välejä edes kovin tarkkaan lukea, kun voi jo tulla toisenlaiseenkin johtopäätökseen. Löytyy tästäkin ketjusta. Esim:

"Moni tanssissa menestymätön monesti vetoaa tuohon. Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi."

Kun siis ei ole, parempi olla sekaan tunkematta. Toisekseen, mitä helvettiä tarkoitaa "tanssissa menestyminen" lavatanssin näkökulmasta?

Samaan hengenvetoon toki todettava, että suurin osa taitureista on fiksuja, perimmäisiltä mielipiteiltäänkin. Kuitenkin näillä palstoillahan ne todelliset karvat tulevat esille. Saatetaan olla niin pirun suvaitsevaista, niin suvaitsevaista. Todelliset mielipiteet kertovatkin sitten ihan muuta.

"Mutta toisin päin olen kuullu hyvinkin useasti erinäisiä arvosteluja,"

Totta. Mätiä omenia on kummassakin kopassa. Aivan turha siis esittää putipuhtoista ja suvaitsevaista, oli sitten itse kummassa kopassa tahansa. Vastakkainasettelu tässä mielessä on ihan perseestä.

vanhapieru kirjoitti:

"En ole koskaan kuullut ns: hyvin ja paljon tansivien suusta tai muutenkaan ettei eritavalla tai toisin tanssivien käynti lavoilla tai tanssipaikoilla olisi suotavaa."

En minäkään, suoranaisesti. Ei tarvi kuitenkaan rivien välejä edes kovin tarkkaan lukea, kun voi jo tulla toisenlaiseenkin johtopäätökseen. Löytyy tästäkin ketjusta. Esim:

"Moni tanssissa menestymätön monesti vetoaa tuohon. Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi."

Kun siis ei ole, parempi olla sekaan tunkematta. Toisekseen, mitä helvettiä tarkoitaa "tanssissa menestyminen" lavatanssin näkökulmasta?

Samaan hengenvetoon toki todettava, että suurin osa taitureista on fiksuja, perimmäisiltä mielipiteiltäänkin. Kuitenkin näillä palstoillahan ne todelliset karvat tulevat esille. Saatetaan olla niin pirun suvaitsevaista, niin suvaitsevaista. Todelliset mielipiteet kertovatkin sitten ihan muuta.

"Mutta toisin päin olen kuullu hyvinkin useasti erinäisiä arvosteluja,"

Totta. Mätiä omenia on kummassakin kopassa. Aivan turha siis esittää putipuhtoista ja suvaitsevaista, oli sitten itse kummassa kopassa tahansa. Vastakkainasettelu tässä mielessä on ihan perseestä.

Lue lisää

Ennen kuin menevät puurot ja vellit sekaisin, erotettakoon pari asiaa. Uskoisin, että:

1) (lähes) kaikkien "hyvienkin" tanssijoiden mielestä kaikki tanssijat ikään, ulkonäköön ja tanssitaitoon katsomatta ovat tervetulleita lavoille, kunhan noudattavat tanssietikettiä pääosin.

2) suurehko osa "hyvistä" tanssijoista ei halua tanssia huomattavasti itseään heikompien tanssijoiden kanssa suurinta osaa tanssi-illasta.

Eli kaikki ovat tervetulleita, mutta (läheskään) kaikkien kanssa ei haluta tanssia.

vanhapieru kirjoitti:

"En ole koskaan kuullut ns: hyvin ja paljon tansivien suusta tai muutenkaan ettei eritavalla tai toisin tanssivien käynti lavoilla tai tanssipaikoilla olisi suotavaa."

En minäkään, suoranaisesti. Ei tarvi kuitenkaan rivien välejä edes kovin tarkkaan lukea, kun voi jo tulla toisenlaiseenkin johtopäätökseen. Löytyy tästäkin ketjusta. Esim:

"Moni tanssissa menestymätön monesti vetoaa tuohon. Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi."

Kun siis ei ole, parempi olla sekaan tunkematta. Toisekseen, mitä helvettiä tarkoitaa "tanssissa menestyminen" lavatanssin näkökulmasta?

Samaan hengenvetoon toki todettava, että suurin osa taitureista on fiksuja, perimmäisiltä mielipiteiltäänkin. Kuitenkin näillä palstoillahan ne todelliset karvat tulevat esille. Saatetaan olla niin pirun suvaitsevaista, niin suvaitsevaista. Todelliset mielipiteet kertovatkin sitten ihan muuta.

"Mutta toisin päin olen kuullu hyvinkin useasti erinäisiä arvosteluja,"

Totta. Mätiä omenia on kummassakin kopassa. Aivan turha siis esittää putipuhtoista ja suvaitsevaista, oli sitten itse kummassa kopassa tahansa. Vastakkainasettelu tässä mielessä on ihan perseestä.

Lue lisää

Eli kun on "mätiä omenoita" kummassakin kopassa. Niin on ja samaa lie tarkoitettukin. Mutta kun aktiivisesti tansivat ovat selvästi vähemmistä tanssiväestä ja he eivät ole sen puhtaampia kuin muutkaan. Mutta se omena laatikko on selvästi pienempi joten ei mätiäkään mahdu enemppää kuin on kopan koko.
Isossa laatikossa on enemmän myös mätiä. Aivan esittämättä yhtään mitään.

Vastakkain asettelu on tosiaan turhaa. Todettu tuolla edellä olikin ettei paljon tansivat asettele vastakkain vaan toivovat tervetulleksi kaikki ja tilan minkä tarvitsevat he tietenkin onttavat niinkuin muutkin "vähemmän tansivat"

Menestyminen tarkoittanee sitä kun on kehittynyt odotetusti ja toiveidensa mukaan ja tuntee onnistumisen iloa. lavatanseissakin.

Onhan hiihtolatukin kaikkien käytössä ja ei kovemmin hiihtäviä pyritä kampittamaan eikä kovasti hiihtävät rajaa etteikö samalle ladulle mahdu hittaamminkin hiihtävät.

Palstojen "karvat" ne todelliset on yleensä esillä kun lavayhteistyötä ehdotellaan kaikken tansijoiden mahdollisuuspaikaksi. Silloin vastakkain asettelu aina pulpahtaa ja "karsinoita " aletaan rakentamaan.

Esim: Ensimmäistä kertaa menin eräälle kesälavalle ja hain tuntematonta daamia niin ensi kommentti oli että paikalliset aktiivi tansisijat ovat "vallaneet" paikan ja täten ei tavallisilla tansijoilla ole asiaa tänne?!

Mietin että olenkohan tavallinen vai epätavallinen ja jäin mutta tanssit oli mahtavat ja ei mitään ongelmaa ollut mutta asenne minkä sain ensiksi oli jokin kateellisuus tai muu yksilömielipide kai.

diefenbaker kirjoitti:

Ennen kuin menevät puurot ja vellit sekaisin, erotettakoon pari asiaa. Uskoisin, että:

1) (lähes) kaikkien "hyvienkin" tanssijoiden mielestä kaikki tanssijat ikään, ulkonäköön ja tanssitaitoon katsomatta ovat tervetulleita lavoille, kunhan noudattavat tanssietikettiä pääosin.

2) suurehko osa "hyvistä" tanssijoista ei halua tanssia huomattavasti itseään heikompien tanssijoiden kanssa suurinta osaa tanssi-illasta.

Eli kaikki ovat tervetulleita, mutta (läheskään) kaikkien kanssa ei haluta tanssia.

Lue lisää

Juuri noin kuin Diefenbaker sanoikin.

Kuitenkin tässä nimimerkki vanhapierun edellä olevaan kirjoituseen ja sen näihin kohtiin:

(Ensin lainauksen lainaus)

""Moni tanssissa menestymätön monesti vetoaa tuohon. Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi."

Kun siis ei ole, parempi olla sekaan tunkematta. Toisekseen, mitä helvettiä tarkoitaa "tanssissa menestyminen" lavatanssin näkökulmasta? "

Kunpa olisivatkin huomanneet. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia.

Ihan totta: Sellaisiakin on. Joka on Idols-ohjelmaa televisiosta seurannut, on joutunut havaitsemaan, että laulajiksikin pyrkii suuri joukko sellaisia, joilla ei todellakaan siihen lahjoja ole.

Eihän siinä mitään, jos tanssijoiksi toivottomat tapaukset eivät sillä olisi haittaamassa niitä, jotka asian näkevät ja heidän kanssaan tanssimisen hankalaksi kokevat. Mutta eihän se niin läheskään aina mene.

Menestyminen lavatanssin kannalta tarkoittaa tietysti sitä, että tanssiminen sujuu mukavasti, ja että myös tanssin toinen osapuoli tuntee samoin. Mittarina toimii hyvin se, miten sujuu haettavana oleminen -jääkö ruusuilemaan seinälle, vai liiteleekö parketilla pääosan ajasta.

Truehum kirjoitti:

Juuri noin kuin Diefenbaker sanoikin.

Kuitenkin tässä nimimerkki vanhapierun edellä olevaan kirjoituseen ja sen näihin kohtiin:

(Ensin lainauksen lainaus)

""Moni tanssissa menestymätön monesti vetoaa tuohon. Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi."

Kun siis ei ole, parempi olla sekaan tunkematta. Toisekseen, mitä helvettiä tarkoitaa "tanssissa menestyminen" lavatanssin näkökulmasta? "

Kunpa olisivatkin huomanneet. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia.

Ihan totta: Sellaisiakin on. Joka on Idols-ohjelmaa televisiosta seurannut, on joutunut havaitsemaan, että laulajiksikin pyrkii suuri joukko sellaisia, joilla ei todellakaan siihen lahjoja ole.

Eihän siinä mitään, jos tanssijoiksi toivottomat tapaukset eivät sillä olisi haittaamassa niitä, jotka asian näkevät ja heidän kanssaan tanssimisen hankalaksi kokevat. Mutta eihän se niin läheskään aina mene.

Menestyminen lavatanssin kannalta tarkoittaa tietysti sitä, että tanssiminen sujuu mukavasti, ja että myös tanssin toinen osapuoli tuntee samoin. Mittarina toimii hyvin se, miten sujuu haettavana oleminen -jääkö ruusuilemaan seinälle, vai liiteleekö parketilla pääosan ajasta.

Lue lisää

"Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia."

Todella ikävää, että vähemmmän lahjakkaat yrittävät rimpuilla tanssin parissa mukana. Tällä asenteella vaan myymään paritanssin jaloa aatetta! Kyllä se siitä.

"Eihän siinä mitään, jos tanssijoiksi toivottomat tapaukset eivät sillä olisi haittaamassa niitä, jotka asian näkevät ja heidän kanssaan tanssimisen hankalaksi kokevat. Mutta eihän se niin läheskään aina mene."

Ei huonojen kanssa tarvitse tanssia. Sitä en vaadi minäkään. Huonolahjaisten tumpeloiden tanssinharrastamisen kyseenalaistamiseen en sen sijaan löydä mitään kestäviä perusteita.

Ja vielä sama lainaus:

"Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia."


M.O.T. - Usko nyt, kyllä tämä on jo ymmärretty, että pitäisi tanssin parista ymmärtää pysyä poissa. Ei sitä nyt tarvitse ihan rautalangasta vääntää.

diefenbaker kirjoitti:

Ennen kuin menevät puurot ja vellit sekaisin, erotettakoon pari asiaa. Uskoisin, että:

1) (lähes) kaikkien "hyvienkin" tanssijoiden mielestä kaikki tanssijat ikään, ulkonäköön ja tanssitaitoon katsomatta ovat tervetulleita lavoille, kunhan noudattavat tanssietikettiä pääosin.

2) suurehko osa "hyvistä" tanssijoista ei halua tanssia huomattavasti itseään heikompien tanssijoiden kanssa suurinta osaa tanssi-illasta.

Eli kaikki ovat tervetulleita, mutta (läheskään) kaikkien kanssa ei haluta tanssia.

Lue lisää

Lähes täsmalleen samaa mieltä kummastakin kohdasta. Valitettavasti tanssin saralla esiintyy aika äänekkäitä mielipiteitä alan harrastajilta, jotka eivät kuulu tuon ykköskohdan "lähes kaikki hyvät tanssijat" -kategoriaan. Sieltä pullahtavat esille esim. seuraavat tästä ketjusta poimitut lausumat:

"Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi."

Ymmärrän tämän, jos puhutaan tanssissa kilpailemisesta. Lavatanssien enkä lavatanssikurssien kontekstissa en ymmärrä, mitä lausumalla tarkoitetaan.

Ja toinen:

"Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia."

Jos samaan hengenvetoon kuitenkin todetaan, että tervetuloa vaan kaikki lavoille, niin kumpaakohan tässä nyt sitten uskoisi.

vanhapieru kirjoitti:

"Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia."

Todella ikävää, että vähemmmän lahjakkaat yrittävät rimpuilla tanssin parissa mukana. Tällä asenteella vaan myymään paritanssin jaloa aatetta! Kyllä se siitä.

"Eihän siinä mitään, jos tanssijoiksi toivottomat tapaukset eivät sillä olisi haittaamassa niitä, jotka asian näkevät ja heidän kanssaan tanssimisen hankalaksi kokevat. Mutta eihän se niin läheskään aina mene."

Ei huonojen kanssa tarvitse tanssia. Sitä en vaadi minäkään. Huonolahjaisten tumpeloiden tanssinharrastamisen kyseenalaistamiseen en sen sijaan löydä mitään kestäviä perusteita.

Ja vielä sama lainaus:

"Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia."


M.O.T. - Usko nyt, kyllä tämä on jo ymmärretty, että pitäisi tanssin parista ymmärtää pysyä poissa. Ei sitä nyt tarvitse ihan rautalangasta vääntää.

Lue lisää

Vanhapieru: "M.O.T. - Usko nyt, kyllä tämä on jo ymmärretty, että pitäisi tanssin parista ymmärtää pysyä poissa. Ei sitä nyt tarvitse ihan rautalangasta vääntää."

Kyllä sitä rautalankaa ainakin sinulle näköjään pitäisi varata enemmänkin.

No, tahallasihan oletkin olevinasi ikäänkuin et ymmärtäisi kirjoitettua tekstiä. Vääristelyhän on tälle foorumille aina ollut luonteenomainen piirre.

Siis: "...jos tanssijoiksi toivottomat tapaukset eivät sillä olisi haittaamassa niitä, jotka asian näkevät ja heidän kanssaan tanssimisen hankalaksi kokevat. Mutta eihän se niin läheskään aina mene."

Noin kirjoitin. Mikähän siinä nyt sitten oli epäselvää?

Suomennan:

Jos toivottomat tapaukset jättäisivät osaavat rauhaan ja tanssisivat keskenään (sekä muutenkin toimisivat muut tanssijat ja omat puutteensa huomioon ottaen), ei heidän harrastukselleen mitään estettä olisi.

Truehum kirjoitti:

Vanhapieru: "M.O.T. - Usko nyt, kyllä tämä on jo ymmärretty, että pitäisi tanssin parista ymmärtää pysyä poissa. Ei sitä nyt tarvitse ihan rautalangasta vääntää."

Kyllä sitä rautalankaa ainakin sinulle näköjään pitäisi varata enemmänkin.

No, tahallasihan oletkin olevinasi ikäänkuin et ymmärtäisi kirjoitettua tekstiä. Vääristelyhän on tälle foorumille aina ollut luonteenomainen piirre.

Siis: "...jos tanssijoiksi toivottomat tapaukset eivät sillä olisi haittaamassa niitä, jotka asian näkevät ja heidän kanssaan tanssimisen hankalaksi kokevat. Mutta eihän se niin läheskään aina mene."

Noin kirjoitin. Mikähän siinä nyt sitten oli epäselvää?

Suomennan:

Jos toivottomat tapaukset jättäisivät osaavat rauhaan ja tanssisivat keskenään (sekä muutenkin toimisivat muut tanssijat ja omat puutteensa huomioon ottaen), ei heidän harrastukselleen mitään estettä olisi.

Lue lisää

Kiitos suomennoksesta.

Eli jos siis tällä kertaa oikein ymmärsin, ongelma on siis se, että nämä toivottomat tapaukset eivät jätä osaavia rauhaan.

Ymmärrän sinänsä yskän. Jos oikein tulkitsen, tämä siis luultavasti ilmenee esim. epätoivottuina hakuina?

Jos näin, asia on oikeastaan makaaberilla tavalla aika huvittava. Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään. Eli ensin luodaan käyttäytymisnormit, ja sen jälkeen rutistaan ja kitistään, kun noita itse luotuja normeja joudutaan noudattamaan. Hah hah!

Olettepa te aika pahassa pinteessä, täytyy sanoa! *hykertelee*

vanhapieru kirjoitti:

Kiitos suomennoksesta.

Eli jos siis tällä kertaa oikein ymmärsin, ongelma on siis se, että nämä toivottomat tapaukset eivät jätä osaavia rauhaan.

Ymmärrän sinänsä yskän. Jos oikein tulkitsen, tämä siis luultavasti ilmenee esim. epätoivottuina hakuina?

Jos näin, asia on oikeastaan makaaberilla tavalla aika huvittava. Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään. Eli ensin luodaan käyttäytymisnormit, ja sen jälkeen rutistaan ja kitistään, kun noita itse luotuja normeja joudutaan noudattamaan. Hah hah!

Olettepa te aika pahassa pinteessä, täytyy sanoa! *hykertelee*

Lue lisää

Vanhapieru: "Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään."

Mistähän tuon "faktan" olet napannut?

Minä ainakaan (eikä tuntemistani taitavista -itse en ole sellainen- tanssijoista juuri kukaan) ole moista ollut luomassa. Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on.

En kannata minkäänlaista keinotekoista tasa-arvokuvittelua tanssimaailmassakaan -ei se ole todellisuutta missään muuallakaan. Ihmiset ovat erilaisia, ja siihen kuuluu myös eritasoisuus.

Siitä huolimatta lähden jokseenkin aina kun haetaan, olipa hakija sitten miten toivoton tapaus tahansa. Umpikänniset erikseen.

Mutta en teeskentele nauttivani sellaisesta tanssimisesta, josta nautintoa ei irtoa.

diefenbaker kirjoitti:

Ennen kuin menevät puurot ja vellit sekaisin, erotettakoon pari asiaa. Uskoisin, että:

1) (lähes) kaikkien "hyvienkin" tanssijoiden mielestä kaikki tanssijat ikään, ulkonäköön ja tanssitaitoon katsomatta ovat tervetulleita lavoille, kunhan noudattavat tanssietikettiä pääosin.

2) suurehko osa "hyvistä" tanssijoista ei halua tanssia huomattavasti itseään heikompien tanssijoiden kanssa suurinta osaa tanssi-illasta.

Eli kaikki ovat tervetulleita, mutta (läheskään) kaikkien kanssa ei haluta tanssia.

Lue lisää

"Eli kaikki ovat tervetulleita, mutta (läheskään) kaikkien kanssa ei haluta tanssia."

Tuo on lähes itsestään selvää. Vaikka tämä ei kaikilla korreloisi pelkästään tanssitaidon kanssa, korreloi tämä myös mm. ihmisten kemioiden välillä (vanha/nuori, ruma/kaunis, laiha/paksu, pitkä/lyhyt jne.).

Kun esitin ajatuksiani todellisista tanssijoista, en suoranaisesti tarkoittanut sitä, että eikö lavoilla olisi sellaisia, jotka osaavat edes jollain tasolla tanssia. Onhan heitä. Tosiasia vain on, että monella ei ole riittävästi itsekriittisyyttä tanssisuorituksiaan kohtaan.

Itse en kehtaisi esiintyä minään todellisena tanssijana, jos itselläni ei olisi jotain näyttöä tuosta (kilpailumenestystä tai jollain muulla tavoin osoitettu ja arvostettu tanssitaito, kuten toiminut pitkään arvostettuna tanssinopettajana).

Pelkkä lavojen tanssiinhauissa menestyminen ei mielestäni ole riittävä osoitus todellisesta tanssijan maineesta. Lavojen keskimääräinen tanssitaitotaso on varsin alhainen.

Toki tanssista nautinnon saaminen ei vaadi mitään huipputanssijan taitotasoa ja tanssia voi vaikka ilman alkeita, kunhan on jonkinlainen ymmärrys musiikin rytmistä.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku tanssissakin. Pitää ymmärtää mihin milloinkin pystyy ja tanssittava tällä tasolla parhaansa mukaan. Kun ymmärtää omat kykynsä, tajuaa myös omat puutteensa.

Monelta loppuu taidoillaan kehuskelu, kun tosiasiat selviät. Yleensä nämä kehuskelijat ovat niitä vähemmän treenaavia, joilla oman taitotason todellinen luonne on vielä epäselvä.

aiempiin kommentteihin kirjoitti:

"Eli kaikki ovat tervetulleita, mutta (läheskään) kaikkien kanssa ei haluta tanssia."

Tuo on lähes itsestään selvää. Vaikka tämä ei kaikilla korreloisi pelkästään tanssitaidon kanssa, korreloi tämä myös mm. ihmisten kemioiden välillä (vanha/nuori, ruma/kaunis, laiha/paksu, pitkä/lyhyt jne.).

Kun esitin ajatuksiani todellisista tanssijoista, en suoranaisesti tarkoittanut sitä, että eikö lavoilla olisi sellaisia, jotka osaavat edes jollain tasolla tanssia. Onhan heitä. Tosiasia vain on, että monella ei ole riittävästi itsekriittisyyttä tanssisuorituksiaan kohtaan.

Itse en kehtaisi esiintyä minään todellisena tanssijana, jos itselläni ei olisi jotain näyttöä tuosta (kilpailumenestystä tai jollain muulla tavoin osoitettu ja arvostettu tanssitaito, kuten toiminut pitkään arvostettuna tanssinopettajana).

Pelkkä lavojen tanssiinhauissa menestyminen ei mielestäni ole riittävä osoitus todellisesta tanssijan maineesta. Lavojen keskimääräinen tanssitaitotaso on varsin alhainen.

Toki tanssista nautinnon saaminen ei vaadi mitään huipputanssijan taitotasoa ja tanssia voi vaikka ilman alkeita, kunhan on jonkinlainen ymmärrys musiikin rytmistä.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku tanssissakin. Pitää ymmärtää mihin milloinkin pystyy ja tanssittava tällä tasolla parhaansa mukaan. Kun ymmärtää omat kykynsä, tajuaa myös omat puutteensa.

Monelta loppuu taidoillaan kehuskelu, kun tosiasiat selviät. Yleensä nämä kehuskelijat ovat niitä vähemmän treenaavia, joilla oman taitotason todellinen luonne on vielä epäselvä.

Lue lisää

...mitähän nimimerkki aiempiin kommenteihin mahtaa tällä tarkoittaa: "Monelta loppuu taidoillaan kehuskelu, kun tosiasiat selviät."

Minä ainakaan en ole kuullut kenenkään tuntemani tai muuten tapaamani (kokeneenkaan) tanssijan kehuvan taidoillaan. Tunnen sentään tuhansia tanssijoita, joista melko moni on menestynyt sekä kilpailijoina että opettajina (jotkut valmentajina ja ohjaajina myös).

Usean sellaisen kanssa tanssinkin säännöllisesti.

Näinköhän olet liikkeellä vain olettamusten varassa tai sitten liikut vääränlaisessa seurassa.

Truehum kirjoitti:

Vanhapieru: "Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään."

Mistähän tuon "faktan" olet napannut?

Minä ainakaan (eikä tuntemistani taitavista -itse en ole sellainen- tanssijoista juuri kukaan) ole moista ollut luomassa. Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on.

En kannata minkäänlaista keinotekoista tasa-arvokuvittelua tanssimaailmassakaan -ei se ole todellisuutta missään muuallakaan. Ihmiset ovat erilaisia, ja siihen kuuluu myös eritasoisuus.

Siitä huolimatta lähden jokseenkin aina kun haetaan, olipa hakija sitten miten toivoton tapaus tahansa. Umpikänniset erikseen.

Mutta en teeskentele nauttivani sellaisesta tanssimisesta, josta nautintoa ei irtoa.

Lue lisää

"Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on."

Tä??? Minkä?

Etikettihän on VUOSIKYMMENIEN varrella muotoutunut YHTEINEN käytäntö!

Jos joku on käytännön ylös kirjannut, ei se tarkoita, että hän olisi sen luonut.

Missä tuollainen "Arstilan etiketti" on nähtävillä?

vanhapieru kirjoitti:

Lähes täsmalleen samaa mieltä kummastakin kohdasta. Valitettavasti tanssin saralla esiintyy aika äänekkäitä mielipiteitä alan harrastajilta, jotka eivät kuulu tuon ykköskohdan "lähes kaikki hyvät tanssijat" -kategoriaan. Sieltä pullahtavat esille esim. seuraavat tästä ketjusta poimitut lausumat:

"Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi."

Ymmärrän tämän, jos puhutaan tanssissa kilpailemisesta. Lavatanssien enkä lavatanssikurssien kontekstissa en ymmärrä, mitä lausumalla tarkoitetaan.

Ja toinen:

"Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia."

Jos samaan hengenvetoon kuitenkin todetaan, että tervetuloa vaan kaikki lavoille, niin kumpaakohan tässä nyt sitten uskoisi.

Lue lisää

""Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia."

Jos samaan hengenvetoon kuitenkin todetaan, että tervetuloa vaan kaikki lavoille, niin kumpaakohan tässä nyt sitten uskoisi."


Jos vaikka uskoisit sitä, että tuo oli vain yhden yksittäisen kirjoittajan mielipide! Älä aseta sitä kenenkään muun mielipiteeksi.

Minun - yksittäisen aktiivitanssijan - mielipide on, että jos tanssista saa iloa, sitä kannattaa jatkaa, oli taito mikä hyvänsä!
Kun muistaa onnistuneen seuratanssi"suorituksen" kaksi kriteeriä, niin hyvin menee:

- Molemmilla oli kivaa.
- Kehenkään ei sattunut.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

"Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on."

Tä??? Minkä?

Etikettihän on VUOSIKYMMENIEN varrella muotoutunut YHTEINEN käytäntö!

Jos joku on käytännön ylös kirjannut, ei se tarkoita, että hän olisi sen luonut.

Missä tuollainen "Arstilan etiketti" on nähtävillä?

Lue lisää

Enpä enää muista, mistä se etikettiasiakirja silloin erittäin monta vuotta sitten sattui löytymään.

Silloin ei vielä edes googletettu.

En ole laittanut minnekään ylös. Sen vain muistan, mitä pääosin sisälsi, ja että Arstilan "allekirjoitus" siinä oli.

Koska muita nimiä ei ollut näkyvissä, on luonnollista olettaa allekirjoittaja vastuulliseksi.

Mitään suurta tanssinharrastajien joukkoa sen takana en osaa hahmottaa. Enhän silloin edes vielä kovin paljon tanssijoita sieltä eliitin puolelta tuntenutkaan.

Truehum kirjoitti:

Enpä enää muista, mistä se etikettiasiakirja silloin erittäin monta vuotta sitten sattui löytymään.

Silloin ei vielä edes googletettu.

En ole laittanut minnekään ylös. Sen vain muistan, mitä pääosin sisälsi, ja että Arstilan "allekirjoitus" siinä oli.

Koska muita nimiä ei ollut näkyvissä, on luonnollista olettaa allekirjoittaja vastuulliseksi.

Mitään suurta tanssinharrastajien joukkoa sen takana en osaa hahmottaa. Enhän silloin edes vielä kovin paljon tanssijoita sieltä eliitin puolelta tuntenutkaan.

Lue lisää

"Enpä enää muista, mistä se etikettiasiakirja silloin erittäin monta vuotta sitten sattui löytymään.

Silloin ei vielä edes googletettu.

En ole laittanut minnekään ylös. Sen vain muistan, mitä pääosin sisälsi, ja että Arstilan "allekirjoitus" siinä oli."

Ihmettelenpä vain, kuinka yhden henkilön luoma tanssietiketti olisi noin tehokkaasti levinnyt yleiseksi käytännöksi ympäri maata (ja jopa muihin maihin). Ja miten ihmiset pärjäsivät lavoilla ilman yhteisiä käyttäytymissääntöjä l. etikettiä, ennen kuin Timppa ne meille loi...

Ehei, kyllä kyse on ollut vain olemassa olevan käytännön ylöskirjaamisesta, yhden ihmisen näkökulmasta.

vanhapieru kirjoitti:

Kiitos suomennoksesta.

Eli jos siis tällä kertaa oikein ymmärsin, ongelma on siis se, että nämä toivottomat tapaukset eivät jätä osaavia rauhaan.

Ymmärrän sinänsä yskän. Jos oikein tulkitsen, tämä siis luultavasti ilmenee esim. epätoivottuina hakuina?

Jos näin, asia on oikeastaan makaaberilla tavalla aika huvittava. Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään. Eli ensin luodaan käyttäytymisnormit, ja sen jälkeen rutistaan ja kitistään, kun noita itse luotuja normeja joudutaan noudattamaan. Hah hah!

Olettepa te aika pahassa pinteessä, täytyy sanoa! *hykertelee*

Lue lisää

Vanhapieru: "Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään. Eli ensin luodaan käyttäytymisnormit, ja sen jälkeen rutistaan ja kitistään, kun noita itse luotuja normeja joudutaan noudattamaan. Hah hah!"


Etiketti (l. hyvän käyttäytymistavan kirjoittamaton säännöstö) on muotoutunut KOKO tanssiyhteisön keskuudessa vuosikymmenien saatossa ja on saman suuntainen, pienin variaatioin, myös muualla maailmassa.


"Dance etiquette requires that one should avoid declining a dance under most circumstances."
Elements of Dance Etiquette,
http://www.utdallas.edu/~aria/dance/etiquette.html#Declining

"Ideally, we would all say "yes" to everyone that asked."
Dance Etiquette
http://austinswingsyndicate.org/etiquette.shtml


Että se niistä "itse luoduista normeista"...

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

"Enpä enää muista, mistä se etikettiasiakirja silloin erittäin monta vuotta sitten sattui löytymään.

Silloin ei vielä edes googletettu.

En ole laittanut minnekään ylös. Sen vain muistan, mitä pääosin sisälsi, ja että Arstilan "allekirjoitus" siinä oli."

Ihmettelenpä vain, kuinka yhden henkilön luoma tanssietiketti olisi noin tehokkaasti levinnyt yleiseksi käytännöksi ympäri maata (ja jopa muihin maihin). Ja miten ihmiset pärjäsivät lavoilla ilman yhteisiä käyttäytymissääntöjä l. etikettiä, ennen kuin Timppa ne meille loi...

Ehei, kyllä kyse on ollut vain olemassa olevan käytännön ylöskirjaamisesta, yhden ihmisen näkökulmasta.

Lue lisää

Painaakohan nyt vallitseva epäsopu toisella estradilla niin, että lukeminen ja varsinkin luetun ymmärtäminen kärsii?

En todellakaan väittänyt yhden miehen tekemäksi tuota etikettiä. Jos oikein hitaasti ja ajatuksella lukee, voi vaikka ymmärtää, mitä sanoin.

Toistan jälleen kerran: En ole niin tyhmä, etten tuon vertaa ymmärtäisi.

Se, että kokee jonkun -tässä tapauksessa minut- tyhmäksi, näkyy vaikuttavan kohtalokkasti lukukokemuksen värittymiseen sen mukaisesti.

Voisiko sen tavaksi tulleen maineeni tahallisen mustaamisen edes täällä jättää näiden tämän palstan siihen ihan erikseen erikoistuneiden tehtäväksi?

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

""Ikävä tosiasia kuitenkin on, että myös moni sellainen jatkaa harrastustaan vuodesta toiseen, jolla ei kerta kaikkiaan vain näytä olevan tanssin edellyttämiä ominaisuuksia."

Jos samaan hengenvetoon kuitenkin todetaan, että tervetuloa vaan kaikki lavoille, niin kumpaakohan tässä nyt sitten uskoisi."


Jos vaikka uskoisit sitä, että tuo oli vain yhden yksittäisen kirjoittajan mielipide! Älä aseta sitä kenenkään muun mielipiteeksi.

Minun - yksittäisen aktiivitanssijan - mielipide on, että jos tanssista saa iloa, sitä kannattaa jatkaa, oli taito mikä hyvänsä!
Kun muistaa onnistuneen seuratanssi"suorituksen" kaksi kriteeriä, niin hyvin menee:

- Molemmilla oli kivaa.
- Kehenkään ei sattunut.

Lue lisää

"Jos vaikka uskoisit sitä, että tuo oli vain yhden yksittäisen kirjoittajan mielipide! Älä aseta sitä kenenkään muun mielipiteeksi."

Juup, näin se on nähtävä.

Täällä on haettu "todellisen tanssijan" määritelmää. Olisiko niin, että se "todellinen tanssija" punnitaan siinä, millä asenteella suhtautuu esim. vuodesta toiseen samalla kurssitasoilla junnaaviin alan harrastajiin. Vasta kun tuntee olevansa samalla tasolla tanssijana ja ihmisenä, suon minä tämän "todellisen tanssijan" arvonimen.

Tuo samalla tasolla oleminen ei tarkoita sitä, että taitotasoero tai oma taitotaso pitäisi jollain tavalla kieltää. Ei. Se ei myöskään ole sellaista, jossa on aistittavissa tietty alentuminen näiden samalla tasolla junnaavien tasolle. Tätä esiintyy aika paljonkin keskusteluissa. Tällainen suhtautuminen haisee! Se on valheellista. Siinä oma ylemmyys verhotaan vain jaloon kaapuun. Samalla tasolla oleminen tarkoittaa sympatiaa ja usein myös omaa kokemuksellista ymmärtämystä siitä, mitä on kun ei opi, ei osaa ja kaikki on helvetin vaikeaa. Todellinen tanssija on ehkä jossain vaiheessa ollut tällä ikuisella "alkeisjatkotasolla". Hän tietää mitä se on.

Kun tämän ymmärtää, ymmärtää lopettaa myös paskanjauhamisen teknis-osaavasta "todellisesta tanssijasta".

vanhapieru kirjoitti:

"Jos vaikka uskoisit sitä, että tuo oli vain yhden yksittäisen kirjoittajan mielipide! Älä aseta sitä kenenkään muun mielipiteeksi."

Juup, näin se on nähtävä.

Täällä on haettu "todellisen tanssijan" määritelmää. Olisiko niin, että se "todellinen tanssija" punnitaan siinä, millä asenteella suhtautuu esim. vuodesta toiseen samalla kurssitasoilla junnaaviin alan harrastajiin. Vasta kun tuntee olevansa samalla tasolla tanssijana ja ihmisenä, suon minä tämän "todellisen tanssijan" arvonimen.

Tuo samalla tasolla oleminen ei tarkoita sitä, että taitotasoero tai oma taitotaso pitäisi jollain tavalla kieltää. Ei. Se ei myöskään ole sellaista, jossa on aistittavissa tietty alentuminen näiden samalla tasolla junnaavien tasolle. Tätä esiintyy aika paljonkin keskusteluissa. Tällainen suhtautuminen haisee! Se on valheellista. Siinä oma ylemmyys verhotaan vain jaloon kaapuun. Samalla tasolla oleminen tarkoittaa sympatiaa ja usein myös omaa kokemuksellista ymmärtämystä siitä, mitä on kun ei opi, ei osaa ja kaikki on helvetin vaikeaa. Todellinen tanssija on ehkä jossain vaiheessa ollut tällä ikuisella "alkeisjatkotasolla". Hän tietää mitä se on.

Kun tämän ymmärtää, ymmärtää lopettaa myös paskanjauhamisen teknis-osaavasta "todellisesta tanssijasta".

Lue lisää

Tottahan tuota pohdiskelua plataanipuiden alla voi harrastaa vaikka kuinka syvällisesti, mutta jos nyt ihan vain arkisesta lavatanssimisesta (tai jos niin halutaan, miksei r'n's siihen mukaanlukien) puhutaan, on oikea/todellinen tanssija sellainen, joka osaa tuottaa tanssiharrastuksestaan riittävästi iloa ja nautintoa sekä itselleen että muille.

Tasoja on monenlaisia ja -laatuisia, joten tuon määritelmän mukainen todellinen tanssija ei vättämättä kykene noita tavoitteita ilon ja nautinnon suhteen kaikilla tasoilla saavuttamaan.

Todellinen tanssija siis voi olla näkökulmasta riippuen sellainenkin, jonka tuottama ilo ulottuu vai hyvin pieneen piiriin. Ei pidä sitäkään tuomita.

Truehum kirjoitti:

Tottahan tuota pohdiskelua plataanipuiden alla voi harrastaa vaikka kuinka syvällisesti, mutta jos nyt ihan vain arkisesta lavatanssimisesta (tai jos niin halutaan, miksei r'n's siihen mukaanlukien) puhutaan, on oikea/todellinen tanssija sellainen, joka osaa tuottaa tanssiharrastuksestaan riittävästi iloa ja nautintoa sekä itselleen että muille.

Tasoja on monenlaisia ja -laatuisia, joten tuon määritelmän mukainen todellinen tanssija ei vättämättä kykene noita tavoitteita ilon ja nautinnon suhteen kaikilla tasoilla saavuttamaan.

Todellinen tanssija siis voi olla näkökulmasta riippuen sellainenkin, jonka tuottama ilo ulottuu vai hyvin pieneen piiriin. Ei pidä sitäkään tuomita.

Lue lisää

Samaa mieltä tästä. Tietynlaista sosialismia olen joskus kuullut vaadittavan tanssilavoille, että kaikkien pitäisi tanssia kaikkien kanssa, hymy huulilla ja pitäisi olla kivaa. Tämä ei johda muuhun kuin vääranlaisiin velvollisuuksiin ja vääristyneisiin tanssisuhteisiin.

On ihan ok, jos jollain on (taidollisesti) hyvin laaja hakija/haettava -joukko, ja sen toimintatavan tuntee luontevaksi ja itselleen sopivaksi, mutta samalla sapluunalla ei saa tasapäistää muita. Juuri tietynlaista tanssii-kaikkien-kanssa-aina-kivaa -asennetta on käytetty syyllistämään niitä, jotka eivät sitä omakseen koe.

Kun tanssisuhteet - tai mitkä tahansa muut suhteet - syntyvät vapaasti, ilman ulkopuolelta tulevia velvoitteita, nämä suhteet muodostuvat terveelle pohjalle.

Tuo määritelmäni ei siis ollenkaan edellytä sitä, että eritasoisten tanssijoiden olisi tanssittava keskenään. Usein osoittaa jopa suurempaa kunnioitusta ja harkintakykyä se, että he eivät keskenään tanssi. Sikäli olen siis kanssasi aivan samaa mieltä siitä, että vähemmän osaavilla pitäisi olla pelisilmää, että jättäisivät huiput rauhaan.

Mutta siitä olen eri mieltä, että jos he eivät ymmärrä huippuja jättää rauhaan, vaan esim. (epätoivotusti) hakevat tai muuten (tahattomasti) vaikeuttavat esim. liikkumista lavalla, ei ratkaisu tähän voi olla se, että heidän harrastuksensa jatkaminen asetetaan kyseenalaiseksi.

Tietysti voidaan käydä keskustelua siitä, että pitäisikö alkaa vaatia lavakävijöiltä yhä hienovaraisempien (kirjoittamattomienkin) sääntöjen ymmärtämistä ja noudattamista. Itse en kannata tätä ajatusta. Yleiset käyttäytymissäännöt lavoilla pitää riittää.

Huipuilla on kyllä muita keinoja turvata oma ja tanssitettaviensa tanssinautinto. Lavat eivät ole klubeja. Vielä.

Truehum kirjoitti:

Vanhapieru: "Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään."

Mistähän tuon "faktan" olet napannut?

Minä ainakaan (eikä tuntemistani taitavista -itse en ole sellainen- tanssijoista juuri kukaan) ole moista ollut luomassa. Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on.

En kannata minkäänlaista keinotekoista tasa-arvokuvittelua tanssimaailmassakaan -ei se ole todellisuutta missään muuallakaan. Ihmiset ovat erilaisia, ja siihen kuuluu myös eritasoisuus.

Siitä huolimatta lähden jokseenkin aina kun haetaan, olipa hakija sitten miten toivoton tapaus tahansa. Umpikänniset erikseen.

Mutta en teeskentele nauttivani sellaisesta tanssimisesta, josta nautintoa ei irtoa.

Lue lisää

Vastaan tähän kohtaan, koska palvelin ei anna enää jatkaa säikeen venyttämistä.

"Painaakohan nyt vallitseva epäsopu toisella estradilla niin, että lukeminen ja varsinkin luetun ymmärtäminen kärsii?"

Ei. Käsittelen asiat asiana.

"En todellakaan väittänyt yhden miehen tekemäksi tuota etikettiä."

No näin kuitenkin ymmärsin. Ja näin ymmärrän edelleenkin, kun tekstiäsi luen.

"Jos oikein hitaasti ja ajatuksella lukee, voi vaikka ymmärtää, mitä sanoin."

Koska en ymmärtänyt, selvittänet.

"Toistan jälleen kerran: En ole niin tyhmä, etten tuon vertaa ymmärtäisi."

Sitä vähän kummastelinkin, että kuinka noin lukenut mies voi kuvitella noin kummia!

"Se, että kokee jonkun -tässä tapauksessa minut- tyhmäksi, näkyy vaikuttavan kohtalokkasti lukukokemuksen värittymiseen sen mukaisesti.

Voisiko sen tavaksi tulleen maineeni tahallisen mustaamisen edes täällä jättää näiden tämän palstan siihen ihan erikseen erikoistuneiden tehtäväksi?"

Kuten jo sanoin, käsittelen asiat asiana, eli mustamaalauksesta ei ole kysymys. Viestieni sävy toki saatta riippua fiiliksestä, mutta viestin asiasisältöön se ei minulla vaikuta.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

Vastaan tähän kohtaan, koska palvelin ei anna enää jatkaa säikeen venyttämistä.

"Painaakohan nyt vallitseva epäsopu toisella estradilla niin, että lukeminen ja varsinkin luetun ymmärtäminen kärsii?"

Ei. Käsittelen asiat asiana.

"En todellakaan väittänyt yhden miehen tekemäksi tuota etikettiä."

No näin kuitenkin ymmärsin. Ja näin ymmärrän edelleenkin, kun tekstiäsi luen.

"Jos oikein hitaasti ja ajatuksella lukee, voi vaikka ymmärtää, mitä sanoin."

Koska en ymmärtänyt, selvittänet.

"Toistan jälleen kerran: En ole niin tyhmä, etten tuon vertaa ymmärtäisi."

Sitä vähän kummastelinkin, että kuinka noin lukenut mies voi kuvitella noin kummia!

"Se, että kokee jonkun -tässä tapauksessa minut- tyhmäksi, näkyy vaikuttavan kohtalokkasti lukukokemuksen värittymiseen sen mukaisesti.

Voisiko sen tavaksi tulleen maineeni tahallisen mustaamisen edes täällä jättää näiden tämän palstan siihen ihan erikseen erikoistuneiden tehtäväksi?"

Kuten jo sanoin, käsittelen asiat asiana, eli mustamaalauksesta ei ole kysymys. Viestieni sävy toki saatta riippua fiiliksestä, mutta viestin asiasisältöön se ei minulla vaikuta.

Lue lisää

vaikka eipä taida juuri auttaa.

Siis näistä kahdesta vastauksestani on kysymys:

Ensin Vanhapierulle näin:

Vanhapieru: "Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään."

Mistähän tuon "faktan" olet napannut?

Minä ainakaan (eikä tuntemistani taitavista -itse en ole sellainen- tanssijoista juuri kukaan) ole moista ollut luomassa. Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on...
.................................................

En mitenkään löydä tästä sellaista kohtaa, missä olisin väittänyt Arstilan yksin tehneen tuon kyseisen säännöstön, siis tanssietiketin.

Kuten myöhemmässä vastauksessani Päiville totean, en muita nimiä muista ko. asiakirjassa laatijoiden kohdalla nähneeni.

Sensijaan edelleen olen sitä mieltä, että taitavien tanssijoiden enemmistö ei ole mitenkään järjestäytyneenä joukkona ole ollut laatimassa säännöstöä. Riippuu tietysti siitäkin, miten laajaksi katsoo sen taitavien tanssijoiden joukon. Jos on sitä mieltä, että sellaisia on Suomessa tuolloin ollut vain vaikkapa kymmenen kappaletta, voisi ajatella näiden (enemmistö siis esim. 6-9 kpl) jossakin tuon merkeissä kokoontuneen. Mitään sellaista en kuitenkaan kykene muistamaan ainakaan tuon asiakirjan osalta.


Ja sitten Päiville näin:

Enpä enää muista, mistä se etikettiasiakirja silloin erittäin monta vuotta sitten sattui löytymään.

Silloin ei vielä edes googletettu.

En ole laittanut minnekään ylös. Sen vain muistan, mitä pääosin sisälsi, ja että Arstilan "allekirjoitus" siinä oli.

Koska muita nimiä ei ollut näkyvissä, on luonnollista olettaa allekirjoittaja vastuulliseksi.

Mitään suurta tanssinharrastajien joukkoa sen takana en osaa hahmottaa. Enhän silloin edes vielä kovin paljon tanssijoita sieltä eliitin puolelta tuntenutkaan.
................................................

Edelleenkään en löydä tästäkään viestistäni väittämää, että Arstila olisi yksinään tanssietiketin laatinut.

Luin moneen kertaan. Missähän se siellä piilossa mahtaa olla?

Vastuullinen -sana ei sisällä sellaista väitettä.

Joku voi olla asiakirjasta allekirjoituksellaan vastuussa, vaikka ei olisi yhtä ainoata merkkiä siihen itse laittanut tai edes ollut sitä laatimassa muutenkaan. Asiakirjan julkaiseminen kuitenkin yleensä tarvitsee jonkun allekirjoittajaksi.

Truehum kirjoitti:

vaikka eipä taida juuri auttaa.

Siis näistä kahdesta vastauksestani on kysymys:

Ensin Vanhapierulle näin:

Vanhapieru: "Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään."

Mistähän tuon "faktan" olet napannut?

Minä ainakaan (eikä tuntemistani taitavista -itse en ole sellainen- tanssijoista juuri kukaan) ole moista ollut luomassa. Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on...
.................................................

En mitenkään löydä tästä sellaista kohtaa, missä olisin väittänyt Arstilan yksin tehneen tuon kyseisen säännöstön, siis tanssietiketin.

Kuten myöhemmässä vastauksessani Päiville totean, en muita nimiä muista ko. asiakirjassa laatijoiden kohdalla nähneeni.

Sensijaan edelleen olen sitä mieltä, että taitavien tanssijoiden enemmistö ei ole mitenkään järjestäytyneenä joukkona ole ollut laatimassa säännöstöä. Riippuu tietysti siitäkin, miten laajaksi katsoo sen taitavien tanssijoiden joukon. Jos on sitä mieltä, että sellaisia on Suomessa tuolloin ollut vain vaikkapa kymmenen kappaletta, voisi ajatella näiden (enemmistö siis esim. 6-9 kpl) jossakin tuon merkeissä kokoontuneen. Mitään sellaista en kuitenkaan kykene muistamaan ainakaan tuon asiakirjan osalta.


Ja sitten Päiville näin:

Enpä enää muista, mistä se etikettiasiakirja silloin erittäin monta vuotta sitten sattui löytymään.

Silloin ei vielä edes googletettu.

En ole laittanut minnekään ylös. Sen vain muistan, mitä pääosin sisälsi, ja että Arstilan "allekirjoitus" siinä oli.

Koska muita nimiä ei ollut näkyvissä, on luonnollista olettaa allekirjoittaja vastuulliseksi.

Mitään suurta tanssinharrastajien joukkoa sen takana en osaa hahmottaa. Enhän silloin edes vielä kovin paljon tanssijoita sieltä eliitin puolelta tuntenutkaan.
................................................

Edelleenkään en löydä tästäkään viestistäni väittämää, että Arstila olisi yksinään tanssietiketin laatinut.

Luin moneen kertaan. Missähän se siellä piilossa mahtaa olla?

Vastuullinen -sana ei sisällä sellaista väitettä.

Joku voi olla asiakirjasta allekirjoituksellaan vastuussa, vaikka ei olisi yhtä ainoata merkkiä siihen itse laittanut tai edes ollut sitä laatimassa muutenkaan. Asiakirjan julkaiseminen kuitenkin yleensä tarvitsee jonkun allekirjoittajaksi.

Lue lisää

"En mitenkään löydä tästä sellaista kohtaa, missä olisin väittänyt Arstilan yksin tehneen tuon kyseisen säännöstön, siis tanssietiketin."

Tässä lauseessa _mielestäni_ nimen omaan niin väitit, eikä muu teksti asiaa kumonnut, vaikka kuinka sellaista yritin etsiä:
"Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..."

En katso itseäni syylliseksi siihen, että olet ilmaissut itsesi epäselvästi. Aidosti yritin löytää kirjoituksesta oikeata tietoa, mutta kun en sitä löytänyt, katsoin aiheelliseksi itse kertoa sen.


Vielä jäi mietityttämään mitä tällä lauseella sitten tarkoitit: "Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..." Mitä tarkoitat isällä tässä kohtaa?

Truehum kirjoitti:

...mitähän nimimerkki aiempiin kommenteihin mahtaa tällä tarkoittaa: "Monelta loppuu taidoillaan kehuskelu, kun tosiasiat selviät."

Minä ainakaan en ole kuullut kenenkään tuntemani tai muuten tapaamani (kokeneenkaan) tanssijan kehuvan taidoillaan. Tunnen sentään tuhansia tanssijoita, joista melko moni on menestynyt sekä kilpailijoina että opettajina (jotkut valmentajina ja ohjaajina myös).

Usean sellaisen kanssa tanssinkin säännöllisesti.

Näinköhän olet liikkeellä vain olettamusten varassa tai sitten liikut vääränlaisessa seurassa.

Lue lisää

"Minä ainakaan en ole kuullut kenenkään tuntemani tai muuten tapaamani (kokeneenkaan) tanssijan kehuvan taidoillaan."

Et ehkä ole kuullutkaan, jos et kuule ajatuksiasi...

Sen sijaan lukea siitä, että huonot hakeutukoot oman tasoiseensa tanssiseuraan, saa lukea tälläkin palstalla lähes päivittäin. Jos ei noin suorasanaisesti, niin ainakin rivien välistä tuo paistaa varsin selvästi.

Truehum kirjoitti:

vaikka eipä taida juuri auttaa.

Siis näistä kahdesta vastauksestani on kysymys:

Ensin Vanhapierulle näin:

Vanhapieru: "Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään."

Mistähän tuon "faktan" olet napannut?

Minä ainakaan (eikä tuntemistani taitavista -itse en ole sellainen- tanssijoista juuri kukaan) ole moista ollut luomassa. Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on...
.................................................

En mitenkään löydä tästä sellaista kohtaa, missä olisin väittänyt Arstilan yksin tehneen tuon kyseisen säännöstön, siis tanssietiketin.

Kuten myöhemmässä vastauksessani Päiville totean, en muita nimiä muista ko. asiakirjassa laatijoiden kohdalla nähneeni.

Sensijaan edelleen olen sitä mieltä, että taitavien tanssijoiden enemmistö ei ole mitenkään järjestäytyneenä joukkona ole ollut laatimassa säännöstöä. Riippuu tietysti siitäkin, miten laajaksi katsoo sen taitavien tanssijoiden joukon. Jos on sitä mieltä, että sellaisia on Suomessa tuolloin ollut vain vaikkapa kymmenen kappaletta, voisi ajatella näiden (enemmistö siis esim. 6-9 kpl) jossakin tuon merkeissä kokoontuneen. Mitään sellaista en kuitenkaan kykene muistamaan ainakaan tuon asiakirjan osalta.


Ja sitten Päiville näin:

Enpä enää muista, mistä se etikettiasiakirja silloin erittäin monta vuotta sitten sattui löytymään.

Silloin ei vielä edes googletettu.

En ole laittanut minnekään ylös. Sen vain muistan, mitä pääosin sisälsi, ja että Arstilan "allekirjoitus" siinä oli.

Koska muita nimiä ei ollut näkyvissä, on luonnollista olettaa allekirjoittaja vastuulliseksi.

Mitään suurta tanssinharrastajien joukkoa sen takana en osaa hahmottaa. Enhän silloin edes vielä kovin paljon tanssijoita sieltä eliitin puolelta tuntenutkaan.
................................................

Edelleenkään en löydä tästäkään viestistäni väittämää, että Arstila olisi yksinään tanssietiketin laatinut.

Luin moneen kertaan. Missähän se siellä piilossa mahtaa olla?

Vastuullinen -sana ei sisällä sellaista väitettä.

Joku voi olla asiakirjasta allekirjoituksellaan vastuussa, vaikka ei olisi yhtä ainoata merkkiä siihen itse laittanut tai edes ollut sitä laatimassa muutenkaan. Asiakirjan julkaiseminen kuitenkin yleensä tarvitsee jonkun allekirjoittajaksi.

Lue lisää

Esitit asian kyllä riittävän selkeästi. Jos joku ei ymmärrä, niin sillehän ei mitään voi.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

"En mitenkään löydä tästä sellaista kohtaa, missä olisin väittänyt Arstilan yksin tehneen tuon kyseisen säännöstön, siis tanssietiketin."

Tässä lauseessa _mielestäni_ nimen omaan niin väitit, eikä muu teksti asiaa kumonnut, vaikka kuinka sellaista yritin etsiä:
"Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..."

En katso itseäni syylliseksi siihen, että olet ilmaissut itsesi epäselvästi. Aidosti yritin löytää kirjoituksesta oikeata tietoa, mutta kun en sitä löytänyt, katsoin aiheelliseksi itse kertoa sen.


Vielä jäi mietityttämään mitä tällä lauseella sitten tarkoitit: "Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..." Mitä tarkoitat isällä tässä kohtaa?

Lue lisää

Aivan turha on yrittää mitään asian eteen enää tehdä.

Saan muutenkin taistella väittämiäsi vastaan vähintään riittävästi.

Jos joku tahallaan haluaa ymmärtää asioita väärin, ei ole mitään tehtävissä.

En tällekään palstalle ole koskaan tullut riidelläkseni, mutta merkillinen intohimo joillakin näyttää kuitenkin siihen suuntaan olevan. Minulla ei.

tanssietiketistä kirjoitti:

Esitit asian kyllä riittävän selkeästi. Jos joku ei ymmärrä, niin sillehän ei mitään voi.

Jos vastapuolena on kaikkitietävä jumalolento, joka ei voi olla kaikentietävänä koskaan väärässä, niin ei meidän tavallisten maallisten kannata vängätä vastaan.

Selitit asianomaiselle näkemyksesi varsin selkeästi. Itselleni jää myös käsitys siitä, että Arstila on tanssietiketin isä tämän ylimaallisen yli-ihmisen kirjoittaman mukaan.

löytyy läheltä kirjoitti:

"Minä ainakaan en ole kuullut kenenkään tuntemani tai muuten tapaamani (kokeneenkaan) tanssijan kehuvan taidoillaan."

Et ehkä ole kuullutkaan, jos et kuule ajatuksiasi...

Sen sijaan lukea siitä, että huonot hakeutukoot oman tasoiseensa tanssiseuraan, saa lukea tälläkin palstalla lähes päivittäin. Jos ei noin suorasanaisesti, niin ainakin rivien välistä tuo paistaa varsin selvästi.

Lue lisää

Nimimerkille "löytyy läheltä siis:

Kateus on kalvava tauti ja alemmuudentunne sitä pahentaa.

Yritä silti kestää!

Objektiivisuutta en sinulle toivota, koska siihen et kykene missään tapauksessa.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

"En mitenkään löydä tästä sellaista kohtaa, missä olisin väittänyt Arstilan yksin tehneen tuon kyseisen säännöstön, siis tanssietiketin."

Tässä lauseessa _mielestäni_ nimen omaan niin väitit, eikä muu teksti asiaa kumonnut, vaikka kuinka sellaista yritin etsiä:
"Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..."

En katso itseäni syylliseksi siihen, että olet ilmaissut itsesi epäselvästi. Aidosti yritin löytää kirjoituksesta oikeata tietoa, mutta kun en sitä löytänyt, katsoin aiheelliseksi itse kertoa sen.


Vielä jäi mietityttämään mitä tällä lauseella sitten tarkoitit: "Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..." Mitä tarkoitat isällä tässä kohtaa?

Lue lisää

"Jos joku tahallaan haluaa ymmärtää asioita väärin, ei ole mitään tehtävissä."

Väärinymmärrykseni EI ollut tahallista!!!

"En tällekään palstalle ole koskaan tullut riidelläkseni, mutta merkillinen intohimo joillakin näyttää kuitenkin siihen suuntaan olevan."

En vastannut riidelläkseni vaan oikaistakseni väärän käsityksen!

tanssijoista kirjoitti:

"Mitäs ne todelliset tanssijat sitten ovat? Niitäkö jotka treenaavat kilpailumielessä?"

Niitä, jotka ehtivät ja joiden kyvyt mahdollistavat heidän treenaamisensa todellisiksi tekijöiksi tanssissa. Ei välttämättä kilpailumielessä, ainakaan silloin, kun juuttuvat kisoissa säännöllisesti viimeisiksi.


"Moni harrastaja tyytyy lavatansseihin riittävälle tasolle ja kiertää muutaman vuoden välein samat kurssit ja leirit lähinnä sosiaalisista syistä."

Syyhän tuokin. Monesti todellinen syy tuohon "riittävälle tasolle" juuttumiseen on henkilökohtainen fyysinen suorituskyky, joka vain ei mahdollista etenemistä tanssissa, vaikka treenaisikin säännöllisesti.

"Voimakas taitojen kehittäminen ei kiinnosta kaikkia, eikä kaikilla ole kilpailuviettiä."

Moni tanssissa menestymätön monesti vetoaa tuohon. Tosiasia vain lähes yhtä monesti on se, että ovat huomanneet sen, ettei heistä yksinkertaisesti ole tanssijoiksi.

"Heille tanssiminen on keino ylläpitää ja luoda sosiaalisia suhteita ja pitää kuntoa yllä. Tanssiminen sinällään ei ole heille harrastuksen tarkoitus."

Kun ei ole tanssijan kykyjä, niin ei ole. Silloin on helppo vedota muihin syihin, miksi sinnittelee mukana.

Lue lisää

Väitätkö sinä, että kaikki haluaisivat olla kaikessa parempia? Minä puolestani väitän, että suurimmalle osalle ihmisistä harrastukseen katsomatta riittää joku tietty taso, jolla he nauttivat olostaan, eivätkä halua sen paremmaksi tullakaan. Itselläni on ainakin useita harrastuksia, joissa en halua nykytasoani paremmaksi tulla, mutta nautin kuitenkin harrastamisesta. Näitä ovat minulla mm. lavatanssit, golf, uinti, kitaran soitto ja karaoke. Eikä se ole suorituskyvyn riittävyydestä kiinni. Ei vaan kiinnosta tulla paremmaksi. Minä en nauti sellaisesta harrastamisesta yhtään, jossa pitää koko ajan vaan parantaa ja parantaa jotain taitoa. Harrastaminen on minulle ajankulua, mielen virkistystä, kunnon ylläpitämistä ja sosiaalista toimintaa. Ei todellakaan mikään pätemiskeino. Ehkä sellaisen ihmisen, joka ei koe olevansa arvostettu työelämässä tai muuten ihmisenä, pitää yrittää tulla harrastuksissaan koko ajan paremmaksi.

Truehum kirjoitti:

Tottahan tuota pohdiskelua plataanipuiden alla voi harrastaa vaikka kuinka syvällisesti, mutta jos nyt ihan vain arkisesta lavatanssimisesta (tai jos niin halutaan, miksei r'n's siihen mukaanlukien) puhutaan, on oikea/todellinen tanssija sellainen, joka osaa tuottaa tanssiharrastuksestaan riittävästi iloa ja nautintoa sekä itselleen että muille.

Tasoja on monenlaisia ja -laatuisia, joten tuon määritelmän mukainen todellinen tanssija ei vättämättä kykene noita tavoitteita ilon ja nautinnon suhteen kaikilla tasoilla saavuttamaan.

Todellinen tanssija siis voi olla näkökulmasta riippuen sellainenkin, jonka tuottama ilo ulottuu vai hyvin pieneen piiriin. Ei pidä sitäkään tuomita.

Lue lisää

Hei voisitteko vielä kerran alkaa pohtia,mikä on todellisen osaavan tanssijan henkinen olemus sen syvällisimmällä tasolla.
Ja hei True käytätkö harjoitellessasi tanssilenkkareita ? Onko ne hyvät?

vielä kerran kirjoitti:

Hei voisitteko vielä kerran alkaa pohtia,mikä on todellisen osaavan tanssijan henkinen olemus sen syvällisimmällä tasolla.
Ja hei True käytätkö harjoitellessasi tanssilenkkareita ? Onko ne hyvät?

Lue lisää

Tämä bugg-säie on jo aivan liian "syvä" ja paikoitellen melko syvältäkin, joten kannattaisi ehkä avata uusi aihe. Johan tämä putoaa kolmossivulle ihan kohta kuitenkin.

Vastaan silti:

Käytän tanssilenkkareita harjoituksissa, kuten varsin suuri osa enemmän tanssineista ja nykyisin moni jo heti aloittaessaan käyttää.

Ensimmäiset lenkkarini olivat Capezio-merkkiset. Kohtalaiset, mutta en oiken ollut tyytyväinen. Niinpä nuo toissajoulukuussa näkyivät jääneen (alitajunnanko ohjauksesta?) Auran Nuortentalolle leirin jälkeen. Toivottavasti saivat hyvän kodin!

Sittemmin olen hankkinut kevyemmät ja pehmeämmät, Le Papillon-merkkiset. Vallan mukavat ja perhosenkeveät -nimensä mukaisesti. Näitä käytän jokseenkin aina. Melkeinpä vain ravintolakeikoille laitan enää Bleyerit.

Molemmat toimivat hyvin jokseenkin kaikilla lattioilla.

Truehum kirjoitti:

Vanhapieru: "Taitavien tanssijoiden enemmistö on aktiivisesti ollut luomassa käyttäytymissääntöjä ja etikettejä lavoille, joihin kuuluu mm. tanssiminen kaikkien kanssa aina kun pyydetään."

Mistähän tuon "faktan" olet napannut?

Minä ainakaan (eikä tuntemistani taitavista -itse en ole sellainen- tanssijoista juuri kukaan) ole moista ollut luomassa. Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on.

En kannata minkäänlaista keinotekoista tasa-arvokuvittelua tanssimaailmassakaan -ei se ole todellisuutta missään muuallakaan. Ihmiset ovat erilaisia, ja siihen kuuluu myös eritasoisuus.

Siitä huolimatta lähden jokseenkin aina kun haetaan, olipa hakija sitten miten toivoton tapaus tahansa. Umpikänniset erikseen.

Mutta en teeskentele nauttivani sellaisesta tanssimisesta, josta nautintoa ei irtoa.

Lue lisää

"Arstila Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on."

Tästä puolihuolimattomasta heitostako jengi veti herneet nekkuun ja tosi syvälle. Näinkö on?

Anteeksi että kommentoin, vaikka viesti ei ollut osoitettu minulle, mutta vielä jäi mietityttämään jutun pointti: Miksi ihmeessä Arstila olisi tanssietiketin isä!?! Miksi juuri Arstila? Miksei esim. joku heistä kymmenistä häntä ennen ja hänen jälkeensä tanssietiketin kirjalliseen muotoon kirjanneista?


"Tämä teksi tuntuu olevan joillekin ylivoimaisen vaikea ymmärrettäväksi. Ikävä juttu, että kaikille ei ole annettu riittävästi eväitä. Yrittäkää pärjäillä kuitenkin."

Kiitos! Yritetään!

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

Anteeksi että kommentoin, vaikka viesti ei ollut osoitettu minulle, mutta vielä jäi mietityttämään jutun pointti: Miksi ihmeessä Arstila olisi tanssietiketin isä!?! Miksi juuri Arstila? Miksei esim. joku heistä kymmenistä häntä ennen ja hänen jälkeensä tanssietiketin kirjalliseen muotoon kirjanneista?


"Tämä teksi tuntuu olevan joillekin ylivoimaisen vaikea ymmärrettäväksi. Ikävä juttu, että kaikille ei ole annettu riittävästi eväitä. Yrittäkää pärjäillä kuitenkin."

Kiitos! Yritetään!

Lue lisää

Kaikki eivät ole lukeneet kaikkia maailmalla julkaistuja tekstejä -en minäkään.

Tuossa nimenomaisessa tekstissä, jonka näin silloin kauan sitten, ja jonka vain muistan, oli vain tämä yksi mieleen jäänyt nimi.

Koska myös tiedän ko. henkilön tuonkaltaisissa puuhissa olleen näkyvästi ja aktiivisesti mukana kauan. Käytin hänen, ainoan nimenkirjoittajan, nimeään tässä "isäkysymyksessä".

Olisiko pitänyt keksiä joku täysin fiktiivinen henkilö muka kyseisen asiakirjan allekirjoittajaksi?

Sitä "hyvien tanssijoiden enemmistöä" vaikkapa vuosilta n-nn ainakin olisi ollut vaikeata määritellä. Se nimittäin ei takuulla edes ole totuus, kuten sanoin ja siksi mainitsin tämän asiakirjan.

Enää en tästä viitsi.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

Anteeksi että kommentoin, vaikka viesti ei ollut osoitettu minulle, mutta vielä jäi mietityttämään jutun pointti: Miksi ihmeessä Arstila olisi tanssietiketin isä!?! Miksi juuri Arstila? Miksei esim. joku heistä kymmenistä häntä ennen ja hänen jälkeensä tanssietiketin kirjalliseen muotoon kirjanneista?


"Tämä teksi tuntuu olevan joillekin ylivoimaisen vaikea ymmärrettäväksi. Ikävä juttu, että kaikille ei ole annettu riittävästi eväitä. Yrittäkää pärjäillä kuitenkin."

Kiitos! Yritetään!

Lue lisää

Voi kuinka sinnikkäästi olet tuonut esiin sen todellisuuden miten asia oikeasti on. Eli eihän tosiaan kukaan Timo tai muukaan yksilö ole kaiken takana. Vaan ihmiset itse ja pitkän pitkä aikakausi innoituksen takana.

Takertuminen yhteen paaluun ajatuksissa on näköalattomuutta ja ehkä naivia "pilkutusta".

Tosin Timo on totta vie monen innoituksen tukija ansioikkaasti ja tiedä vaikka minkä tyylisuunnan isä onkaan ennemmin tai myöhemmin.? Etiketistä puhumattakaan!!

nm: etiketti elää elämästä.

"antiikki " kirjoitti:

Voi kuinka sinnikkäästi olet tuonut esiin sen todellisuuden miten asia oikeasti on. Eli eihän tosiaan kukaan Timo tai muukaan yksilö ole kaiken takana. Vaan ihmiset itse ja pitkän pitkä aikakausi innoituksen takana.

Takertuminen yhteen paaluun ajatuksissa on näköalattomuutta ja ehkä naivia "pilkutusta".

Tosin Timo on totta vie monen innoituksen tukija ansioikkaasti ja tiedä vaikka minkä tyylisuunnan isä onkaan ennemmin tai myöhemmin.? Etiketistä puhumattakaan!!

nm: etiketti elää elämästä.

Lue lisää

Mene herranjestas kouluun, vaikka ala-asteelle! Opettavat siellä lukemaan.

En missään vaiheessa ole väittänyt Arstilan yksin luoneen tanssietikettiä.

Kuka tahansa edes jotenkuten normaalilla järjenjuoksulla varustettu olisi jo lopultakin näin monen selittämisen jälkeen tajunnut.

Sinä reppana et siis koskaan. Valitan!

Truehum kirjoitti:

Mene herranjestas kouluun, vaikka ala-asteelle! Opettavat siellä lukemaan.

En missään vaiheessa ole väittänyt Arstilan yksin luoneen tanssietikettiä.

Kuka tahansa edes jotenkuten normaalilla järjenjuoksulla varustettu olisi jo lopultakin näin monen selittämisen jälkeen tajunnut.

Sinä reppana et siis koskaan. Valitan!

Lue lisää

Olihan se sinun kirjoittamasi lause selvästi "ehkä"-(kai)muotoinen. Ja viittasi selvästi julkistamiseen. Se nyt jostain syystä halutaan lukea absoluuttisena totuutena ja kaiken lisäksi väärin. En ymmärrä mistä syystä selvästi varauksellinen lause luetaan niin kuin se on nyt luettu. Kysymyksessä on myös selvää tarkoitushakuisuutta.

Truehum kirjoitti:

Kaikki eivät ole lukeneet kaikkia maailmalla julkaistuja tekstejä -en minäkään.

Tuossa nimenomaisessa tekstissä, jonka näin silloin kauan sitten, ja jonka vain muistan, oli vain tämä yksi mieleen jäänyt nimi.

Koska myös tiedän ko. henkilön tuonkaltaisissa puuhissa olleen näkyvästi ja aktiivisesti mukana kauan. Käytin hänen, ainoan nimenkirjoittajan, nimeään tässä "isäkysymyksessä".

Olisiko pitänyt keksiä joku täysin fiktiivinen henkilö muka kyseisen asiakirjan allekirjoittajaksi?

Sitä "hyvien tanssijoiden enemmistöä" vaikkapa vuosilta n-nn ainakin olisi ollut vaikeata määritellä. Se nimittäin ei takuulla edes ole totuus, kuten sanoin ja siksi mainitsin tämän asiakirjan.

Enää en tästä viitsi.

Lue lisää

"Kaikki eivät ole lukeneet kaikkia maailmalla julkaistuja tekstejä -en minäkään.

Tuossa nimenomaisessa tekstissä, jonka näin silloin kauan sitten, ja jonka vain muistan, oli vain tämä yksi mieleen jäänyt nimi.

Koska myös tiedän ko. henkilön tuonkaltaisissa puuhissa olleen näkyvästi ja aktiivisesti mukana kauan. Käytin hänen, ainoan nimenkirjoittajan, nimeään tässä "isäkysymyksessä"."



Minusta on hassua, että noin lukeneella miehellä käy edes mielessä, että kukaan muu ei olisi ikinä ennen Timoa tanssietikettiä kirjalliseen muotoon saattanut!

Jonkinlaista kriittisyyttä väitteiden ja niiden esittämistavan suhteen odottaisin noinkin lukeneelta mieheltä. Jos tietysti muiltakin.

Minä en ole montaa kirjaa lukenut, mutta silti osaan jopa ihan nimeltä mainita, että ainakin Vekarias Niemelä ja Åke Blomqvist ovat opuksissaan suomalaisen tanssietiketin auki kirjoittaneet. Ja heitä ennen ja heidän jälkeensä moni on näin tanssiaiheisissa kirjoissaan tehnyt. Samoin aiheeseen liityen on kirjoitettu ainakin yksi väitöskirja. Tosin sen julkaisu saattaa ajoittua himpun Timon nettipläjäystä myöhempään ajankohtaan.

Tänä päivänähän nettissä julkaistuilla dokumenteilla on helpostikin suurempi painoarvo kuin kirjoilla, mutta 10-15 vuotta sitten verkossa ollutta dokumenttia ovat nähneet hyvin harvat, joten sille en kovin kovin suurta painoa pistäisi.

Tämän päivän merkittäväksi tietolähteeksi suomalaisen tanssietiketin suhteen näen Matti Jokisen tanssietiketin Tanssinetissä. Muitakin etikettejä verkosta löytyy, mutta tuo lienee kattavin.

tarkoitushaku kirjoitti:

Olihan se sinun kirjoittamasi lause selvästi "ehkä"-(kai)muotoinen. Ja viittasi selvästi julkistamiseen. Se nyt jostain syystä halutaan lukea absoluuttisena totuutena ja kaiken lisäksi väärin. En ymmärrä mistä syystä selvästi varauksellinen lause luetaan niin kuin se on nyt luettu. Kysymyksessä on myös selvää tarkoitushakuisuutta.

Lue lisää

Kannattaakohan jostain helvetin lauseen (väärin)tulkinnasta nostaa hirveää haloota. Kuka per*ele näitä sepustuksia lukee kuin piru raamattua, joka pilkun paikkaa nussien. Keskustelu, ---tanan torvelot, on sitä varten, että asiat, tulkinnat ym. voidaan jatkokeskusteluilla selvittää. Sitä varten täällä on sitä bittitilaa. Se on hieman eri asia, jos asioita tahallisesti aletaan vääristellä. Sitäkin tietysti tapahtuu, mutta tässä tapauksessa siitä ei ainakaan ollut kysymys.

vanhapieru kirjoitti:

Kannattaakohan jostain helvetin lauseen (väärin)tulkinnasta nostaa hirveää haloota. Kuka per*ele näitä sepustuksia lukee kuin piru raamattua, joka pilkun paikkaa nussien. Keskustelu, ---tanan torvelot, on sitä varten, että asiat, tulkinnat ym. voidaan jatkokeskusteluilla selvittää. Sitä varten täällä on sitä bittitilaa. Se on hieman eri asia, jos asioita tahallisesti aletaan vääristellä. Sitäkin tietysti tapahtuu, mutta tässä tapauksessa siitä ei ainakaan ollut kysymys.

Lue lisää

Mitenkähän nämä teidän viime päivien lapselliset höpinänne liittyvät säikeen teemaan?

Jarmo P kirjoitti:

Mitenkähän nämä teidän viime päivien lapselliset höpinänne liittyvät säikeen teemaan?

Keskustelulla on usein valitettava(?) tapa rönsyillä. Palvelimen muoto valitettavasti ei oikein mukaudu sellaiseen.

Onpa täällä typerämpiäkin keskusteluja saatettu nähdä, toisinaan ihan allekirjoittaneenkin toimesta.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

Keskustelulla on usein valitettava(?) tapa rönsyillä. Palvelimen muoto valitettavasti ei oikein mukaudu sellaiseen.

Onpa täällä typerämpiäkin keskusteluja saatettu nähdä, toisinaan ihan allekirjoittaneenkin toimesta.

Lue lisää

päivi ,niimpä juuri ja kiva että olet olemassa... rikkautta ja rakkautta tähän sylintäydeltä olevaan aihepiiriin.

Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

"Kaikki eivät ole lukeneet kaikkia maailmalla julkaistuja tekstejä -en minäkään.

Tuossa nimenomaisessa tekstissä, jonka näin silloin kauan sitten, ja jonka vain muistan, oli vain tämä yksi mieleen jäänyt nimi.

Koska myös tiedän ko. henkilön tuonkaltaisissa puuhissa olleen näkyvästi ja aktiivisesti mukana kauan. Käytin hänen, ainoan nimenkirjoittajan, nimeään tässä "isäkysymyksessä"."



Minusta on hassua, että noin lukeneella miehellä käy edes mielessä, että kukaan muu ei olisi ikinä ennen Timoa tanssietikettiä kirjalliseen muotoon saattanut!

Jonkinlaista kriittisyyttä väitteiden ja niiden esittämistavan suhteen odottaisin noinkin lukeneelta mieheltä. Jos tietysti muiltakin.

Minä en ole montaa kirjaa lukenut, mutta silti osaan jopa ihan nimeltä mainita, että ainakin Vekarias Niemelä ja Åke Blomqvist ovat opuksissaan suomalaisen tanssietiketin auki kirjoittaneet. Ja heitä ennen ja heidän jälkeensä moni on näin tanssiaiheisissa kirjoissaan tehnyt. Samoin aiheeseen liityen on kirjoitettu ainakin yksi väitöskirja. Tosin sen julkaisu saattaa ajoittua himpun Timon nettipläjäystä myöhempään ajankohtaan.

Tänä päivänähän nettissä julkaistuilla dokumenteilla on helpostikin suurempi painoarvo kuin kirjoilla, mutta 10-15 vuotta sitten verkossa ollutta dokumenttia ovat nähneet hyvin harvat, joten sille en kovin kovin suurta painoa pistäisi.

Tämän päivän merkittäväksi tietolähteeksi suomalaisen tanssietiketin suhteen näen Matti Jokisen tanssietiketin Tanssinetissä. Muitakin etikettejä verkosta löytyy, mutta tuo lienee kattavin.

Lue lisää

"Tänä päivänähän nettissä julkaistuilla dokumenteilla on helpostikin suurempi painoarvo kuin kirjoilla, mutta 10-15 vuotta sitten verkossa ollutta dokumenttia ovat nähneet hyvin harvat, joten sille en kovin kovin suurta painoa pistäisi"

Historian kirjoituksen kannalta netti on hankala lähde, kun nettidokkareissa on harvoin käytetty lähdeviitteitä. Lukijan on vaikea päätellä, mikä on esimerkiksi monessa eri nettilähteessä esiintyvän saman asian alkuperäinen, primäärilähde.

Nettitekstejä ei voi tarkastella ilman lähdeaparaattia lähdekriittisesti.

Se että nimimerkki 'Truehum' kirjoitti seuraavasti:

"Tuossa nimenomaisessa tekstissä, jonka näin silloin kauan sitten, ja jonka vain muistan, oli vain tämä yksi mieleen jäänyt nimi."

On puhtaasti yhden miehen muistikuva asiasta, jonka hän uskoo nähneensä. Muistikuvat eivät ole aina luotettavimmista päästä lähteinä, varsinkin kun asiakirjan näkemisestä on jo aikaa ja muistikuviin on saattanut sekaantua myöhempiä näkemyksiä.

Tässä on muutama linkki lähdekritiikin määrittelyyn erityisesti netin näkökulmasta:

http://www.htk.fi/kirjasto/kritiikki.htm

http://www.elisanet.fi/~d633165/lahdekritiikki/

Kommentteja taas kirjoitti:

"Tänä päivänähän nettissä julkaistuilla dokumenteilla on helpostikin suurempi painoarvo kuin kirjoilla, mutta 10-15 vuotta sitten verkossa ollutta dokumenttia ovat nähneet hyvin harvat, joten sille en kovin kovin suurta painoa pistäisi"

Historian kirjoituksen kannalta netti on hankala lähde, kun nettidokkareissa on harvoin käytetty lähdeviitteitä. Lukijan on vaikea päätellä, mikä on esimerkiksi monessa eri nettilähteessä esiintyvän saman asian alkuperäinen, primäärilähde.

Nettitekstejä ei voi tarkastella ilman lähdeaparaattia lähdekriittisesti.

Se että nimimerkki 'Truehum' kirjoitti seuraavasti:

"Tuossa nimenomaisessa tekstissä, jonka näin silloin kauan sitten, ja jonka vain muistan, oli vain tämä yksi mieleen jäänyt nimi."

On puhtaasti yhden miehen muistikuva asiasta, jonka hän uskoo nähneensä. Muistikuvat eivät ole aina luotettavimmista päästä lähteinä, varsinkin kun asiakirjan näkemisestä on jo aikaa ja muistikuviin on saattanut sekaantua myöhempiä näkemyksiä.

Tässä on muutama linkki lähdekritiikin määrittelyyn erityisesti netin näkökulmasta:

http://www.htk.fi/kirjasto/kritiikki.htm

http://www.elisanet.fi/~d633165/lahdekritiikki/

Lue lisää

Ei minun käsittääkseni kukaan tässä säikeessä ole ollut historiallista dokumenttia tekemässä tai jotakin yksittäistä asiakirjaa sellaiseksi väittämässä tai vahvistamassa. En minäkään sentään niin tyhmä ole, että sellaista yrittäisin.

Otetaanpa järki käteen ja jonkinlainen suhteellisuudentaju käyttöön.

Truehum kirjoitti:

Ei minun käsittääkseni kukaan tässä säikeessä ole ollut historiallista dokumenttia tekemässä tai jotakin yksittäistä asiakirjaa sellaiseksi väittämässä tai vahvistamassa. En minäkään sentään niin tyhmä ole, että sellaista yrittäisin.

Otetaanpa järki käteen ja jonkinlainen suhteellisuudentaju käyttöön.

Lue lisää

"Ei minun käsittääkseni kukaan tässä säikeessä ole ollut historiallista dokumenttia tekemässä tai jotakin yksittäistä asiakirjaa sellaiseksi väittämässä tai vahvistamassa. En minäkään sentään niin tyhmä ole, että sellaista yrittäisin."

Väitteesi perustuu muistikuvaasi, jonka perusteella väität jonkin olevan jotain.

Tuo pelkästään on jo tapahtuneen (tanssietiketin) historian kannalta lähdetieto, jonka oikeellisuutta on syytä arvioida kriittisesti, kuten täällä on tehtykin.

Mikä siis on ongelma? Sekö, että me muut olemme niin tyhmiä vai se, että koetat selittää tekstisi parhaiten päin, kun huomasit puhuneesi ympäripyöreitä?

ja muistikuvista kirjoitti:

"Ei minun käsittääkseni kukaan tässä säikeessä ole ollut historiallista dokumenttia tekemässä tai jotakin yksittäistä asiakirjaa sellaiseksi väittämässä tai vahvistamassa. En minäkään sentään niin tyhmä ole, että sellaista yrittäisin."

Väitteesi perustuu muistikuvaasi, jonka perusteella väität jonkin olevan jotain.

Tuo pelkästään on jo tapahtuneen (tanssietiketin) historian kannalta lähdetieto, jonka oikeellisuutta on syytä arvioida kriittisesti, kuten täällä on tehtykin.

Mikä siis on ongelma? Sekö, että me muut olemme niin tyhmiä vai se, että koetat selittää tekstisi parhaiten päin, kun huomasit puhuneesi ympäripyöreitä?

Lue lisää

Jäitä hattuun.

Humppiksen teksti jo alkuperäisessä muodossa oli ehkä muodossa, ja käsitykseni mukaan humppis on juuri tätä seikkaa yrittänyt tuoda esille, vaikka useat muut kommentoijat ovat käsittäneet humppiksen esittäneen asian ehdottomana totuutena.

Ajatelkaa hiukan järjellä lauseen sisältöä silloin kun siinä on selkeästi "kai" sana. Minä olen ainakin oppinut sen että "kai" on "ehkä" sanan synonyymi.

Jotenkin kummallista on, kun jo alkujaan ympäripyöreää Humppiksen tekstiä kommentoidaan kuin se olisi esitetty absoluuttisena totuutena.

Humppiksen teksti olisi antanut hyvän lähtökohdan laajempaankin keskusteluun tanssietikettiin liittyvistä asioista ja taustoista, kun siihen olisi osattu oikein suhtautua.

Nyt jotenkin tuntuu siltä että lausetta on aivan tarkoitushakuisesti käytetty Humppista vastaan. Kun halutaan lyödä niin ase tehdään vaikka väkisin vääntämällä.

Jäitä hattuun kirjoitti:

Jäitä hattuun.

Humppiksen teksti jo alkuperäisessä muodossa oli ehkä muodossa, ja käsitykseni mukaan humppis on juuri tätä seikkaa yrittänyt tuoda esille, vaikka useat muut kommentoijat ovat käsittäneet humppiksen esittäneen asian ehdottomana totuutena.

Ajatelkaa hiukan järjellä lauseen sisältöä silloin kun siinä on selkeästi "kai" sana. Minä olen ainakin oppinut sen että "kai" on "ehkä" sanan synonyymi.

Jotenkin kummallista on, kun jo alkujaan ympäripyöreää Humppiksen tekstiä kommentoidaan kuin se olisi esitetty absoluuttisena totuutena.

Humppiksen teksti olisi antanut hyvän lähtökohdan laajempaankin keskusteluun tanssietikettiin liittyvistä asioista ja taustoista, kun siihen olisi osattu oikein suhtautua.

Nyt jotenkin tuntuu siltä että lausetta on aivan tarkoitushakuisesti käytetty Humppista vastaan. Kun halutaan lyödä niin ase tehdään vaikka väkisin vääntämällä.

Lue lisää

Kuulostaa ihan Humppiksen omalta tekstiltä...

Mitäs menee tuollaisia ylipäätään missään muodossa esittämään. Olisi ollut jankkaamatta ja selittelemättä tekemäänsä virhettä muka niin, ettei hän nyt tarkoittanutkaan sitä mitä kirjoitti.

Välillä väärässäolo tekee hyvää. Vai pitääkö tässä kaikki tekstit jatkossa varustaa lisäyksillä: kai, arvelisin, luulisin, uskoisin, luultavasti näin jne., jotta voi väittää ollessaan väärässä, olleensa pohjimmiltaan oikeassa?!

Se siitä, eikä enempää.

Jos joku kertoo muille yleisen käytännön, se ei *todellakaan* tarkoita että hän olisi kyseisen käytännön isä.

Jos minä kirjoitan vaikkapa lehteen "Saudi-Arabiassa naiset käyttävät huntua liikkuessaan ulkona" - niin olenko minä yhtäkkiä huntu-etiketin isä?

Arstilan nimen tuominen esiin "kai tanssietiketin isänä" on yksinkertaisesti väärää tietoa - älä vedä hernettä nenään kun joku korjaa erehdyksesi.

selittää kirjoitti:

Kuulostaa ihan Humppiksen omalta tekstiltä...

Mitäs menee tuollaisia ylipäätään missään muodossa esittämään. Olisi ollut jankkaamatta ja selittelemättä tekemäänsä virhettä muka niin, ettei hän nyt tarkoittanutkaan sitä mitä kirjoitti.

Välillä väärässäolo tekee hyvää. Vai pitääkö tässä kaikki tekstit jatkossa varustaa lisäyksillä: kai, arvelisin, luulisin, uskoisin, luultavasti näin jne., jotta voi väittää ollessaan väärässä, olleensa pohjimmiltaan oikeassa?!

Se siitä, eikä enempää.

Lue lisää

...vastaatko teostasi?

Nimimerkki selittää sanoo: "Kuulostaa ihan Humppiksen omalta tekstiltä... "

Siis väität, että en pysy sanojeni takana, vaan käytän väärää nimimerkkiä?

Mieti vähän, ketä syytät!

Jos sinulla on kanttia tuollaista väittää, kerro, kuka itse olet! Tai sitten rekisteröidy!

Jos noista et kumpaakaan tee, osoitat kaikille, että et ole ihmisenä juuri minkään arvoinen.

Sitten itse asiaan: Todellakaan en ole hetkeäkään väittänyt mitään varsinaista, vuorenvarmaa faktaa tai virallista dokumenttia kirjoittaneeni.

Sitäpaitsi, kukahan täällä sellaista on edes oikeutettu esittämään, ellei ole todistettavasti kyseisen alan asiantuntija?

Tämä on keskustelupalsta, jolle luonteenomaista -muiden vastaavien tavoin- on tarjota mahdollisuus keskusteluun.

Tämä tuntuu kuitenkin poikkeavan useista muista siinä, että täällä muutamat kirjoittajat lähinnä paneutuvat solvauksiin, vääristelyyn ja syyttelyihin.

Jospa paneutuisit vähäksi aikaa omien arvojesi punnitsemiseen ja vasta sitten palaisit areenalle, jos vielä siltä tuntuu.

... kirjoitti:

Jos joku kertoo muille yleisen käytännön, se ei *todellakaan* tarkoita että hän olisi kyseisen käytännön isä.

Jos minä kirjoitan vaikkapa lehteen "Saudi-Arabiassa naiset käyttävät huntua liikkuessaan ulkona" - niin olenko minä yhtäkkiä huntu-etiketin isä?

Arstilan nimen tuominen esiin "kai tanssietiketin isänä" on yksinkertaisesti väärää tietoa - älä vedä hernettä nenään kun joku korjaa erehdyksesi.

Lue lisää

Sinä, joka et edes nimimerkkiä uskaltannut laittaa, siis ... , Kirjoitit:

"Jos joku kertoo muille yleisen käytännön, se ei *todellakaan* tarkoita että hän olisi kyseisen käytännön isä."


Jospa lukisit vielä kerran. Tähän avuksi lainaus kyseisestä tekstistäni: "...Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..."

Ja tässä se, mitä yrität tarjota kirjoittamanani: "kai tanssietiketin isänä" .

Et siis huomaa eroa?

Jos luet sitten ketjua jonkin matkaa alaspäin, löydät tulkinta-apua lukutaidottomille.

Kunhan muutaman kerran lueskelet edestakaisin tuota ketjun osaa hiukan laajemmalti, saatat hyvällä onnella tosin jotakin ruveta oivaltamaan -tai sitten et.

Luulisi, että moinen asia ei tuollaista hämminkiä ainakaan normaalijärkisissä ihmisissä herättäisi, mutta outoa porukkaahan tänne on aina eksynyt. Toivottavasti nyt kuitenkin jo into loppuu.

Toivo saattaa tosin sinun tapauksessasi olla silti turha.

Truehum kirjoitti:

Sinä, joka et edes nimimerkkiä uskaltannut laittaa, siis ... , Kirjoitit:

"Jos joku kertoo muille yleisen käytännön, se ei *todellakaan* tarkoita että hän olisi kyseisen käytännön isä."


Jospa lukisit vielä kerran. Tähän avuksi lainaus kyseisestä tekstistäni: "...Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..."

Ja tässä se, mitä yrität tarjota kirjoittamanani: "kai tanssietiketin isänä" .

Et siis huomaa eroa?

Jos luet sitten ketjua jonkin matkaa alaspäin, löydät tulkinta-apua lukutaidottomille.

Kunhan muutaman kerran lueskelet edestakaisin tuota ketjun osaa hiukan laajemmalti, saatat hyvällä onnella tosin jotakin ruveta oivaltamaan -tai sitten et.

Luulisi, että moinen asia ei tuollaista hämminkiä ainakaan normaalijärkisissä ihmisissä herättäisi, mutta outoa porukkaahan tänne on aina eksynyt. Toivottavasti nyt kuitenkin jo into loppuu.

Toivo saattaa tosin sinun tapauksessasi olla silti turha.

Lue lisää

"Jospa lukisit vielä kerran. Tähän avuksi lainaus kyseisestä tekstistäni: "...Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on...""

Onpa tuo todella vaikeaa, kun pitää selittää kerta toisensa jälkeen. Täytät tuolla selittämiselläsi turhaan muutenkin tiukassa olevaa levytilaa.

Tässä sama suomeksi, niin osaat seuraavalla kerralla kertoa saman meille tyhmille kerralla ilman ziljoonaa selityskertaa:

"Timo kai sen tanssietiketin on netissä ensimmäisen kerran julkaissut, vaikka ei olekaan sitä varsinaisesti luonutkaan".

Suomeksi kirjoitti:

"Jospa lukisit vielä kerran. Tähän avuksi lainaus kyseisestä tekstistäni: "...Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on...""

Onpa tuo todella vaikeaa, kun pitää selittää kerta toisensa jälkeen. Täytät tuolla selittämiselläsi turhaan muutenkin tiukassa olevaa levytilaa.

Tässä sama suomeksi, niin osaat seuraavalla kerralla kertoa saman meille tyhmille kerralla ilman ziljoonaa selityskertaa:

"Timo kai sen tanssietiketin on netissä ensimmäisen kerran julkaissut, vaikka ei olekaan sitä varsinaisesti luonutkaan".

Lue lisää

...mallista.

Osaan kyllä mainiosti kirjoittaa kuivakkaa suomenkielistä tekstiä, jos vaikuttaa siltä, että lukijakunta on verbaalisesti rajoittunutta.

Aina en muista.

Palstan sääntöihin pitäisikin lisätä kohta, joka edellyttää vain korrektin virkakielen käyttöä keskusteluissa.

Mitenkähän moni vakituinen kirjoittaja siihen nyt pitäytyy -tai edes pystyy?

Truehum kirjoitti:

...vastaatko teostasi?

Nimimerkki selittää sanoo: "Kuulostaa ihan Humppiksen omalta tekstiltä... "

Siis väität, että en pysy sanojeni takana, vaan käytän väärää nimimerkkiä?

Mieti vähän, ketä syytät!

Jos sinulla on kanttia tuollaista väittää, kerro, kuka itse olet! Tai sitten rekisteröidy!

Jos noista et kumpaakaan tee, osoitat kaikille, että et ole ihmisenä juuri minkään arvoinen.

Sitten itse asiaan: Todellakaan en ole hetkeäkään väittänyt mitään varsinaista, vuorenvarmaa faktaa tai virallista dokumenttia kirjoittaneeni.

Sitäpaitsi, kukahan täällä sellaista on edes oikeutettu esittämään, ellei ole todistettavasti kyseisen alan asiantuntija?

Tämä on keskustelupalsta, jolle luonteenomaista -muiden vastaavien tavoin- on tarjota mahdollisuus keskusteluun.

Tämä tuntuu kuitenkin poikkeavan useista muista siinä, että täällä muutamat kirjoittajat lähinnä paneutuvat solvauksiin, vääristelyyn ja syyttelyihin.

Jospa paneutuisit vähäksi aikaa omien arvojesi punnitsemiseen ja vasta sitten palaisit areenalle, jos vielä siltä tuntuu.

Lue lisää

Johan sitä ollaan herkkänä. Toisia kirjoittajia saa kyllä haukkua mm. tyyliin: "Tämä tuntuu kuitenkin poikkeavan useista muista siinä, että täällä muutamat kirjoittajat lähinnä paneutuvat solvauksiin, vääristelyyn ja syyttelyihin. "

Niin itse kun väittää jotain sillä tavoin, että valtaosa muista kirjoittajista ymmärtää sen toisella tavalla, kuin asianomainen muka alunperin tarkoitti, niin johan hyökätään kuin yleinen syyttäjä, kun uskaltaa olla eri mieltä.

Asia on tullut jo niin moneen kertaan selväksi, että vihdoinkin olisi "palstapoliisilla" syytä ruveta rajoittamaan ainakin erään aktiivisen palstalaisen jatkuvaa jankuttamista asiasta, joka ei kiinnosta tämän enempää ainakaan itseäni.

Truehum kirjoitti:

Sinä, joka et edes nimimerkkiä uskaltannut laittaa, siis ... , Kirjoitit:

"Jos joku kertoo muille yleisen käytännön, se ei *todellakaan* tarkoita että hän olisi kyseisen käytännön isä."


Jospa lukisit vielä kerran. Tähän avuksi lainaus kyseisestä tekstistäni: "...Timo kai sen etiketin isä noin julkisesti on..."

Ja tässä se, mitä yrität tarjota kirjoittamanani: "kai tanssietiketin isänä" .

Et siis huomaa eroa?

Jos luet sitten ketjua jonkin matkaa alaspäin, löydät tulkinta-apua lukutaidottomille.

Kunhan muutaman kerran lueskelet edestakaisin tuota ketjun osaa hiukan laajemmalti, saatat hyvällä onnella tosin jotakin ruveta oivaltamaan -tai sitten et.

Luulisi, että moinen asia ei tuollaista hämminkiä ainakaan normaalijärkisissä ihmisissä herättäisi, mutta outoa porukkaahan tänne on aina eksynyt. Toivottavasti nyt kuitenkin jo into loppuu.

Toivo saattaa tosin sinun tapauksessasi olla silti turha.

Lue lisää

Miten sinä voit moisesta suuttua? Itse kirjoitat niin huolettomasti, että monella on vaikeuksia oivaltaa järjenjuoksuasi ja sitten suutut, jos joku ei ymmärrä. Opettelisit ilmaisemaan itseäsi paremmin.

Hei.

Ikävä kokemus sinulla.

Turhautumisesi on oikeutettua

Alkeiskurssilla tosiaan ei tarvitse osata yhtään mitään.

Opettajien asenne ei tuossa ilmeisesti ollut kohdallaan ja vaikutti ilmeisesti myös siihen miten opetus oli järjestetty.

kovin ammattimaisesta toiminnasta ei kuvauksesi perusteella voi puhua. Oli oikein että pyysit rahasi takaisin.