Helsinkiläiset ovat monesti epäystävällisiä, piittaamattomia, omaa etua tavoittelevia ja ympäristöstään piittaamattomia. Mistähän tämä saattaisi johtua. Alkuperäiset stadilaiset varmasti pitävät Helsinkiä omana kylänään, jota sitten kaikki muualta tulleet sotkevat ja pilaavat. Niinhän se vähän onkin. Helsinkiin tulee hirveästi väliaikaisia asukkeja, jotka asuvat "vain hetken" helsingissä. Nämä hetkelliset asukkaat ovat opiskelijoita, työn perässä tulleita tai maahanmuuttajia. Näitä ihmisryhmiä ei kiinnosta helsingin hyvinvointi, siksipä helsinki näyttää voivan pahoin.
Paljon vain tulee sieltä jostain lusin takaa epätoivoisia ihmisiä, jotka luulevat onnen löytyvän helsingistä. Jotkut tulevat hankkimaan työkokemusta, jotta saisivat joskus kunnon töitä sieltä lusin takaa. Joillekin toki riittää että saa sen omakotitalon postimerkin kokoiselle tontille johonkin Vantaalle, ja loppuelämän velkaa. Nämä ihmiset ovat sitten niitä, joilla ei ole sukulaisia ja muita sidosryhmiä pk-seudulla, ja hirvittävässä koti-ikävässä voivat pahoin odottaen että pääsevät muiden kanssaihmisten mukaan ajamaan jonossa kohti lusia ja sen takamaita. Pahoinvoinnin seurauksena nämä ihmiset ovat ärtyisiä, eivätkä piittaa helvingin hyvinvoinnista pätkääkään, koska he eivät koe helsinkiä omaksi kivaksi pikku kyläkseen. Siksipä helsinki on monelta osalta sotkuinen ja rähjäinen, koska sen asukit kohtelevat sitä huonosti.
Päätelmä: Päijänteen itäpuolella asiat ovat ehkä huonommin, kuin sen länsipuolella. Päijänne jakaa Suomen ikään kuin kahtia, jo fyysisestikin. Ei vain länsi-suomeen mene autojonoissa niin paljon koti-ikäväisiä viikonloppua viettämään kuin lusin taakse itäsuomeen päin. Voi olla että länsisuomessa pärjätään ihan omin avuin, jos ei ole työtä niin ei luovuteta vaan yritetään. Yrittäjyys onkin länsisuomessa yleisempää kuin itäsuomessa. Itäsuomalaiset ovat luovuttajia, länsisuomalaiset yrittäjiä. Johtuisiko geeneistä? Venäläiset ovat tunnetusti laiskaa porukkaa, ja itäsuomalaisilla on taatusti enemmän venäjängeeniä, kuin länsisuomalaisilla. Länsisuomalaisten geenit ovat enemmän ruotsalaisvaltaisia, joka on ollut aina omavarainen ja hyväitsetuntoinen kansa, ylpeä itsestään. Toki länsisuomessa on ollut enemmän maatalouskulttuuri, kun taas itäsuomessa eränkäyntikulttuuri. Maatalouskulttuuri on paikallaan pysyvää, luoden pysyviä yhteisöjä ja asutusta suvulta toiselle, sekä luo paikallista identiteettiä. Eränkäyntikulttuuri taas on enemmän liikkuvaa, ei luo pysyvää asutusta suvulta toiselle, yhteisöt eivät ole niin pysyviä liikkumisen takia. Tästä on ehkä aivopoimuihin kehittynyt aikojen saatossa tietty käyttäytymismalli, jota ihminen noudattaa.
Länsisuomalaisen alitajunta sanoo seuraavasti jos jää työttömäksi: "Ei muuta kuin uutta yritystä kehiin vaikka paskatyötä, kotoa en pois muuta"
Itäsuomalainen taas seuraavasti: "Ei muuta kuin äkkiä tavarat autoon ja helsinkiä kohti, naarmutanpas vielä naapurin autoa kostoksi kun vei minun työpaikan nenäni edestä".
Paljon vain tulee sieltä jostain lusin takaa epätoivoisia ihmisiä, jotka luulevat onnen löytyvän helsingistä. Jotkut tulevat hankkimaan työkokemusta, jotta saisivat joskus kunnon töitä sieltä lusin takaa. Joillekin toki riittää että saa sen omakotitalon postimerkin kokoiselle tontille johonkin Vantaalle, ja loppuelämän velkaa. Nämä ihmiset ovat sitten niitä, joilla ei ole sukulaisia ja muita sidosryhmiä pk-seudulla, ja hirvittävässä koti-ikävässä voivat pahoin odottaen että pääsevät muiden kanssaihmisten mukaan ajamaan jonossa kohti lusia ja sen takamaita. Pahoinvoinnin seurauksena nämä ihmiset ovat ärtyisiä, eivätkä piittaa helvingin hyvinvoinnista pätkääkään, koska he eivät koe helsinkiä omaksi kivaksi pikku kyläkseen. Siksipä helsinki on monelta osalta sotkuinen ja rähjäinen, koska sen asukit kohtelevat sitä huonosti.
Päätelmä: Päijänteen itäpuolella asiat ovat ehkä huonommin, kuin sen länsipuolella. Päijänne jakaa Suomen ikään kuin kahtia, jo fyysisestikin. Ei vain länsi-suomeen mene autojonoissa niin paljon koti-ikäväisiä viikonloppua viettämään kuin lusin taakse itäsuomeen päin. Voi olla että länsisuomessa pärjätään ihan omin avuin, jos ei ole työtä niin ei luovuteta vaan yritetään. Yrittäjyys onkin länsisuomessa yleisempää kuin itäsuomessa. Itäsuomalaiset ovat luovuttajia, länsisuomalaiset yrittäjiä. Johtuisiko geeneistä? Venäläiset ovat tunnetusti laiskaa porukkaa, ja itäsuomalaisilla on taatusti enemmän venäjängeeniä, kuin länsisuomalaisilla. Länsisuomalaisten geenit ovat enemmän ruotsalaisvaltaisia, joka on ollut aina omavarainen ja hyväitsetuntoinen kansa, ylpeä itsestään. Toki länsisuomessa on ollut enemmän maatalouskulttuuri, kun taas itäsuomessa eränkäyntikulttuuri. Maatalouskulttuuri on paikallaan pysyvää, luoden pysyviä yhteisöjä ja asutusta suvulta toiselle, sekä luo paikallista identiteettiä. Eränkäyntikulttuuri taas on enemmän liikkuvaa, ei luo pysyvää asutusta suvulta toiselle, yhteisöt eivät ole niin pysyviä liikkumisen takia. Tästä on ehkä aivopoimuihin kehittynyt aikojen saatossa tietty käyttäytymismalli, jota ihminen noudattaa.
Länsisuomalaisen alitajunta sanoo seuraavasti jos jää työttömäksi: "Ei muuta kuin uutta yritystä kehiin vaikka paskatyötä, kotoa en pois muuta"
Itäsuomalainen taas seuraavasti: "Ei muuta kuin äkkiä tavarat autoon ja helsinkiä kohti, naarmutanpas vielä naapurin autoa kostoksi kun vei minun työpaikan nenäni edestä".
Vastaukset 6
Vanhimmat
Alkuperäiset stadilaiset (meitä taitaa olla vähemmistö kylläkin) ovat ystävällisiä, ei ole mitään syytä olla olematta. Nämä muualtatulleet taitavat olla itse siinä luulossa että pitää yrittää olla koppava ja epäystävällinen, ettei kukaan luule maalaiseksi... Mutta asia on siis päinvastoin.
Itä-Suomen kurjuus johtuu siitä, että yhteys Laatokkaan ja Viipuriin katkaistiin sotien jälkeen.
Ei tuolla tiedolla ja olemattomalla päättelykyvyllä kannata alkaa noin isoja asioita pohtimaan.
Taidan olla subjektiivinen, mutta mun mielestä Helsingillä menee hyvin.
Eli mikäs tuo tekstissä viljelty "lusi" tarkoittaa?
Turkulaiset ovat yleensä epäystävällisiä, piittaamattomia, omaa etua tavoittelevia ja ympäristöstään piittaamattomia. Mistähän tämä saattaisi johtua. Alkuperäiset turkulaiset varmasti pitävät Turkua omana kylänään, jota sitten kaikki muualta tulleet sotkevat ja pilaavat. Niinhän se vähän onkin. Turkuun tulee ainoastaan väliaikaisia asukkeja, jotka asuvat "vain hetken" Turussa. Nämä hetkelliset asukkaat ovat opiskelijoita tai maahanmuuttajia. Näitä ihmisryhmiä ei kiinnosta turun hyvinvointi, siksipä Turku näyttää voivan pahoin.
Vieläkin vain tulee sieltä jostain todella epätoivoisia ihmisiä, jotka luulevat onnen löytyvän Turusta. Nämä ihmiset ovat sitten niitä, joilla ei ole enää mitään menenetettävää ja hirvittävässä pahoin voinnissaan odottavat että pääsevät muiden kanssaihmisten mukaan ajamaan jonossa kohti ruotsia. Pahoinvoinnin seurauksena nämä ihmiset ovat ärtyisiä, eivätkä piittaa Turun hyvinvoinnista pätkääkään, koska he eivät koe Turkua omaksi kivaksi pikku kyläkseen. Siksipä Turku on monelta osalta sotkuinen ja rähjäinen, koska sen asukit kohtelevat sitä huonosti.
Päätelmä: Turussa asiat ovat ehkä huonommin, kuin muualla Suomessa. Turku jakaa Suomen ikään kuin kahtia, turkulaisiin ja muihin suomalaisiin (ahvenanmaa pois lukien). Voi olla että muualla pärjätään ihan omin avuin, jos ei ole työtä niin ei luovuteta vaan yritetään. Yrittäjyys onkin muualla yleisempää kuin Turussa. Turkulaiset ovat luovuttajia, muut suomalaiset yrittäjiä. Johtuisiko geeneistä? Ruotsalaiset ovat tunnetusti vetelää muiden työllä elävää porukkaa, ja turkulaisilla on taatusti enemmän ruotsalaisgeeniä, kuin muilla Suomalaisilla. Muiden suomalaisten geenit ovat aidosti suomalaisia, joka on ollut aina omavarainen ja hyväitsetuntoinen kansa, ylpeä itsestään. Toki muualla Suomessa on ollut ennen enemmän maatalouskulttuuri, kun taas Turussa ruotsalaisten nuolemiskulttuuri. Turkulainen kulttuuri on paikallaan pysyvää, luoden pysyviä yhteisöjä ja asutusta suvulta toiselle. Muualla Suomessa taas on enemmän liikkuvaa, ei välttämättä luo pysyvää asutusta suvulta toiselle, yhteisöt eivät ole niin pysyviä liikkumisen takia. Tästä on ehkä aivopoimuihin kehittynyt aikojen saatossa tietty käyttäytymismalli, jota ihminen noudattaa.
Turkulainen alitajunta sanoo seuraavasti jos jää työttömäksi: Naapurin syy tai ainakin muun Suomen syy, naarmutanpas vielä naapurin autoa kostoksi kun vei minun työpaikan nenäni edestä.
Muut suomalaiset taas seuraavasti: "Ei muuta kuin uutta yritystä tai sitten äkkiä tavarat autoon ja töitä kohti, mutta ei paskatyötä eikä katkeruutta muita kohtaan.
Oikeaa tekstiä, ja sama savolaisten aalto vyöryy jo Tampereellekin.