EUROBAROMETRI 66
KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA
SYKSY 2006
KANSALLINEN RAPORTTI
SUOMI
YHTEENVETOA (otteita):
Yleinen mielipide Suomessa
Kansalaisten suhtautuminen siihen, mihin suuntaan asiat ovat menossa Euroopan unionissa (...);
41 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että asiat Euroopan unionissa ovat menossa huonoon
suuntaan, 31 prosenttia puolestaan uskoo niiden olevan menossa hyvään suuntaan.
Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa
39 prosenttia suomalaisista pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana (...),
23 prosenttia taas pitää sitä huonona asiana (- 3 prosenttiyksikköä).
38 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ole hyvä
eikä huono asia ( 4 prosenttiyksikköä). 46 prosenttia on sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään.
Niitä kansalaisia, jotka eivät usko Suomen hyötyneen jäsenyydestään, on tällä hetkellä 45 prosenttia koko väestöstä.
Suomalaisille lueteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja heitä pyydettiin nimeämään näistä ne
kaksi tärkeintä, jotka heidän mielestään tulisi ratkaista ensisijaisesti. Kaikkein eniten kansalaisia
huolettivat työttömyys (44 %) ja terveydenhuoltojärjestelmä (36 %). Vähiten heitä puolestaan
huolettivat energiaan, puolustukseen tai ulkomaan asioihin liittyvät kysymykset.
Talous ja työllisyys
56 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on vaikuttanut
myönteisesti talouteemme. 39 prosenttia puolestaan on sitä mieltä, että vaikutus on ollut huono tai
erittäin huono. Hieman alle puolet, 46 prosenttia kansalaisista, on sitä mieltä, että vaikutus
työllisyyteemme on ollut hyvä tai erittäin hyvä. Lähes yhtä moni (45 %) on sitä mieltä, että vaikutus
on ollut huono tai erittäin huono.
Yli puolet suomalaisista, 52 prosenttia, uskoo globalisaation vaikuttavan myönteisesti taloudelliseen
kasvuun Suomessa. 36 prosenttia uskoo vaikutuksen olleen kielteinen. Kansalaiset suhtautuvat
huomattavasti kielteisemmin globalisaation vaikutukseen työllisyyteen Suomessa. 53 prosenttia
kansalaisista uskoo vaikutuksen olevan kielteinen ja 32 prosenttia puolestaan uskoo, että vaikutus
on myönteinen.
Kansalaisille esitettiin väittämä: ”Euroopan unioni suojelee meitä globalisaation
kielteisiltä vaikutuksilta” ja heitä pyydettiin sanomaan, ovatko he samaa vai eri mieltä. Mielipiteet
jakautuivat lähestulkoon tasan. 46 prosenttia suomalaisista uskoo, ettei Euroopan unioni suojele
heitä globalisaation kielteisiltä vaikutuksilta, kun taas 45 prosenttia kansalaisista uskoo, että se
suojelee.
Euroopan poliittinen unioni
Kansalaisilta kysyttiin, kannattavatko, vai vastustavatko he kehitystä kohti Euroopan poliittista
unionia. Suomalaisista 36 prosenttia sanoi kannattavansa tämän suuntaista kehitystä, kun taas 50
prosenttia kansalaisista vastustaa sitä. 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Poliittista unionia
kannattavat etenkin opiskelijat (50 %), 15-24 –vuotiaat (49 %), vähintään neljän hengen talouksissa
asuvat ja oikeiston äänenkannattajat (45 %). Eniten sitä vastustavat pohjoissuomalaiset (66 %) ja
johtavassa asemassa työskentelevät (58 %).
Suomalaisten mielestä Suomen hallituksessa tulisi päättää erityisesti eläkkeistä (92 %),
koulutusjärjestelmästä (90 %), terveydestä ja sosiaaliturvasta (89 %), verotuksesta (83 %) sekä
maataloudesta ja kalastuksesta (81 %). Heidän mielestään Euroopan unionissa tulisi päättää etenkin
terrorismin (82 %) ja rikollisuuden vastaisista toimista (64 %), tieteellisestä ja teknologisesta
tutkimuksesta (60 %), ympäristönsuojelusta (54 %) ja taloudellisia vaikeuksia kohtaavien alueiden
tukemisesta (53 %).
Suomalaiset pitivät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa sekä rauhan ja turvallisuuden
ylläpitämistä Euroopassa ja työttömyyden vastaisia toimia kaikkein ensisijaisimpina toimenpiteinä.
Laajentuminen
Kansalaisia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat Euroopan unionin laajentumisesta
tulevaisuudessa. Yli puolet suomalaisista (53 %) vastustaa lisälaajentumista, samalla kun 43
prosenttia kansalaisista kannattaa sitä. Eniten kannatettiin Norjan, Sveitsin ja Islannin jäsenyyttä ja
eniten vastustettiin Turkin, Albanian ja Serbian jäsenyyttä.
Euroopan unionin kansalaisten arvomaailma
Kolmasosa (32 %) kansalaisista uskoo äänellään olevan merkitystä Euroopan unionissa ja
vastaavasti 67 prosenttia sanoo, etteivät he usko, että heidän äänellään on merkitystä. 44 prosenttia
suomalaisista sanoo ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja. Vain 9 prosenttia
kansalaisista tuntee olevansa erittäin paljon osallisina Euroopan unionin asioissa.
*
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (otteita)
• (...) Tämän mielipidemittauksen erityinen havainto koskee kolmen hengen
taloudessa eläviä ja heidän kielteistä suhtautumistaan elämään. (...)
• EU-kriittisyys on lisääntynyt myös johtavassa asemassa työskentelevien keskuudessa.
Tämän ryhmän edustajat (...) näyttäisivät tällä hetkellä suhtautuvan siihen hieman aiempaa kriittisemmin.
(...)
• Edellisen Eurobarometrin johtopäätöksissä todettiin, että ”Haastetta Euroopan unionille on
myös siinä, että 46 prosenttia kaikkien jäsenmaiden kansalaisista (42 % suomalaisista)
sanoo, etteivät he ymmärrä Euroopan unionin toimitapoja”. Nyt tehdyn mielipidemittauksen
perusteella voidaan todeta, että näiden kansalaisten määrä on noussut; kaikista unionin
kansalaisista 51 prosenttia ja suomalaisista 55 prosenttia sanoo, etteivät he ymmärrä unionin
toimintatapoja. 91 prosenttia suomalaisista ja 75 prosenttia kaikista EU-kansalaisista ei
tunne olevansa ”erittäin paljon” mukana Euroopan unionin asioissa. (...) Vaikuttaa siis siltä, että
Euroopan unioni on kansalaisilleen hyvin etäinen koneisto, jonka toimitapoja he eivät tunne
ja jonka toiminnan he kokevat olevan heistä riippumatonta. (...)
*
Eurobarometri lienee ollut kylmä suihku Eurostoliitto-eliitillemme. Sen vuoksi esimerkiksi hallituksen jäseniä ei näkynyt Eduskunnassa, kun "Euroopan perustuslakisopimusta" hyväksyttiin - vaivihkaa, 'sammutetuin lyhdyin', kansalaisia kuulematta.
No, pian on eduskuntavaalit, ja kansalaisilla on tilaisuus valita parlamenttiin sellaiset edustajat, joille Suomen valtiollinen itsenäisyys ja täysivaltaisuus sekä aito demokratia, ihmisoikeudet ja yleismaailmallinen solidaarisuus ovat tärkeitä arvoja.
http://www.adressit.com/itsenaisyydenpuolesta
KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA
SYKSY 2006
KANSALLINEN RAPORTTI
SUOMI
YHTEENVETOA (otteita):
Yleinen mielipide Suomessa
Kansalaisten suhtautuminen siihen, mihin suuntaan asiat ovat menossa Euroopan unionissa (...);
41 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että asiat Euroopan unionissa ovat menossa huonoon
suuntaan, 31 prosenttia puolestaan uskoo niiden olevan menossa hyvään suuntaan.
Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa
39 prosenttia suomalaisista pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana (...),
23 prosenttia taas pitää sitä huonona asiana (- 3 prosenttiyksikköä).
38 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ole hyvä
eikä huono asia ( 4 prosenttiyksikköä). 46 prosenttia on sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään.
Niitä kansalaisia, jotka eivät usko Suomen hyötyneen jäsenyydestään, on tällä hetkellä 45 prosenttia koko väestöstä.
Suomalaisille lueteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja heitä pyydettiin nimeämään näistä ne
kaksi tärkeintä, jotka heidän mielestään tulisi ratkaista ensisijaisesti. Kaikkein eniten kansalaisia
huolettivat työttömyys (44 %) ja terveydenhuoltojärjestelmä (36 %). Vähiten heitä puolestaan
huolettivat energiaan, puolustukseen tai ulkomaan asioihin liittyvät kysymykset.
Talous ja työllisyys
56 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on vaikuttanut
myönteisesti talouteemme. 39 prosenttia puolestaan on sitä mieltä, että vaikutus on ollut huono tai
erittäin huono. Hieman alle puolet, 46 prosenttia kansalaisista, on sitä mieltä, että vaikutus
työllisyyteemme on ollut hyvä tai erittäin hyvä. Lähes yhtä moni (45 %) on sitä mieltä, että vaikutus
on ollut huono tai erittäin huono.
Yli puolet suomalaisista, 52 prosenttia, uskoo globalisaation vaikuttavan myönteisesti taloudelliseen
kasvuun Suomessa. 36 prosenttia uskoo vaikutuksen olleen kielteinen. Kansalaiset suhtautuvat
huomattavasti kielteisemmin globalisaation vaikutukseen työllisyyteen Suomessa. 53 prosenttia
kansalaisista uskoo vaikutuksen olevan kielteinen ja 32 prosenttia puolestaan uskoo, että vaikutus
on myönteinen.
Kansalaisille esitettiin väittämä: ”Euroopan unioni suojelee meitä globalisaation
kielteisiltä vaikutuksilta” ja heitä pyydettiin sanomaan, ovatko he samaa vai eri mieltä. Mielipiteet
jakautuivat lähestulkoon tasan. 46 prosenttia suomalaisista uskoo, ettei Euroopan unioni suojele
heitä globalisaation kielteisiltä vaikutuksilta, kun taas 45 prosenttia kansalaisista uskoo, että se
suojelee.
Euroopan poliittinen unioni
Kansalaisilta kysyttiin, kannattavatko, vai vastustavatko he kehitystä kohti Euroopan poliittista
unionia. Suomalaisista 36 prosenttia sanoi kannattavansa tämän suuntaista kehitystä, kun taas 50
prosenttia kansalaisista vastustaa sitä. 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Poliittista unionia
kannattavat etenkin opiskelijat (50 %), 15-24 –vuotiaat (49 %), vähintään neljän hengen talouksissa
asuvat ja oikeiston äänenkannattajat (45 %). Eniten sitä vastustavat pohjoissuomalaiset (66 %) ja
johtavassa asemassa työskentelevät (58 %).
Suomalaisten mielestä Suomen hallituksessa tulisi päättää erityisesti eläkkeistä (92 %),
koulutusjärjestelmästä (90 %), terveydestä ja sosiaaliturvasta (89 %), verotuksesta (83 %) sekä
maataloudesta ja kalastuksesta (81 %). Heidän mielestään Euroopan unionissa tulisi päättää etenkin
terrorismin (82 %) ja rikollisuuden vastaisista toimista (64 %), tieteellisestä ja teknologisesta
tutkimuksesta (60 %), ympäristönsuojelusta (54 %) ja taloudellisia vaikeuksia kohtaavien alueiden
tukemisesta (53 %).
Suomalaiset pitivät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa sekä rauhan ja turvallisuuden
ylläpitämistä Euroopassa ja työttömyyden vastaisia toimia kaikkein ensisijaisimpina toimenpiteinä.
Laajentuminen
Kansalaisia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat Euroopan unionin laajentumisesta
tulevaisuudessa. Yli puolet suomalaisista (53 %) vastustaa lisälaajentumista, samalla kun 43
prosenttia kansalaisista kannattaa sitä. Eniten kannatettiin Norjan, Sveitsin ja Islannin jäsenyyttä ja
eniten vastustettiin Turkin, Albanian ja Serbian jäsenyyttä.
Euroopan unionin kansalaisten arvomaailma
Kolmasosa (32 %) kansalaisista uskoo äänellään olevan merkitystä Euroopan unionissa ja
vastaavasti 67 prosenttia sanoo, etteivät he usko, että heidän äänellään on merkitystä. 44 prosenttia
suomalaisista sanoo ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja. Vain 9 prosenttia
kansalaisista tuntee olevansa erittäin paljon osallisina Euroopan unionin asioissa.
*
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (otteita)
• (...) Tämän mielipidemittauksen erityinen havainto koskee kolmen hengen
taloudessa eläviä ja heidän kielteistä suhtautumistaan elämään. (...)
• EU-kriittisyys on lisääntynyt myös johtavassa asemassa työskentelevien keskuudessa.
Tämän ryhmän edustajat (...) näyttäisivät tällä hetkellä suhtautuvan siihen hieman aiempaa kriittisemmin.
(...)
• Edellisen Eurobarometrin johtopäätöksissä todettiin, että ”Haastetta Euroopan unionille on
myös siinä, että 46 prosenttia kaikkien jäsenmaiden kansalaisista (42 % suomalaisista)
sanoo, etteivät he ymmärrä Euroopan unionin toimitapoja”. Nyt tehdyn mielipidemittauksen
perusteella voidaan todeta, että näiden kansalaisten määrä on noussut; kaikista unionin
kansalaisista 51 prosenttia ja suomalaisista 55 prosenttia sanoo, etteivät he ymmärrä unionin
toimintatapoja. 91 prosenttia suomalaisista ja 75 prosenttia kaikista EU-kansalaisista ei
tunne olevansa ”erittäin paljon” mukana Euroopan unionin asioissa. (...) Vaikuttaa siis siltä, että
Euroopan unioni on kansalaisilleen hyvin etäinen koneisto, jonka toimitapoja he eivät tunne
ja jonka toiminnan he kokevat olevan heistä riippumatonta. (...)
*
Eurobarometri lienee ollut kylmä suihku Eurostoliitto-eliitillemme. Sen vuoksi esimerkiksi hallituksen jäseniä ei näkynyt Eduskunnassa, kun "Euroopan perustuslakisopimusta" hyväksyttiin - vaivihkaa, 'sammutetuin lyhdyin', kansalaisia kuulematta.
No, pian on eduskuntavaalit, ja kansalaisilla on tilaisuus valita parlamenttiin sellaiset edustajat, joille Suomen valtiollinen itsenäisyys ja täysivaltaisuus sekä aito demokratia, ihmisoikeudet ja yleismaailmallinen solidaarisuus ovat tärkeitä arvoja.
http://www.adressit.com/itsenaisyydenpuolesta
Vastaukset 1
Vanhimmat
...