Mitä tekisin...?

silloin ku lapsi kokee että häneltä vaaditaan liikaa ja yrittää parhaansa

Koska "ongelma" alkoi vasta 9-vuotiaana, kyse ei ole vakavammasta oireesta. Pitäisi mennä ohi itsellään. Älä hätäile.

olen lääkäri kirjoitti:

Koska "ongelma" alkoi vasta 9-vuotiaana, kyse ei ole vakavammasta oireesta. Pitäisi mennä ohi itsellään. Älä hätäile.

Miksi esiinnyt lääkärinä? Häpeäisit! Oikea lääkäri ei ikinä vähättelisi potilaan ongelmaa noin räikeästi. Lisäksi touretten syndrooma alkaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa. Käyhän lukemassa lääkäreiden ylläpitämää Duodeciumin sivustoa Terveyskirjasto ja perehdy aiheeseen. Sen jälkeen mieti uudestaan, haluatko diagnostisoida potilaan täällä nettisivuilla?

.............................. kirjoitti:

Miksi esiinnyt lääkärinä? Häpeäisit! Oikea lääkäri ei ikinä vähättelisi potilaan ongelmaa noin räikeästi. Lisäksi touretten syndrooma alkaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa. Käyhän lukemassa lääkäreiden ylläpitämää Duodeciumin sivustoa Terveyskirjasto ja perehdy aiheeseen. Sen jälkeen mieti uudestaan, haluatko diagnostisoida potilaan täällä nettisivuilla?

Lue lisää

Olen kyllä lääkäri. En tarvitse terveyskirjaston potilasohjeita koska pääsen Terveysportin lääkäreille tarkoitetuille (maksullisille) sivuille.

Kysymys on niin yleisestä oireilusta, että maltti on valttia. Touretten sdr on varsin harvinainen. Kyse onkin tic-oireesta josta ei kannattaisi nostaa sen suurempaa meteliä:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00519

"TIC eli nykimisoire lapsella
Lääkärikirja Duodecim
17.5.2006
Hannu Jalanko, lastentautien erikoislääkäri
Oireet
Milloin hoitoon

Oireet
Tic-oireella tarkoitetaan toistuvaa, epätarkoituksenmukaista ja tahdotonta lihasten liikettä. Tic- oireita esiintyy ainakin tilapäisesti runsaalla 10 %:lla lapsista Tyypillisiä tic-oireita ovat silmien räpyttely, irvistely, maiskutus ja köhiminen. Tic-oire liittyy usein jännittävään tilanteeseen, ja lapsen on hyvin vaikea hillitä oirettaan. Oire ilmeisesti helpottaa potilaan jännitystä. Joskus tic-oireena ilmenevää köhää ja rykimistä on vaikea erottaa esimerkiksi allergisesta oireesta, mikä aiheuttaa tarpeettomia tutkimuksia ja lääkekokeiluja.

Milloin hoitoon
Lapsen tic-oire on yleensä tilapäinen vaiva, johon tulee suhtautua maltillisesti. Usein oireeseen ei kannata kiinnittää huomiota, jolloin se ajan myötä itsestään vähenee. Mikäli lapsen köhimisen ja yskimisen syy on avoin, on hyvä hakeutua hoitoon."

Kaikki nykimiset eivät ole Tourettea. Tic on hyvin yleinen ilmiö, mutta huomautan että tic ei ole merkki mistään pahemmasta. Sitäpaitsi, mitä sitten jos lapsella on nykimistä joka kestää pari vuotta ja menee sitten ohi?

varsin yleistä kirjoitti:

Olen kyllä lääkäri. En tarvitse terveyskirjaston potilasohjeita koska pääsen Terveysportin lääkäreille tarkoitetuille (maksullisille) sivuille.

Kysymys on niin yleisestä oireilusta, että maltti on valttia. Touretten sdr on varsin harvinainen. Kyse onkin tic-oireesta josta ei kannattaisi nostaa sen suurempaa meteliä:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00519

"TIC eli nykimisoire lapsella
Lääkärikirja Duodecim
17.5.2006
Hannu Jalanko, lastentautien erikoislääkäri
Oireet
Milloin hoitoon

Oireet
Tic-oireella tarkoitetaan toistuvaa, epätarkoituksenmukaista ja tahdotonta lihasten liikettä. Tic- oireita esiintyy ainakin tilapäisesti runsaalla 10 %:lla lapsista Tyypillisiä tic-oireita ovat silmien räpyttely, irvistely, maiskutus ja köhiminen. Tic-oire liittyy usein jännittävään tilanteeseen, ja lapsen on hyvin vaikea hillitä oirettaan. Oire ilmeisesti helpottaa potilaan jännitystä. Joskus tic-oireena ilmenevää köhää ja rykimistä on vaikea erottaa esimerkiksi allergisesta oireesta, mikä aiheuttaa tarpeettomia tutkimuksia ja lääkekokeiluja.

Milloin hoitoon
Lapsen tic-oire on yleensä tilapäinen vaiva, johon tulee suhtautua maltillisesti. Usein oireeseen ei kannata kiinnittää huomiota, jolloin se ajan myötä itsestään vähenee. Mikäli lapsen köhimisen ja yskimisen syy on avoin, on hyvä hakeutua hoitoon."

Kaikki nykimiset eivät ole Tourettea. Tic on hyvin yleinen ilmiö, mutta huomautan että tic ei ole merkki mistään pahemmasta. Sitäpaitsi, mitä sitten jos lapsella on nykimistä joka kestää pari vuotta ja menee sitten ohi?

Lue lisää

Kellään ei oo mitään asiallista tietoa vastaan. Jos todella olet lääkäri, niin toivottavasti muistat jatkossa, että ohjeisiin ym. liitetään aina perustelu. Et itsekkään tottelisi, jos insinööri käskisi sinun painaa nappia vartin välein kertomatta miksi niin tehdään.

Edelleen pysyn kannassani nettidiagnooseista. On hienoa, että täältä löytyy vastaus kysymykseen kuin kysymykseen. Ihmisten kanssa pitää kuitenkin olla varovainen ja välttää yleistyksiä.

Tyttökaverini poikaystävällä on touretten syndrooma. Alkanut 10-vuotiaana ja jatkuu edelleen (yli 30-vuotias). Hän sanoi, että oli kiusallista kun pää nyökkää tahtomattaan. Hän itse tunsi, että se tapahtuu, muttei voinnut auttaa asiaa. Hänellä on hyvä työpaikka ja tyttöystävä (kuten jo mainitsin) ja elämä on ok. Ei lääkityksiä tai muuta. Hän sanoi saanneensa eniten apua siitä, että sai tietoa touretten syndroomasta ja ymmärsi sitten mistä on kyse. Nyt hän tietää, että esim. hermostuessa ja uusia ihmisiä tavatessa pää nykii enemmän, muttei hän siitä enää välitä. Syy on tiedossa. Ennen hän yritti suorastaan välttää tapaamasta uusia ihmisiä.

Ehkei ihan lapsella kannata vielä noteerata tollasta, mutta ei pidä poistaa sitä mahdollisuuttakaan, että joskus ehkä on tarvetta saada enemmän tietoa tästäkin aiheesta.

......................... kirjoitti:

Kellään ei oo mitään asiallista tietoa vastaan. Jos todella olet lääkäri, niin toivottavasti muistat jatkossa, että ohjeisiin ym. liitetään aina perustelu. Et itsekkään tottelisi, jos insinööri käskisi sinun painaa nappia vartin välein kertomatta miksi niin tehdään.

Edelleen pysyn kannassani nettidiagnooseista. On hienoa, että täältä löytyy vastaus kysymykseen kuin kysymykseen. Ihmisten kanssa pitää kuitenkin olla varovainen ja välttää yleistyksiä.

Tyttökaverini poikaystävällä on touretten syndrooma. Alkanut 10-vuotiaana ja jatkuu edelleen (yli 30-vuotias). Hän sanoi, että oli kiusallista kun pää nyökkää tahtomattaan. Hän itse tunsi, että se tapahtuu, muttei voinnut auttaa asiaa. Hänellä on hyvä työpaikka ja tyttöystävä (kuten jo mainitsin) ja elämä on ok. Ei lääkityksiä tai muuta. Hän sanoi saanneensa eniten apua siitä, että sai tietoa touretten syndroomasta ja ymmärsi sitten mistä on kyse. Nyt hän tietää, että esim. hermostuessa ja uusia ihmisiä tavatessa pää nykii enemmän, muttei hän siitä enää välitä. Syy on tiedossa. Ennen hän yritti suorastaan välttää tapaamasta uusia ihmisiä.

Ehkei ihan lapsella kannata vielä noteerata tollasta, mutta ei pidä poistaa sitä mahdollisuuttakaan, että joskus ehkä on tarvetta saada enemmän tietoa tästäkin aiheesta.

Lue lisää

"Ihmisten kanssa pitää kuitenkin olla varovainen ja välttää yleistyksiä."

Näin on. Maltti on valttia. Sitäpaitsi, yleensä potilaat aika sokeasti tekevät juuri niin kuin lääkäri pyytää, valkoisella takilla on sellainen voima. Itsekin olit valmis uskomaan psykiatrikollegan kirjoitusta Touretten syndroomasta ja ehdottamaan aloittajaa viemään lapsensa tarkempiin tutkimuksiin. Kokonaiskuva kuitenkin ratkaisee.