Autoverohan on vain jäävuoren huippu koko paskaläjästä! Kun ynnäämme korkean verotuksen, kulutustavaroiden korkean hinnan, sosiaaliturvan huonontumisen, terveyden huollon tason huonontumisen, HUONOT PALKAT ja tämän autoverojupakan, saamme lopputulokseksi = SUOMI ON PASKA!!
Hahhaaa! Maksakaa vain itsenne kipeäksi siellä suomessa-hahahaa ääliöt!!!
Hahhaaa! Maksakaa vain itsenne kipeäksi siellä suomessa-hahahaa ääliöt!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomessa palkat EU:n pienimpiä
Palkkojen kehitys on jäänyt jälkeen tuottavuuden kasvusta
Kansainväliset palkkatilastot ovat suomalaisille karua kertomaa. Esimerkiksi Eurostatin ja OECD:n mukaan suomalaisten käteen jäävät tulot eivät vedä vertoja Keski-Euroopan palkoille. Vuodesta toiseen Suomen taakse jäävät vertailuissa lähinnä Kreikka, Espanja, Portugali, Itä-Saksa ja silloin tällöin Italia.
Palkansaajien etujärjestöt yhtyvät käsitykseen suomalaisten pienistä tienesteistä.
Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoo alan jäävän alle EU-maiden keskiarvon ja diplomi-insinöörien TEK:n tilastoissa kollegat ulkomailla saavat kolmanneksen suurempia palkkoja. Ekonomiliiton mukaan jopa Suomessa konttoria pitävät ulkomaiset yritykset maksavat työntekijöilleen paremmin kuin kotimaiset.
Vain Teollisuuden ja Työnantajien TT:n taulukossa suomalaiset kiikkuvat kärkijoukossa: Suomen teollisuuden työntekijät nostavat TT:n mukaan EU-maiden kolmanneksi parasta palkkaa.
"Palvelualojen ja hyvin koulutettujen palkoissa erot ovat selvimmät. Esimerkiksi Italiassa näiden ryhmien palkat ovat nousseet Suomea nopeammin viime vuosina", tutkija Hannu Piekkola Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sanoo.
Suomen palkkojen kehitys on jäänyt jälkeen tuottavuuden kasvusta. Työtulojen osuus kansantulosta on pienentynyt samalla kun pääomatulojen kasvanut.
Tuottavuuden paraneminen on ohjautunut investointeihin ja osinkoina yritysten omistajille. Sama kehitys on nähtävissä muuallakin Euroopassa, mutta ei yhtä voimakkaana.
Tutkijat muistuttavat, että nyt korjataan 1990-luvun satoa. Suomi nostettiin lamasta osaksi palkkamaltin turvin. "Palkansaajien ansiot kehittyivät viime vuosikymmenellä hitaammin kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen", Palkansaajien tutkimuslaitoksen ekonomisti Pekka Sauramo sanoo.
Heikoimmin kannattaneet yritykset kaatuivat ja yrityksiä virtaviivaistettiin. Työntekijät eivät vaatineet rajuja palkankorotuksia.
Pääministeri Paavo Lipposen hallitus on halunnut luoda maltillisilla palkankorotuksilla perustan tuottavuuden kasvulle. Hallitus on siis pönkittänyt teollisuutta ja turvannut maan kilpailukykyä yritysten hyvinvoinnin kautta. Linjausta ovat tukeneet sekä ammattiyhdistysliike että teollisuus.
"Esimerkiksi Nokialle on ollut etu, että se on voinut maksaa Suomessa puolet yhdysvaltalaisten työntekijöidensä palkoista", Etlan Piekkola sanoo.
Palkansaajien Sauramo odottaa palkkakeskustelun vilkastuvan, koska euroaikana tienestejä on helpompi vertailla. Hänen mielestään on ollut "häkellyttävää", kuinka "yhteisvastuullinen" esimerkiksi ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on ollut palkkakysymyksessä.
SAK:n ekonomistin Ismo Luimulan mielestä palkkakehityksessä "tulee raja vastaan".
"Jos näyttää, että tulonjako (pääomatulojen ja työtulojen välinen ero) muuttuu ratkaisevasti eikä työttömyystilanne kohene, pitää kysyä voidaanko tätä tietä jatkaa", Luimula sanoo.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston johtaja Martti Hetemäki korostaa, että hallituksen palkkamalttivaatimusten taustalla on halu parantaa työllisyyttä.
"Vuodesta 1995 on luotu 300 000 työpaikkaa lisää, kun on samalla noudatettu palkkamalttia. Se on suurimpia työllisyyden nousuja Suomen historiassa", hän kehaisee.
Hetemäki myöntää kuitenkin, että työttömyydestä ei ole päästy eroon. Samaan aikaan kun työpaikat ovat lisääntyneet, markkinoille on tullut uusia työnhakijoita.
Työttömät kilpailevat työpaikoista alhaisimmissa palkkaryhmissä. "Totta kai valtion edustajan on vaikea sanoa ääneen, että työttömyyden näkökulmasta palkkamalttia tarvittaisiin lähinnä pienipalkkaisissa ammattiryhmissä", Etlan Piekkola sanoo.
Palkkakysymystä pohdittaessa tulee ottaa huomioon myös Suomen korkea hintataso. Käteen jäävillä tuloilla saa vähemmän kuin muualla.
"Yksi syy hintoihin ja heikkoon ostovoimaan on suuri arvonlisävero", Sauramo sanoo. Suomen alv on EU-maiden kolmanneksi korkein. "Toinen syy on, että suomalainen markkinatalous näyttää toimivan huonosti. Kilpailu hyödykemarkkinoilla ei toimi kunnolla."
Palkansaajien keskusjärjestöjen EU-toimiston johtaja Jouko Skippari on Sauramon kanssa samoilla linjoilla: "Kyllä nauttii palkansaajana Brysselissä, kun kaksi suurinta päivittäistavaraketjua kilpailevat aidosti sekä hinnoilla että tuotetarjonnalla."
Etlan Piekkola suhtautuu epäilevästi siihen, että hallitus ylipäätään antaa palkansaajille käyttäytymisohjeita tuloneuvotteluihin.
"Jos työttömyyttä on tietyssä kouluttamattomassa ryhmässä, voidaan kysyä pitääkö kaikki palkat määrätä tämän ryhmän näkökulmasta."
"Palkkataso ei houkuta palaamaan Suomeen"
Heikki Bergman on työskennellyt Ranskassa viisitoista vuotta. Ensin metsäteollisuuden, sitten Nokian palveluksessa.
Nokian Pariisin konttoripäällikkönä eli controllerina toimiva Bergman on usein harkinnut Suomeen muuttoa. Tähänastiset lähtöaikeet ovat kariutuneet lähinnä palkan vuoksi.
"Vuonna 1998 eräs metsäteollisuusyritys lähestyi työtarjouksella. Palkkataso olisi kuitenkin ollut aivan liian matala, eli en lähtenyt", Bergman muistelee. Hänelle luvattiin Suomesta noin 50 prosenttia silloisesta palkastaan Ranskassa.
Erään toisen kansainvälisen yrityksen palveluksessa toimiva Riku muutti pari vuotta sitten myyntipäälliköksi Kölniin Saksaan. Hänen työnantajansa ei halua nimeään julkisuuteen.
Riku laskee palkkansa nousseen 40 prosenttia. Vastuutakin tuli lisää, mutta missään tapauksessa hän ei olisi saanut samoista hommista Suomessa yhtä suurta kuukausikorvausta. Yritys maksaa Saksan-työntekijöilleen parempia palkkoja kuin Suomessa.
"Kilpailu työntekijöistä on täällä kovempaa. Työn hinta määräytyy paikallisilla markkinoilla", Riku sanoo.
Riku meni vastikään naimisiin, ja vaimo jäi työnsä vuoksi asumaan Suomeen.
"Aion varmaankin palata joskus takaisin, mutta Saksassa olen niin pitkään kuin mahdollista. Palkalla on merkitystä", hän sanoo.
Myös Saksassa Baijerissa IBB-yhtiön ohjelmankehittäjänä työskentelevä Minna Kaukiainen arvioi palkkansa suomalaisia kollegoitaan paremmaksi. Hän harkitsee paluuta Suomeen lähivuosina.
"Kysymykseen tulisi lähinnä pääkaupunkiseutu. Siellä asuin- ja elinkustannukset ovat kuitenkin huomattavasti korkeammat kuin täällä", Kaukiainen murehtii. Baijerissa hän arvioi maksavansa vuokraa kolmanneksen Helsingin vuokratasosta.
Erikoissairaanhoitaja Mika Hyrynen on miettinyt palkkakysymystä paljon työskennellessään yksityisklinikalla Sveitsin Schaffhausenissa. Hän saa kaksinkertaiset tulot suomalaisiin kollegoihinsa nähden. Palkat ovat samat myös Sveitsin julkisissa sairaaloissa.
"Saan kokemusta ja koulutusta vastaavaa minimipalkkaa, jota Sveitsin Punainen Risti suosittelee. Suositus on 3 760-4 750 euroa, kun minulla on viisi vuotta työkokemusta", Hyrynen kertoo.
Hän kuuluu suositusskaalan alimpaan ryhmään, koska hänen kielitaitonsa on toistaiseksi "tyydyttävä". Hyrysen käteen jää noin 2 800 euroa kuukaudessa.
"Toki hintatasokin on Sveitsissä korkeampi", hän sanoo. Mutta ei niin paljon, etteikö pakollisten menojen jälkeen jäisi selvästi enemmän rahaa taskunpohjalle kuin Suomessa.
Hyrysen mielestä sairaanhoito on Suomessa "ehdottomasti" koulutukseen, vastuuseen ja työmäärään nähden alipalkattu. "Syyt lienevät edunvalvonnassa. Tosin, edellinen terveydenhuoltoalan lakko ja puheet lakko-oikeuksien karsimisesta todistivat kypsymättömyyttä työnantajankin puolelta", Hyrynen sanoo.
"Suomen palkkoihin vaikuttaa myös väärin aseteltu terveydenhoidon hinta, joka saattaa johtua hallinnon politiikka-sidonnaisuudesta tai ammattitaidottomuudesta. Hoitotyön ajatellaan olevan vain eettisesti arvokasta työtä, ei rahallisesti."
Timo Luukkainen johtaa keskikokoista amerikkalaista yritystä Ranskan Fontainebleaun lähellä. Yritys valmistaa muun muassa pumppuja ja turbiineja teollisuudelle.
"Ranskan perusbruttopalkka on ainakin kolmanneksen korkeampi kuin keskikokoisen firman toimitusjohtajan Suomessa", Luukkainen sanoo. Nettopalkkansa hän arvioi kaksinkertaiseksi suomalaiseen verrattuna. Luukkainen vertailee palkkoja niiden työtarjouksien perusteella, joita hän on Suomesta saanut.
Luukkainen uskoo, että yksi syy Suomen bruttopalkan alhaiseen tasoon on Ranskaa pienemmät tuloerot eli solidaarinen palkkapolitiikka.
"Palkkahaitaria on lyhennetty Ranskassa niin, että valtion tuloveroa ei makseta pienistä palkoista ja varsinkin lapsiperheet saavat merkittävästi tukea lapsilisän ja erilaisten alennusten muodossa."
"Palkka on suuri este paluumuutollemme Suomeen. Nettopalkasta on Ranskassa jo katettu eläke ja myös perheelle täysi korvaus sairaanhoitokuluista lääkkeineen, hammashoitoineen ja silmälaseineen", kymmenen vuotta Ranskassa asunut Luukkainen kertoo.
Johtajien palkoissa on Luukkaisen mukaan paljon joustoa.
"Palkka määräytyy tehtävän kansainvälisyyden, kielitaidon, koulutuksen, yrityksen tuloksen sekä sen mukaan, osaako toimia monikulttuurisessa Euroopassa."
Jenkeissä lääkärin keskim. aloituspalkka on 200000$ ja 10 vuoden jälkeen 400000$. Suomessa parhaimmillaan ehkä 80000$. Kun verotus otetaan huomioon niin uran aikana (35 vuotta) jenkeissä ansaitsee noin 8000000$ nettona kun taas Suomessa 1500000$ verojen jälkeen.
Jenkeissä lääkärin keskim. aloituspalkka on 200000$ ja 10 vuoden jälkeen 400000$. Suomessa parhaimmillaan ehkä 80000$. Kun verotus otetaan huomioon niin uran aikana (35 vuotta) jenkeissä ansaitsee noin 8000000$ nettona kun taas Suomessa 1500000$ verojen jälkeen.
Jenkeissä lääkärin keskim. aloituspalkka on 200000$ ja 10 vuoden jälkeen 400000$. Suomessa parhaimmillaan ehkä 80000$. Kun verotus otetaan huomioon niin uran aikana (35 vuotta) jenkeissä ansaitsee noin 8000000$ nettona kun taas Suomessa 1500000$ verojen jälkeen.
Mistähän lehdestä tms. tämä nimimerkki Ei paluuta Suomeen-kirjoitelma on kopsattu. Ei liene oma, miten lienee tekijänoikeuksien kanssa?