eroaa luterilaisesta vihkimisestä? Entä, onko ortodoksien keskuudessa avioerot yleisiä?
Millä tavoin ortodoksisen pariskunnan vihkimessu ...
- AuroraBorealis -
14795
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tilastojakaan eroamisesta minulla ei ole. Luulisin yleisen trendin olevan vastaus myös ortodoksien eroamiselle. Elikkä 50 % eroaa, 30 % elä kulissiavioliitossa, 10 % hakkaa vaimoaan, 10 % taiteilee selvitäkseen hengissä.
En ihan usko noin suureen eroprosenttiin. Läheskään.
pätkimään!
Jostain vain olin lukenut tilastoja. Näin siellä väitettiin. Vai tunnetko mukamas yhtään onnellista avioparia lähipiirissäsi?
luvun heitit ... 50%!
Onnellisuus ei ole mikään jatkuva olotila, tai niin minä sen ajattelen. Se on ennemminkin hetkittäistä. Eihän elämä muutenkaan ole aina pelkkää ylämäkeä.
Jos meillä olisi edellen moderaattori (sheriffi) hän olisi keskustelumme puhaltanut poikki. Sanonut: "Mitä tällä on tekemistä ortodoksisuuden kanssa". Ole kiitollinen siitä, että sana on vapaa, saat tuoda julki mielipiteitäsi, syvimpiä tuntojasi. Rukoilen pulestasi, että löydät totuuden. Oli se sitten meidän keskuudestamme tai jostain muualta, kunhan sen löydät.
ei ortodoksisessa kirkossa tunneta. Ortodoksisessa avioliittoon vihkimisessä ei siis jaeta ehtoollista. Morsiusmessu on roomalaiskatolisessa kirkossa käytössä oleva tapa, jossa avioliittoon vihkimiseen on yhdistetty eukaristian vietto. Sitäpaitsi meillä ehtoollisjumalanpalvelusta ei kutsuta messuksi vaan liturgiaksi.
Jos haluat tietää millainen ortodoksinen avioliittoon vihkiminen on niin katso ortodosinetistä. www.ortodoksi.net
Suomen ortodokseista suurin osa (oliko peräti 90%) elää seka-avioliitossa tavallisesti luterilaisten kanssa, joten avioliitot purkaantuvat helposti. Eriuskoisuus ei varmaankaan ole avioerojen syy, mutta tutkimus on osoittanut, että seka-avioliitot maallistavat ortodokseja tehokkaasti. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitosta on tehty kirkkososiologinen väitöskirja 1970-luvulla. Huotari, Voitto: Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto. 1978.
pidemmän kaavan mukainen ja siinä jaetaan myös ehtoollinen. Luterilaisessa kirkossa tosin vihkiminen tapahtuu normaalisti hieman lyhyemmän kaavan mukaan ja siinäkin on kaksi vaihtoehtoa, vai olikohan peräti kolme ... variaatioita on minusta liiaksi. Kerran olen ollut vieraana oman seurakuntani kirkkoherran tyttären vihkitilaisuudessa, joka oli oikein messu, pidemmän kaavan mukaan. Pidin siitä tavasta kovasti.
Ehtoollisjumalanpalvelus on luterilaisuudessakin liturgia, ei messu. Ainoastaan joulun aikaan on tullut uudempana tapana nämä yömessut, jotka ovat normaalia pidempiä.
Tuohon seka-avioliittoihin en ota sen enempää kantaa, mutta minusta se on paljon tärkeämpää, mitä ihminen itsessään on, ei se, mihin hän niinkään uskoo. Silti rehellisyyden nimessä on sanottava, että onhan minullakin tietysti siinä jossain kohtaa raja, eli en olisi itsekään aviotunut ihan minkä uskonnon edustajan kanssa tahansa aikoinaan. Kyllähän siinä tietysti tulee eteen ennemmin tai myöhemmin omat pulmansa, ainakin kulttuurierolliset, ellei muut.
jäseniään avioliittoon ei-kristittyjen kanssa eli siinä meillä on se raja, jota tulisi noudattaa. Mutta mitä kauempana jokin kristinuskon muoto on ortodoksisuudesta, sitä vaikeampi on tietysti avioliittokin.
Luterilaisessa kirkossa muuten puhutaan nykyisin kyllä aina messusta, kun puhutaan ehtoollisjumalanpalveluksesta. Ortodoksinen termi liturgia taas tarkoittaa luterilaisilla messun liturgisia eli kaavanmukaisia osia saarnaan vastapainona. Liturgia sana tarkoittaa suomeksi yhteinen työ tai yhteinen palvelus.
Sitä en tiennytkään, tosin käyn kirkossa niin harvoin, ettei muutokseen/muutoksiin ole kovinkaan paljoa huomiota kiinnittänyt. Onko siitä kauankin, kun on otettu "messu"-sana käyttöön?
Sitten piti vielä kysyä, että seistäänkö ortodoksikirkossa koko liturgian ajan vai onko siellä penkit, kuten luterilaisissakin kirkoissa? (tämä voi olla tyhmä kysymys ... jätä vastaamatta, jos siltä tuntuu)
tuo jumalanpalvelusuudistus. Ehkä siitä on kymmenisen vuotta aikaa, en ole seurannut luterilaisen kirkon asioita, kuunnellut vain radiokuulutuksia. Termit kannattaa opetella, mikäli aikoo pärjätä keskusteluissa!
tunteita jostain syystä. Tietynlainen kylmäkiskoisuus on melkein käsin kosketeltavissa kommenteistasi. Voin toki olla väärässäkin ja oikeastaan toivon sitä.
Kysymällä oppii ja tekemällä taitaa.
Harvallapa on varaa todellisessa elämässä sanoa toiselle (ainakaan omassa ammatissani), jotta opettelepa ensin kyseisen alan ammattitermit, jotta kykenet käsittämään asiakokonaisuudet laajemmalti, etkä vie kallista aikaani tyhmiä kyselemällä.
Ei millään pahalla ... älä ota henk.kohtaisena loukkauksena, siksi ei ollut tarkoitettu!
Tyylini on vain töksähtelevä. Yritä tottua.
palstalla oleviin ihmisiin, alkaa kommunikointikin sujua sutjakkaammin. Jokaisella on oma tapansa ja tyylinsä keskustella, ja siihen tyyliin on totuttava aikaa myöten. Toisiahan ei voi alkaa muuttamaan oman tahtonsa mukaiseksi, eikä se kovinkaan viisasta olisikaan.