Ainakin yhden kieliryhmän 2006 joulukuun VP:ssä viitataan ensimmäisellä sivulla ajatukseen, että ei tulisi menettää alussa omaamaansa rakkautta. Kyseessä on rakkaus, joka syntyi Jumalaan siinä vaiheessa kun henkilö tuli totuuden tuntemukseen. Tämän jälkeen viitataan täsmälliseen totuuteen ja kolmannella sivulla esitetään, että Jehova varaa kansalleen runsaasti hengellistä ruokaa vuoden 2007 konventeissa.
Kaikille hiemankaan iäkkäämmille jehovantodistajille muistuu mieleen paljonkin ”Jehovan varaamaa” kirjallisuutta, useita kokouksia ja konventteja, joka ovat nyt opillista menneisyyttä, eivät siis olleet täsmällistä totuutta. Mistä lähteestä nämä hylättyä opillista historiaa, silloisena täsmällisenä totuutena esittäneet julkaisut ja tilaisuudet olivat lähtöisin?
a) Jehovalta
b) Hyvin pieneltä ihmisryhmältä
c) Joltain muulta taholta, miltä?
Jos vastaus on a)-kohdan mukainen, niin mikä voisi olla Jehovan motiivi varata epätarkkaa ja ajoin valheellistakin tietoa? Miksi Jehova valehtelisi jostain asiasta jopa kymmeniä vuosia?
Ellei syntyneeseen ongelmaan ole Raamatulla perusteltua vastausta, niin miten voi vaihtoehtoisesti selvittää esimerkiksi vuonna 2007 tai siitä eteenpäin julkaistavassa kirjallisuudessa, tai pidettävissä kokouksissa sekä konventeissa uutena totuutena esitettyjen opillisten näkemyksen lähteen? Vaihtoehdothan ovat edelleen olemassa:
a) Jehova
b) Hyvin pieni ihmisryhmä
c) Joku muu taho, mikä?
Tietysti yllä esitetyt kysymykset ovat turhia vuosille 2008, 2009, 2010... jos kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat henkilölle merkityksettömiä. Henkilö ei esimerkiksi pidä Jehovaa tai tiettyä hyvin pientä ihmisryhmää, taikka muuta määrittämätöntä tahoa yksinomaisena hengellisenä johtajanaan.
Toisaalta mitä suurempaa merkitystä koko kysymyksellä enää on pitemmän lijna jehovantodistajallekaan, ei mitään. Jos jättänyt pohtimatta nuo kysymykset jo kymmenien vuosien ajan, niin Jehova on jo varmaan antanut sen anteeksi? Antaahan Jehova moraalittomuudenkin anteeksi jos sen (ohjeiden vastaisesti) salaa semmosen minimi kolme vuotta.
Kaikille hiemankaan iäkkäämmille jehovantodistajille muistuu mieleen paljonkin ”Jehovan varaamaa” kirjallisuutta, useita kokouksia ja konventteja, joka ovat nyt opillista menneisyyttä, eivät siis olleet täsmällistä totuutta. Mistä lähteestä nämä hylättyä opillista historiaa, silloisena täsmällisenä totuutena esittäneet julkaisut ja tilaisuudet olivat lähtöisin?
a) Jehovalta
b) Hyvin pieneltä ihmisryhmältä
c) Joltain muulta taholta, miltä?
Jos vastaus on a)-kohdan mukainen, niin mikä voisi olla Jehovan motiivi varata epätarkkaa ja ajoin valheellistakin tietoa? Miksi Jehova valehtelisi jostain asiasta jopa kymmeniä vuosia?
Ellei syntyneeseen ongelmaan ole Raamatulla perusteltua vastausta, niin miten voi vaihtoehtoisesti selvittää esimerkiksi vuonna 2007 tai siitä eteenpäin julkaistavassa kirjallisuudessa, tai pidettävissä kokouksissa sekä konventeissa uutena totuutena esitettyjen opillisten näkemyksen lähteen? Vaihtoehdothan ovat edelleen olemassa:
a) Jehova
b) Hyvin pieni ihmisryhmä
c) Joku muu taho, mikä?
Tietysti yllä esitetyt kysymykset ovat turhia vuosille 2008, 2009, 2010... jos kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat henkilölle merkityksettömiä. Henkilö ei esimerkiksi pidä Jehovaa tai tiettyä hyvin pientä ihmisryhmää, taikka muuta määrittämätöntä tahoa yksinomaisena hengellisenä johtajanaan.
Toisaalta mitä suurempaa merkitystä koko kysymyksellä enää on pitemmän lijna jehovantodistajallekaan, ei mitään. Jos jättänyt pohtimatta nuo kysymykset jo kymmenien vuosien ajan, niin Jehova on jo varmaan antanut sen anteeksi? Antaahan Jehova moraalittomuudenkin anteeksi jos sen (ohjeiden vastaisesti) salaa semmosen minimi kolme vuotta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Useat aiemmat opetukset eivät voi olla peräisin Jehovalta, koska ne ovat olleet valhetta. Valhetta ei myöskään voi perustella "valon kirkastumisella". Raamatun mukaan Jumala ei valehtele.
"Täsmällinen tieto" on peräisin pieneltä ihmisryhmältä. Oppia joudutaan korjaamaan koska heillä ole "jumalan henkeä" vaan oppi päätetään pelkästään asioita keskenään pohdiskelemalla. Se että hallintoelin äänestää opeista, on jo itsessään paheksuttavaa. Tämähän kertoo ettei hallintoelimessäkään ole yksimielisyyttä. Eihän nyt sama jumala voi olla kaikkien erilaisten mielipiteiden takana. Ihmisviisautta ne on.
Mistä uudet opit ovat peräisin?
Jos tähänastisetkaan eivät ole tulleet Jehovalta, niin eivät sen enempää tulevaisuudenkaan opit.
Hallintoelin jatkaa samaa toimintaansa jota tähänkin asti on tehty, erehdyksiä ja korjauksia on siten luvassa tulevaisuudessakin.
Voitaisiinkohan ajatella että virheistä huolimatta edes jotain olisi peräisin Jehovalta?
Ainakin muutamat (?) opit ovat säilyneet muuttumnattomina, jospa ne ovat henkeytettyä alkuperää?
Ihmettelen JT lupauksia totuudesta ja täsmällisyydestä, niitä viljellään ahkerasti lehdissä ym Kenelläkään ei ole tarjota totuutta, se on tosiasia. Minusta tuntuu että me ihmiset olemme niin pieniä ja mitättömiä ettemme koskaan edes kykene ymmärtämään kaikkea mitä tähän maailmankaikkeuteen liittyy. Ajattelen myös että totuus on lahkoja ja pyhiä kirjoja korkeampi. Lahkoissa ja pyhissä kirjoissa voi parhaimmillaankin olla oikein vain jotain, mutta mitään kaikenkattavaa selvitystä totuudesta ne eivät anna. Saattaahan se olla että kaikki onkin kokonaan valhetta.
>>Ihmettelen JT lupauksia totuudesta ja täsmällisyydestä, niitä viljellään ahkerasti lehdissä ym Kenelläkään ei ole tarjota totuutta, se on tosiasia.
Tuohon ei juuri voi muuta todeta, kuin, että noin itsenäinen ajattelu ei kuulunut siihen jehovantodistajuuteen, jossa elin, enkä usko sitä suositeltavan nykyäänkään.
Kun se oppeja tuottava vartiotorniseuran elin tekee päätöksiä, niin silloin kaikki jäsenet äänestävät ja enemmistöpäätös voittaa.
Kun oppeja on muutettu, on hyvinkin monenlaisia enemmistöjä ja vähemmistöjä muodostunut voimaan tulevien ja sitten oppien taivaaseen päästettävien viisausten joukossa.
Mihin kohtaan äänestyspöytäkirjoja Jehova, taikka oikeammin Jahve, laittaa sen puumerkkinsä, (oliko niin vartiotorniseura tietää, minkälaisena se alunperin piti kirjoittaa ?)
esim ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on kasilla kirjasta johon on liitejossa on 72 uuta titoa liitetta ja myos etta emme saa kaytta vanhoja julkaisuja jannoksena puheisiin tarkka vuotta en tieda missa raja mene mutta ei seura ole sanonut etta roskiin voi heitta minulla on kirjalisutta 60 luvulta lahtien
nyt sitten voi tunnistaa?