Rintojen pienennysleikkauksesta..

Minun arpeni kiertää nännin ympärillä ja siitä suoraan rinnan aluspoimuun.
Arpien määrä on siis minimoitu, rinnan alla kulkevaa ns.ankkuriarpea minulla ei ole.

Kannatta konsultoida useampaa lääkäriä ennen toimenpidettä, jotta mahdollinen lopputulos miellyttää sinua.

Jos poistettava määrä on hyvin runsas, ainut vaihtoehto on ns. ankkuri. Jos taas pienennys ei ole kovin runsas, selvitään vähemmillä arvilla.

Eri lääkärit ovat myös perehtyneet ja ns. harjoitelleet jotain tiettyä mallia ja ovat näin ollen varmoja siinä.Ei kannata painostaa lääkäriä suorittamaan toimenpidettä jollain eri mallilla, mitä ovat tottuneet .

Uusi suuntaus on ilman muuta minimoida arvet, mutta eriasia on, ketkä sitä ovat vielä harjoitelleet riittävästi täällä Suomessa.

Arpeni ovat vielä hyvinkin näkyvät, onhan leikkauksesta vasta puolisen vuotta.

Minut leikattiin reippat 7kk sitten ja arvet alkavat olla jo aika vaaleat.Nännipihan ympäriltä arvet ovat jo hävinneet mutta rintojen alla näkyy vielä arvet.
Arpien paraneminen on varmasti hyvin yksilöllistä.
Itsekkin muistan nähneeni kuvia joissa kammottavia haavaumia ja arpia mutta todellisuus on monesti toisenlainen.
Voin lämpimästi suositella leikkausta koska minulla ainakin jatkuvat niskakivut lähtivät pois leikkuun mukana.=)

Kohta tulee 1 vuosi rintojenpienennysleikkauksestani. Iho / haavat eivät ole arpeutuneet toivotulla tavalla vaan ovat alkaneet muodostaa ns. keloidikudosta eli paksua arpikudosta. Niihin paksuuntuneisiin arpiin on nyt pistetty kortisonipiikkejä jo 4 kertaa (kuukauden välein, sattuu TODELLA paljon!) Lisäksi hoitona on silikoninauhan pitäminen arven päällä vrk:n ympäri, sen tarkoituksena on nopeuttaa arven lopullista paranemista eli vaalentua ja saada lopullinen muotonsa. Kalliiksi tulee tämäkin hoito: 1 piikki maksaa 35 e silikoninauha joka pysyy paikallaan n. 1,5 vkoa /17 euroa kappale - ja hoidon odotetaan jatkuvan vielä puoli vuotta.
Kaikesta huolimatta olen tyytyväinen, että menin leikkaukseen, mm. päänsärkyä ei ole ollut lähes vuoteen. Mutta nuo arvet harmittavat, uskon kuitenkin että nuo hoidot tehoavat ja lopussa kiitos seisoo. Mutta mistäs sitä etukäteen tiesi, että iho muodostaa arpikudosta tuossa määrin, koskaan ennen kun ei isoa leikkausta ole minulle tehty.
Kukaan ei taida uskaltaa luvata, että apreutuminen onnsituu komplikaatioitta, jokaisen meidän ihokudos toimii vähän eri tavalla. Onnea leikkaukseesi, et kadu!